1. MAALISkuuta numero 2/2012 8,50 www.metsalehti.fi metsänhoito: suunnitelmissa on eroja Metsänomistaja: Hevosella savotalle Puunkorjuu: Oma tie talveksi 150 vuotta metsäoppia Evolla vietetään juhlapäivää Kuinka yhdistysten käy? Myrsky painaa hintoja Kemera kannustaa metsätöihin
M E T S Ä L E H D E N JATKUVA TILAUS KANNATTAA! Kestotilaus kannattaa Metsälehti on suomalaisen metsän pää-äänenkannattaja. Aina sinun ja metsäsi asialla, aina sinun ja metsäsi parhaaksi. Kestotilaajana osallistut automaattisesti kaikkiin tilaaja-arvontoihin. voit tilata Metsälehti Makasiinin puoleen hintaan ystävällesi. Kestotilaajan Kaupan tarjoukset voimassa vain kestotilaajille. voit osallistua kestotilaajille järjestetyille lukijamatkoille. voit käyttää maksutta juttuarkistoa ja Metsänhoitokortistoa Metsälehden verkkosivuilla. saat etuja yhteistyökumppaneiden järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa. tilauksesi jatkuu automaattisesti niin kauan kuin itse haluat. kuulut parhaimpien ja arvostetuimpien etuasiakkaiden joukkoon. tilausmaksu on vähennyskelpoinen metsäverotuksessa arvonlisäveroineen. Kestotilaus eli jatkuva tilaus on edullisin tapa lukea säännöllisesti Metsälehteä. Tilaus uusiutuu sovituissa jaksoissa, kunnes asiakas ilmoittaa päättävänsä tilauksen. www.metsalehti.fi
SISÄLLYS JAAKKo ALATALo JoRMA LuHTA 18 56 SEPPo SAMuLI 6 metsälehti makasiini nro 2/ 4 1.3.2012 2 Pääkirjoitus: Pakko joutaa pois 4 MetsänoMistaja: joku kerta ajan sahalle asti Leena Sihvo hakee polttopuut metsästään hevosella. 10 uutiset: Miten käy metsänhoitoyhdistysten? 12 Petu Palasi lähtöruutuun 13 MetsätyyPPi: Miksi Metsäliitosta tuli Metsä Group? 14 Markkinat: Hintajuopa syveni 16 kuukauden PuukauPPa: Siemenpuut myyntiin 17 Verkossa: Irti pakkojäsenyydestä Teema: Puunkorjuu 18 tie talveksi Talvitien avulla saadaan puut korjattua hankalistakin paikoista. 28 rahapuu: Kymppipykälästä tulee poru 30 Metsänhoito: Kannattaa vertailla 33 raivaussahakoulu: Aloita varhaisperkauksesta 34 MetsäPerintö: Avioliitto sotkee vähennykset 36 lukijoiden kysymyksiä: Miksi saha hyytyy? 38 tutkimus: Hirvi on kulkuri 39 Metsäläisen allakka: Hankikantoa odotellessa 40 se tarvittava sysäys Kemera-tuki laittaa metsätyöt liikkeelle, toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen tietää. 46 savotalle: Tehokasta sahausta 47 kolumni: Tehoa tukiin 48 evolla MetsäoPPia jo 150 Vuotta Metsäopetus alkoi Evon metsäopistolla vuonna 1862. 54 lukijapalautetta 55 ikimetsä käy kaupaksi 56 luhta: Revontulten aika 60 kiekunen: Kiekula 61 ennen ja nyt: Tiheiköstä tukkimetsäksia 62 tapionpöydältä: Puolukasta puhtia 68 ristikko 70 Pilkkeet: Tikalla on kova pää 72 tuote & tekijä: Puusta sukset MAKASIINI 2 2012 1
PÄÄkIrjoITuS Metsäkustannus oy Soidinkuja 4, 00700 HKI Puhelin 020 772 9120 Telefax 020 7729139 E-mail: etunimi.sukunimi@ metsalehti.fi www.metsalehti.fi toimitus eliisa kallioniemi eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Pakko joutaa pois tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun metsänomistajilta alettiin periä pakollista metsänhoitomaksua. Metsänhoitoyhdistyksiä oli aiemminkin, mutta vasta 1950-luvun alussa niistä tuli lakisääteisiä. Yhdistysten rahoituspohja turvattiin pakollisella maksulla. Sitä vastustettiin ankarasti, ja keskustelua maksu on herättänyt siitä pitäen. Lain tultua voimaan metsänhoitoyhdistysten piti muun muassa luopua puukaupasta. Valtio tuloutti niille veron tavoin keräämäänsä metsänhoitomaksun, joka kattoi aluksi lähes 70 prosenttia yhdistysten tuloista. Metsänhoitomaksuvaroilla kustannettiin metsänomistajien neuvontaa ja metsätalouden edistämistä. Tätä varten yhdistyksiin palkattiin runsaasti uutta väkeä. Edistämistoimista koitui rahanarvoista etua niin metsänomistajille kuin kansantaloudellekin. 1950-luvun alussa metsäteollisuuden laajentuminen oli valittu Suomen teollistamispolitiikan kärjeksi, joten puun saanti oli turvattava. Erikoisesta yhdistysjärjestelystä tuli yksi metsäalan menestystarinoista. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Metsänhoitoyhdistyslakia arvioitiin viimeksi 1990-luvun lopulla, mutta metsänhoitomaksu päätettiin silloin vielä säilyttää. Nykyaikana se ei sovi enää vapaan kilpailun vaatimuksiin. Metsänhoitomaksusta on voinut hakea vapautusta, mutta sen ehdot ovat olleet niin tiukat, että lähes kaikki metsänomistajat ovat maksun maksaneet. Keskimäärin se on ollut vähän yli 80 euroa. Yhdistyksille on kertynyt lähes 30 miljoonaa euroa. 2 MAKASIINI 2 2012 Summa on iso, mutta sen merkitys metsänhoitoyhdistysten budjeteissa on huomattavasti pienentynyt. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen käynnisti viime syksynä alustavan kartoituksen metsänhoitoyhdistyslain muutostarpeista, ja nyt uudistusta jatketaan laajemmalla joukolla. Tarkoitus on selvittää, kumotaanko laki kokonaan vai riittääkö, että pakollinen metsänhoitomaksu poistetaan. Kävi niin tai näin, metsänhoitoyhdistykset muuttuvat, mutta niiden asema säilyy vahvana. Kyselyiden mukaan valtaosa metsänomistajista aikoo pysyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä. Jatkossa heillä on mahdollisuus päättää yhdistyksensä toiminnasta nykyistä vapaammin. Tämän numeron teemana on puunkorjuu. Sekin kuuluu metsänhoitoyhdistysten työkenttään. Kävimme katsomassa, miten talvitien varteen organisoitiin yhteismyynti. Siinä metsänhoitoyhdistys toimi kokoavana voimana, josta hyötyivät niin myyjät kuin ostajakin. JAAKKo ALATALo Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset Markkinointi Markkinointijohtaja ilmoitusmyynti Myyntipäällikkö lmoitusmyynti ja aineistot Myyntipäällikkö Internet-ilmoitukset Markkinointiassistentti asiakaspalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15 16.00 Palvelupäällikkö eliisa kallioniemi p. 020 772 9122 040 516 4000 anna Back (äitiyslomalla) Tuomas karppinen p. 020 772 9143 0400 581 108 jussi Collin p. 020 772 9125 eero Sala p. 020 772 9123 Liina kjellberg p. 020 772 9127 Tiia Puukila p. 020 772 9124 mikko Häyrynen p. 020 772 9126 0400 973457 Hannu jauhiainen korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 016 732 232, 0400 150 910 fax. 020 772 9170 mikko riikilä PL 39 40101 jyväskylä p. 020 772 7831, 0400 894 080 fax. 020 772 7830 Päivi Laipio p. 020 772 9128 040 752 9626 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi kimmo Hakola p. 020 772 9130 0400 913 822 jarmo rautapuro p. 020 772 9133 050 331 4137 Sanna nyman p. 020 772 9131 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Helena Ågren p. 020 772 9144 040 835 6479 ansa Seppälä p. 020 772 9136 ulla Ylikangas p. 020 772 9136 Heta Välimäki (äitiyslomalla) Susanna Pellinen p. 020 772 9132 045 130 0211 metsätaloudellinen ammattilehti, metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 80. vuosikerta, perustettu 1933. aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 makasiinin levikki: 39 843 (LT/10) Painopaikka Forssa Print 2012 PEFC/02-31-162 kannen kuva LuSTo/ SuoMEN METSäyHDIS- TyKSEN KoKoELMA
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. helmikuussa Lumisade alkoi iltapäivällä suorastaan ryöppynä. Pakkasten jälkeen sateessa oli aistittavissa kevään makua. Kuvasin lumisateen Alajärven Kurejoella 22.2.2012. Benjam Pöntinen
metsänomistaja J o k u kerta ajan sahalle asti
Leena Sihvo on yhdistänyt metsä töissään huvin ja hyödyn. Hän ajaa puut hevosella savotalta kotipihalleen. TEKSTI TIIA PuuKILA KuVAT SEPPo SAMuLI hengitys höyryää ja turpakarvat huurtuvat. Runsaan parinkymmenen asteen pakkanen polttelee poskia, kun Leena Sihvo ohjastaa hevosen peltojen halki puusavottaan. Tällä kertaa 45-vuotiaalla metsänomistajalla on apunaan kolme kokenutta suomenhevosta ja kuusitoista työhevosharrastajaa ohjaajineen. Metsätyökurssilaiset ovat tulleet oppimaan hevoskorjuun alkeita Sihvon tilalle Heinolan Vierumäkeen. Hevostyö on kohtuullisen uutta myös Sihvolle. Kiinnostus heräsi, kun hän osti äidiltään ja tädiltään heidän kotitilansa vuoden 2003 lopussa. Talossa oli puulämmitys ja polttopuuta kului. Pellon takana taas oli kaksitoista hehtaaria metsää ja tallissa hevonen sekä vaarin vanhat reet. Ajattelin, että voisiko hevosen ja polttorangan ajon jotenkin yhdistää. Siitä se lähti. Lähdin silloin MAKASIINI 2 2012 5
metsänomistaja Hevossavotta vaatii ohjastajaltakin voimia. Leena Sihvo saa kuorman purkuun avuksi metsätyökurssilaisen.
tällaiselle vastaavanlaiselle metsätyökurssille saamaan oppia, Sihvo kertoo. Sihvon hevonen, aikanaan yli 150 lähtöä juossut entinen ravuri Liinan- Vero, osoittautui toimivaksi metsätyöhevoksi. Kuuden vuoden ajan Sihvo ajoi sillä polttopuut pihaan ja juonsi tukit tienvarteen. Viime keväänä hevonen kuoli, mutta metsänomistaja aikoo jatkaa hevostyöperinnettä. Haussa on nyt uusi savottakaveri. Hankalat paikat koneella Leena Sihvo ei ajattele metsiään pelkkänä tulonlähteenä, myös maisemalla on tärkeä merkitys. Hän haluaa tulevaisuudessakin ihailla yhtenäistä sammalmattoa kuusikon katveessa. Hevoskorjuun avulla se onnistuu. Talvisen hevossavotan jäljet eivät enää kesällä erotu, kun taas konekorjuun jäljet voivat säilyä vuosia. Hevosella yksittäistenkin puiden haku onnistuu maanpintaa rikkomatta. Näillä pinta-aloilla metsästä ei saa kunnon tuloa, vaan se on myös virkistysmetsä. Haluan, että se näyttää nätiltä. Se on kuitenkin tässä silmien alla koko ajan, Sihvo perustelee. Tilalla kävi 1980-luvun alussa metsäkone. Vierailusta on muistona puolisen metriä syvät ajourat, joita on yritetty peittää moneen kertaan. Hevonen voi edelleenkin taittaa niissä jalkansa, eikä sellaisiin paikkoihin metsässä ole kesällä hevosvoimin asiaa. Huonoista kokemuksista huolimatta Sihvo ei suhtaudu koneisiin Kurssilaiset kasaavat polttorankoja pinoon. Sihvo hakkaa puut talven aikana liiterin täytteeksi. tien varteen aukon. Kuoppien, mättäiden ja kantojen seassa hevoskorjuu olisi ollut turhan vaikeata. Metsät täynnä tarvepuita Työhevosharrastus on tuonut Sihvon elämään muutakin kuin kauniina säilyvän metsämaiseman. Aikaisemmin hän haki metsästä ainespuuta ja polttopuuta. Kaikki, mikä ei kuiduksi tai tukiksi kelvannut, jouti polttopuuksi. Nyt Sihvo on oppinut, että vänkyröillä puilla, jotka aiemmin joutuivat polttopuukasaan, voi olla parempaakin käyttöä. Esimerkiksi moni valjaanosa on valmistettu puusta. Metsänomistaja on alkanut kiinnit- Luonnonväärä länki kestää eikä murru kovassakaan käytössä. Myös Sihvon uuteen projektiin, puunveneen rakennukseen, löytyi metsästä jotain: kaksi veneen kokkapuuksi sopivaa, tyveltä kaarevaa kuusta. Vaarin työn vaalija Sihvon tilan rehevät mustikkatyypin kuusimetsät kasvavat vauhdilla. Raivattavaa riittäisi. Metsänomistaja joutuu kuitenkin jättämään metsätyöt vapaa-ajan puhteiksi. Arkena Sihvo on töissä ELY-keskuksella kasvintarkastajana. Hän kerää muun muassa puutavarapakkauksista näytteitä mäntyankeroisten varalta. Osin työ heijastuu myös omi- NäILLä PINTA-ALoILLA METSäSTä EI SAA KuNNoN TuLoA, VAAN SE on MYöS VIRKISTYSMETSä täysin kielteisesti. Kyllä minä metsään koneen lasken, jos maa on kunnolla jäässä, ettei sinne jää jälkiä. Tuolla on myös sellaisia louhikoita, joihin ei ole hevosella mitään asiaa. Esimerkiksi 2000-luvun puolella metsäkone hakkasi tilalle vievän tää uudella tavalla huomiota metsän tarjoamiin tarvepuihin. Esimerkiksi käyrät koivuntyvet olisin ennen sahannut vain maahan, mutta nyt niistä voi tulla länkipuita. Hoikista puista tulee aisoja ja tuomet sopivat luokkipuiksi, Sihvo kertoo. en metsien hoitoon. Sihvolle metsien terveys on tärkeää. Hän korjaa tuulenkaadot ja pystyyn kuolleet havupuut talteen ja yrittää työkiireistä huolimatta hoitaa metsät ajallaan. Myyrätuhoihin metsänomistaja varautuu pöllönpöntöin. Hän aikoo tulevina kuukausina MAKASIINI 2 2012 7
metsänomistaja käydä ripustamassa pönttöjä taimikon reunaan. Vaari asui tässä talossa vuodesta 1917. Jälkipolviaan ajatellen hän harvensi metsää ja istutti. Olisi sääli, jos heittäisin hänen tekemänsä työn hukkaan, Sihvo sanoo. Moottorisaha onkin Sihvon metsissä ahkerassa käytössä. Kaikki savotat polttopuu-urakoista ensiharvennuksiin hoituvat käsipelillä. Toissa talvena Sihvo teki ensimmäisen hankintahakkuunsa. Puita kertyi kolmekymmentä mottia, ja siihen kului kaikki talvikuukausien liikenevä vapaa-aika. Mallia sopivasta tiheydestä hän katsoi naapurin metsäkoneella hakkaamista leimikoista. Työhevosharrastajien metsätyökurssit ovat omiaan kannustamaan metsänomistajaa sahan kahvoihin. Kurssien toteutuminen vaatii, että joku kaataa korjattavat puut etukäteen. Metsänhoidon kannalta kurssit ovat olleet hyviä. Aina on joku päivämäärä, mihin mennessä työt on pitänyt tehdä, jotta kursseilla olisi puuta ajettavana, Sihvo sanoo. Sihvo antaa hyvin palvelleelle savottalaiselle, 18-vuotiaalle Napsukkatammalle heiniä. Savotalla käytetyt hevoset olivat kurssilaisten. keskelin ihan oikein, ettei ammattilaisella kannata teettää muuta kuin myyntipuuta, Sihvo sanoo. Metsurin palkka oli silti neljäsataa euroa enemmän kuin puista maksettiin. Sihvolle jäi kaadettavaksi myyntiin kelpaamaton, polttopuiksi sopiva vesakko. Metsurilta hän kuitenkin oppi tekemään propseista ja polttorangoista vanhan mallisia kolmiopinoja, jotka erottuvat lumenkin alta. Näitä pinoja tämän vuoden kurssilaiset saavat lastata reen kyytiin. Ei kirveen voittanutta Reki luistaa pakkaslumella. Kurssilaisten voimin puiden korjuu sujuu joutuisasti. Tällä kertaa metsästä tuodaan lähinnä viimevuotisesta hakkuusta jääneitä latvoja polttopuiksi, mutta on mukana muutama tukkikin. Leena Sihvo kaartaa puukuorman Kova urakka, laiha palkka Hevossavotassa motteja ei kerry tienlaitaan samalla vauhdilla kuin konetyössä. Puun kaato vaatii erityistä huolellisuutta. Kannot eivät saa jäädä korkeiksi, ettei rekikuorma kaadu tai hevonen kompastu. Myös puiden karsinta vie oman aikansa. Pitkät oksanpäät laahaavat ja hidastavat tukin juontoa eikä oksaista puuta ole helppo kasata reen kyytiin. Kovasta urakasta huolimatta käsipelillä korjatuista puista ei makseta sen enempää kuin koneen työstämistä. Ostajat voisivat paremmin huomioida metsurin sahan jäljen. Ehkä olen tehnyt itse vähän turhan huolellisesti ja karsinut propsitkin ihan runkoa myöten, Sihvo tuumii. Perinteisen hevossavottalaisen tilipussi on laihanlainen. Toissa talven ensimmäisessä hankintahakkuussa tuntipalkka jäi pitkälti alle euroon. Viime talvena hakkuissa oli apuna ammattimetsuri. Sanoin metsurille, ettei hänen kannata raivata roskapuuta. Las- 8 MAKASIINI 2 2012