Toim ialaluokitus Standard industrial classification

T ilastokeskus J L K äsikirjoja 4 S tatistikcentralen C entral Statistical O ffic e o f Finland H andböcker H andbooks Toim ialaluokitus Standard industrial classification 1988 Luokitus määritelmineen

Tilastokeskus hj l Statistikcentralen ^ I F Central Statistical Office of Finland Käsikirjoja 4 Handböcker Handbooks Toim ialaluokitus Standard industrial classification 1988 Luokitus määritelmineen Helsinki 1990

3. ta rk is te ttu la ito s H elsinki 1990 K an sikuva: Lehtikuva O y P ainopaikka : V a ltio n painatuskesku s

ALKUSANAT Tilastokeskus vahvistaa valtion toim esta laad ittav is s a tilastoissa s o v e lle ttav a t k ä s ittee t, lu o kittelu t ja tunnusjärjestelm ät sekä antaa tarvittae ssa m u itak in tila s to je n yh ten äistäm istä k o s k e v ia o h je ita (la k i tilastokeskuksesta 7 9 6 /1 9 7 0 ). T oim ialaluokitus 1988 (M i vahvistettu m arraskuussa 1 9 8 6. T äh ä n lu o k itu k se e n T ila s to k e s kuksen jo h to k u n ta on v a h vis tan u t luvussa 7 tarkem m in esitetyt m uutokset. N y t ju lkaistavaan laito k seen on te h ty v a in p ie n iä k o rja u k sia: n e ljä n to im ia la lu o k a n sisältö ä on m u u tettu (y k s ittä in e n a k tiv ite e tti s iirre tty toiseen lu o k k a a n ), kah d en to ista to im ia la lu o k a n o tsik k o a on korjattu ja useiden toim ialaluokkien m ääritelm iä on täsm ennetty. T o im ia la lu o k itu s v a h v is tettiin ensim m äisen kerran vuonna 1972 K äsikirjo ja -sarjassa num e ro lla 4. L u o k itu s u u d is tettiin vuonna 1 9 7 9, jo llo in siih en teh tiin m u u tam ia p ie n e h k ö jä m uutoksia. Vuonna 1986 vahvistettiin perustee llis e s ti u u d istettu to im ia la lu o k itu s 1 9 8 8. Se ju lk a is tiin vuo n na 1 9 8 7. E rillin e n hakem isto ju lk a is tiin (liitte e n ä 1) samana vuon na. S itä on tarkistettu ja laajennettu vuosittain. R uotsinkielin en käännös toim ialaluokituksesta ju lkaistiin vuonna 1988. M yös hakem isto on käänn e tty ru o tsik s i. L is ä k s i to im ia la lu o k ituk s e s ta on ju lkaistu kolm ikielin en (suom i, ruotsi, engla n ti) tiiv is te lm ä liitte e n ä 2. E rillin e n m uu n - nosavain toim ialaluokituksen edellisen version (1 9 7 9 ) ja voim assaolevan (1 9 8 8 ) version v ä lillä on julkaistu liitteenä 3. T o im ia la lu o k itu s k u u lu u Tilastokesku kse n v a h v is tam iin o h je e llis iin lu o kitu sstan d ardeih in, jo id e n tarkoituksena on tilastojen käsittee llis e n selkeyd en ja e ri tila s to is ta saatavien tietojen vertailtavuuden parantam inen. L u o kitus soveltuu käytettäväksi m yös m uihin tietojärjestelm iin. T oim ialaluokitus 1988 on otettu käyttöön T i lastokeskuksen lähes k a ik is s a ao. tilastosysteemeissä. Lisäksi sen käyttö on laajentunut valtion tilastotoim en ulkopuolle m oniin h allin n o llis iin jä rje s te lm iin, tu tk im u k s iin ja m yös yksityisen sektorin tieto järjestelm iin. T o im ia la lu o k itu k s e n n im ik k e is tö (k o lm e lla k ie le llä ) tunnuksineen, erillin en hakem isto sek ä m u u nno savaim et on v ie ty k o o rd in o in tito i- m iston ylläpitäm ään luokitustietokantaan, jo s ta voidaan to im ittaa asiakkaille heidän ta rv itsemiaan konekielisiä versioita. K ä s illä o le v a n to im ia la lu o k itu s 1 9 8 8:n tark is tetu n laito k s en on to im itta n u t Is m o T e ik a ri koordinointitoim istossa. U udistustyötä ja luokituksen hyväksikäytön edistäm istä ohjaa T i lastokeskuksen asettam a to im ia la lu o k itu k s e n neuvotteluryhm ä, jo n k a puheenjohtajana to i m ii tuotantopäällikkö R isto Kunnas. Tiedusteluihin toim ialaluokituksesta vastaa T i lastokeskuksen y rity s rek is te ri -y k s ik k ö, puh. (9 0 ) 1 7 3 4 1, P L 7 7 0, 0 0 1 0 1 H e ls in k i. K o o r- d in o in tito im is to o ttaa lis ä k s i vastaan eh d o tu k sia luokituksen kehittäm iseksi ja parantam i seksi. J u lkaisu a m y y v ä t T ila s tok e s k u s, p u h e lin (9 0 ) 1734 2011 ja V a ltio n painatuskeskuksen m yym ä lä t. K ä s illä o le v a lu o kitu s s tan d a rdi on voim assa allekirjoituspäivästä lukien toistaiseksi. T ark o itu k s e n a o n, e ttä T ilas to k e s k u s m yö h em m in uudistaa toim ialaluokituksen Euroopan yhteisön so veltam an to im ia la lu o k itu k s e n (N A - C E ) m uka iseksi. H elsingissä kesäkuun 21. päivänä 1990 Olavi E. Niitamo Ism o T eikari 402777B Tilastokeskus ^

Sisällys 1 T o im ia la lu o k itu k s e n luon ne ja p ä ä p e ria a tte e t... 5 2 L u o k ite lta v a t y k s i k ö t...6 2.1 Y le is tä... 6 2.2 Y r i t y s... 6 2.3 K o n s erni...6 2.4 Y ritys tyy p p in e n y k s ik k ö... 6 2.5 T o im ip a ik k a...6 2.6 A p u to im ip a ik k a... 7 3 L u o k itte lu p e ru s te e t... 8 3.1 Y le is tä to im ia la n m ä ä rittä m is e s tä... 8 3.2 Y rity k s e n p ä ä to im ia la n m ä ä rittäm in en... 8 4 K ä y ttö a lu e... 9 5 Suhde m u ih in lu o k it u k s iin... 10 5.1 Suhde k a n s a in v ä lis iin to im ia la lu o k itu k s iin... 10 5.2 Suhde m u ih in talo u s tila s to lu o k itu k s iin... 10 6 Tärkeim m ät toim ialaluokitus 1988:aan tehdyt muutokset verrattuna aikaisem paan to im ia la lu o k ituk s e e n...11 6.1 U u d istu kse n tarko itu s...11 6.2 T o im ia la lu o k itu s 1 988:n r a k e n n e... 11 6.3 P ä ä lu o k k ie n v ä lis e t s i i r r o t... 12 6.4 L u o k k ie n m äärien m uu tokset... 13 6.5 U u d e t l u o k a t...14 7 T o im ia la lu o k itu s 1 9 88 :n tarkistettu u n laito k seen teh tyjä k o ija u k s ia... 15 8 A lk u tu o ta n to, ja lo s tus ja p a lv e lu t... 16 9 T o im ia la lu o k k ie n m äärät e ri h ie ra rk ia tas o lla... 17 1 0 S u m m a r y... 18 11 T o im ia la lu o k itu s... 2 0 12 T o im ia la lu o k itu s m ä ä r ite lm in e e n... 38 Tilastokeskus

1 Toimialaluokituksen luonne ja pääperiaatteet Toim ialaluokituksen (T O L ) avulla ryh m itellä än lu o k k iin s am an kaltaisia to im in to ja e li a k tiv itee tte ja. N ä itä lu o k k ia kutsu taan to i- m ialaluokiksi tai lyhyesti toim ialoiksi. T o i m in n o t o v a t s am an kaltaisia s illo in, ku n ne o v a t tuottam ien sa h y ö d y kk e id e n, tu o tan to - panostensa sekä tuotantoprosessinsa m ukaan sam ankaltaisia. U sein toim ialojen muodostam iseen riittä ä ry h m ä to im in to ja, jo tk a o v at v a in yhden ta i kahden tunnusm erkin m ukaan sam ankaltaisia. K un toim ialaluokitusta sovelletaan on pidettävä m ielessä, m iten todelliset yksiköt (y rity k set, y ritys tyy p p is e t y k s ik ö t ja to im ip a ik a t) e s iin tyv ä t tuotantoeläm ässä ja m iten to im in n o t yhdistyvät niissä. Toim innot saattavat ryh m itty ä to im ip a ik o is s a m u id en k in p eria a tteid e n k u in raa k a -ain e id e n, tuotantoprosessin tai tuotteiden sam ankaltaisuuden perusteella. L u o k ittelu p e rus tein a on eräissä tapauksissa käytetty m m. seuraavia: institutionaalinen sektori (julkinen hallin to ) lu v a n v a ra in e n to im in ta (ra v itse m is - ja m a jo itu s to im in ta) m yyn tipinta -ala (vähittäiskauppa ) homogeenisuusaste (m aatalous). K äy tän n ö n sovellu ksissa to im ia la lu o k itu s on e n s is ija is e s ti jä r je s te lm ä, jo lla lu o k ite lla a n to im ip a ik k o ja, k u te n te h ta ita, m y y m ä lö itä, to im is to ja j a k o r ja a m o ita e r i to im ia la lu o k - k iin. Toim ipaikkojen lisäksi toim ialaluokitusta vo id a an s o veltaa m yös y ritys ten ja m u id en tila s toy k s ik ö id e n lu o k ittelu u n. T o im ia la lu o k k ie n m ä ärittely s s ä on e rityis e s ti p y ritty s iih e n, e ttä tark im m a n tason lu o k a t o v a t m a h d o llisim m a n h om ogeenisia. H o m o g e e n is u u tta k u v a a v a t e riko istu m isaste ja p e ittävyysaste. E riko istu m isaste ilm o ittaa, ku in k a suuri osa tuotannosta tie ty llä to im ia la lla on to im ia la lle o m in a is ia h y ö d y k k e itä. P e ittä - v y ysas te ilm o itta a, k u in k a su u ri osuus tie ty lle to im ialalle om inaisten hyödykkeiden kokonaistuotannosta tuotetaan to im ialalla. Luo kat ja n iih in sijoittuvat yksiköt on m äärite lty siten, e ttä ne m a h d o llis im m an h y v in vastaa vat to im in to ja Suom essa. L u o k itu k s ee n s is ä lty y k u ite n k in s e lla is ia k in to im in to ja, jo ita e i Suom essa e siin n y la in k a a n ku ten ru s k o h iile n k a iv u, suolan taltee n o tto ja m aa ö ljy n pum ppaam inen. Tällaisten toim intojen m u kanaolo johtuu m m. ulkom aankauppatilastoista. T oim ialaluokitus on hierarkkinen luokitus. S i ten luokituksessa on eri tarkkuustasoja. T ie tyn tason lu o k a t o v a t a in a k a rkeam m an tason lu okan a la ja k o ja. Luokituksessa on 19 pääluokkaa. N äiden tunnus on k irja in. Seuraavalla tasolla on 68 luokk a a, jo illa on kaksin u m eroin en tunnus. N ä m ä ka k s in u m e rois e t lu o k a t on yleen s ä ja e ttu k o l- m in u m e roisiin ja e d e lle e n n e lin u m e ro is iin lu o k k iin ky m m e n jä rje s telm ä n m ukaan. L u o k i tuksen tarkin taso on nelinum eroinen. Tilastokeskus 5

2 Luokiteltavat yksiköt 2.1 Yleistä T o im ia la lu o k itu k s e lla lu o k ite lla a n y rity k s iä,. y rity s ty y p p is iä y k s ik ö itä ja to im ip a ik k o ja. T ä rk e itä y k s ik ö itä o v a t n äiden lisä k s i a p u toim ip a ikka, apuyritys ja konserni. 2.2 Yritys Y r ity k s e llä ta r k o ite ta a n y h d e n t a i u s e a m m a n h e n k ilö n yhdessä h a r jo itta m a a ta lo u d e llis ta to im in ta a, jo lla tä h d ä tä ä n k a n n a tta v a a n tu lo k s e e n. Käytännössä yritystoim inta saa m onia m uotoja. Y le is in on m u o to, jo ssa lu o n n o llin e n h e n k ilö h a jo itta a y ritys to im in taa o m a lla n im e llä ä n ta i rek is te rö id y llä to im in im e llä. T äh ä n ry h m ään k u u lu v a t a m m a tin h a rjo ittaja t, useim m at m a a tilatalo u d en h a rjo itta ja t sekä u seim m at liik e ttä h a rjo ittav a t lu o n n o llis e t h e n k ilö t Toinen suuri ryhm ä on o ikeu sh en kilö t. O i keushenkilöitä, tai niih in verrattavia, ovat esim e rk ik s i o s a k e y h tiö t o su u sku n n at keskin äiset y h tiö t, s ä ä s tö p a n k it talo u d e llis e t yh d is tykset, a v o im e t y h tiö t ja k o m m a n d iittiy h tiö t Suurim m at ja kansantaloudelle tärkeim m ät yksity is e t y rity k s e t o v a t o ike u s h e n k ilö m u o to is ia. Y rity k s iin lu eta an m yös v a ltio n liik e la ito k s e t ja kuntien yleisöä palvelevat liik elaito ks et Y hdistäm ällä e ri luokituksia, kuten oikeu dellin en m uo to ja o m is taja tyy p p i, vo id a an ra jata e rila is ia y ritys jo u k k o ja (e s im e rk ik s i y k s ity is e t liik e y rity k s e t). T ila s to tu o tan n o lle y rity s on tärk e ä y k s ik k ö, koska k a ik is ta sen talo u s to i m is ta on saatavissa tä y d e llis e t tie d o t N ä itä ovat m m. tilinpäätös -, rahoitus - ja tuotantotied o t jo s k in tu o tan to tie d o t kerätään käytän nössä suoraan yrityksen alayksiköiltä e li toim ipaiko ilta. 2.3 Konserni O ik e u s h e n k ilö m u o to in e n y rity s v o i p e ru s ta a y h d e n t a i u s e a m p ia ty tä r y r ity k s iä ja n ä m ä e d e lle e n ty tä r y r ity k s iä jn e. N ä id e n e m o -, t y tä r - j a s is a ry rity s te n m u o d o s ta m a a k o k o n a is u u tta s a n o ta a n k o n s e rn ik s i. K o n serni vo i saada m uitakin m uotoja: em oyrityksen e i v ä lttä m ä ttä tarv itse o lla varsin ain en yritys, vaan se vo i o lla esim erkiksi säätiö. Taloudellisesti tärkeim m ät konsernit muodostuvat osakeyhtiö - ja osuuskuntam uotoisista y rityksistä. Em oyritys vo i o lla ulko m ailla. Vastaavasti s u o m a la is illa y rity k s illä v o i o lla tytäryrityksiä u lko m ailla. 2.4 Yritystyyppinen yksikkö A a tte e llis e t y h te is ö t, s ä ä tiö t, a s u n to -o s a k e y h tiö t, s e u ra k u n n a t y m s. o v a t tä r k e itä ta lo u s to im ie n h a r jo itt a jia. N ä is tä k ä y te tä ä n jo s k u s n im ity s tä y rity s ty y p p in e n y k s ik k ö. T ä llä halutaan ilm aista, että niiden toim innasta saadaan tie to ja ku ten y rity k s is tä k in ja e ttä ne o v a t riittä v ä n itsen äisiä p äätö ksen teko yks ik k ö jä. M a in itu t y h te is ö t v o iv a t toim in tan sa tuke m is e k si h a ijo itta a y rity s to im in ta a esim. ravitsem is - ja m ajoitustoim intaa tai kauppaa. V a ltio n liikelaito kset ja kuntien yleisöä palvele v a t liik e la ito k s e t o v a t y rity k s iä. V a ltio n ja kuntien m uut virastot ja laitokset ovat sen sija a n y rity s ty y p p is iä y k s ik ö itä. K u n ta in liito t, jo tk a to im iv a t k u ten liik e la ito k set, o v a t y rity k s iä ja m u u t k u n ta in liito t o v a t yritystyyppisiä yksiköitä. 2.5 Toimipaikka T o im ip a ik k a o n y h d e n y rity k s e n t a i y rity s ty y p p is e n y k s i k ö n o m is ta m a, yhdessä paikassa s ijaitseva ja p ääas iassa y h d e n la is ia ta v a r o ita ta i p a l velu ksia tu o ttava tu o ta n to y k s ik k ö. T o im ip a ik k o ja o v a t esim. m a a tila, tehdas, m yym älä, torikoju, kioski ja toim isto. Julkishallinnon toim ipaikkoja ovat m m. verotoim isto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus. T oim ip aikka on toim ialaluokitusta sovellettaessa keskeinen yksikkö, koska 6 Tilastokeskus

to im ip a ik k a k o h tain e n tie to antaa parhaan kuvan talouden rakenteesta, y rity s to im in n a s ta vo id aan to im ip a ik k o je n avu lla kerätä tieto ja ja laatia tilastoja m aantieteellisten ja hallinnollisten alueiden m u k a is e s ti, m onitoim ialaisista yrityksistä saadaan to i m ialo ittain eriteltyä tietoa, m onet tuotantoon liitty v ä t perustiedot, hyöd y k k e id e n h in n a t, ku u k au sittaise t m y y n titiedot ym. on nopeinta ja taloudellisinta kerätä suoraan to im ip a ik o ilta, k a ik k i h en k ilö p o h ja is e t tila s to t k u v a a v a t väestön to im ia la - e li e lin k e in o ja k a u m a a toim ipaikkojen kautta. U s e in to im ip a ik k a ra jataa n sen m ukaan, m iten yrityksen laskentatoim i pystyy antam aan tietoa ja m itä perustietoja tilastoon tarvitaan. E r i y ritys ten y k s ik ö t o v a t e ri to im ip a ik k o ja, vaikka ne sijaitsisivat samassa paikassa. N iin pä kauppiastavaratalo, ostoskeskus tai te o llisuu skylä e i m uodosta y h tä to im ip a ik k a a, kosk a niissä to im ii useita y rity k s iä. Sen sijaan jo kaisella niissä to im ivalla yrityksellä on ainak in yksi toim ipaikka kyseisessä paikassa. Jokain en y rityk s e n osa, jo lla on o m a o so ite, o n to im ip a ik k a. T äs tä p eriaatteesta jo u d u taan eräissä tapauksissa tinkim ään. A in a ei yrity k s iltä saada riittä v ä n y k s ity is k o h tais ta tie to a to im ip a ik o is ta. T o isin aan taas to im in ta on n iin ly h y taik a is ta ta i nopeasti p aikasta toiseen s iirty v ä ä, e ttä o s o itep aikkaa e i o le jä rk e v ä ä p itää to im ip a ik k a n a. T ä m ä n vu o k si vars in k in rakentam isen ja liikenteen to im ialo illa to im i paikka on usein alu e -, p iiri- tms. pysyvä to i m isto, josta alueen toim intaa johdetaan. Jos y rity s h a rjo itta a samassa paikassa selvästi to isistaan p o ik k e a v ia to im in to ja, se ja e taa n usein e ri to im ip a ik o ik s i. N ä in e ri to im in n o t saadaan tila s tois s a riittä v ä s ti e s iin. T o is a a lta e s im e rk ik s i tav a ra talo on to im in n a llis e s ti y h tenäinen koko naisu us, jo ta p id etään yh ten ä toim ipaikkana. K un harkitaan, onko m onim uotoinen toim inta jaettava pienem m iksi to i m ipaikoiksi, käytetään perusteena e ri toim intojen ehdotonta sekä suhteellista suuruutta. K o s k a y rity s a in a to im ii jo s s a in paikassa, s illä on vähintäin yksi toim ipaikka. U seim m at y ritykset ovat yksito im ipaikkaisia, m utta suurim m illa y rity k s illä v o i o lla sato ja to im ip a ik k o ja e ri p u o lilla m aata. L is ä k s i näm ä v o iv a t to im ia e ri a lo illa. 2.6 Aputoimipaikka A p u to im ip a ik k a tu o tta a p a lv e lu k s ia (e i ta v a r o ita ) p ä ä as iassa y rity k s e lle ta i y rity s - ty y p p is e lle y k s ik ö lle its e lle e n. T ä lla in e n on pää-, p iiri- tm s. hallin nollinen toim isto, e rillinen kuljetusyksikkö, yrityksen om ien ajoneuv o je n k o ija a m o, varasto, tu tk im u s y k s ik k ö, tietojenkäsittely -yksikkö, jn e. Jos tällaiset to i m in n o t on jä rje s te tty n o rm a a lin tuotannon kanssa samaan to im ip a ik k a a n, n iitä e i yleensä pidetä erillisin ä aputoim ipaikkoina. A p u to im ip a ik k a n a e i p id e tä to im ip a ik k a a, jo k a tu o ttaa y rity k s e lle ta i y ritys tyy p p is e lle y k s ik ö lle m aatalouden, m etsätalouden, kaivostoim innan tai teollisuuden to im ialo ille luonteenom aisia tavaroita sähköä tai kaukoläm pöä rakennuksia ja rakennelm ia palveluja, jo tk a m yydään pääasiassa y rity k sen u lk o p u o le lle. Tilastokeskus 1^1 7

3 Luokitteluperusteet 3.1 Yleistä toimialan määrittämisestä Y k s ik ö t lu o k ite lla a n jo h o n k in to im ia la lu o k - k a a n p ääas iallisen to im in n an p eru steella. K oska useissa yksiköissä haijoitetaan monenla is ta to im in ta a, jo u d u taan n iid e n m e rkitys pun nitsem aan jalo stusarvo -o su u ks ien a v u lla. M itä enem m än jo k in toim inta lisää jalostusarvoa, sitä suurem pi paino sille annetaan. K osk a ja lo s tus a rv o a e i usein tie d e tä, jo u d u taan turvautum aan ko rvikem ittoihin, jo tka m ahdollis im m a n h y v in vastaavat jalo stusarvo a. N ä itä o v a t p a lk a t, h en k ilö stö n m ä ä rä, tuotannon b rutto a rv o, liik e v a ih to jn e. M a h d o llis u u ks ie n m ukaan tu lisi käyttää useita toisiaan täydentä v iä m itto ja. Julkishallinnossa eri toim intojen painottam i seen vo id aan lu o n tev im m in k ä y ttää tie to ja palkkojen tai henkilöstön määrästä. Y rityksen päätoim ialaa määrättäessä e i aputoim in taa o teta h uo m ioo n. E s im e rkik s i yrityk s en o m ie n au to je n ko rja u s e i v a ik u ta y rityk s e n p ä ä to im ia la a n. P u u ttellis te n p erustieto jen v u o k s i e i tätä p e ria a tetta a in a v o id a nou dattaa. V a rsin k in jo s a p u to im in taa h a rjo itetaa n k iin te ä s ti varsinaisen toim in n an yhteydessä, on sen erottam inen vaikeaa. A p u to im ip a ik a t lu etaan y rityk s e n p ä ä to i m ialaan. N iille voidaan päätoim ialan lisäksi antaa to iss ija in e n to im iala tu n n u s, jo k a k u v a a niiden tosiasiallista toim intaa. Toim ialan m äärittäm iseen ei vaikuta toim innan laajuus, oikeudellinen m uoto, omistussuhteet eikä rahoitustapa. Jos vertikaalisesti integroitua toim intaa ei voida esim. tietojen saantivaikeuksien vuoksi ja k a a riittä v ä n h om o geenisiksi to im ip a ik o ik s i, to im iala m ääritetään lopullista hyödykettä lähin n ä o le v an to im in n a n p e rustee lla. Jos esim. sama y ritys h a rjo itta a p u u n k o rju u ta ja puun ja tko ja lo s tu s ta, vo id a a n y ritys lu k e a k o k o naisuudessaan puun jatkojalostukseen. 3.2 Yrityksen päätoimialan määrittäminen M onito im ialaisen yrityksen päätoim iala m ääritetään vaiheittain. Ensin m ääritetään päälu o k k a, sitten 2-n u m erotaso n to im ia la ja sen jä lk e e n ja tke taa n tark im m a lle tas o lle. Jos y r i tys esim erkiksi valm istaa sähköteknisiä tuotteita ja haijo ittaa sähköasennusta sekä sähköalan tukkukauppaa, päätoim iala on jo k in teollisuuden to im ia la, m ik ä li v alm istu s on suurem paa k u in asennus ja tu k k u k a u p p a yh teensä. P äätoim iala tarkennetaan täm än jä l keen teollisen toim innan perusteella. 8 Tilastokeskus

4 Käyttöalue T o im ia la lu o k itu s on tila s toto im e n y le is im m in k ä y te tty ja la a jim m a lle le v in n y t lu o kitu sstan - dardi. S itä käytetään nykyisin useissa eri tilastoissa ja hallinnollisissa jäijestelm issä ju lk i s e lla s e k to rilla. S itä käytetää n y le is e s ti m yös yksityisen sektorin tietojäijestelm issä ja tutkim uksissa. H a llin n o llis ia tie to jä rje s te lm iä, jo is s a to im ia la - lu o k itu s ta k ä y tetään, o v a t m m. vero tu srekiste rit, eläkejärjestelm ät, erilaiset elinkeinoeläm än rekisterit, työvoim a - ja työsuojeluhallinnon rek is te rit sekä ym p äris tö h a llin to o n ja ym p äristö n suojelu u n liitty v ä t re k is te rit T o im ia la lu o k itu s ta k äy tetää n lis ä k s i e rila is iss a talouseläm än hakem istoissa. M o n et seutukaav a liito t ja lä ä n it p itä v ä t yhteistyössä y rittä jä - organisaatioiden, kuntien elinkeinoasiam iesten, työvoim aviranom aisten sekä teollisuusp iirie n kanssa p a ik a llis ia to im ip a ik k a - rek is tereitä, jo is s a k ä ytetää n to im ia la lu o k itu s ta. T o im ia la lu o k itu s ta e i k a ik is s a tilastoissa ja tie to järje s telm is s ä k ä y tetä ta rk im m a lla tas o lla e iv ä tk ä a in a k a ik k i to im ia la t o le m ukana. Luokituksen tarkkuus tason vo ikin valita tarpeen m ukaan. Tilastokeskus 1 0 ) 9

5 Suhde muihin luokituksiin 5.1 Suhde kansainvälisiin toimialaluokituksiin Kansainvälisessä tilastotyössä käytetyin to i m ialaluokitus on Yhdistyneiden Kansakuntie n to im ia la s ta n d a rdi IS IC, In te r n a tio n a l S ta n d a rd In d u s tr ia l C la s s ific a tio n o f A U E c o n o m ic A c tiv itie s. Sen uusin la ito s, re v. 3, v a h v is te ttiin vuoden 1989 alussa. IS IC :iä k ä y ttäv ä t tilastoju lk a is u is s a a n Y K ja sen a la - jä ije s tö t. IS IC rin tarko itu kse n a e i o le k o rv a ta kansallisia luokituksia vaan to im ia kansainvälisen tilastovertailun kehikkona. Eräissä m aissa IS IC :iä sovelletaan myös kansalliseen tilasto tuotantoon. Suom en a ik a is e m p i to im ia la - lu o k itu s seurasi pääosin h y v in k in tarkasti vuoden 1968 IS IC riä.1 E u roo p an Y h teis ö U ä (E Y ) on käytössä o m a to im ia la lu o k ituk s e n s a (N A C E ), jo n k a uusi v e rs io (re v. 1 ) o n teh ty yhteistyössä IS IC riä uudistettaessa. Luokitukset on harm onoitu siten, e ttä ne ka k s in u m erotaso lla (o s ittain jo p a 4 -n u m e rotas o lla ) vastaavat to is ia a n. E Y -m a a t tu le v a t käyttäm ä ä n N A C E re v. l:tä omassa tilastotuotan nossaan vuodesta 1993 lä h tie n tietyin E Y :n asetuksen sallim in lievennyksin.2 T o im ia la lu o k itu s 1 9 8 8 on la a d ittu ensi sijassa k a n s a llis iin ta rpe is iin. K u ite n k in on p y ritty varm istam aan s e llain en v e rtailu k e lp o is u u s Y K :n suositukseen, e ttä tila s to tie d o t o v a t m uunnettavissa Y K :n luokitusta vastaaviksi. 5.2 Suhde muihin taloustilastoluokituksiin T ila s to lu o k itu s ten teossa e i p y ritä s iih e n, e ttä y k s i lu o k itu s sis ältäis i u seita e rila is ia näkök u lm ia. P ä in vasto in : k u k in lu o k itu s la a d itaa n m a h d o llis im m a n p u h taasti yhd en p eriaatteen m ukaan. Tilastollisesta kuvauksesta tulee tark e m p i, k u n lu o k itu k s ia k äytetään s iten, e ttä n e täy d e n täv ä t to is ia a n. L is ä tie to a saadaan lu o k itte le m a lla ain eis to toisen lu o kitu ksen m ukaan. T ä rk e im p iä to im ia la lu o k itu s ta tä y d e n täv iä lu o k itu k s ia o v a t in s titu tio n a a lin e n se k to riluokitus?, ju lk is y h teis ö je n teh täv ä lu o k itu s 4 sekä h e n k ilö tilas to is sa s o v e lle ttav a a m m a ttiluokitus.5 U lkom aankauppa - ja teollisuustilastoissa to im ia la lu o k itu s täyd e n tää ta v a ra lu o k i- tu ksia. 1 International Standard Industrial Classification of Ali Economic Activities, United Nations, New York, 1968. 2 Tilastokeskuksen koordinointttoimisto antaa lisätietoja Suom en toimialaluokituksen, ISIC:n ja NACErn suhteesta. 3 Institutionaalinen sektoriluokitus, Tilastokeskus, Käsikirjoja nro 5, Helsinki 1984 4 Yhteisöjen tehtäväluokitus, Tilastokeskus, Käsikirjoja nro 10, Helsinki 1986 5 Ammattiluokitus 1987, Tilastokeskus, Käsikirjoja nro 14, Helsinki 1987. 10 Tilastokeskus ij^ i

6 Tärkeimmät toimialaluokitus 1988:aan tehdyt muutokset verrattuna aikaisempaan toimialaluokitukseen 6.1 Uudistuksen tarkoitus T oim ialaluokitus vahvistettiin standardiksi ensim m äisen k e rra n vuon na 1 9 7 2 ja u u d is tettiin vuon na 1 9 7 9, jo llo in s iih en teh tiin p ie n iä m uutoksia. Toim ialaluokitus 1 9 8 8,2. uudistettu la ito s, v a h v is tettiin p eru steellisesti uud istettuna vuonna 1986. Tarkistam isen ja uudistamisen p e rim m äin e n syy o li saattaa lu o k itu s ajan tasalle siten, että tilastot vastaavat parem m in kansantaloutem m e m uuttunutta rakennetta. P alvelutoim ialojen osuus on kasvanut A l kutuotannon ja jalostuksen suhteellinen m erkitys on lasken u t. T ä m ä k e h itys on otettu uudistuksessa huom ioon taikentam alla palvelu to im ia lo je n lu o k itu s ta. 6.2 Toimialaluokitus 1988:n rakenne Vuoden 1972 (sam oin kuin 1979:n ) luokituksessa lu o k k ie n tu n n u sjärje stelm ä n o u d atti kym m enjärjestelm ää. P ääluokkia o li vain yhdeksän ja kussakin pääluokassa 2 -n u m e rotasoisia alaluo kkia korkeintaan yhdeksän. T o im ia la lu o k itu s 1 9 8 8 :n tu n n u sjä rje s telm ä on aakko snum eerin en. P ä ä lu o k k ia on n y t 19. Luokat on num eroitu uudelleen n iin, että tark im m a n tason tunn ukset on v o itu lyh en tää kuudesta n eljä ä n num eroon. T ie to je n k o o d i- tuksessa ja tallennuksessa e i o le tarko itu s käyttää kiijaintunnuksia. N e on tarkoitettu läh in n ä ju lk a is u ih in, jo is s a to im ia lo ja ry h m ite l lään k a rk e a m m a lla tas o lla. T a lle n n u k s e s s a s u o s itella a n k ä y te ttä v ä k s i n u m e e ris ta k o o d ia. O ts ik o ita on m u u tettu, jo s lu o k k ie n sisältö on m u u ttu n u t N e on lis ä k s i p y ritty lyh en täm ään m a h d o llis im m a n n asev iksi. O ts ik o t e iv ä t aina k u v a a k a ik k ia lu o k k a a n k u u lu v ia to im in to ja, vaan näm ä kuvataan luokan m ääritelm ässä. L u o kkia muodostettaessa on p yritty välttäm ään tap au ksia, jo is s a lu o k k a a n k u u lu is i v ä hem m än k u in k o lm e y ritys tä ta i to im ip a ik k a a. S u urten, usein ju lk is te n, m o n o p o lien luokissa tätä sääntöä e i o le noudatettu. Tilastokeskus 11

Toimialaluokitusten 1979 ja 1988 pääluokat1 V. 1979 luokitus V. 1988 luokitus 1 M a a -, m ets ä- ja k a la ta lo u s, A m etsästys B 2 K aivos - ja kaivannaistoim inta C 3 T e o llis u u s D 4 S ä h k ö -, k aasu - ja v es ih u o lto E 5 Rakennustoim inta F 6 Tukku- ja vähittäiskauppa, G m ajoitus - ja ravitsem istoim inta H 7 K uljetus, varastointi ja I tieto liikenne J 8 R ahoitus -, vakuutus -, k iin - K teistö - ja liike-e läm ää L palveleva toim inta M 9 Y h te is k u n n a llis e t ja h e n k ilö - N kohtaiset palvelukset O P R S T M aatalous, kala - ja riis ta talo u s M etsätalous K a iv o s - ja ka iv a n n a is to im in ta T e o llis u u s E n e rg ia - ja v e s ih u o lto Rakentam inen K au p p a M ajo itu s - ja ravitsem isto im in ta K u lje tu s T ieto liikenne R a h o itu s - ja va k u u tu s to im in ta K iin te is tö -, puhtaus- ja v u o k ra u s p a lv e lu t T e k n in e n p a lv e lu ja p a lv e lu t liike-e läm älle J u lk in e n h a llin to ja m aanpuolustus K o u lu tu s ja tu tk im u s T e rv e y s - ja s o s ia a lip a lv e lu V irk is ty s - ja k u lttu u rip a lv e lu Järjestö - ja u sko n n o llin en to im in ta M u u t p a lv e lu t 6.3 Pääluokkien väliset siirrot Puunuitto (a ik. 1222) on siirretty metsätaloudesta vesiliikenteen luokkaan 5323. V alokuvien kehittäm inen (a ik. 95 9 2 ) on siirretty h e n kilö ko h taisesta p alv elu to im in n a s ta te o llisu u d en lu o k k a an 2 9 0 6. K otitalousesineiden koijaus (a ik. 9 5 1 ) on siirre tty k o titalo u k s ia p a lvelev a sta toim in n asta väh ittäiskau p a n lu o k k a a n 4 4 9. A utojen korjaus (a ik. 951 3 ) on siirretty kotitalo u ks ia p a lv elev a sta toim in n a s ta uuteen m oottoriajoneuvojen kaupan, huollon ja korjauksen luokkaan 4541. A utojen vuokraus (a ik. 71162) on siirretty liikenteestä ko n e id en ja la itte id e n vuokrauksen lu o kk aan 6 7 1. Siivous (a ik. 9203) on siirretty puhtaanapidosta k iin te is tö -, puh taus- ja v u o k rau sp a lv elu je n luo kk aan 6 6 1. 1 Toimialaluokitusten 1979 ja 1988 välinen vertailutaulukko on julkaistu erillisenä liitteenä: Toim ialaluokitu sten 1979 ja 1988 v ä lis e t a v a im e t, Liite 3 toimialaluokitus 1988:aan, Tilastokeskus, Koordinointitoimisto 24.10.1988. 12 Tilastokeskus ^

Y m p ä ris tö h u o lto (a ik. 9 2 0 1, 9 2 0 2, 9 2 0 4 ja 9 2 0 9 ) on s iirretty puhtaanapidosta k iin te is tö -, puh taus- ja vu o k rau sp alvelu jen lu o kk aan 6 6 2. Pesulatoim inta (a ik. 9 5 2 ) on siirretty henkilökoh taisesta p a lv e lu to im in n a s ta k iin te is tö -, puh taus- ja vu o k rau sp a lvelu jen lu o kkaan 6 6 3. Päätoimiala 6.4 Luokkien määrien muutokset T o im ia la lu o k itu s 1979:ssä o li 5 3 7 ja to im ia la - lu o k itu s 1988:ssa on 551 tark im m a n tason lu o k k a a. H u o lim a tta s iitä, e ttä k o k o lisä y s on v a in 14 lu o k k a a, lu o k k ia on lis ä tty ja p o is tettu h y v in p a ljo n, k u ten k ä y ilm i seuraavasta asetelm asta: Tarkimman tason luokkien määrä TOL 1988 muutos A M aatalous ; kala - ja riistatalous 10-1 B M etsätalo u s 5 + 2 C K aivos - ja kaivannaistoim inta 10-1 D T e o llis u u s 162-61 E E n e rgia - ja vesih u o lto 15 + 5 F Rakentam inen 23 + 8 G K a u p p a 133 + 2 0 H M ajo itu s - ja ravitsem istoim inta 15-3 I K u lje tu s 2 7 + 2 J T ieto liikenne 5 +3 K R ahoitus- ja vakuutustoim inta 17 +11 L K iin teistö -, puhtaus- ja vuokrauspalvelut 16 +5 M Tekninen palvelu ja palvelut liike-eläm älle 30 + 19 N Julkinen hallin to ja maanpuolustus 11-3 O K oulutus ja tutkim us 11-10 P T e rv e y s - ja s o siaa lip alvelu 31 + 1 7 R V irkistys- ja kulttuuripalvelu 14 0 S Järjestö- ja uskonnollinen toim inta 10-1 T M u u t p a lv e lu t 6-1 Tilastokeskus ^ 1 3

6.5 Uudet luokat T ärkeim p iä uusia lu o kk ia ovat seuraavat: 011 P e lto v ilje ly, kotieläintalous. V arsinainen uudistus tässä luokassa on ja k o ko l m een ala lu o k k a a n : 0 1 1 1 P e lto v ilje ly 0 1 1 2 K otieläintalous 0113 Yhdistetty p elto v iljely ja k o tie lä in talo u s. 1512 M assan, paperin ja kartongin yhdistetty valm istus. U utta on näiden toim intoje n esiintym inen yhdistettyinä. 161 Kustantam inen, painam inen kustantam isen yhteydessä. M yös tässä on uutta to i m in to je n yh d is täm in en. 17 K alusteiden valm istus. Tätä edelsi luokk a E i-m e ta llis ten kalu s teid e n v a lm is tu s, jo k a o li p uu tavaran valm is tu ksen a la lu o k k a ja M e tallih u o n e k a lu je n v alm is tu s, jo k a o li m e ta llitu o tte id e n valm is tu ksen a la lu o k k a. U u si 2 -num eroinen luokka sisältää m olem m a t lu o k a t 193 K oksaam ot 194 Y dinpolttoaineen valm istus. 2491 Takom inen, puristam inen ja m eistäm in e n. Rakentam isessa aikaisem m an luokan S i v u - ja a la u rak a t tila lla o v a t lu o k a t 3 5 2 Talonrakentam isen osatyöt ja 36 R akennusasennus ja v iim eistely. 3 8 R a ke n tam is ta p a lv e le v a to im in ta. L u o kassa on lis ä k s i 3 a la lu o k k a a, jo tk a n iin ik ä ä n o v a t k a ik k i uusia. 4 1 5 S ä h k ö tarv ik k e id e n ja k o d in te k n iik a n tu k k u ka u p p a. L u o k k a on nostettu 3 -n u m e - roiselle tasolle ja siihen on tehty alajako. 4 5 M o o tto ria jo n e u v o je n kau p p a, h u o lto ja koijaus. Täm ä on toim ialaluokituksen uusista lu o k is ta mittav in : lu o kk a a n on k e rä tty a u to alan tu kku kau p p a (aie m m in tu k k u kaupassa luokka 6 1 5 ), autojen vähittäiskauppa ja huolto (aiem m in vähittäiskaupassa luokka 6 2 7 ) ja m oottoriajoneuvojen korjaus (aiem m in kotitalouspalveluksissa luokk a 9 5 1 3 ). 485 A teriapalvelu 613 S ijoitustoim inta on eriytetty aikaisem m asta luo ka sta M u u rah o itu s la ito s to im in - t a \ 621 Kansaneläkelaitoksen vakuutustoim inta. A ikaisem m in K ansaneläkelaitos o li luokiteltu julkiseen hallintoon. 67 K oneiden ja laitteiden vuokraus. Luok a n a la ja k o a e i a ie m m in o llu t. 764 E d ellä m ainitsem attom at palvelut liik e -elä m ä lle. L u o k a n a la ja k o a e i a ie m m in o llu t. 7 7 H a llin ta y h tiö t. 862 Tutkim usta palveleva toim inta. 8 7 3 M u u terv e y d e n h o ito p a lv e lu. L u o ka n a la ja k o a e i a ie m m in o llu t. 8 8 S o s ia a lip a lv e lu t. L u o ka n a la ja k o on m uuttunut perusteiltaan paljon. 9 9 T o im ia la tun tem aton L is ä k s i u s e im p iin p ä ä lu o k k iin on lis ä tty y h - distelm äluokkia, m m. seuraavat: 1 4-1 5 M e tsä teo llisu u s tuo tteid e n v alm is tu s 2 3-2 7 M e talliteo llis u u s 3 1-3 3 E n ergiah u o lto N ä itä vo id a an tarvittaessa k ä y ttää e s im e rkik s i tilastojulkaisuissa. N iitä e i o le tarkoitettu käytettäväksi perustietojen tallennuksessa. 14 Tilastokeskus i^ i

7 Toimialaluokitus 1988:n tarkistettuun laitokseen tehtyjä korjauksia T oim ialaluokitus 1988:n tarkistettuun laito k seen on te h ty jo ita k in k a ja u k s ia verrattu n a toiseen laitokseen. N e ljä aktivitettia on siirretty luo ka sta to ise en, koska on ilm e n n y t, että näm ä ak tivitee tit eivät o lleet oikeassa luokassa. J o ita k in lu o k k ie n o tsik k o ja on m uu tettu. Lisäksi useiden luokkien m ääritelm iä on paran n eltu. A ktiv itettie n siirrot: v e d e n j a lä h d e v e d e n p u llo tu s on s iirre tty lu o ka sta 3 4 0 0, V e d e n puhdistus ja ja k e lu, luokkaan 1164, M a lla s -, ja virvoitusjuom i en valm istus m o d e e m ie n v a lm is tu s on s iirre tty lu okasta 2 6 1 0, T ie to - ja ko n tto rik o n e id e n valm is tu s, lu o k k a a n 2 6 2 2, T ie to liik e n n e v ä lin e id e n valm istus o h je lm a to im is to t on s iirretty luokasta 7 6 1 9, M u u työ v o im a n v ä lity s ja vuokraus, luokkaan 9131, N äyttäm ö - ja konserttitoim in ta p a te n ttito im is to t on s iirretty luokasta 6 1 4 0, R a h o itu s p a lv e lu, lu o k k a a n 7 5 3 0, L a k ia s ia in p a lv e lu. O tsikoiden kajau k set: 17, 170 ja 1700 K alusteiden valm istus (a i kaisem m in H uonekalujen valm istus) 187 ja 1 8 7 0 L ä ä k in tätu o tteid e n valm is tu s (a ik. Lääkkeiden valm istus ) 2 5 2 1 M a a talo u s - ja m etsätalousko neiden valm istus (a ik. M aatalouskoneiden valm istus) 2 7 4 1 A u to je n ja autonosien va lm is tu s (a ik. A utojen valm istus ) 382 ja 3820 Rakennuskonevuokraus käyttäjin e e n (a ik. R aken n u sko nevuo krau s) 6511 Asuntojen ja asuinkiinteistöjen om istus ja vuokraus (a ik. Asuntojen ja asuink iin te is tö je n vu o krau s) 6519 M uiden kiinteistöjen om istus ja vuokraus (aik. M uiden kiinteistöjen vuokraus) 671 ja 67 10 K ulkuneuvojen vuokraus ilm an kuljettajaa (a ik. K ulkuneuvojen vuokrau s) 6 7 2 ja 6 7 2 0 M aa talo u s k o n e id e n vuokraus ilm a n k ä y ttäjä ä (a ik. M aatalo u sko n eid en ja -laitteid en vuokraus) 6 7 3 ja 6 7 3 0 R akennuskon eiden vuokraus ilm a n k ä y ttäjä ä (a ik. R aken n u sk o n eid en ja -laitteid en vuokraus) 7 5 1 ja 7 5 1 0 L iik e to im in n a n ja jo h d o n k o n s u lto in ti (a ik. L iik k e e n jo h d o n ja h a llin n o n p a lv e lu t) 7 5 2 ja 7 5 2 0 K irja n p ito - ja tilin p ä ä tö s p a l- v e lu (a ik. K iija n p ito p a lv e lu ) Luokkien m ääritelm ien korjaukset: lu o k k ie n m ä ä rite lm iin on te h ty lu k u is ia l i säyksiä, k a ja u k s ia ja p o is to ja. Tilastokeskus i0 i 15

8 Alkutuotanto, jalostus ja palvelut Yhteiskunnan toim intaa on perinteisesti kuvat- Seuraavassa asetelmassa toim ialat on sijoitettu tu jakam alla to im ialat kolm een ryhm ään: a i- näihin ryhm iin : ku tu o tan to o n, jalo stukseen ja p a lv e lu ih in. A lk u tu o ta n to J a lo s tu s P a lv e lu t A M aatalous D Teollisuus G Kauppa k a la - ja E E n e rg ia - ja H M a jo itu s - ja riistatalous vesihuolto ravitsem istoim inta B M etsätalous F Rakentam inen I K uljetus C K aivos - ja J T ieto liikenne kaivannais K R ahoitus - ja to im in ta v a k u u tu s to im in ta L K iin te is tö -, puh taus- ja v u o k ra u s p a lv e lu t M Tekninen palvelu ja p a lv e lu t liik e - eläm älle N J u lk in e n h a llin to ja m aanpuolustus 0 K oulutus ja tutkim us P T e rv e y s - ja so sia a lip a lv elu R V irkistys- ja k u lttu u rip a lv e lu S Järjestö - ja u sko n n o llin en to im in ta T M u u t p a lv e lu t R y h m itte ly s tä h alu taan usein m m. käytän nön taip e id e n ta k ia p o ik e ta siten, e ttä k a iv o s - ja kaivannaistoim inta luetaan teollisuuteen. 16 Tilastokeskus

9 Toimialaluokkien määrät eri hierarkiatasoilla P ä ä to im ia la L u o k k ie n lu k u m ä ä rä 2 -n ro 3 -n r o 4 -n r o A M aatalous ; kala - ja riistatalous 2 7 10 B M etsätalous 1 4 5 C K aivos - ja kaivannaistoim inta 3 9 10 D T e o llis u u s 17 71 1 62 E E n e rgia - ja v e sih u o lto 4 7 15 F Rakentam inen 4 18 23 G K auppa 4 36 133 H M ajo itu s - ja ravitsem istoim inta 2 14 15 I K uljetus 6 17 27 J T ie to liik e n n e 2 5 5 K R ahoitus - ja vakuutustoim inta 2 9 17 L K iin teis tö -, puhtaus- ja vuokrauspalvelut 3 12 16 M Tekninen palvelu ja palvelut liike-e läm älle 5 17 30 N Julkinen h a llin to ja maanpuolustus 3 11 11 0 K oulutus ja tutkim us 2 4 11 P T e rv e y s - ja s o s ia a lip a lv e lu 2 10 31 R V irkisty s - ja kulttuuripalvelu 1 6 14 S Järjestö - ja uskonnollinen toim inta 3 8 10 T M u u t p a lv e lu t 2 4 6 Y h teensä 68 269 551 Tilastokeskus 1 ^ )1

10 Summary T h e present rev is io n o f th e S tandard In d u s tria l C la s s ific a tio n (S IC ) o f F in la n d puts increased em phasis on the n a tio n a l characteristics o f F in n is h econ om ic life. H o w e v e r, th e m ain p rin c ip le s and d e fin itio n s used in c o m p ilin g the classification fo llo w quite closely the recom m end atio ns o f th e IS IC, In te r n a tio n a ] S ta n d a rd In d u s tr ia l C la s s ific a tio n o f a ll E c o n o m ic A c tiv itie s. T h e 1 9 7 2 S IC (w h ic h w as rev is ed s lig h tly in 1 9 7 9 ) w as a fa irly s tra ig h tfo rw a rd a p p lic a tio n o f th e 1968 IS IC, com p lem ente d b y som e n a tio n a l subdivisions a t th e fo u r-d ig it o r m o re d e taile d le v e l. In carrying out the present revision, close attention has been given to the sim ultaneous revision o f th e IS IC (R e v. 3 ). H e n c e, w h ere th e S IC is n o t in co m p le te correspondence w ith the IS IC, it can e a s ily be co n verted to th e U N standard and vice versa. T h e c la s s ific a tio n is in ten d ed fo r c la s s ifyin g d ifferen t types o f statistical unit - such as establishm ents and enterprises, in c lu d in g p u b lic and private institutions and organisations - acc o rdin g to th e k in d o f econ om ic a c tiv ity they a re p re d o m in a n tly engaged in. T h e term eco n o m ic a c tiv ity is understood in a broad sense, i.e. it com prises n o t o n ly p rofitm a k in g activ ity but also such non-profitm aking activ i ties as p u b lic a d m in is tra tio n and defen ce, p u b lic services and p riv a te n o n -p rofitm a k in g services. T h e structure o f th e present c la s s ific a tio n has been estab lished through c a re fu l study o f changes in Finnish econom ic life. The classificatio n reflects the vast expansion o f the service industries, fo r instance, and the corresp o n d in g re la tiv e d e c lin e in p rim a ry p rodu ctio n and the m anufacturing industries. T h e S IC is desig ned p rim a rily fo r use in com p ilin g o ffic ia l statistics. A c c o rdin g ly, it is used in several s tatis tic al systems in F in la n d. In a d d itio n, th e S IC is b e in g used in a num ber o f p u b lic secto r a d m in is tra tiv e registers o r d ata system s. M u c h o f the p riv a te sector has a lso in trod u ced th e S IC in its d a ta systems and researches. A s a w h o le th e S IC serves as an im portant harm onization tool when describing Finnish econom ic life. T h e 1 9 7 2 and 1 9 7 9 versions o f th e S IC used the d e c im a l m eth od o f co d in g, w h ic h lim its th e nu m ber o f classes an d subclasses to ten. Because o f the obvious need fo r m ore classes, an a lfa-n u m e ric m eth od o f codin g w as in trod u c e d. T h e re a re n o w 19 m a in classes (o r m ain divisions ), as against the earlier nine. T h e code its e lf consists o f fo u r d ig its instead o f the six in the earlier code. H ow ever, because o f th e a lfa-n u m e ric m eth od o f codin g and a m o re e ffe c tiv e use o f the co d e s v a lu e scale, accuracy has not declined. The m ost detailed level o f the present classific atio n contains 5 5 1 subclasses, com p ared w ith 533 in the previous version. The greatest increase in th e num ber o f d e taile d subclasses is show n b y th e exp an d in g se rvic e industries: w h o le s a le and re ta il tra d e, co m m u n ic a tio n, te c h n ic al and business services, and h ealth and social w elfare services. The largest decline in th e n u m b er o f d e taile d subclasses has occurred in the m anufacturing industries. T o assist users o f th e S IC, a lis t o f ab o u t 6 0 0 0 title words was published in 1989. Th e fo llo w in g exam ple illustrates the hierarchical structure o f the coding scheme: K F IN A N C E A N D IN S U R A N C E 61 F IN A N C E A N D F IN A N C IA L S E R V IC E S 6 1 1 B A N K IN G 6111 C entral banks 6112 D eposit banks 6 1 1 3 M o rtg a g e banks 6119 O ther banks and so forth. 18 Tilastokeskus i 0 i

T h e 19 m a in classes (m a jo r d iv is io n s ) a r e as fo llo w s : A B C D E F G H I J K L M N O P R S T A G R IC U L T U R E ; F IS H IN G A N D T R A P P IN G F O R E S T R Y A N D L O G G IN G M IN IN G A N D Q U A R R Y IN G M A N U F A C T U R IN G E N E R G Y A N D W A T E R S U P P L Y C O N S T R U C T IO N W H O L E S A L E A N D R E T A IL T R A D E H O T E L S A N D R E S T A U R A N T S T R A N S P O R T C O M M U N IC A T IO N F IN A N C E A N D IN S U R A N C E R E A L E S T A T E, C L E A N IN G A N D R E N T A L S E R V IC E S T E C H N IC A L A N D B U S IN E S S S E R V IC E S P U B L IC A D M IN IS T R A T IO N A N D D E F E N S E E D U C A T IO N A N D R E S E A R C H H E A L T H A N D S O C IA L W E L F A R E S E R V IC E S R E C R E A T IO N A L A N D C U L T U R A L S E R V IC E S O R G A N IZ A T IO N A L A N D R E L IG IO U S A C T IV IT IE S O T H E R S E R V IC E S A m ore detailed version o f the Finnish S IC available. Further explanations and assistance was published in English (and Sw edish ) in in using the classification m ay be obtained 1989. C om plete conversion tables allow ing from the C entral Statistical O ffic e o f Finland, conversion to both IS IC 1968 and 1989 are Tilastokeskus i ^ i 19