Lahden mallissa kaupungin palvelutalojen

vuosikertomus 2012

Asumista omassa kodissa Lahden Talot lyhyesti L ahden Talot -konserni on Lahden seudun suurin vuokranantaja, joka rakennuttaa, omistaa, ylläpitää ja tarjoaa vuokra-asuntoja Lahdessa. Konsernilla on vankka asema Lahden alueella: konserni omistaa yhteensä lähes 5 700 asuntoa, joissa asuu 9 700 lahtelaista. Konsernin emoyhtiö on Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahden Talot Oy. Sillä on kolme tytäryhtiötä: Lahden Asunnot Oy ja Lahden Palveluasunnot Oy sekä Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36. Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen kiinteistökannan ja liikehuoneistot. Sen palveluksessa on pääosa konsernin 30 hengen henkilöstöstä. Tytäryhtiöistä Lahden Asunnot Oy omistaa pääosan konsernin arava-asuntokannasta ja siten suurimman osan konsernin asunnoista. Lahden Palveluasunnot Oy taas omistaa vanhuksille ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja ja erityisasuntoja. Viime vuosina Lahden Talot -konserni on tiivistänyt yhteistyötään Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa ja rakennuttanut lukuisia uusia palvelutaloja vanhuksille ja muille erityisryhmille, muun muassa vammaisille. Lahden Talot -konserni on Lahden kaupungin toiseksi suurin yhtiö. Sen liikevaihto vuonna 2012 oli 39 miljoonaa euroa ja tase 238 miljoonaa euroa. Lahden Talot Oy aloitti toimintansa tammikuun alussa 1998, joten kulunut vuosi oli sen toiminnan viidestoista. Lahden Talojen yhtiörakenne Lahden Asunnot Oy Arava-asunnot Sisältö: Lahden Talot Oy Vapaarahoitteiset asunnot Liikehuoneistot Lahden Palveluasunnot Oy Palvelutalot Muut erityisasunnot Asumista omassa kodissa 3 Voimakasta investoimista rakentamiseen ja korjaamiseen 5 Ympäristöä säästäviä ratkaisuja 7 Toimitusjohtajan katsaus: Vuosi 2012 hyvä vuosi! 9 Toimintakertomus 1.1. 2012 31.12. 2012 10 Lahden Talot -konsernin tuloslaskelma 12 Lahden Talot -konsernin tase 13 Lahden Talot Oy -emoyhtiön tuloslaskelma 14 Lahden Talot Oy -emoyhtiön tase 15 Lahden mallissa kaupungin palvelutalojen ja erityisasuntojen omistaminen on keskitetty kaupungin omistamalle Lahden Talot Oy:lle, joka vuokraa tilat edelleen kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Kaupunki joko kilpailuttaa hoivapalvelut tai hoitaa ne omana työnään. Tavoitteena on vähentää laitosasumista ja turvata niin vanhusten kuin muidenkin erityisryhmien asuminen omassa kodissa. Lahden Taloissa palveluasumisen vahvana painopisteenä on vanhusten asuminen. Vuonna 2012 yhtiö alkoi rakennuttaa kahta palvelutaloa: Palvelukoti Onnenkotoa Hollolan Salpakankaalle ja Lehtiojan palvelutaloa Lahden Kilpiäisiin. Lisäksi valmistui kehitysvammaisille nuorille tarkoitettu Salinmäen palvelukoti. Uudisrakennus lisäsi kehitysvammaisten asumispaikkoja Lahdessa ja tukee toimintalinjaa, jolla kehitysvammaisten asumispalvelut keskitetään Lahdessa kaupungin omaksi palvelutarjonnaksi. Asukkaiden tyytyväisyys on Lahden Taloille tärkeä asia. Yhtiö seuraa asukkaiden asumistyytyväisyyttä useilla eri tavoilla. Joka toinen vuosi tehdään asukkaille suun- Muuttokysely: Asiakaspalvelun yhteydenoton nopeus asuntohakemuksen jättämisestä En tunne asiaa Erittäin hyvä Erittäin huono Melko huono Kohtalainen Melko hyvä Salinmäen palvelukodissa järjestetään myös erityiskoululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Muuttokysely: Huoneiston kunto muuttohetkellä Erittäin hyvä Melko huono Kohtalainen Melko hyvä nattu laaja kysely. Muuttokysely lähetetään kuukauden asumisen jälkeen niille uusille asukkaille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa Lahden Taloille. Kyselyssä tiedustellaan asukkaan mielipidettä muun muassa Lahden Talojen asiakaspalvelusta. Uudiskohteisiin ja perusparannettuihin kohteisiin muuttaneille lähetetään oma kyselynsä, jossa tiedustellaan sekä asiakaspalveluun että asumiseen liittyviä mielipiteitä ja kokemuksia. Kiinteistönhoidon ja siivouksen asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012 ja toteutetaan vastedes vuosittain. Se antaa arvokasta tietoa palvelun laadusta ja sen kehityssuunnasta sekä asukkaiden tyytyväisyydestä. 2 3

KIINTEISTÖNHOIDON KYSELY Syksyllä 2012 Lahden Talot toteutti ensimmäisen kiinteistönhoidon ja siivouksen asiakastyytyväisyyskyselyn. Se osoitti kiinteistönhoidon ja siivouksen olevan keskimäärin hyvällä tasolla, mutta molempien laadussa olevan selviä yrityskohtaisia eroja. Kiinteistönhoito sai asukkailta yleisarvosanan 3,4 ja siivous 3,5. Kiinteistönhoidossa asukkaat antoivat parhaimmat pisteet kiinteistön sisäänkäynnin siisteydelle sekä aluehuoltomiesten aktiivisuudelle ja palveluhenkisyydelle. Heikoimmat pisteet sai piha- ja paikoitus alueen talvikunnossapito. Lahden Talot osti kiinteistönhoitopalveluja Lassila & Tikanojalta, LK Kiinteistöpalveluilta, ISS Palveluilta ja Satulakadun Huollolta. Siivouksen asukkaat arvioivat tasalaatuisemmaksi kuin kiinteistönhoidon. Parhaimmat pisteet sai hissien siisteys ja heikoimmat pisteet saunatilojen siisteys. Lahden Talot osti siivouspalveluita kahdelta yritykseltä ISS Palveluilta ja SOL Palveluilta. Kaikilla arvioiduilla tehtävä-alueilla ISS Palvelut sai selvästi paremmat pisteet kuin SOL Palvelut. ISÄNNÖINNIN PÄIVYSTYS Lahden Talot siirtyi vuonna 2012 isännöinnin päivystysjärjestelmään. Puhelinasiakkaita varten otettiin käyttöön päivystysnumero, johon tuleviin soittoihin päivystysvuorossa oleva isännöitsijä vastaa. Käytäntö parantaa asiakaspalvelua ja vapauttaa muille isännöitsijöille työaikaa kiinteistökäynteihin tai rauhallista keskittymistä vaativiin tehtäviin. 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 KIINTEISTÖNHOITO keskiarvo 3,24 3,60 3,71 Keskiarvo Pihaalueiden siisteys Sisäänkäynnin siisteys 3,19 Jätepisteen siisteys Syksyllä 2012 Lahden Asuntojen asukashallitus tutustui Lappeenrannan Asuntopalvelut Oy:n asukasdemokratiamalliin. Kuvassa Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti Merenluoto (vas.), asukashallituksen jäsenet Ritva Haavisto, Anna-Maija Martikainen, Kari Heinonen, Antero Patamäki, Esko Nuikka ja Anja Koivikko, Lappeenrannan Asuntopalveluiden toimitusjohtaja Seppo Ylitalo sekä Lahden Talojen isännöitsijä Ville Jäntti. Päivystysjärjestelmän ansiosta kaikkiin isännöintiä koskeviin puheluihin vastataan ja asiakas saa asiansa hoidetuksi tai välitetyksi eteenpäin. Jos päivystävä isännöitsijä ei pysty hoitamaan soittajan asiaa tai vastaamaan asiakkaan kysymykseen, hän välittää asian sähköisesti kohteen isännöitsijälle jatkokäsittelyä varten. Asia pysyy järjestelmässä aktiivisena siihen saakka, kunnes se on hoidettu loppuun. Asiakaspalvelullisesti tuntuva parannus on myös erillinen tila, jossa asiakas ja isännöitsijä voivat keskustella häiriöittä. Isännöitsijöiden keskinäistä yhteistyötä parantavat työskentely avokonttorissa ja säännölliset palaverit tietojen päivittämiseksi. SÄHKÖINEN ALLEKIRJOITUS Lahden Talot paransi asiakaspalveluaan ja helpotti asioiden hoitamista keväällä 2012 2,76 3,60 Piha- ja paikoitusalueen talvikunnossapito Nurmialueiden hoito 3,38 Vikailmoitusten hoito 3,51 Yleistilojen hoito (ei siivous) 3,64 Aluehoitomiehen aktiivisuus ja palveluhenkisyys ottamalla käyttöön vuokrasopimuksen sähköisen allekirjoituksen. Sähköinen allekirjoitus helpottaa erityisesti niiden vuokralaisten asiointia, jotka ovat muuttamassa Lahteen toiselta paikkakunnalta, sillä allekirjoittaminen tapahtuu pankkitunnuksilla internetissä. Lahden Talot tekee kuukausittain 80 100 vuokrasopimusta. Vuoden 2012 lopussa jo lähes puolet sopimuksista allekirjoitettiin sähköisesti ja sähköinen allekirjoitus lisäsi koko ajan suosiotaan. Sähköinen allekirjoitus on herättänyt kiinnostusta myös muissa vuokrataloyhtiöissä. AD-TOIMINNAN UUDISTUS Vuonna 2012 Lahden Talot uudisti asukasdemokratiamalliaan. Vastedes Lahden Asuntojen hallituksen asukasedustajat ovat myös asukashallituksen jäseniä. Yhdeksänjäseninen asukashallitus valitsee keskuudestaan kaksi ehdokasta Lahden Asuntojen hallitukseen. Asukasvaalit järjestetään entiseen tapaan joka neljäs vuosi. Kukin vuokranmääritysyksikkö voi asettaa vaaleihin yhden ehdokkaan omasta asukaskunnastaan, ja ehdokas on ehdolla sekä asukashallitukseen että Lahden Asuntojen hallitukseen. Aiemmin vuokranmääritysyksikkö on voinut asettaa ehdokkaakseen myös toisessa vuokranmääritysyksikössä asuvan henkilön. Uudistus mahdollistaa eri kiinteistöjen asukkaiden laajan edustuksen asukashallituksessa ja Lahden Asuntojen hallituksessa sekä parantaa asukashallituksen ja Lahden Asuntojen hallituksen asukasedustajien välistä tiedonkulkua ja asioiden koordinointia. Onnelantie 12:n pienkerrostalon perusparannus toteutettiin vanhaa kunnioittaen. Larisa ja Malakias Jaakkola iloitsevat kotinsa 1900-luvun alkupuolen hengestä. Voimakasta investoimista rakentamiseen ja korjaamiseen Lahden Talot toteutti vuonna 2012 vielä aiempaakin aktiivisempaa uudisrakentamista ja vanhojen kiinteistöjen perusparantamista. Talouden lievästä taantumasta huolimatta yhtiö on voinut lisätä uudisrakentamista ja korjausrakentamista, ja investoinnit kohosivatkin vuonna 2012 vajaaseen 21 miljoonaan euroon. Alhainen korkotaso pitää yhtiön korkomenot matalana, minkä ansiosta pelkästään korjauksiin voitiin käyttää kaksi miljoonaa euroa enemmän rahaa kuin aiemmin. Yhtiöit täminen puolestaan turvaa, etteivät palvelutalojen uudisrakennushankkeet syö korjausrakentamisen rahoja. Onnelantien 12:n pienkerrostalon perusparannuksessa myös porraskäytävät saivat kauniin ja siistin yleisilmeen. Vuoden loppuun mennessä valmistuivat muun muassa Kerinkallionkatu 15:n ja Onnelantie 12:n perusparannukset sekä Sykekatu 6 18:n vaiheittainen julkisivujen, ikkunoiden, pihojen ja saunojen peruskorjaus. Lisäksi Järvenpäänkatu 27:n laaja perusparannus saatiin hyvään vauhtiin. Töiden edetessä kiinteistön korjaustarve tarkentui ja perusparannussuunnitelmia laajennettiin alkuperäisestä. Myös muuta korjaustoimintaa lisättiin selvästi, sillä monet jo aiemmin perusparannetuista 1970-luvun taloista ovat uusien, pienempien korjausten tarpeessa. Vastaavanlaisia korjaustarpeita on 1980 90-lukujen taloissa. Aktiivisella perusparannus- ja korjaustoiminnalla yhtiö pitää kiinteistöt ja asunnot hyväkuntoisina ja haluttuina niiden koko elinkaaren ajan. 4 5

URAAUURTAVA RAKENTAMINEN Lahden Talot jatkaa energiatehokasta ja ennakkoluulotonta rakentamista kahdessa uudessa palvelutalossaan, joiden rakentaminen alkoi vuonna 2012. Hollolan Salpakankaalle rakennettavan palvelukoti Onnenkodon viilennyksessä kesällä ja tuloilman esilämmityksessä talvella hyödynnetään pohjavettä. Rakennushanke edustaa Suomessa uraauurtavaa kuntayhteistyötä ja on saanut myönteistä valtakunnallista julkisuutta. Lahden Kilpiäisissä alkanut palvelutalohanke Lehtiojan palvelutalo on Lahden Talojen suurin yksittäinen rakennushanke. Sen lämmitysmuodoksi tulee maalämpö. Lehtiojan palvelutalo rakennetaan kahdessa vaiheessa, ja ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Sekä palvelukoti Onnenkotoon että Lehtiojan palvelutaloon asennetaan betonin kosteutta mittaavat langattomat anturit. Lahden Talojen palvelutalot ovat ensimmäiset suurkohteet, joissa uutta suomalaista keksintöä käytetään. Anturit asennetaan lattiavalun yhteydessä ja jätetään betoniin pysyvästi. Niiden mittauslukemia voidaan seurata langattomasti lattiapäällysteen läpi. Hollolan Salpakankaalle rakennettava palvelukoti Onnenkoto edustaa energiatehokasta rakentamista. Lämpöjohtoasennuksia tekee Jarmo Mikkonen. KORKEATASOISET ASUNNOT Lahden Talojen ensimmäinen vapaarahoitteinen vuokratalo Lanssikatu 7 valmistui kesän alussa Niemen kaupunginosaan Lanssikatu 3 5:n matalaenergiatalojen naapuriin. Lanssikatu 7 on matalaenergiatalojen verrokkikohteeksi: Sen rakenneratkaisut ovat samantyyppisiä kuin matalaenergiatalojen, ja talon energiatehokkuus on A-luokkaa. Talojen lämmitysmuodot eroavat kuitenkin toisistaan; Lanssikatu 7 lämpiää kaukolämmöllä, Lanssikatu 3 5 maalämmöllä. Lanssikatu 7 edustaa nykypäivän vuokraasumista. Kohteella Lahden Talot haluaa osoittaa, että Suomessa voi asua vuokralla yhtä laadukkaasti kuin omistusasunnossa. Talon asunnot ovat korkeatasoisempia kuin vuokra-asunnot keskimäärin, sillä varuste- Lattiavalun yhteydessä asennetut langattomat anturit mittaavat rakenteilla olevien palvelutalojen betonin kosteutta. Työmaamestari Simo Puumala mittaa betonin kosteutta palvelukoti Onnenkodon rakennustyömaalla. tasoon kuuluvat muun muassa laminaattilattiat, keraaminen liesi ja astianpesukone. Lisäksi asunnon hakija saattoi hakemuksessaan kertoa, minkä kolmesta tarjolla olevasta keittiön ja kylpyhuoneen värimaailmavaihtoehdosta hän haluaisi. KORJAUSVELAN TORJUNTA Lahden Talot estää korjausvelan syntymistä perusparantamalla kiinteistöjään järjestelmällisesti. Vuonna 2012 valmistui lahtelaisittain merkittävä perusparannus, Milkin ensimmäinen vaihe Kansakoulukatu 4, jossa 54 asuntoa sekä yhteiset tilat ja talojen ulkopuoli uudistuivat vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Perusparannus toteutettiin yhteistyössä Lahden kaupunginmuseon kanssa vanhaa henkeä kunnioittaen. Samalla palautettiin talojen alkuperäisiä, 1980-luvun alun peruskorjauksessa poistettuja ratkaisuja. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde kiinnosti lahtelaisia, ja perusparannettuihin taloihin muutti useita henkilöitä, jotka olivat lapsena asuneet Milkissä. Ensimmäisen vaiheen valmistuttua alkoi toisen vaiheen eli Kansakoulukatu 3:n perusparannus. Laajojen perusparannusten rinnalla toteutettiin lukuisia pienempiä remontteja, jotka rahoitettiin korjausrahalla. Esimerkiksi Päivärinteenkatu 15:n ja Kiekkoistenkatu 5:n vaiheittainen, yhteensä kolme vuotta kestänyt remontti toi talojen asuntoihin uutta vastaavat pesutilat. Kylpyhuoneremontteja tehtiin myös neljässä muussa kohteessa. Hyvän tiedottamisen ansiosta remontit on saatu toteutetuksi joustavassa yhteistyössä asukkaiden kanssa. Lahden Talojen Kerinkallionkatu 15 on ensimmäisiä lahtelaisia vanhoja kerrostaloja, joihin on perusparannuksen yhteydessä asennettu poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä. Ympäristöä säästäviä ratkaisuja Lahden Talot tukee valinnoillaan ja ratkaisuillaan Lahden kaupungin elinkeino- ja kilpailukykystrategian vahvaa ympäristöpainotusta sekä Green City -ohjelman vihreitä arvoja. Yhtiö antaa panoksensa ympäristön säästämiseen tarkastelemalla huolellisesti, voidaanko uudiskohteissa ottaa käyttöön uusiutuvia energialähteitä ja miten perusparannuskohteiden energiatehokkuutta voidaan parantaa. Yhtiön lippulaiva Lanssikadun matalaenergiatalot saivat vuonna 2012 näkyvyyttä läpäisemällä Europahouse Award 2012 -kilpailun Suomen alkukarsinnan ja etenemällä loppukilpailuun. Tämänkertaisen kilpailun tuomaristo painotti valinnoissaan kohteiden yleistä arkkitehtonista laadukkuutta ja asuntojen muunneltavuutta, joten edistyk- sellinen energiatehokkuus ei riittänyt nostamaan Lanssikadun matalaenergiataloja kilpailun kärkeen. Matalaenergiatalot kuluttivat ensimmäisenä vuotenaan energiaa noin 60 prosenttia normimääräysten mukaan rakennetun kerrostalon kulutuksesta. Lanssikatu 3 5 energiankulutus oli 60 kilowattituntia bruttoneliötä kohti. Verrokkikohteena ollut Kivikatu 5, joka on rakennettu vuonna 2006, kulutti noin 100 kilowattituntia bruttoneliötä kohti. Tulevaisuudessa verrokkikohteena käytetään myös Lanssikatu 7:ää, jotta saadaan selville, miten energiakustannukset vaihtelevat rakenneratkaisuiltaan lähes identtisissä, mutta lämmitysjärjestelmiltään erilaisissa taloissa. Lahden Talojen käyttämät uusiutuvat energialähteet Lahden Taloilla on käytössä tai se on ottamassa käyttöön seuraavia uusiutuvia energialähteitä: Aurinkokeräimet: Nikulankujan rivitalot, Lanssikatu 3 ja 5, Hollolan palvelukoti Onnenkoto (rakenteilla). Aurinkopaneelit, korvaa osan kiinteistösähkön tarpeesta: Apilakadun Asuntopalvelut (aloitus elokuu 2013). Ilma-vesilämpöpumppu: Nikulankujan rivitalot. Maalämpö: Lanssikatu 3 ja 5, Lehtiojan palvelutalo (rakenteilla). Maalämpökaivoista otettava viilennys: Lanssikatu 3 ja 5, Salinmäen palvelukoti, Lehtiojan palvelutalo (rakenteilla), Apilakadun Asuntopalvelut (aloitus elokuu 2013). Viilennys pohjavettä hyödyntämällä: Hollolan palvelukoti Onnenkoto (rakenteilla). Tuloilman esilämmitys pohjavettä hyödyntämällä talvella: Hollolan palvelukoti Onnenkoto (rakenteilla). 6 7

VETTÄ SÄÄSTÄVÄT ASUKKAAT Vuoden 2012 merkittävä energiansäästöllinen ponnistus oli Lahden Talojen asukkaiden vedensäästökilpailu. Kyseessä on tiettävästi pisin ja pitkäjänteisin Suomessa toteutettu hanke kansalaisryhmän vedenkulutuksen vähentämiseksi. Kilpailu tukee Lahden Taloissa vuonna 2009 aloitettua vesiprojektia, jossa kiinteistöjen vedenkulutusta vähennetään uusimalla ja korjaamalla vesikalusteita. Kilpailun ansiosta 57 kilpailukiinteistön kokonaisvedenkulutus väheni 3,2 prosenttia eli reilut 11,6 miljoonaa litraa. Parhaimmat kiinteistöt vähensivät vedenkulutustaan jopa viidenneksen vuoden 2011 kulutuksesta, ja tavoitteena olleeseen 10 prosentin vähennykseen tai lähelle sitä ylsi yhdeksän kiinteistöä. Kilpailukiinteistöjen keskimääräinen vedenkulutus oli 140 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Lähes 44 prosentissa kilpailukiinteistöjä vettä kuluu tätä vähemmän, pienimmillään vain 95 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Kilpailu jatkuu vuonna 2013 uusituin säännöin. Tavoitteena on viiden prosentin vähennys kilpailukiinteistöjen kokonaisvedenkulutuksessa. Kilpailun järjestävät Lahden Talot ja asukkaiden muodostama ympäristötoimikunta. ETURINTAMAN PERUSPARANNUS Vuonna 2012 valmistunut Kerinkallionkatu 15:n perusparannus on yksi esimerkki Lahden Talojen aktiivisesta toiminnasta kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen eturintamassa. Hanke oli merkittävä, sillä Kerinkallionkatu 15 on ensimmäisiä lahtelaisia vanhoja kerrostaloja, joihin on asennettu poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä. Järjestelmän talteen ottama lämpö hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen ja yhteistilojen lattialämmitykseen. Lämmön talteenottojärjestelmän investoinnin arvioidaan maksavan itsensä takaisin 7 8 vuodessa. Tulevaisuudessa lämmön talteenottojärjestelmä asennetaan mahdollisuuksien mukaan kaikkiin perusparannuskohteisiin. Kerinkallionkatu 15 on rakennettu vuonna 1985, mutta perusparannuksen myötä siitä tuli lähes uuden veroinen. Perusparannus oli osa Lahden kaupungin ns. elinvoimaisuuspakettia, jolla muun muassa haettiin toimintamalleja ja ratkaisuja kiinteistöjen Sanna Nissinen (oik.), Jenna Hämäläinen sekä Sanna Nissisen Casimir-poika vastaanottivat Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12 ja 14:n edustajina kunniakirjan ja kukat sen johdosta, että rivitalokiinteistö sijoittui vuoden 2012 vedensäästökilpailussa kolmannelle sijalle. energiatehokkuuden parantamiseksi tehokkaasti ja järkevin kustannuksin. TAVOITTEENA VIHREÄ TOIMISTO Lahden Talot tukee kaupungin elinkeino- ja kilpailukykystrategiaa sekä Green City -ohjelmaa muuntautumalla vihreäksi toimistoksi. Vuonna 2012 Lahden Talot alkoi tavoitella WWF:n Green Office -sertifikaatin käyttöoikeutta. Lahden Talot on asettanut Green Office -ohjelmalleen kolme seurattavaa tavoitetta. Lahden Talot -konsernin vedenkulutuslukuja 2012 Kiinteistöt Kulutus (lukum.) l/as/vrk Lahden Asunnot Oy, kaikki kiinteistöt (69) 140 Lahden Asunnot Oy, kilpailukiinteistöt (57) 140 Lahden Asunot Oy, ei huoneistokohtaisia vesimittareita (65) 141 Lahden Asunnot Oy, huoneistokohtaiset vesimittarit (4) 125 Lahden Talot Oy, kaikki kiinteistöt (9) 149 Vuoteen 2016 mennessä toimiston sähkönkulutusta halutaan vähentää 20 prosenttia ja sekä paperinkulutusta että tulostusmäärien 50 prosenttia. Tavoitteisiin pyritään ja niihin pääsyä seurataan vuosittain. Vuonna 2012 Lahden Talot päivitti ympäristöohjelmansa. Sertifikaatin saamiseksi yhtiö myös sitoutuu ottamaan ympäristönäkökohdat huomioon hankinnoissaan, tiedottaa ja valistaa henkilöstöään Green Office -toimintatavoista sekä tähtää ympäristöasioissa jatkuvaan parantamiseen. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2012 hyvä vuosi! Vuosi 2012 oli yleisesti ottaen laskevan talouden ja taantuman vuosi. Lahden Talojen toiminnassa yleiset talousongelmat eivät näkyneet. Asuntojamme kysyttiin vilkkaasti, saimme kaikkiaan 5 400 asuntohakemusta, ja lähes 1 200:lle asunnon tarvitsijalle pystyimme tarjoamaan uuden kodin. Asuntojen vaihtuvuus väheni, ja käyttöaste pysyi korkeana. Vuokrasaamisten osuus säilyi ennallaan. Kaiken kaikkiaan tunnusluvut kertovat, että asukkaat ja asunnon tarvitsijat luottavat yhtiöön. Lahden Talot -konsernin talous kehittyi vakaasti ja suunnitellusti budjettitavoitteet saavuttaen ja ylittäen. Strategiassa määritetty vakaa, hallittu kasvu jatkui. Liikevaihto kasvoi noin 5,5 prosenttia ja nousi 39 miljoonaan euroon. Henkilöstö- ja hallintokulujen yhteissumma kasvoi vajaan prosentin. Alhaalla pysynyt korkotaso ja muutoin hyvä talouden kehitys mahdollistivat talojen ja asuntojen korjaustoiminnan reilun kasvattamisen. Korjauksiin käytettiin vajaat kaksi miljoonaa euroa eli 32 prosenttia enemmän rahaa kuin vuotta aiemmin. Myös uudisrakennus- ja perusparannusinvestointeihin satsattiin, ja investoinnit kasvoivat edellisvuoden ennätyksestä 17,7 miljoonasta noin 21 miljoonaan euroon. Vaikka investoinnit olivat ennätysluokkaa, konsernin vakavaraisuus kuitenkin parantui. Syynä on lainojen nopea lyhennystahti: uutta velkaa otetaan vähemmän kuin vanhaa maksetaan. Tätä kirjoitettaessa kevätaurinko näkyy pitkästä aikaa taivaalla. Auringon valo virkistää ihmisiä ja tuo positiivista energiaa kaamoksen jälkeen. Aurinko tuo energiaa myös yhä useampiin Lahden Talojen kiinteistöihin. Aurinkokeräimiä on asennettu jo useisiin kiinteistöihimme korvaamaan kalliimpia ja saastuttavampia energialähteitä. Samoin olemme hyödyntäneet jo useissa uudisrakennushankkeissa maahan varastoitunutta aurinkoenergiaa eli maalämpöä. Uusiutu- vien energiamuotojen käyttöä tulemme jatkossakin lisäämään kiinteistöjen lämmityksessä ja viilennyksessä sekä sähkön tuotannossa aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti perusteltua. Uusiutuvien energianlähteiden hyödyntämisen rinnalla suuren kiinteistökannan omistajan kannattaa käyttää kaikkia mahdollisia keinoja energian kulutuksen vähentämiseksi, jotta vuokrataso voidaan pitää kohtuullisena. Laaja rakennusautomaatio kaukovalvontoineen on ollut jo pitkään yksi keino valvoa, säätää ja säästää kulutusta. Vesiprojektissa on jo vuosia käyty systemaattisesti läpi talo talolta vuotavia tai paljon kuluttavia vesikalusteita. Uusin ja vähiten käytetty keino on asukkaiden kanssa toteutettu vedensäästökilpailu. Siinä keskeisintä on tavoite vaikuttaa kunkin asukkaan henkilökohtaisiin vedenkäytön tottumuksiin. Vuoden 2012 vedensäästökilpailu tuotti hyviä tuloksia, ja kilpailemista jatketaan vielä ainakin vuoden ajan. Saavutetun miljoonien litrojen säästön lisäksi hanke toi uutta virtaa asukasdemokratian perinteisiin käytäntöihin. Se lisäsi kiinteistöjen asukkaiden yhteistyötä sekä asukkaiden ja vuokranantajan välistä vuorovaikutusta. Tällainen kehitys on aina myönteistä! Hyvästä, työntäyteisestä ja mielenkiintoisesta vuodesta haluan kiittää henkilöstöämme, hallitusta ja kaikkia yhteistyökumppaneita. Aurinkoista, virkistävää kevättä! Juhani Jokelainen Toimitusjohtaja 8 9

Toimintakertomus 1.1. 31.12.2012 Konsernin perustiedot Lahden Talot -konsernin emoyhtiö on Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahden Talot Oy. Sillä on kolme tytäryhtiötä: Lahden Asunnot Oy, Lahden Palveluasunnot Oy ja Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36. Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen kiinteistökannan, ja sen palveluksessa on pääosa konsernin henkilökunnasta. Lahden Asunnot Oy on aravalainsäädännössä tarkoitettu yleishyödyllinen yhtiö, joka omistaa pääosan konsernin arava-asuntokannasta. Myös Lahden Palveluasunnot Oy on yleishyödyllinen yhtiö. Se omistaa vanhuksille ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja ja erityisasuntoja. Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36 on vuokra-asuntoyhtiö, jolla on kaikkiaan 45 asuinhuoneistoa. Lahden Talot Oy on aloittanut toimintansa vuonna 1998, ja kulunut tilikausi oli viidestoista. Lahden Talot -konsernilla oli tilikauden päättyessä noin 5 700 asuntoa. Asuinpinta-ala oli noin 323 000 neliömetriä ja muuta vuokrattua tilaa noin 9 500 neliömetriä, josta liiketilaa noin 1 600 neliömetriä. Yhtiön osakkeet Yhtiön osakepääoman muodostaa 101 keskenään nimellisarvoltaan ja äänimäärältään samanarvoista osaketta. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet. Johto ja tilintarkastajat Lahden Talot Oy:n hallituksen jäseninä ovat toimineet: Päätoimittaja Jarkko Nissinen, pj Liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa, vpj Työntutkija Riitta Erviä Tarkastaja Pasi Kousa Lääketieteen tohtori Tuija Nurmi Toimitusjohtajana on toiminut hallintotieteiden maisteri, KJs Juhani Jokelainen. Yhtiön tilintarkastajana on toiminut Oy Audiarev Ab, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHTT Ulla-Maija Tuomela. Johdon palkitseminen Toimitusjohtajan ja johtoryhmän tulospalkkioiden ensimmäinen peruste on hallituksessa määriteltyjen bonuspalkkioperusteiden yleisten edellytysten täyttyminen. Lisäksi hallitus määrittää vuosittain toimitusjohtajan tavoitteet. Ne ovat strategiasta johdetut tavoitteet, budjettitavoitteet ja hallituksen antamat muut tavoitteet. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkitsemisesta kerran vuodessa helmikuussa. Toimitusjohtajan bonuspalkkio voi olla enintään kahden kuukauden kuukausipalkkaa vastaava määrä. Myös muun johtoryhmän tulospalkkioista päättää hallitus kerran vuodessa. Palkkiot perustuvat yleisten edellytysten lisäksi yksiköiden ja niiden vetäjien tavoitteisiin. Johtoryhmän jäsenten tulospalkkion määrä voi olla enintään kahden kuukauden palkkaa vastaava määrä. Toimitusjohtajan ja muun johdon tulospalkkioiden määrä vuonna 2012 oli 25 153,36 euroa. Toimitusjohtajalle ja hallitukselle maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä oli 136 534,66 euroa. Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja tilikauden päättymisen jälkeen Lahden Palveluasunnoille on myönnetty 13.2.2013 erityisryhmien investointiavustusvarauksia kahdelle kohteelle yhteensä 6,4 miljoonaa euroa. Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Konsernin talous kehittyi myönteisesti tilikauden aikana. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi noin 5,5 prosenttia. Liikevoitto oli noin 9,5 miljoonaa euroa (10,1 me v. 2011) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja 4,0 miljoonaa euroa (4,6 me v. 2011). Tulokset ovat budjetoitua paremmat koko konsernin ja kaikkien konserniyhtiöiden osalta. Tuloksia paransivat kertaluontoisesti loppuvuonna toteutetut kiinteistökaupat, joista saatiin myyntivoittoja noin miljoona euroa. Tuloksia huononsi korjauskulujen huomattava ja tietoinen kasvu, tuloksen mahdollistaessa sen. Kulujen osalta myönteistä oli veden ja jäteveden kulujen sekä siivouskulujen väheneminen. Korko- ja rahoituskulut laskivat Lahden Asunnoissa ja nousivat Palveluasunnoissa. Kokonaisuutena rahoituskulut pysyivät edellisvuoden tasossa. Poistoja kirjattiin poistosuunnitelman mukaisesti, poistoprosentti rakennuksista oli 2,5. Koneista ja kalustosta poistettiin 25 prosenttia. Luottotappioita kirjattiin konsernissa 120 000 euroa (54 000 euroa vuonna 2011) ja jälkiperinnän tuottoja aiempien vuosien luottotappioista 89 000 euroa (117 000 euroa vuonna 2011). Uudisrakennus- ja perusparannusinvestointien rahoitukseen tarvittavat luotot on saatu Lahden kaupungin konsernipankista ja Kuntarahoitus Oy:stä. Lahden Talot -konsernin lainat tyypeittäin 2012 21 % 55 % 24 % Kiinteistöjen rakennuttaminen ja kiinteistökaupat Vuoden 2012 kesällä valmistui yhtiön ensimmäinen vapaarahoitteinen vuokratalo Lanssikatu 7. Kesällä valmistui Lahden Palveluasunnoille erityiskohde Salinmäen palvelukoti kehitysvammaisille nuorille. Kohde vuokrattiin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Vuonna 2012 käynnistettiin kaksi merkittävää vanhusten palvelutalohanketta: Lehtiojan palvelutalo Kilpiäisiin ja Onnenkoto Hollolan Salpakankaalle. Kerinkallionkatu 15:n perusparannus valmistui alkuvuonna 2012. Hanke oli osa kaupungin ns. elinvoimaisuuspakettia. Kansakoulukadun perusparannuksen ensimmäinen vaihe valmistui kesäkuussa. Kohteen toisen vaiheen työt aloitettiin elokuussa. Sykekadun taloissa valmistui jo edellisvuonna alkanut suurehko julkisivujen, ikkunoiden, pihojen ja saunojen peruskorjaus. Perusparantamisen rinnalla muuta korjaustoimintaa lisättiin selvästi. Kuluiksi kirjattaviin korjauksiin käytettiin kaikkiaan lähes kaksi miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Lahden Asunnot myi joulukuussa Vitikankatu 5:ssa sijaitsevat 15 rivitalo-asuntoa ja Kaukasenkatu 2:ssa sijaitsevan rivitalokohteen 27 asuntoa. Vuoden 2012 aikana aloitettiin Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamien yksittäisten osakehuoneistojen myynnin valmistelu. Kiinteistöjen ylläpito Vedensäästöön liittyviä toimia jatkettiin noin 400 asunnossa uusimalla ja kunnostamalla vesikalusteita. Veden kulutus koko asuntokannassa oli vuonna 2012 keskimäärin 141 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa. Kulutus laski kahdessa vuodessa 16 litraa. Lämpöenergian normeerattu kulutus laski 2,2 prosenttia, sähkönkäyttö pysyi edellisvuoden tasolla. Kiinteistönhuollon laadunhallintatoimintaa jatkettiin, tarkastusten perusteella annettujen laatupisteiden taso nousi 20 prosenttia edellisvuodesta. Siivouksessa koko kiinteistökanta on kilpailutettu vuosien 2011 ja 2012 aikana aluesiivoojamalliin mukaisesti. Kilpailutusten seurauksena kohteiden yhteenlasketut siivouskulut laskivat noin 13 prosenttia. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomi ajautui vuonna 2012 taloudelliseen taantumaan. Suhdannenäkymien arvioidaan alkaneen vuoden aikana pysyvän heikkoina, mutta asiantuntijoiden mukaan taantuman pohja on saavutettu ja vuoden loppupuolella voidaan odottaa näkymien kääntyvän parempaan suuntaan. Vuokrataloyhtiöille taantuma tai laskusuhdanne ei yleensä Lahden Talot Oy:n johtoryhmä Toimitusjohtaja Juhani Jokelainen Isännöintipäällikkö Matti Koskinen Controller Petri Juvonen Kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen aiheuta suuria ongelmia. Kysyntä yleensä kasvaa, mikä vähentää asuntojen tyhjäkäyttöä. Lainojen korot ovat edelleen ennätysalhaisella tasolla, mikä on myönteinen asia yhtiöille, joilla on runsaasti vierasta pääomaa. Matala korkotaso vähentää yhtiön korkoriskejä ja alentaa osaltaan vuokrankorotuspaineita. Kaiken kaikkiaan Lahden Talojen toiminnallinen ja taloudellinen tilanne jatkunee myönteisissä merkeissä kuluvankin vuoden. Lahden Talojen rakennustoiminta jatkuu aktiivisena. Lehtiojan palvelutalon 1. vaihe ja Salpakankaan Onnenkoto valmistuvat vuoden 2013 lopussa. Lahden Palveluasunnoilla on valmius aloittaa Lehtiojan palvelutalon 2. vaiheen ja Apilakadulle suunnitellun asunnottomien tukiasuntojen rakentaminen. Uusia vuokratalohankkeita ei käynnistettäne tämän vuoden aikana. Sen sijaan yhtiö jatkaa laajojen perusparannusten toteuttamista. Järvenpäänkatu 27:n perusparannus jatkuu, ja pienempiä Palvelupäällikkö Terttu Karppinen Hallintojohtaja Pertti Merenluoto perusparannuksia aloitetaan muun muassa Loviisankadulla ja Männistönrinteenkadulla. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista liiketoiminnan kehitykseen vaikuttavista seikoista Konsernin toiminnan kannalta keskeisiä riskitekijöitä ovat asuntojen vuokraustoiminnan tyhjäkäyttöriskit, rahoitusrakenteesta johtuva lainoituksen korkoriski ja kiinteistöjen kuntoon liittyvät tekniset riskit. Muut toiminnalliset riskit koskevat lähinnä rakennuttamista ja asukkaiden vuokranmaksukyvyn kehitystä. Aravalainojen ja kiinteäkorkoisten lainojen suhteellinen osuus koko konsernin lainapääomasta oli vuonna 2012 noin 79 prosenttia, mikä alentaa korkoriskiä. Muuten korkoriskeihin on varauduttu hajauttamalla konserniyhtiöiden lainasalkut eri luotonantajien ja korkoperusteiden mukaan. Lahden Talot -konsernin käyttöaste oli tilikaudella Lahden Talot Oy:n hallitukseen kuuluvat lääkäri Tuija Nurmi (oik.), tarkastaja Pasi Kousa (3. oik.), päätoimittaja Jarkko Nissinen (puh.joht, 4. oik.), liikkeenharjoittaja Juhani Hilkemaa (varapuh.joht, 2. oik.) ja työntutkija Riitta Erviä (4. vas.). Kuvassa lisäksi Lahden kaupungin rahoituspäällikkö Mika Mäkinen (vas.), Lahden Talojen hallintojohtaja Pertti Merenluoto (2. vas.), toimitusjohtaja Juhani Jokelainen (3. vas.) ja Lahden Talojen kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen (takana kesk.) Konsernin liiketoiminnan ja henkilöstön tunnusluvut Tunnusluku 2012 2011 2010 Liikevaihto (meur) 39,0 36,9 35,4 Liikevoitto (meur) 9,5 10,0 9,7 Liikevoitto-% 24,4 27,2 27,5 Oman pääoman tuotto-% 14,5 16,3 19,0 Omavaraisuusaste-% 10,2 8,8 8,2 Vuokrasaamiset liikevaihdosta % 1,2 1,2 1,2 Käyttöaste % 98,8 99,2 99,1 Asukasvaihtuvuus % 20,9 22,8 21,1 Henkilöstö keskim. tilikaudella 30 30 30 Henkilöstökulut tilikaudella (meur) 1,7 1,7 1,6 keskimäärin 98,8 prosenttia ja vaihtuvuus 20,9 prosenttia. Tunnusluvut ovat alan keskimääräisiä paremmalla tasolla, joten vuokraustoimintaan liittyvät riskit ovat toistaiseksi alhaisia. Konsernin kiinteistökannan kuntoa seurataan laatimalla kuntoarviot korjaustoiminnan lähtökohdaksi. Kuntoarvioiden perusteella laaditaan korjausten PTS-suunnitelmat, joiden edellyttämät toimet sisällytetään korjaustoiminnan vuosibudjetteihin. Huoneistojen määräaikaistarkastuksilla ja kiinteistönhoidon laadun valvonnalla tuetaan suunnittelua ja hankitaan tietoa ongelmakohteista. Konsernin rakennuttamisessa riskit pyritään minimoimaan vahvalla suunnittelun ohjauksella ja aktiivisella valvonnalla. Konsernilla on turvaavat vakuutukset, joilla varaudutaan omaisuus-, keskeytys-, vahinkoriskeihin. Ympäristöasiat Kaikessa uudisrakentamisessa ja perusparantamisessa yhtiö selvittää mahdollisuudet käyttää uusiutuvaa energiaa ja lisätä kiinteistöjen energiatehokkuutta. Pitkäjänteisenä omistajana se ottaa toiminnassaan huomioon kiinteistöjen elinkaaren ja tähtää elinkaarikustannusten minimointiin. Lahden Asuntojen asukashallituksen asettaman ympäristötoimikunnan aloitteesta järjestettiin vuoden 2012 kestänyt vedensäästökilpailu. Kilpailukiinteistöjen yhteenlaskettu vedenkulutus väheni vuoden aikana 3,2 prosenttia, mikä litroiksi muutettuna on reilut 11,6 miljoonaa litraa. Kilpailun tavoitteena olleeseen 10 prosentin vähennykseen tai lähelle sitä ylsi yhdeksän kiinteistöä. Vuonna 2009 käyttöön otettu ympäristöohjelma päivitettiin vuoden 2012 aikana. Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että emoyhtiön tilikauden voitto 8,86 euroa kirjataan taseen voittovaroihin. Edelleen hallitus esittää, että osinkoa ei jaeta. Valtiokonttorin aravalainat Kiinteäkorkoiset lainat 10 Vaihtuvakorkoiset lainat 11

Konsernituloslaskelma 1.1.2012 31.12.2012 Konsernitase 1.1.2012 31.12.2012 Liikevaihto 1.1.2012 31.12.2012 1.1.2011 31.12.2011 (1 000 euroa) (1 000 euroa) Vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011 (1 000 euroa) (1 000 euroa) Vuokrat 38 628 36 618 Käyttökorvaukset 292 240 Jälkiperintätuotot 89 117 Liikevaihto yhteensä 39 009 36 975 Muut kiinteistön tuotot 1 109 356 Henkilöstökulut - 1 673-1 701 Poistot ja arvonalentumiset - 6 168-6 050 Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto - 934-883 Käyttö ja huolto - 2 060-1 991 Ulkoalueiden hoito - 96-151 Siivous - 758-868 Lämmitys - 4 345-3 490 Vesi ja jätevesi - 1 766-1 822 Sähkö ja kaasu - 1 044-935 Jätehuolto - 825-732 Vahinkovakuutukset - 166-151 Vuokrat - 1 311-1 287 Kiinteistövero - 1 028-966 Korjaukset - 8 019-6 068 Muut hoitokulut - 9-21 Luottotappiot - 121-54 Muut kiinteistön kulut - 286-77 Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä - 22 768-19 496 Liikevoitto (-tappio) 9 509 10 084 Rahoitustuotot ja -kulut - 5 479-5 460 Voitto (-tappio) ennen tilinp.siirtoja ja veroja 4 030 4 624 Laskennallisten verojen muutos - 742-1 202 Tilikauden voitto (- tappio) 3 288 3 422 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 2 831 2 795 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 7 656 6 770 Rakennukset ja rakennelmat 203 345 196 067 Koneet ja kalusto 2 395 2 712 Muut aineelliset hyödykkeet 219 262 Enn.maksut ja keskener. hankinnat 9 952 10 587 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 223 567 216 398 Sijoitukset 2 207 2 311 Pysyvät vastaavat yhteensä 228 605 221 504 Vaihtuvat vastaavat Saamiset 6 225 11 650 Rahoitusarvopaperit 1 116 1 116 Rahat ja pankkisaamiset 2 379 1 990 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 9 720 14 756 Vastaavaa yhteensä 238 325 236 260 Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma 8 080 8 080 Muut rahastot 3 319 3 319 Edellisten tilikausien voitto/-tappio 9 558 6 136 Tilikauden voitto/-tappio 3 288 3 422 Oma pääoma yhteensä 24 245 20 957 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 184 800 191 745 Laskennallinen verovelka 4 988 4 246 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 962 965 Muut velat 17 882 13 431 Saadut ennakot 1 653 1 523 Ostovelat 2 589 2 112 Siirtovelat 1 127 1 190 Muut lyhytaikaiset velat 79 91 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 24 292 19 312 Vieras pääoma yhteensä 214 080 215 303 Vastattavaa yhteensä 238 325 236 260 12 13

Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma 1.1.2012 31.12.2012 Liikevaihto 1.1.2012 31.12.2012 1.1.2011 31.12.2011 (1 000 euroa) (1 000 euroa) Vuokrat 2 664 2 399 Käyttökorvaukset 11 7 Jälkiperintätuotot 4 8 Liikevaihto yhteensä 2 679 2 414 Muut kiinteistön tuotot 2 272 2 004 Henkilöstökulut - 1 325-1 353 Poistot ja arvonalentumiset - 497-392 Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto - 410-403 Käyttö ja huolto - 124-104 Ulkoalueiden hoito - 3-14 Siivous - 47-46 Lämmitys - 235-188 Vesi ja jätevesi - 80-83 Sähkö ja kaasu - 47-46 Jätehuolto - 45-44 Vahinkovakuutukset - 15-13 Vuokrat - 294-288 Kiinteistövero - 65-61 Korjaukset - 1 247-1 095 Muut hoitokulut 10-5 Luottotappiot - 11-7 Muut liiketoiminnan kulut - 277-67 Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä - 2 890-2 464 Liikevoitto (-tappio) 239 209 Rahoitustuotot ja -kulut - 262-248 Voitto (-tappio) ennen tilinp.siirtoja ja veroja - 23-39 Vapaaehtoisten varausten muutos 23 39 Tlikauden voitto (-tappio) 0 0 Lahden Talot Oy:n tase 1.1.2012 31.12.2012 Vastaavaa 31.12.2012 31.12.2011 (1 000 euroa) (1 000 euroa) Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 204 257 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 1 249 1 249 Rakennukset ja rakennelmat 13 720 10 154 Koneet ja kalusto 192 146 Muut aineelliset hyödykkeet 10 12 Enn.maksut ja keskener. hankinnat 0 3 008 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 15 171 14 569 Sijoitukset 15 737 15 737 Pysyvät vastaavat yhteensä 31 112 30 563 Vaihtuvat vastaavat Saamiset 356 724 Rahoitusarvopaperit 116 116 Rahat ja pankkisaamiset 625 425 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 097 1 265 Vastaavaa yhteensä 32 209 31 828 Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma 8 080 8 080 Muut rahastot 3 319 3 319 Edellisten tilikausien voitto/-tappio 216 216 Tilikauden voitto/-tappio 0 0 Oma pääoma yhteensä 11 615 11 615 Tilinpäätössiirtojen kertymä 3 786 3 809 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma 15 102 14 892 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta 292 292 Muut velat 814 461 Saadut ennakot 126 107 Ostovelat 158 249 Siirtovelat 247 321 Muut lyhytaikaiset velat 69 82 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 706 1 512 Vieras pääoma yhteensä 16 808 16 404 Vastattavaa yhteensä 32 209 31 828 14 15

Lahden Talot Oy Mariankatu 19 15110 Lahti Vaihde (03) 851 570 etunimi.sukunimi@lahdentalot.fi www.lahdentalot.fi Toimisto avoinna ma pe klo 9 12 Vuosikertomuksen suunnittelu ja toteutus: Lahden Talot Oy Juha Kortelainen, JK 2 Teija Horppu, THOR-Viestintä Valokuvat: Markus Henttonen, Lahden Talot Oy Kannen kuva: Markus Henttonen Lahden Talojen ensimmäinen vapaarahoitteinen, tavallista korkeatasoisempi vuokratalo Lanssikatu 7. Paino: Aldus Oy 2013