Suomipoika ja puuromaalari erään ystävyyden muotokuva Anne Pelin
Boheemikausi on taiteilijan koeaikaa; se on alkutaival akatemiaan, vaivaistaloon tai ruumishuoneelle. --- Lisäämme, että boheemi-elämää ei ole eikä se ole mahdollistakaan muualla kuin Pariisissa. 1 (Henri Murger) Carl Dørnberger muisteli ensitapaamistaan Axel Gallénin kanssa loppusyksystä 1884: Hän oli hyvin lahjakas, 19-vuotias ja varttunut ilman minkäänlaista elämänkokemusta. 2 Nuoret taideopiskelijat asuivat rue Fontainen varrella samassa talossa, Dørnberger toista vuottaan. Toverusten seuraavat viisi vuotta ovat jääneet taidehistoriaan herkullisina tarinoina, joihin punoutuvat pian myös Eero Järnefeltin (1863-1937), Emil Wikströmin (1864-1942), norjalaisen Hans Jaegerin (1854-1910) ja ranskalaisen Henry de Vallombreusen (1856-1919) nimet. Värikkäissä sivurooleissa vilahtavat taiteilijoiden muusat kuten Salome, Bouffy, Louisa ja tovereiltaan kunnianarvoisan ratsumestarin tittelin saanut Knut Boije af Gennäs (1856-1918). Tämän ystäväpiirin edesottamukset tuovat väistämättä mieleen Henri Murgerin vuonna 1851 ilmestyneen klassikon Boheemielämää (Scènes de la vie de bohème) hahmot: filosofin, taidemaalarin, runoilijan, säveltäjän sekä heidän ystävättärensä. Toverukset elävät porvarillisen Pariisin ulkopuolella, taistelevat päivästä toiseen toimentulostaan, haaveilevat taiteellisesta läpimurrosta ja uskovat unelmiinsa. Käsitys taiteilijaboheemista syntyi romantiikan ja realismin murroksessa 1830-70 -luvuilla. Alun perin ranskankielisellä sanalla bohème (bohémien) tarkoitettiin mustalaista. Mustalaisväestön uskottiin vaeltaneen Intiasta Eurooppaan ja asettuneen Böömin maakuntaan. Mustalaisorjuuden lakkauttaminen 1860-luvulla johti mustalaiskansan laajoihin vaelluksiin Euroopassa. Teollistumisen ja modernin yhteiskunnan syntyminen vaikuttivat myös taiteilijan roolin uudelleenarvioimiseen vanhojen taide-elämän rakenteiden purkautuessa. 3 Taiteilijat tulivat riippuvaisiksi taidekaupasta ja 1 Murger 1992, 17. Ranskankielinen alkuteos Scènes de la vie de bohème (1851) kuului Gallen- Kallelan kirjastoon. 2 Carl Dørnbergerin päiväkirja, yksityiskokoelma, Norja. 3 Wilson 2003, 7, 17-19.
uudenlaisesta kulutuskulttuurista, jossa he joutuivat omaksumaan uusia toimintatapoja saadakseen elantonsa. Vaeltavan mustalaisen elämäntavasta muodostui taitelijalle oman juurettomuuden tunteen heijastuspinta. 4 Bohemiasta kehittyi porvarillisen yhteiskunnan vastakohta, jonka tunnusmerkkeinä olivat piittaamattomuus vallitsevia normeja kohtaan, säädyttömyys, kurittomuus, seksuaalinen vapaamielisyys ja köyhyys. 5 Kaksi villi-ihmistä ensimmäinen talvi Pariisissa Axel Gallén opiskeli Carl Dørnbergerin tavoin Academie Julianissa Tony Robert- Fleuryn ja William Bouguereaun johdolla. Joulukuun alussa Gallén kirjoittaa Suomeen suunnitelmistaan: Muutan tässä kuussa Batignollesin ryövärikortteleihin. Olen vuokrannut huoneen kuudennesta kerroksesta upealla näköalalla kaupungin yli. Luoja kuinka on kaunista kun kokotit vaeltavat ohi vaaleansinisissä kengissään. 6 Gallénin kuvailemasta huoneesta muodostui toverusten yhteinen asumus, jossa he asuivat kevään 1885. Rahattomille taideopiskelijoille Batignolles oli huokea valinta, ja alueen värikäs katuelämä ja epäilyttävä maine vetivät puoleensa. Nuoruuden uteliaisuudella kulmakunnan tapahtumia seuraillen he saivat ajoittain kokea omissa nahoissaan yöllisten seikkailujensa seuraamukset. Dørnberger joutui pahamaineisten rosvojen pieksemäksi ja palasi kotiinsa repaleisessa asussa, kaulus revenneenä. 7 Toverukset kamppailivat jatkuvasti toimeentulonsa kanssa, ja Dørnberger nimesikin helmikuun suureksi nälkäkuukaudeksi ; kaikki rahat olivat lopussa ja he elivät syömällä pasteijoita ja leipää. Ahdingostaan huolimatta Dørnberger totesi edistyneensä helmikuussa enemmän kuin koskaan. 8 Komean miehekäs Dørnberger näytti löytäneen Gallénista kaipaamansa sielunkumppanin, jonka kanssa saattoi heittäytyä boheemielämän syövereihin, järjestää näyttäviä spektaakkeleita ja antautua kaupungin aistillisen elämän 4 Brown 1985, 6. 5 Kivimäki 1996, 9. 6 Axel Gallén-Samuel von Bell 5.12.1884. GKM. 7 Axel Gallén-Samuel von Bell 8.2.1885, 9/10.2.1885. GKM. 8 Dørnbergerin päiväkirja.
houkutuksille. Kaksikko samastui kaupungin katujen värikkääseen henkilögalleriaan. Kaduilla kuljeskeleviin lukeutuivat lumpunkerääjät, rakennusmiehet, musikantit, monenlaiset kaupustelijat, ajurit valjakkoineen, sirkuskulkueet klovneineen ja kokotit naiset 9. Taiteilijat ottivat kadun näyttämökseen, jossa saattoi esiintyä eri rooleissa niin kiertelevänä boheemina kuin väkijoukkoa modernin flanöörin katseella tarkkaillen. 10 Gallénia ja Dørnbergeriä kiehtoivat säännöistä piittaamaton, vaelteleva boheemi tunnusmerkkeinään huolimaton vaateparsi ja kerjuukeppi. Myöhemmin molemmat siirtyivät luontevasti flanöörin rooliin, jonka esteettisenä koodina olivat huoliteltu ulkoasu ja itsetietoiset eleet. Pikkulappuja ja brouwer-figuureita Kesäksi 1885 ystävät palasivat kotimaihinsa, Dørnberger maalasi ahkerasti ja järjesti spektaakkeleita Kristianiassa 11, Gallén matkusteli Suomessa ja työskenteli alkusyksystä Salossa. Yllätyksekseen Gallén sai Norjasta kirjeen, jossa Dørnberger kertoo maalanneensa brouwer-figuureja. 12 Näillä hahmoilla hän viittasi toverusten ihailemaan alankomaalaiseen Adriaen Broweriin (1605-1638), joka kuvasi kansan elämänmenoa hämyisissä kapakakoissa. 13 Gallén vastasi ja tiedusteli, onko tämä maalannut suuria luonnoksia vai pikkulappuja. Hän itse maalasi Vanhaa eukkoa ja kissaa 14 Salossa, mutta epäili saavansa teoksen valmiiksi ennen lähtöään Pariisiin. Hän kannusti ystäväänsä: Sinä olet nuori kuten minä, Sinulla on energiaa joka minulta ehkä puuttuu. Sinulla on taloudellisia edellytyksiä jatkaa sinun tielläsi, siksi: mars eteenpäin, maalaa ja paskat lopusta. Pukkaa kiveäsi aamusta iltaan niin Sinä saat kai joskus reiän 9 Wilson 2003, 21; bohemian sosiaalisista kategorioista ks. myös Brown 1985, 30-35. 10 Flanöörin roolista ks. Riikka Rossin artikkeli tässä julkaisussa. Ranskalainen kirjailija Charles Baudelaire loi essessään Modernin elämän maalari (Le Peintre de la vie moderne) flanöörin modernin kokemuksen tulkiksi. 11 Dørnberger kertoi kesän edesottamuksistaan päiväkirjassaan. 12 Dørnbergerin vuoden 1885 kirjeiden olinpaikka ei ole tiedossa. Gallén kommentoi 12.9.1885 päivätyssä kirjeessään brouwer-figuureita. 13 Ilvas 2010, 78. 14 Teoksen alkuperäinen nimi oli Syksy ja se esiintyi tällä nimellä Pariisin salonkinäyttelyssä 1886.
siihen. 15 Kirjeen lopussa on Gallénin ja Dørnbergerin taiteilijatoverin Axel Lindecronan tervehdys, josta Gallén oli kesällä maalannut muotokuvan aitoon browermaiseen tyyliin. Myös norjalaisystävästä piippu suunpielessä tehty muotokuva henkii ihailua alankomaisia mestareita kohtaan. Tilaustöitä ja juhlia Syksyllä Dørnberger ja Gallén jatkoivat opintojaan Académie Julianissa, vaikka olivat pohtineet kirjeissään siirtymistä Ateljee Cormoniin. Dørnberger kohtasi hyväntuulisen ja muodikkaasti puketuneen ystävänsä Caffe Fontainessa ja jälleennäkemisen kunniaksi pidettiin moroa. 16 Dørnberger tapasi Gallénin kanssa Pariisin matkustaneen ratsumestari Boyen 17, joka oli tullut kaupunkiin jatkamaan taideopintojaan. Boijesta muodostui tovereille ystävä ja ravintolalaskujen maksaja. Pian Pariisiin saapui myös Gallénin houkuttelemana preussilaisittain pukeutunut Emil Wikström, jonka kanssa Gallén vuokrasi keväällä 1886 ateljeehuoneen Montmartrelta rue Menessierin varrelta. 18 Tässä ateljeessa Wikström muotoili Gallénin rintakuvan (1886), jossa toveri on kuvattu itsetietoisena dandyna. Pariisissa vapaudestaan nauttivat pohjoismaiset taitelijat olivat kuitenkin monin sitein kytköksissä järjestäytyneeseen taide-elämään ja valtion apurahajärjestelmään. 19 Porvarilliset muotokuvatilaukset olivat tärkeä tulonlähde ja käyntikortti taidetta ostavan yleisön piiriin. Vauraan ruukinpatruunan Gösta Serlachiuksen vierailu rue Menessierin ateljeessa helmikuussa 1886 herätti toiveita: Voi tulla kenties kauppoja tulevaisuudessa. Olimme sitten kylvyssä ja söimme päivällistä yhdessä hänen kanssaan. Hän pyysi minua tulemaan luokseen Keuruulle kesällä niin saisin matkani maksetuksi. 20 15 Axel Gallén-Carl Dørnberger 12.9.1885. KKA 16 Dørnbergerin päiväkirja. Ystäväpiirissä morolla viitattiin estottomaan juhlimiseen, pahennuksen herättämiseen, sikailuun (griserier), shokeeraukseen ja spektaakkelien järjestämiseen. Ks. Ilvas 2012, 74.Tanskankielinen sana moro tarkoittaa huvia ja hauskaa. 17 Knut Boije af Gennäs (18xx-1918). 18 Gutman-Hanhivaara 2011, 14-16. 19 Kivimäki 1996, 11. 20 Axel Gallén-Mathilda Gallén 3.2.1886. Julk. Okkonen 1961, 108.
Gallénin kurjaa taloutta kohensi tohtori H. F. Antellin muotokuva (1886), jonka Dørnberger mainitsee palkkioineen päiväkirjassaan. Kenties taustalla on myös pilkahdus ammattikateutta, sillä muotokuvan maalaaminen piti Finneguttenin kiireisenä ja poissa akatemiasta, jossa Dørnberger jatkoi työskentelyään. 21 Toisena 'syyllisenä' Dørnberger piti Albert Edelfeltiä, joka oli piru vieköön niin Gallénin perään. 22 Pariisin taidemaailmaan ja seurapiireihin erinomaiset suhteet omaava Edelfelt oli Gallénille tärkeä tuki. Gallén vahvisti Antellin muotokuvalla asemiaan kotimaassa ja teoksen uutisoitiin osoittavan tekijän kasvavista harvinaisen suurista taiteilijalahjoista. 23 Moroa ja muotokuvamaalausta Gallén palasi Helsinkiin toukokuun puolivälissä 1886 ja asui Knut Boijen luona. 24 Jälleennäkemistä oli seurannut riemukas juhlinta, ja kaksikko oli likimain aiheuttanut skandaalin Kaivohuoneella. Boije oli pelästynyt kohua ja Gallén pahoitteli ystävänsä kohtaloa, tämä ei voinut enää voinut juhlia mielin määrin kuten Pariisissa. Boije maalasi tilaustyönä keisarin muotokuvaa ja Gallén avusti ystäväänsä. Toverukset suunnittelivat maalaavansa myös vanhan suomalaisen sotilaan rikkinäisissä vaatteissa. 25 Samasta kirjeestä käyvät ilmi Gallénin pidemmälle tähtäävät suunnitelmat: Minä maalaan muotokuvan Boijesta ja sitten Boije pyytää kenraalikuvernöörin katsomaan sitä ja esittelee minut ukolle. 26 Keisarin muotokuvan ja Boijen muotokuvan nykyisistä olinpaikoista ei ole tietoa eikä Gallén mainitse teoksia kirjeissään enää uudelleen. Helsingistä Gallén jatkoi matkaansa Keuruun Korpilahdelle. Myöhemmissä muistelmissa aika Korpilahdella näyttäytyi taiteilijan omin sanoin kesänä, jolloin uudistin tuttavuutta heimoni kanssa, ja sieluni oli yhtä eheä kuin männyntaimi harjanteella, jota ympäröi peninkulmia laajat järvet. 27 2. 21 Dørnbergerin päiväkirja. 22 23 Okkonen 1961, 110. 24 Axel Gallén-Carl Dørnberger Helsingfors 25 Maj 1886. KKA 25 26 27 Okkonen 1961, 113.
heinäkuuta päivätty kirje Dørnbergerille paljastaa kesästä arkisemman puolen. Gallén kertoi oleskelevansa kaiken sivilisaation ulottumattomissa keskellä maata. Hän voi hyvin vaikka ei syö muuta kuin maitoa, leipää ja pirullisen suolaista kalaa. Afäärit sujuivat huonosti, ja Gallén toivoi saavansa valtiontukea seuraavana vuonna, jotta voisi viettää tulevan talven Pariisissa. Dørnbergerillä meni paremmin: hän maalaasi tilaustyönä kopiota alttarimaalauksesta ja ansaitsi rahaa Pariisiin-matkaa varten. 28 Syksyllä Gallénia odottivat suuri tilaustyö, muotokuva professori Neoviuksen perheestä ja lähestyvät asevelvollisuuskutsunnat, joten hän ei matkustanut Pariisin. Kirjeenvaihto Dørnbergerin kanssa jatkui. Gallénin korviin oli kantautunut, että Bergenissä näyttelyssä esillä ollut teos olisi leikattu irti kehyksistään, ja hän kyseli, mahtoiko tämä olla Dørnbergerin tekosia. 29 Dørnbergerillä oli ollut kesällä vastoinkäymisiä, hän on sairastellut ja Omenaa syövä poika on hylätty syysnäyttelystä. 30 Ahkerasti työskennellyt Gallén kertoi aikeistaan osallistua syysnäyttelyyn 11-12 suurella sekä pienemmillä teoksilla. Toimeentulo oli jatkuvana huolenaiheena: Olen teettänyt charmantit kehykset tauluilleni, niiden pitäisi mennä kaupaksi jouluun mennessä. 31 Gallén asetti Neoviuksen perhemuotokuvalle suuret odotukset, sillä onnistuessaan teos toisi lisää muotokuvatilauksia - ja mainetta: maalaan suurta muotokuvataulua Professori Neoviuksen luona. Taulu on 2 ½ kyynärää korkea ja näyttää tällaiseltä. Pieni tyttö etualalla on maalattu luonnollisessa koossa ja kaikki muu sen mukaan. En tiedä, paljonko saan taulustani, mutta se tulee luomaan mainettani Suomessa, kun se tulee valmiiksi, näin sanotaan. 32 Samaisessa kirjeessä Gallén mainitsi olleensa Seurahuoneella soiréessa yhdessä herrasväki Neoviuksen, Edelfeltin ja Boijen kanssa: Hyviä viinejä ja hyvää ruokaa gutt! Ilta oli jatkunut munkkiliköörin juomisella ja kapakkatappelulla ja päättynyt ilotaloon. 33 28 Axel Gallén-Carl Dørnberger Korpilahti 2 Juli 1886. KKA 29 Axel Gallénin postikortti Carl Dørnbergerille, syyskuussa 1886 (postileima 15.9.). KKA 30 Axel Gallén-Carl Dørnberger 27.10.1886 Helsinki. KKA 31 Sitaatin suomennos Juha Ilvas. 32 33
Dørnberger raportoi Pariisista 12. joulukuuta 1886: Olen tutustunut Toppeliukseen [Waldemar Toppelius], melko mukava nuorukainen, mutta hän ei vielä ymmärrä hauskan päälle. Talven kuluessa Dørnberger oli ystävystynyt myös Eero Järnefeltin kanssa, joka opiskeli Académie Julianissa Henry de Vallombreusen tavoin. Järnefelt kuvaili norjalais- ystäväänsä hyvin hauskaksi pojaksi kirjeessään sisarelleen Ainolle. 34 Dørnberger valitteli yllättäen pariisilaiselämän tylsyyttä: Jos en voisi käyttää aikaani työskentelemällä tulisin hulluksi. Ikävän syynä lienee Finneguttenin viipyminen kotimaassaan, ja hän tiedusteli onko tämä mahdollisesti tulossa jouluksi Pariisiin. Dörnberg kirjoitti olevansa kyllästynyt niin Pariisin kuin Norjaankin historioiden takia ja suunnitteli matkustavansa Suomeen seuraavana kesänä. Toistuvista haaveistaan huolimatta Dørnberger ei koskaan käynyt Suomessa eikä Gallén liioin matkustanut ystävänsä luokse Norjaan. Tulenvaloa, korpielämää ja Pariisin kirjeitä 1880-luvun lopulla pohjoismaiset taiteilijat palasivat Pariisista kotimaihinsa kansallisen romantiikan innoittamina. Gallén haaveili kansankuvauksen jatkamista pohjoisessa finnmarkissa odotellen ensilunta ja hyviä rekikelejä. 35 Tammikuussa 1887 hän matkusti Keuruulle ja asettui Ekolan torppaan. Pariisista korpeen saapuneet kirjeet tekivät arjesta juhlapäivän. 36 Dørnberger oli muuttanut rue Menessierin asunnosta jälleen Batignollesiin ja kertoi lainanneensa Gallénin vanhaa uunia toivoen, ettei tällä ole mitään lainaamista vastaan. Hän maalasi parhaillaan hienostorouvan muotokuvaa ja kertoi työnteon sujuneen toistaiseksi hyvin, mutta ikävöi ystäviään: kaupunki ei ole enää se vanha Pariisi, jossa Finnegutten, Wika, Erik ja Paavel Halvorsen olivat. 37 Muotokuva herättää Gallénin mielenkiinnon: Millainen on se muotokuva hienosta daamista jota maalaat. Kuka hän on, Madamo Valois kenties? Teet minut todella uteliaaksi. Jos vain tietäisit kuinka iloinen olen, että Sinulla menee 34 Eero Järnefelt-Aino Järnefelt tammikuu 1887. Julk. Lindqvist 2002, 28. 35 Axel Gallén & Emil Wikström-Carl Dørnberger 6.11.1886. KKA 36 Axel Gallén-Carl Dørnberger ks. kirje Ekolasta 1887. KKA 37 Carl Dørnberger-Axel Gallén 11.1.1887. GKM
hyvin! 38 Helmikuun alussa Dørnberger kertoi vanhan Bougereaun käyneen ateljeessa korjaamassa hänen piirustustaan ja tämä oli kehunut oppilastaan vuolaasti: Voit vain kuvitella, että olen iloinen kuin hullu ja tahdoin vallan tanssia ukon kanssa. 39 Muotokuvan maalaaminen tuotti sen sijaan vaikeuksia ja hän uhosi: Piru periköön muotokuva- maalauksen! Maalaan hienon rouvan luona joka saa minut paskantamaan housuihini. Ensin imartelen liian vähän, sitten hän sanoo että se on liian nuorekas ja sitten taas liian vähän nuorekas. Pyydän häntä suutelemaan takapuoltani, ja otan staffliani ja kankaani ja painun akatemiaan kuten aiemmin ja uskon että siitä on enemmän hyötyä minulle. 40 Gallén antaa toverillisen neuvonsa: Sepä on ikävää että Sinä jätit muotokuvan, jota maalasit. Sinun täytyy ajatella, että juuri muotokuvatilauksilla tulee tunnetuksi tauluja ostavan yleisön parissa! Kyllä minunkin on paljon täytynyt kärsiä tämän tilaajan tyhmyyden kanssa, mutta eipä auta, sitä täytyy alistua ja tienata roposia. Olen nyt järjestänyt asiani niin, että voin opiskella Pariisissa kaksi vuotta täysin turvallisesti ja ilman ekonomisia huolia. 41 Ekolassa Gallén työskenteli kansanaiheiden parissa ja kuvaili tekemisiään Dørnbergerille. Talviset olosuhteet olivat aluksi koetelleet, mutta hän kertoo tottuneensa kylmyyteen ja maalaavansa ulkona vaikka värit jähmettyvät. Työn alla oli suuri teos: Olen tänään onnistunut kerralla maalauksessani. Se on suuri taulu jota maalaan pimeässä saunassa, puoleksi päivänvalossa, puoliksi tulenvalossa. Se näyttää hurjalta piru vieköön! 42 Kyseessä on Ensi opetus (1887-1889), jonka ensivaiheessa Runeberg ja Vänrikki Stool istuivat iltavalkean ääressä. Runebergin hahmolle ei kuitenkaan ollut löytynyt mallia, ja Gallén piti figuuria epäonnistuneena ja jätti teoksen puolivalmiiksi. 43 Myös Dørnberger tutki teoksissaan tulenvaloa. 38 Axel Gallen-Carl Dørnberger 25.1.1887 Keuruu, Ekola. KKA 39 Carl Dørnberger-Axel Gallén Paris 5.2.1887. GKM 40 41 Axel Gallen-Carl Dørnberger Keuruu Ekola 24 Febr. 1887. KKA 42 Axel Gallen-Carl Dørnberger 25.1.1887 Keuruu, Ekola. KKA 43
Ota mukaan kitarasi Kevättalvella 1887 Gallén palasi Helsinkiin ja sai toisen palkinnon Taideyhdistyksen kilpailussa teoksellaan Akka ja kissa Emil Wikströmin voittaessa veistoksellaan Mansikkatyttö (1887). Dørnberger oli työskennellyt koko talven akatemiassa ja Gallén onnitteli ystäväänsä salonkiin hyväksytyn teoksen johdosta. 44 Gallén houkutteli toveriaan Suomeen ja maalaili kirjeessään pohjoiseen suuntautuvaa matkaa: Ota mukaan kitarasi sekä tarpeeksi väriä ja kangasta. Ja sitten matkustamme ylös suomalaisille koskille. Vika muotoilee alastonta tukinuittajaa, joka laskee koskea seisten tukilla. Ja minä aion mm. maalata alastoman naisen joka on astumassa veteen. 45 Gallén mainitsema alaston viittaa kalevalaiseen Ainoon, josta hän oli maalannut varhaisen luonnoksen Pariisissa 1886 ja suunnitteli nyt aiheen työstämistä. Seuraavassa kirjeessään Gallén kehui Wikströmiä lahjakkaaksi ja kertoi nähneensä kirotun hyvän luonnoksen tukinuittajaa varten. 46 Avosylin odottavista ystävistään huolimatta Dørnberger vietti kesän Tönsbergissä. Rahattomuuttaan valitellen hän koki joutuneensa kotoisen rahvaan ymmärtämättömyyden uhriksi ja uhosi puuromaalarin maalaavan ja pirut välittävän muista idiooteista. 47 Yksinäisyyttä piristivät ystävien kirjeet: Eero Järnefelt oli matkustanut Henry de Vallombreusen luokse Normandiaan le Bequet'n kylään, josta saapui kuvitettu matkakirje Norjaan. 48 Ystävykset olivat piirustaneet kirjeeseen paikallisia kalastajia ja rannikkonäkymiä elämän eroottisia iloja unohtamatta. Gallén lähetti Mäntästä tervehdyksensä: hän maalasi parhaillaan ruukinpatruunan muotokuvaa tehtaassa ja jatkaisi matkaansa Sääksmäelle Slöörien kauniin rouvan ja hänen kauniiden tyttäriensä luokse. Hän suunnitteli maalaavansa Turussa historiallisen aiheen, Kaarina Maununtyttären, 44 Axel Gallen-Carl Dørnberger Helsingfors 17 April 1887. KKA 45 46 Axel Gallen-Carl Dørnberger Helsingfors 2 Maj 87. KKA 47 Carl Dørnberger-Axel Gallén Tönsberg den 2 Juli x 7 [1887]. GKM 48 Eero Järnefelt ja Henry de Vallombreuse-Carl Dørnberger 1887. Leena Lindqvist mainitsee Eero Järnefeltin elämäkerrassa (2002, 29) kirjeen kadonneen. Kadonneeksi luultu kirje kuuluu nykyisin norjalaiseen yksityiskokoelmaan.
malliksi oli lupautunut aistillisen kaunis rouva Jakobson, sekatavarakauppiaan puoliso. 49 Gallén kertoi piirtäneensä sarjan Pariisilaismuistoja 50 ja odotti malttamattomana Dørnbergerin kokottitaulun luonnosta. Hän kertoi uudesta harrastuksestaan: Voitko kuvitella, että minä olen alkanut polttaa piippua vakavissani. Poltan seitsemän-kahdeksan piipullista päivässä. Tuon sinulle suomalaisen piipun. 51 Gallén oli hankkinut paljon muita tavaroita: tuohisia tupakkarasioita, nuuskarasioita, tuppipuukkon ja sekä kaikenlaista alkuperäistä suomalaista ja toivoi saavansa Dørnbergeriltä aitoja norjalaisia talonpoikaistavaroita, sekä pyyteli ystäväänsä maalaamaan pienen luonnoksen norjalaisista hampuuseista, jotka ryypiskelevät huonosti valaistussa huoneessa tällä Gallén tarkoitti todennäköisesti aitoja brower-tyyppejä. Gallén lupasi tuovansa mukanaan jotain samantyylistä. Dørnberger maalasi kesällä ahkerasti, aamuvarhaisesta myöhäiseen iltaan ja sanoi olevansa työhevonen 52. Hän kuvaili teoksiaan myös piirroksin, kuten pöydän ääressä nuokkuvan, aidon juopuneen boheemityyppin. 53 Ehkäpä piirroksessa on myös ripaus itseironiaa, koska hän kertoo lopettaneensa juopottelun ja spektaakkelit. Kesän kirjeistä alkoi näkyä Dørnbergerin kohtaloksi muodostuva ulkopuolisuuden tunne, sillä boheemin elämäntyylin omaava taiteilija näyttää joutuneen kyläläisten silmätikuksi ja hän eleli eristyksissä, häntä pidettiin Jumalan kieltäjänä ja vapaa-ajattelijana, joka on solminut liiton paholaisen kanssa. 54 Dørnberger kaihtoi hienostopiirejä, koska siellä on tylsää, ja kertoi olevansa yksin, ilman tovereita. Viimeinen yhteinen talvi Pariisissa 1887-88 Pitkään Pariisista poissa ollut Gallén odotti toverusten pirun hauskaa jällennäkemistä: Kafé Fontaine suuret sadetakit harteilla ja kerjuukepit käsissä 49 Axel Gallén-Carl Dørnberger Mänttä 7 Juli 1887. KKA 50 Yksi sarjaan kuuluva piirustus lienee jo edellisenä kesänä syntynyt Pariserminnen (sign. Korpilahti Juli 86, vesiväri, 17x21,5, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelma). 51 Axel Gallén-Carl Dørnberger Mänttä 7 Juli 1887. KKA 52 Carl Dørnberger-Axel Gallén Tönsberg 2.7.1887. GKM 53 Carl Dørnberger-Axel Gallén Tönsberg 24.7.1887. GKM 54 Carl Dørnberger-Axel Gallén loppukesä 1887. GKM
ja huopahatut päässä? Ja niin juopottelemme viinaa sen illan. Ja niin poltamme piippua että koko Fontaine muusikkoineen ja kaikki tulee savua täyteen, norjalaisella ja suomalaisella tupakalla! 55 Syksyllä kaupunkiin palasi amerikkalainen taideopiskelija Victor Wilbour 56, ja Gallén ystävystyi Louis Sparren kanssa. Toveripiiriin liittyi myös kohuttu kirjailija Hans Jaeger, josta Gallén kirjoitti salaiselle kihlatulleen Mary Slöörille: Hyvä ystäväni Dörnberger istuu parhaillaan luonani huoneen toisessa päässä Hans Jaegerin kanssa, joka pari päivää sitten pakeni tänne Pariisiin välttyäkseen vankilatuomiolta, jonka ne idiootit ovat hänelle antaneet. 57 Hans Jaegrin hahmon tapaa Gallénin piirroksissa, ja Sven Jørgensen (1861-1940) maalasi muotokuvan anarkistisesta kirjailijasta toverusten suosimassa Le Francin viinikapakassa. Omistajapariskunta oli tunnettu suopeasta suhtautumisestaan varattomia taiteilijoita kohtaan. Kesäkuussa Norjaan palannut Dørnberger pyysi Gallénia vakuuttelemaan Madame Le Francia, että hän saisi kyllä pian rahansa. 58 Sama miljöö herkullisine detaljeineen 59 (viinilasi ja -pullo, kaiteen kiillotettu nuppi) toistuu Järnefeltin teoksessa Ranskalainen viinikapakka (1888), jossa työmiehen asuun pukeutunut Gallén sytyttää piippuaan. Myös Gallén oli maalannut oman tulkintansa kapakan interiööristä (Kapakkakuva, Le Franc, Boul. Clichy, 1887), mutta moderni kaupunkielämä veti puoleensa leveät bulevardit kuskeineen ilotyttöineen --- omnibusseineen, kuten hän mainitsee kirjeessään Dørnbergerille 60. Gallén luonnehti urbaania kahvilaelämää taidokkain sivellinvedoin ja tavoitti teoksiinsa ajan mondeenia tunnelmaa. Julkisen elämän rinnalle syntyivät ajan naturalistista keskustelua heijasteleva, naisten kohtaloihin punoutuva teossarja 61 ja muotokuvat ateljeessa vierailleista ystävistä (Eero Järnefeltin muotokuva 1888, Bohême 1888). Norjalaisystävänsä Gallén kuvasi sovinnaisuussääntöjä uhmaten huolimattomasti pedatun vuoteen vieressä. Dørnbergerin sisäänpäin 55 Axel Gallén-Carl Dørnberger päiväämätön kirje [ilmeisesti elo-syyskuu 1887]. KKA 56 Axel Gallén-Carl Dørnberger Paris le 15 Sept 87. KKA 57 Axel Gallén-Mary Slöör 19.11.1887. Karvonen-Kannas 1996, 20. 58 Carl Dørnberger-Axel Gallén Tönsberg den 25 Juni 88. GKM 59 Ks. Palin, Tutta 2004, 125-126.
kääntynyt katse ja käden asento viittaavat melankolian esitystapaan. 62 Sisäistä mielenmaisemaa kuvaavan teoksen voi nähdä ennakoivan Gallénin 1890-luvun symbolismia, josta näkyi viitteitä myös muissa tuon ajan teoksissa. 63 Toukokuun lopussa 1888 Gallén kirjoitti äidilleen Mathilda Gallénille: Kaikki toverit ovat matkustaneet. Dörnberger matkusti viime yönä Havren kautta Norjaan. 64 Yhteiset boheemivuodet olivat takanapäin, sillä Dørnbergerin kotiinpaluun jälkeen Gallén ei tiettävästi enää tavannut puuromaalariystäväänsä. Elävältä haudattu Norjaan palattuaan Dørnberger kaipasi jatkuvasti Pariisiin jääneitä ystäviään. Syksyllä 1888 hän yllätti toverinsa kihlautumalla yliluutnanantti Lindlerin tyttären kanssa. Aidon boheemin tapaan Dørnberger ei ollut hiiskunut sanallakaan rakastetustaan kirjeissään suomalaisystävilleen. Gallén utelikin oliko suhde todellakin vakava ja oliko tyttö kaunis. 65 Alkuvuodesta 1889 hän kirjoitti olevansa elävältä haudattu Pohjolan lumikinoksiin. 66 Dørnberger työskenteli ahkerasti ja teokset menivät kaupaksi, työn alla oli kaksi teosta Pariisin maailmannäyttelyä varten: piippua sytyttävä taidemaalari ja kissan kanssa leikkivä tyttö. 67 Uraansa Dørnberger suhtautui kunnianhimoisesti, hän oli luonut suhteita erääseen Berliiniin suurimmista taidekauppiasta ja oli aikeissa matkustaa kaupunkiin. 68 Dørnberger kertoi Gallénin tavoin lopettaneensa juomisen, tosin poikkeuksena on lauantai, jolloin hän kohotti lasillisen onnellisten päivien muistoille. Myöhemmin Dørnberger kirjoitti kihlauksensa 60 Axel Gallén-Carl Dørnberger Paris 12 Juli 1888. KKA 61 Äiti ja lapsi (1887), Demasquée (1888) ja Äiti sairaan lapsensa vuoteen ääressä (1888). Ks. Laura Gutman-Hanhivaara, 2011, 14-20. 62 Palin 2004, 118-121. 63 Gallénin suhteesta symbolismiin 1880-luvulla ks. Turtiainen 2011, 86. 64 Axel Gallén-Mathilda Gallén 31.5.1888. Karvonen-Kannas 1996, 26. 65 Axel Gallén-Carl Dørnberger Paris 17 okt 88. KKA 66 Carl Dørnberger-Axel Gallén 19.1.1889, 26.1.1889. GKM 67 Dørnberger mainitsee päiväkirjassaan 3.2.1889, että teokset reputettiin maailmannäyttelystä, juryn jäseninä olivat mm. Eilif Petersen ja Christian Skredsvig. 68 Carl Dørnberger-Axel Gallén 26.1.1889. GKM
purkautuneen ja kehoitti ystäväänsä elämään kuin viimeistä päivää, koska elää voi vain kerran. 69 Dørnberger oli tietoinen Gallénin avioitumisaikeista ja lähetti helmikuussa 1890 moraalisaarnan toivoen ystävänsä harkitsemaan avioitumista vielä tarkoin. Dørnberger oli saanut pojan, pienen puuromaalarin, jonka hän aikoi opettaa polttamaan tupakkaa ja ampumaan 70. Poika menehtyi kuitenkin hyvin nuorena. Loppuvuodesta 1890 Dørnberger matkusti Pariisiin suurin odotuksin. Eero Järnefelt oli tullut kaupunkiin vastavihityn vaimonsa Saimin kanssa ja kehoitti ystäväänsä ajattelemaan tulevia pieniä toddy ja tupakka -iltoja. 71 Tapaaminen ei kuitenkaan ollut onnekas, sillä Saimi ja Dørnberger eivät voineet sietää toisiaan. 72 Dørnberger kutsui ystävänsä vaimoa pirulliseksi suomalaisakaksi vielä vuosien kuluttua. Matkasta muodostui pettymys, Dørnberger valitteli hauskan puutetta ja ikävöi kotiin. 73 Mielialaan on arvatenkin vaikuttanut välirikko Järnefeltin ja Sparren kanssa, josta Gallén oli saanut kirjeitse tiedon Erik Rothmanilta. 74 Dørnberger asui 1890-luvun alkupuolen vuokraamallaan pienellä saarella kahden koiransa kanssa ja vietti yksinkertaista elämää kalastellen ja metsästäen. Askeettiseen elämään toivat lohtua hienot viinit, joita hän tilasi tynnyreittäin. 75 Myöhemmin Dørnberger muisteli oppineensa ajattelemaan saarella, hyvinä opettajina olivat Markus Aurelius, Schopenhauer, Nilzche [Nietzsche] ja moni muu. 76 Vuonna 1896 Dørnberger asettui maalaukselliseen Sonin kylään: Näetkös minulla on hyvä olla omassa pienessä talossani ja mukavaa, ja merenpoukamassa ikkunan ulkopuolella lepäilee minun valkoinen kutterini ja 69 Carl Dørnberger-Axel Gallén Tönsberg mars 1889. GKM 70 Carl Dørnberger-Axel Gallén Valö [maaliskuu-huhtikuu]. GKM 71 Eero Järnefelt-Carl Dørnberger päiväämätön kirje [todennäköisesti loppuvuodelta 1890]. Yksityiskokoelma, Norja. 72 Carl Dørnberger-Axel Gallén 03.1891. GKM 73 Carl Dørnberger-Axel Gallén 03.1891. GKM 74 Axel Gallén-Carl Dørnberger Malm station 18 mars 1891. Eero Järnefelt luonnehtii Dørnbergeriä kirjeessään Aino Järnefeltille Pariisista 10.11.1890: Ajatteles, kun yhtenä päivänä kolkutetaan ja Dörnberger ilmestyy oven täydeltä sisään. Kyllä sillä taas on historioita ja valeita vilisee taas niin kuin ennenkin. Toppi 2010,103. 75 Carl Dørnberger- Axel Gallén. GKM 76 Carl Dørnberger-Eero Järnefelt 29 Marts 1933 Soon. Eero Järnefeltin arkisto, Kansallisarkisto.
keinuu mainingeissa. 77 1700-luvulle ajoittuvaan puutaloon rakennettiin suuri ateljee, jonka ikkunoista avautuu näkymä merelle ja kylän raitille. Ritariaikaa ihailevana hän sisusti talonsa vanhoilla huonekaluilla, joiden hän tarinoi ajoittuvan 30-vuotisen sodan ajalle. Dørnberger loi ateljeetalostaan oman tulkintansa kokonaistaideteoksesta, jossa menneisyys punoutuu nykyhetkeen. Viehtymys merenkulkuun näkyy julkisivun puisissa rakenteissa, kuten eteiskuistin pylväissä, jotka ovat vanhasta kuunarista peräisin. Yhä näkyvissä olevat luodinreiät ovenkarmeissa ja seinissä kertovat intohimoisesta ja välillä käsistä riistäytyneestä ampumaharrastuksesta. 1890-luvun loppupuolella Dørnberger moitiskeli Gallénia tilaustöistä ja totesi toistuvasti, että tällä on kai noussut menestys päähän, koska hän ei enää muista koeteltua ystäväänsä. 78 Yhtenä koettelemuksena Dørnberger mainitsee oikean jalkansa amputoimisen, mutta kertoi sydämensä olevan yhä tavallisella paikallaan. Gallén oikaisi kirjeestä pahastuneena vanhaa veljeään ja muistutti 20 000 markan velastaan ja kotinsa kaukaisesta sijainnista kahden päivämatkan päässä Helsingistä. 79 Samalla Gallén oudoksui ystävänsä tapaa lähettää kirjeet yhä Helsinkiin, vaikka oli asunut jo vuosia Ruovedellä. Dørnberger vastasi lokakuussa ja kertoi halunneensa ystävänsä tunnustavan väriä, ja väri oli hyvä! Hän vakuutteli, ettei ole silmänräpäystäkään epäröinyt ystäväänsä ja toivoi tälle kaikkea hyvää. Elämä on taistelua, joka jalostaa luonnetta. Dørnberger onnitteli Gallénia hyvistä Kalevala-maalauksista, joista hän on kuullut puhuttavan. Hän kertoi itse työskentelevänsä allegoristen aiheiden parissa ja odotteli Gallénin lähettävän kuvia teoksistaan. Marraskuussa 1898 Dørnberger tiedusteli Maalari Gallénin halukkuutta kunnioittaa norjalaisia osallistumalla maaliskuussa järjestettävään näyttelyyn, josta mahdollisesti ostettaisiin teoksia kansallisgalleriaan. Hän pyysi myös ehdotuksia muista lahjakkaista suomalaistaiteilijoista, jotka voisivat edustaa vanhan Suomen taidetta. Dørnberger muistutti, ettei ole vielä saanut Gallénin lupaamia radeerauksia ja valitteli näkevänsä vain keskinkertaista taidetta, joten ystävän teoksien näkeminen olisi hänelle hyväksi. Hän aikoi seistä koko talven 77 Carl Dørnberger-Axel Gallén 17 augusti 1897. GKM 78 79 Axel Gallén- Carl Dørnberger 14.9.1897 Kalela, Ruovesi. KKA
ulkona ja maalata sekä määritteli samalla myös taidekäsityksensä: Olen kertakaikkiaan realisti ja pysyttelen luonnossa kuten sen näen ja kuten sitä rakastan kaikissa jumalaisissa värisävyissään. 80 Boheemista maineestaan huolimatta Dørnbergeristä kehittyi nimenomaan talven tulkitsija. Perhe-elämää ja vastoinkäymisiä Gallén eli 1890-luvulla voimakasta noususuhdannetta urallaan eikä ehtinyt vastata Dørnbergerin kirjeisiin ja kirjeenvaihto hiipui vähitellen. Lokakuussa 1899 Dørnberger kertoi kuulumisiaan: hän oli rakentanut hienon ateljeen ja aikeissa solmia avioliiton, vanha uskollinen palvelija on menehtynyt sydänkohtaukseen eikä hän halunnut viettää ikävää aikamiespojan elämää. Gallén katkaisi pitkän hiljaisuutensa ja onnitteli Dørnbergeriä. Gallén oli matkustamassa parin kuukauden kuluttua Pariisiin, jossa häntä odottivat työt Suomen paviljongissa. Näyttelystä pirut välitän, mutta sehän ei ole minun aikaansaannoksiani, mutta minun täytyy tehdä parhaani kun piru on kerran otettu veneeseen. 81 Gallén tiedusteli samalla, onko Dørnberger tulossa Pariisin. Dørnberger avioitui Line Gurinen (Gro) kanssa vuonna 1900. 82 Avioliiton ensivuodet olivat onnellisia, pariskunta matkusteli ja vuonna 1904 syntyi tytär Gro, joka sai kutsumanimen Bullen. 83 Tummia varjoja perhe-elämän ylle ilmestyi loppuvuodesta 1906, jolloin Dørnbergerin ja kirjailija Ragnhild Jølsenin tunteet toisiaan kohtaan syvenivät. 84 Jølsen kutsui rakastettuaan kirjeissään ritariksi ja ylisti tämän taiteellisia lahjoja. Suhde päättyi Jølsenin traagiseen kuolemaan lääkkeiden yliannostukseen alkuvuodesta 1908 ja johti Dørnbergerin avioliiton kariutumiseen ja katkeraan avioeroon, joka astui voimaan 1913. Epäilemättä tapahtuvat vaikuttivat myös Dørnbergerin työskentelyyn, sillä hän 80 Carl Dørnberger-Axel Gallén Soon Nov. 98. GKM 81 Axel Gallén- Carl Dørnberger 27.12.1899. 82 Björn Linnestad 33. Kuten Linnestad kirjoittaa, tiedetään Dørnbergerin vaimon taustoista vähän. Eräiden lähteiden mukaan Lina Gurine (s. 1873) olisi kirkkolaulaja Martin Berg Isaksenin tytär. 83 84 Linnestad 34. Ragnhild Jølsen (1875-1908) debytoi 1902 ja hän julkaisi lukuisia teoksia vuosina 1903-06, novellikokoelma Brukshistorier ilmestyi 1907. http://akershus.kulturnett.no/historie/kunstnere/jolsen.html
näyttää vetäytyneen julkisesta taide-elämästä ja osallistui harvakseltaan virallisiin näyttelyihin vuoden 1910 jälkeen. 85 Dørnberger lähestyi Gallénia vasta 1910-luvun loppupuolella, jolloin hän kertoi asustavansa kukkiensa, eläintensä ja lapsensa kanssa, sekä suunnitteli matkustavansa Havaijille ja Tyynelle valtamerelle, koska oli kyllästynyt eurooppalaiseen kulttuuriin ja sivilisaatioon. 86 Dørnberger toivoi tapaavansa vanhan ystävänsä edellisestä tapaamisesta oli vierähtänyt 29 vuotta ja hän ehdotti, että Gallén muuttaisi Soniin asumaan. 87 Dørnberger oli autuaan tietämätön Gallénin perhesuhteista, sillä hän kysyi onko tällä muuta perhettä pojan lisäksi. Myös Suomen traagiset tapahtumat olivat ilmeisesti jääneet häneltä paitsioon. 19. joulukuuta 1920 päivätyssä kirjeessään Dørnberger kertoi tavanneensa saksalaisen kapteenin, joka oli taistellut Suomessa kansalaissodan aikana ja ymmärtävänsä maamme tilanteen vasta nyt. Dørnberger oli piilottanut Gallénin kirjeet ja luki niitä yhä uudelleen kuin vanha mamselli konsanaan. Helmikuussa 1921 Gallén vastasi Dørnbergerille todeten, että paljon on tapahtunut sitten viimeisen tapaamisen kuten pieni kirottu vapaussota siitä syntyisi kokonainen kirja. Maailman poliittiset tapahtumat synkensivät tulevaisuudennäkymiä. Gallén kertoi yrittäneensä unohtaa kaiken kurjuuden kovalla työnteolla, mutta epäonnistuneen. Hän kaipasi ulos maailmalle, jotta voisi elää viimeiset päivänsä rauhassa ja toivoi löytävänsä muutamia ihmisiä maailmalla. Gallén pohdiskeli jopa vanhan ystävänsä ehdotusta muuttaa Norjaan, jolloin he voisivat tavata päivittäin grogin ääressä. Hän valitteli säästöjensä hupenemista, jotka ovat osin kuluneet kiitos pojan Pariisissa viettämän huikentelevan elämäntyylin. Kuinka olisi ihanaa jos saisin istua kuistillasi keväällä ja pohdiskella menneitä aikoja ja suunnitella sitä lyhyttä tulevaa aikaa, joka meillä on mitä todennäköisemmin jäljellä. 88 Kirjeen mukana tuli suru-uutinen urhean ystävän, Knut Boijen kuolemasta sisällissodassa valkoisen armeijan jo vallattua Tampereen. 85 Linnestad 41. 86 Carl Dørnberger-Axel Gallén Soon 15.12.1918. 87 Carl Dørnberger-Axel Gallén Soon den 20 Januar 1919. 88 Axel Gallén-Carl Dørnberger (Ruovesi) Kalela, 13. Februari 1921.
Boheemi vankilassa Avioerossa Dørnberger oli saanut tyttärensä Gron huoltajuuden. Elokuussa 1921 kiivastunut Dørnberger ampui Gron mielitiettyä, joka haavoittui välikohtauksessa vakavasti. Tapahtuma sai paljon julkisuutta, ja Dørnberger joutui odottamaan oikeudenkäyntiä vangittuna. Hän selvitti tukalaa tilannettaan Kristianian vankilasta Gallénille ja kertoi läpikäymistään sielunkärsimyksistään. Mikäli vapaus koittaisi, Dørnberger pelkäsi joutuvansa suljetuksi mielisairaalaan loppuiäkseen. Boheemista vaateparrestaan hän ei luopunut: Käyskentelen vielä --- ja huopahatussa ja lökäpöksyissä ja kerjuukeppi niin tärkeä kuin se oli nuoruudessamme! En ole koskaan hyljännyt mes maniers bohemien ja sellaisena tulen kuolemaan, koska tunnen itseni niin vapaaksi sillä tavoin! 89 Hän kertoi myös maalaavansa, mutta ikkunan edessä olevat kalterit tekivät työskentelystä mahdotonta. Ota Sinä vapaa laululintu ulkoa Luojan luonnosta ja laita se häkkiin niin Sinä saat odottaa että se laulaa Sinä ystäväiseni ole siitä varma! Oikeudenkäynnin jälkeen Dørnberger pääsi vapaaksi. Myös muut suomalaistoverit olivat tietoisia tästä koettelemuksesta, mm. Eero Järnefeltin arkisto sisältää lehtileikkeitä oikeudenkäynnistä, jota seurattiin Norjassa tarkoin. 90 Luoja meidän nuoruuttamme! Gallen-Kallelan kuoleman jälkeen 1931 Dørnberger piti harvakseltaan yhteyttä Eero Järnefeltin ja Emil Wikströmin kanssa. 91 Järnefelt oli vieraillut Oslossa alkuvuodesta 1933, mutta vanhat ystävät eivät olleet tavanneet toisiaan. Dørnberger kuoli 8.7.1940. Muistot suomalaisystävistä pysyivät myös Dørnbergerin tyttären Gron mielessä. Jatkosodan aikana Gro oli huolissaan isänsä ystävien kohtalosta ja hän kirjoitti Emil Wikströmille: Olen itse iloinen, että vanha Isä ei elä enää tätä hän ei olisi sulattanut --- myös Te tunsitte Papin, ja tiedätte kuinka temperamentikas hän oli teoissaan ja sanoissaan. 92 Ystävien teokset ateljeekodin seinillä muistuttivat yhteisistä ajoista elämän 89 Carl Dørnberger- Gallén Kristiania Kredsfangsel den 5 Oct. 1921. 90 Eero Järnefeltin arkisto, Kansallisarkisto. 91 Carl Dørnbergerin kirjeet Eero Järnefeltille 29.3.1933, 11.7.1935, Eero Järnefeltin arkisto, Kansallisarkisto; postikortit Emil Wikströmille 15.1.1940 (postileiman päiväys), 3.2.1940 ja onnittelusähke, Visavuoren museosäätiö. 92 Gro Dørnberger-Wünsch-Eero Järnefelt 19.1.1942. Visavuoren museosäätiö.
loppuun saakka, kuten Dørnberger tunnelmoi Eero Järnefeltille: --- siellä riippuu pieni akvarelli, pieni palanen Suomesta (koivu), jonka Sinä olet tehnyt, ja sinun piirtämä muotokuva minusta, se on siellä vieressä ja monta rakkaan Finneguttenin Caran d Achen Lynellin Bamin Dupeyronin ja monen muun. 93 Dørnberger päätti viimeisen tervehdyksensä Järnefeltille sanoin Luoja meidän nuoruuttamme! 94 93 Carl Dørnberger-Eero Järnefelt 29 Marts 1933 Soon. Eero Järnefeltin arkisto, Kansallisarkisto. 94 Carl Dørnberger-Eero Järnefelt 11.7.1935. Eero Järnefeltin arkisto, Kansallisarkisto.