Urheilun ta tervehyön vuosi

yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella 28 (343) 8. ELOKUUTA, 2012 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet 4 Jäkälän mallija kupolilta 5 Kaikista makein ošašto 7 Lauluja, tanššija ta hiekkakuvija Urheilun ta tervehyön vuosi Karjala. Vuosi 2013 on ilmotettu Karjalašša urheilun ta tervehyön vuuvvekši. Šemmosen miäräykšen allakirjutti KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen. Urheilun ta tervehyön vuuvven pitämisen piätarkotukšena on kiinittyä tašavallan eläjillä kiinnoššušta uhreiluh, šekä uhreilun ta parentamisien palvelujen nykyaikasien ehtojen luatimini ta kehittämini. Šen lisäkši urheilun vuosi on šuunnattu urheilun ta tervehen elämän tapojen propagointih. Urheilun vuuvven järještämisekši ta pitämisekši on peruššettu järješšyškomitietta. Šen piämiehekši valittih KT:n Tervehyšhoijon ministeri Valentina Ulič. Järješšyškomitietan varajohtajana on KT:n Nuorison, urheilun ta turismin ministeri Aleksandr Voronov. Lisäkši järješšyškomitiettah kuulu toisie ministerijä, lakijenluajintakokoukšen deputattija, Karjalan piirijen piämiehijä, urheilukoulujen etuštajie. Pimiekuun alušša järješšyškomitietan pitäy valmistua ehotukšie toimehpitojen šuunnitelmah, a talvikuun alušša vahvistua ne. Šamoin Karjalan piirijen ta kaupunkijen hallintojen niise pitäy järještyä omie komitiettoja ta valmistua ehotukšie. Preobraženskajakirikön juhla Kirikkö. Važeozerskin manasterin Preobraženskajakirikön pyhittämiseštä täytty 120 vuotta. Elokuun 1. päivänä KT:n kanšallisuušpolitiikan ministerijön spesialistit ošallissuttih juhlatoimehpitoloih, kumpaset oltih omissettu Važeozerskin manasterin Preobraženskaja-kirikön merkkipäivällä. Pruasniekkah tuli vierašta Petroskoista, Aunukšešta, Pietarista ta Venäjän toisista kaupunkiloista. Ennein ta nytki manasteri on pyhiinvajellukšenpaikka. Karjalan manasterit ta kiriköt ollah tašavallan istorijallis-kulttuurini ta henkellini perintö. KT:n kanšallisuušpolitiikan varaministeri Jelizaveta Haritonova onnitteli Aunukšen karjalaiset -järještön johtajua Vladimir Lukinie pruasniekalla. Kuva: Maikki Spitsina. Aunukšen karjalaisien merkkipäivä Kešäjuhlat: 2. elokuuta Šuuren Sel l an kylä otti vaštah kakši pruasniekkua Marija Spitsina Aunukšen piirin Šuuren Sel l an kylä lauluineh, tanššiloineh ta kisoineh 2. elokuuta juhli Il l anpäivyä. Tällä vanhalla karjalaisella kylällä Il l anpäivä on perintehellini pruasniekka. Šuurešša Sel l ašša ei ole šäilyn Pyhällä Il l alla nimitetty časoun a, šentäh jumalanpalvelu pyhän kunnivokši piettih šuorah pihalla. Vitelen pappi Pavel luki Uutta Šanua venyähekši ta karjalakši. ÆÆJatkuu šivulla 2 Aunukšen karjalaiset -järještön hallitukšeh keräyvyttih ihmiset, kumpaset himotah, jotta kantatuattojen kieli eläis. Kuva: gov.karelia.ru

2 vienan karjala Karjalan tašavalta -tiemerkki Pietari-Murmanskivaltatiellä Karjalan tašavallan ta Murmanskin alovehen rajalla. Uušie karjalankielisie tiemerkkijä Kanšallisuušpolitiikka. Kakši karjalankielistä Karjalan tašavalta -tiemerkkie on ašetettu. Karjalan piämiehen rinnalla toimijan karjalaisien, vepšäläisien ta šuomelaisien neuvošton piätökšen mukah ta KT:n entisen piämiehen Andrei Nelidovin ašetukšella Karjalan kanšallisuušpolitiikan ministerijö luati kolme Karjalan tašavalta -tiemerkkie venäjän kielellä ta karjalan livvin ta vienan murtehilla. Vuuvven 2012 heinäkuušša kakši Karjalan tašavalta -tiemerkkie on ašetettu Pietari-Murmanski-valtatiellä Karjalan tašavallan ta Murmanskin alovehen rajalla ta Sortavalan piirin Värtsiläššä. Karjalankielisien tiemerkkijen luatimini alko vuotena 2006. Kantarahvahien perintehellisien elinpaikkojen paikannimien šäilyttämini toteutuu Karjalan, vepšän ta šuomen kielien valtijontuvešta Karjalan tašavallašša -lajin mukah. Projektin toteuttamisen aikana on ašetettu jo yli 80 tiemerkkie. Uušien Karjalan tašavalta -tiemerkkijen valmistamini toteutuu Karjala on meijän koti -ohjelman mukah. Petroskoissa vaihtu šuomelaini konsuli Ulkopolitiikka. Elokuun enšimmäiseštä päiväštä alkaen Petroskoissa ruatau uuši šuomelaini konsuli. Anna-Maria Liukko vaihti tällä viralla Anna- Kaisa Heikkistä, kumpani ruato Petroskoissa melkein kakši vuotta. Anna-Maria Liukko monta vuotta ruato Neuvoštoliitošša, hyvin pakajau venäjäkši ta monta kertua oli Petroskoissa. Vuotena 1980 Moskovan Olimpiadin aikana Anna-Maria oli Šuomen presidentin Urho Kekkosen kiäntäjänä. Anna-Kaisa Heikkinen, kumpani läksi pois Petroskoista kešäkuušša, näin šano Anna-Maria Liukošta: Petroskoih tulou vielä yk si voi makaš šuomelaini naini.»»huomijo! Uuši Taival Kummažet-lauluryhmä tuli Šuuren Sel l an pruasniekkah Alavoisešta. Kuva: Jelizaveta Haritonova Aunukšen karjalaisien merkkipäivä ÅÅAlku šivulla 1 Hyvä lukija! Muissutamma, jotta tänä kešänä ilmešty nelläš karjalankielini Taivalalmanakka. Uuši kirja šuau oštua Periodikakuštantamošša. Šen hinta on 70 rupl ua. Periodikan adressi: ÆÆPetroskoi, Titovinkatu, 3 ÆÆTelefoni: 78-29-32 Kiriköllisen pruasniekan kera šamana päivänä Aunukšen karjalaiset -järještö juhli 5-vuotispäivyäh. Järještö oli peruššettu 2. elokuuta 2007. Šen peruštajina oltih aunukšen karjalaiset Vladimir Lukin, Inga Gurilova, Georgi Černobrovkin, Galina Fedulova, Tamara Boikova, Viktor Leontjev, L udmila Kuzmitskaja, Irina Romanova. Viijen vuuvven aikana Aunukšen karjalaiset -järještö äijän luati karjalan kielen kehittämisen hyväkši. Joka vuosi Aunukšen piirissä järješšetäh karjalan ta šuomen kielikilpailuja, lukijien kilpailuja, painetah uušie kirjoja, pietäh yhteistyötä Leningradin ta Tverin alovehien karjalaisien kera. Aunukšen karjalaiset -järještön johtaja Vladimir Lukin kerto juhlašša, jotta tänä vuotena Brendojevin festivaalin alukši, kumpani pietäh šyyškuušša, ilmeštyy uuši karjalankielini Anuksen silmykaivozet -kokoel- Kuni myö olemma yheššä, meijän kieli ta meijän rahvaš ruvetah elämäh. Vitelen pappi Puavila (oik.) oman tyttäreh ta yštävieh kera laulo uškonnollisie lauluja. Kuva: Jelizaveta Haritonova ma. Šamoin painettavakši valmissetah Valentina Kondratjevan karjalaini runo- ta proosakokoelma. Mie olen ylpie, jotta tänäpiänä niin äijän rahvašta keräyty meijän juhlah. Olen varma, jotta kaikki työ kunnivoitetta omua kieltä ta kulttuurie. Kuni myö olemma yheššä, meijän kieli ta meijän rahvaš ruvetah elämäh, korošti Vladimir Lukin. Totta, pruasniekkah tuli äijän ihmisie lähikylistä, Aunukšen piiristä, Petroskoista. Vet tapa keräytyö yheššä šuurina juhlina on niin hyvä ta vanha perinneh. Tietyšti, vuosien mittah äijän on muuttun. Onnakko, nykyjähki ilmain lauluja ta tanššija kyläpruasniekka ei voi onnistuo. Niin Šuuren Sel l an kyläh omien ohjelmien kera tultih Karjalan koivu- ta Terveh, briha -kuorot, Koivikko-yhtyveh ta Kummažet-lauluryhmä. Lisäkši pappi Puavila oman tyttäreh ta yštävieh kera ilahutti juhlaväkie kaunehilla uškonnollisilla lauluilla. Il l anpäivän juhla ta Aunukšen karjalai- Tapa keräytyö yheššä šuurina juhlina on hyvä ta vanha perinneh. set -järještön merkkipäivä onnissuttih. Ihmiset myöššyttih kotiloih hyvällä mielellä ta toivolla, jotta karjalan rahvahalla on tulovaisuuš.

vienan karjala 3 Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet Presentaatijo: 11. 12. elokuuta 1962 avaruušlentäjät Adrijan Nikolajev ta Pavel Popovič lennettih avaruuteh Ksenija Buravova Elokuun alušša KT:n Kanšallisešša musejošša piettih Tähtisien kakšosien karjalaiset tiet -presentaatijo, missä oli esitetty valokuvija ta esinehie musejon fondiloista. Presentaatijo oli omissettu enšimmäisen parillisen avaruušlennon 50-vuotispäivällä. 11. 12. elokuuta 1962 kakši avaruušlentäjyä Adrijan Nikolajev ta Pavel Popovič lennettih avaruuteh. Ušeičči heitä nimitettih tähtisiksi kakšosiksi. Ajattelen, jotta pitäy muistua meijän elämyä, näitä tapahtumie, kumpaset nyt jo tultih arkipäiväsiksi. Esimerkikši, ennein šana avaruuš oli meilä kummallini, avaruukšešta šanottih ihaššukšen kera. Avaruušlentäjät oltih šankarija. 50 vuotta takaperin oli taistelu avaruukšešta. Nyt monet meistä ei tiijetä nykyaikasien avaruušlentäjien nimijä, kerto Kanšallisen musejon johtaja Mihail Gol denberg. Ajatuš presentaatijon järještämiseštä tuli piäh musejon tietomiehellä Ilja Serkolla, kumpani valmisti šeloššukšen avaruušlentäjien elämäštä ta näytti avaruuteh šivottuja muistoesinehie. Avaruukšešša Adrijan Nikolajev ta Pavel Popovič oltih 70 tuntie ta 24 minuuttie. Juri Gagarin 51 vuotta takaperin enšimmäisenä ihmisistä lenti avaruuteh. Yhistynehien Kanša kuntien yleisko koukšen piätökšen mukah tänä vuotena Kosmonautiikan päivyä enšimmäistä kertua pruasnuitih Kanšainvälisenä pruasniekkana. Tietyšti tämä enšimmäini parillini lento oli šuurena tapahtumana muajilmalla. Olemma ylpeitä, jotta näijen tunnettujen lentäjien nimet on šivottu Karjalah, korošti Ilja Serko. Piätökšeššä on šanottu, jotta Yhtehini kokouš ilmottau 12. šulakuuta Kanšainvälisekši ihmisen avaruušlennon päiväkši. Šitä ruvetah pruasnuimah kanšainvälisellä tašolla avaruuškauven alun kunnivokši. Dokumentissa on mainittu, jotta ihmisen enšimmäini avaruušlento Adrijan Nikolajev Adrijan Nikolajev šynty 5. šyyškuuta 1929 Čuvašijan tašavallan Šoršeli-kyläššä, talonpojan pereheššä. Nikolajevilla oli šotalapšuuš. Hiän lopetti koulun Ihmisen enšimmäini lento avaruuteh tapahtu 12. šulakuuta 1961. Šen šuoritti Venäjällä šyntynyt neuvoštoihmini Juri Gagarin. Šinä merkkipaivänä Gagarin starttasi Vostokkantoraketilla Baikonuravaruuškeškukšešta ta laškeutu Saratovin alovehella, Smelovka-kylän lähellä. Nykyjäh šiinä paikašša Avaruušlentäjät Pavel Popovič (vaš.) ta Adrijan Nikolajev. Pavel Popovič šoti Karjalašša šotalentojoukošša. vuosina 1954 1958. Adrijan Nikolajev ruato Karjalašša, Derev ankan meččäteollisuušlaitokšella vuosina 1947 1950. Kuva: gov. karelia.ru 11. 12. elokuuta 1962 kakši avaruušlaivua Vostok-3 ta Vostok-4 luajittih muajilman enšimmäini parillini avaruušlento. on issutettu kaunis puisto ta ašetettu muistomerkki. Täštä lennošta Juri Gagarinilla oli myönnetty Neuvoštoliiton šankari -arvo. Venäjällä Kosmonautiikan päivänä piettih pruasniekkatuntija kouluissa, kumpasih ošallissuttih ministerijöjen ta viraštojen etuštajat. Ennein šana avaruuš oli meilä kummallini, avaruukšešta šanottih ihaššukšen kera. šeiččemen luokkua, šiitä opaštu meččäteknologisešša opistošša. Vuosina 1947 1950 Adrijan Nikolajev ruato Karjalašša, Derev ankan meččäteollisuušlaitokšella. Šen jälkeh Nikolajev kävi armeijašša, missä oli lentäjänä. Lopetti šotalentoopiston. Täštä ajašta lentäjän elämä oli šivottu ilmailuh. Vuuvvešta 1960 hiän oli avaruušlentäjien joukošša. Pavel Popovič Pavel Popovič šynty 5. šajekuuta 1930 Ukrainan Uzin-kaupunkissa, lämmittäjän pereheššä. Šovan aikana oli okkupatijošša. Popovič opaštu Magnitogorskin tehnologisešša opistošša, vuotena 1954 lopetti šotalento-opiston. Vuosina 1954 1958 šoti Karjalašša šotalentojoukošša. Vuote na 1960 joutu šamah avaruušlentäjien joukkoh, kuin Adrijan Nikolajevki. lento AVARUUTEH 11. 12. elokuuta 1962 kakši avaruušlaivua Vostok-3 ta Vostok-4 luajittih muajilman enšimmäini parillini avaruušlento. Avaruukšešša Adrijan Nikolajev ta Pavel Popovič oltih 70 tuntie ta 24 minuuttie. Lennon aikana oli ašetettu TV- ta radijoyhteyš. Šemmosista tapahtumista pitäy muistua, vet ne ollah lykyn vitamiinija ihmisillä. Himottais toivuo, jotta meijän muan šuavutukšet jatutah, šano Mihail Goldenberg. Ilmotuš Juri Gaga rinin len nošta ava ruuteh Kom- somol - skaja pravda -leheššä.

4 vienan karjala Parahat opaštajat Palkinto. Tašavallan viisi parašta opaštajua šuahah piämiehen palkinto. KT:n piämieš Aleksandr Hudilainen allakirjutti miäräykšen palkinnon makšamisešta tašavallan viijellä parahalla opaštajalla. Hyö šuahah 100 tuhatta rupl ua jokahini. Tämä palkinto makšetah joka vuosi Karjalan opaštajilla, kumpasie valitah parahiksi kilpailun tulokšien mukah. Tänä vuotena kilpailun voittajiksi tultih Petroskoin Deržavinin lysejon fiisikan opaštaja Jelena Kuznetsova, Pitkärannan koulun 2 tietokonehopin opaštaja Nikolai Savin, Koštamukšen lysejon 1 tietokonehopin opaštaja Tatjana Muzičenko, Segežan koulun 7 istorijan ta yhteiskunnanopin opaštaja Vera Demidova ta Šujan koulun 1 tietokonehopin opaštaja Margarita Martinova. Omie palkintoja opaštajat šuahah Tašavallan opaštajien kokoukšešša elokuušša. Parahat opaštajat šuahah tukie kanšallisen Šivissyšprojektin mukah vuuvvešta 2006. Kilpailun tarkotukšena on opaštajien stimulointi, šekä heijän ammatillisien ta luomiskykyjen kehittämini. Pereharvojen tunnit Šivissyš. 1. šyyškuuta Karjalan kaikissa kouluissa pietäh perehen ta pereharvojen tuntija. Venäjän presidentin rinnalla lapšien oikeukšista vaštuaja Pavel Astahov ehotti pityä 1. šyyškuuta Perehen ta pereharvojen tuntija. Tämä ajatuš šai Karjalan Šivissyšministerijön tukie. Šivissyšministerijön ammattimiehien šanojen mukah, pitäy kiinittyä erityistä huomijota orpolapših ta lapših, kumpaset jiätih ilmain vanhempien huoltuo. Šemmoset toimehpivot, kuin perehen ta pereharvojen tuntijen järještämini kouluissa, autetah lapšie palauttua oikeukšen elyä ta kašvua pereheššä. Šen lisäkši tuntiloih ta kaikkih pruasniekkoih ošallissutah liikuntarajotteiset lapšet ta invaliidi-lapšet. Perehen ta pereharvojen tunnit autetah lapšie tulevaisuuvvešša. Niise Šivissyšministerijön spesialistit ollah varmah, jotta lisäkši pitäy kiinittyä huomijota monilapšisih perehih ta tunnetuih ihmisih, kumpaset voijah kertuo omašta kokemukšešta, pereharvoista ta perintehistä. Šamoin hyövyllistä ois luatie koulujen saittiloilla Pereh ta pereharvot -nettišivuja. Šata kirjua kotilukuo varoin Koulu. Tämän vuuvven šyyškuušša valmissetah niijen kirjojen luvettelo, kumpaset on tarkotettu koululaisien kotiluvukši. Šemmosen miäräykšen luati Venäjän presidentti Vladimir Putin. Alovehien pitäy ajatella, mimmosie kirjoja pitäy lisätä luvetteloh, jotta ne oltais parahie kirjoja kulttuurista, istorijašta ta Venäjän rahvahien kirjallisuuvvešta. KT:n Šivissyšministerijö valmisti kirjallisuuvven luvettelo, kumpani on tarkotettu alkeis- ta keškiluokkien opaštujilla. Luvettelošša on esitetty KT:n kirjallisuuvven kanšallisie erikoisuukšie. Šuunnitelmissa on luatie nettišivuja, missä jokahini vois tutuštuo kirjojen lopulliseh luvetteloh. Tulevaisuuš on heijän käsissä Tunnuššuš. Karjalan nuoret taiteilijät piäštih Nerokkahat lapšet on Venäjän tulevaisuuš -tietošanakirjah. Tietošanakirja (http://deti.llr.ru/) jatkau kertomušta meijän muan nerokkahista lapšista. Šen joka numerošša on nuorien urheilijien, taiteilijien, šoittajien, tulijien tietomiehien, aktiivisien lapšien nimijä. Tietošanakirja kertou lapšista kuin šuurista, niin ni pienistä kaupunkiloista. Uuvven numeron šankariloina ollah Mujehjärven taitehkoulun opaštujat. Nuorien taiteilijien Valerija Kurenkovan, Marina Red kon, Karina Lisenkon, Anastasija Gudz in ta Oksana Usovan nimet kuulutah tietošanakirjan Tulevaisuuš on heijän käsissä -ošah. Mujehjärven taitehkoulun opaštujat ollah erilaisien karjalaisien ta venäläisien kilpailujen, näyttelyjen, šekä festivaalijen voittajat. Jäkälän mallija kupolilta Ammatti: Kiži-musejošša piettih teollisuušalpinistien attestaatijo Praktikkatunti Kiži-musejon Preobraženskaja-kiriköllä. Kuva: gov.karelia.ru Marija Kirillova Kiži-musejošša jo vuuvvešta 2004 ruatah spesialistit, kumpasilla on teollisuušalpinistin ammattiala. peruštajista. Koulutukšen ohjelmašša on kuin luventoja, niin ni praktikkua. Enšin opaštujat tutkitah varuštamisen ta kunnoštamisen teorijua ta šiitä tutuššutah t e o l l i s u u š a l p i n i s t i n Tämä ammatti on hyvin tärkie Kiži-musejolla. Alpinistit ruttoh ta tehokkahašti šuoritetah kaikki korkeušruavot, šekä ratkaissah arhitektuurisen paččahan jokapäiväsie propleemoja. Teollisuušalpinistin vaikie ammatti tarviččou jokavuotista tietojen tarkaššušta. Šentäh joka kešä musejon teollisuušalpinistiloilla järješšetäh ammattiattestaatijo Kižin šuarella. Opaššuštuntija vetäy Moskovan Professionalopaššuškeškukšen enšimmäisen luokan instruktori Aleksandr Gofštein, kumpani on Venäjän teollisuušalpinismin yksi Teollisuušalpinisti Aleksandr Tregubov tutkinnon aikana. Kuva: gov.karelia.ru Teollisuušalpinistin vaikie ammatti tarviččou jokavuotista tietojen tarkaššušta. työn eri koisuukših. Al pi nis tin työ ei anna unohtua turvallisuuvvešta ta varovaisuuvvešta. Praktikkatunnit järješšetäh konkrettisella musejon paččahalla, eikä mallilla, še antau mahollisuuvven šamah aikah opaš tuo ta luatie profilaktisie töitä. Tänä vuotena teollisuušalpinistit, Kiži-musejon ruatajat, onnel lisešti keššettih ammattipätevyön tarkaššukšen. Teoreettisen ošan jälkeh hyö šuoritettih praktikkatutkinnon, kumpasešša oli vaikie ta tärkie tehtävä: piti ottua jäkälän mallija Preobraženskaja-kirikön kupolilta. Šiitä alpinistoilla myönnettih tovissukšet, kumpasien mukah hyö voijah jatkua ruatua omalla alalla. Ammattiattestaatijon tulokšien mukah musejon kuuši ruatajua šuatih oikeuven ruatua teollisuušalpinistin alalla. Yhteheš Kiži-musejošša on kahekšan ammatillista teollisuušalpinistie ta heijän joukošša on yksi naini Anna Koskanen. Teollisuušalpinismin keinojen avulla ilmain vaikeita teknologijoja voipi piättyä monet korkeušruatojen vaike ukšet.

vienan karjala 5 Kaikista makein ošašto TalouŠ: Vuuvvešta 2000 Louhešša toimiu Karavai-kondiitteriošašto Louhelaiset ta pos olkan vierahat tykätäh Kulinarija-kauppua, kumpani on Naša p at oročka -kaupan ošana. Täššä kaupašša voit oštua melkein kaikki kuin jokapäiväistä ruokua varoin, niin ni juhlastolakši. Eniten kummaššuttau Karavai-kondiitteriošašton tuotannon monipuolisuuš. Iččenäisenä laitokšena ošašto avautu vuotena 2000. Šilloin šielä ruato vain kolme spesialistie. Tänäpiänä makeita ruokalajija luajitah 15 kondiitterie. Nellännen luokan kondiitterit Tatjana Makarova ta Svetlana Jestojeva ruatah ošaštošša enši päiväštä alkaen. Molommat naiset ollah Šahta-kaupunkin ammatti-teknillisen opiston piäštökkähät. Miäräykšen mukah vuotena 1985 hyö tultih ruatamah Louhen raipoh. Naiset löyvettih raipošša oman kohtalon, a järještö šai hyvie spesialistija. Karavai-kondiitteri - o šaštošša ollah šuuret huo- Nuori konditteri Marija Žirova ruatau Louhen pos olkan Karavai-ošaštošša jo viisi vuotta. Kuva: Galina Luzganova nehet, hyvät nykyaikaset šähkökiukuat ta konehet. Ka kuiteski konditterin työ on melko vaikie ta nuoret ei keššetä pitälti. Peruštajien rinnalla kondiitteriošašton kanta-ruatajiksi voit šanuo Svetlana Kozitsinan ta Jelena Ivčenkon. A Marija Žirova ruatau ošaštošša viisi vuotta. Yštävällini kollektiivi ruatau hyvin. Još enši vuosina ošašto möi omie makijaisie 40:h tuhanteh rupl ua kuukauvešša, niin tänäpiänä še šumma kašvo melkein 1,2 miljonah rupl ua kuukauvešša. Enšin konditterit luajittih tuotantuo vain hiivataikinaša. Nyt kondiitteriošašton lajitelmašša on yli šata ruokalajie. Ainuoštah pikkuleipijä on šeiččemen lajie: kakraleivät, kurabje, sarastus, herkkušuu, zemelah, merengi, pähkinät. Juhlastolakši voit tilata tortun, kumpasie on jo 14 lajie. Karavai-kondiitteriošašton ekspeditöörit lähetetäh kahekšan tonnie makijaisie koko Louhen piirillä. Louhen pos olkan lisäkši ošašton tuotantuo eniten tykätäh Čupan ta Kiestinkin pos olkoissa. Emännällä kondiitteriošašton makijaiset ollah hyvällä apuna. Ta hoti konditterin ruato on vaikie, ka naiset tykätäh omua työtä. ta luajitah šitä hyvin. Äšen ammattikilpailuh yštävällisešti ošallissuttih koko kollektiivilla, vet hyö ollah varmat omien makijaisien luavušša. Galina Luzganova Armahalla Čupa-pos olkalla Kulttuuri: Čupašša piettih šuuri juhlakonsertti Čupan pos olkan kulttuuritalon ruatajat järješšettih šuuri pruasniekka, omissettu anšijoitunehella kulttuuriruatajalla Jelena Vašlajevalla. Juhlalla ei šattumalta annettih Armahalla Čupalla -nimi. Jelena monta vuosikymmentä lahjotti omakyläläisillä omua neruo ta rakkahutta. Hiän melkein 30 vuotta oli Gorn ak-kulttuuritalon johtajana. Kerran, konša myö näkeytymä Jelena Vašlajevan kera, hiän muisteli, mitein joutu Čupah. Naisen piti noušša junašta äijyä aikasempi, ka hiän makasi liikua ta ajo ašeman ohi. Kummallista, jotta vaunumieš ei noššattan häntä. Jelenan piäššettih junašta Čupašša. Tämä tapahuš muutti koko hänen elämän. Jelena Vašlajeva jäi kaivošmiehien pos olkašša monekši vuuvvekši. Yheššä Ivan-mieheh kera, kumpani on nerokaš taiteilija, hiän ruato äijän hyvyä pohjoispos olkan kulttuurielämän kehittämisekši. Kaunista, nerokašta ta toimikašta naista aina autettih kollegat ta yheššä hyö piäštih hyvih tulokših. Jelena Vašlajevan ohjuamat omatoimiset kollektiivit onnellisešti esiinnyttih eri kaupunkiloissa ta kylissä. Joka paikašša heitä riemukkahašti otettih vaštah. Onnakko šattu niin, jotta Vašlajevin pereh piätti muuttua Jelenan kotikaupunkih, Pietarih. Hyväštellä naisen kera tahottih monet. Kaččomošali oli täpötäynnä, vet Čupašša ei ole šemmoista ihmistä, kumpani ei tietäis Jelena Vašlajevua. Jelena iče valičči kaikki juhlakonsertin numerot, a omatoimiset artistat esiinnyttih täyvellä teholla. Pruasniekašša Jelena Vašlajeva kuuli äijän lämpimie ta vilpittömie šanoja ta toivomukšie. Naisella jiähäh muissokši konsertista ta monista vuosista, kumpasie hiän vietti N apašeuvulla, monilukuset palkinnot ta lahjat. Juhlapivon lopušša Jelena lahjotti kukkakimppuja konsertin ošallistujilla, Čupan lavan veteraaniloilla Jelena Vašlajeva (keš.) ta Čupan vokaaliryhmän ošallistujat. Kuva: Galina Luzganova. ta eri järještöjen johtajilla, kumpaset autetah kulttuuritaluo. Jelena Vašlajevalla on vielä äijän voimua, luomisajatukšie ta šuuri himo ruatua ielläh kulttuurialalla. Kaikki konsertin ošallistujat ta vierahat ollah varmat, jotta hänellä kaikki onnistuu. Galina Luzganova

6 vienan karjala Vapua-aika» Rahvahan viisahuš Parempi päivä miettie, kun netäli tyhjyä työtä ruatua.»»anonssi Käsityöammattien keškuš. Jaškovan ommel, Jaškovan rivi. 2.09. šuaten Petroskoilaisen käsityömuasterin toiniarki pyhäpäivä muistonäyttelyššä Tatjana Jaškovan 10.00 19.00 luajittuja kanšankukloja, kanšallisie pukuja ta kirjoja. Vapua piäšy. ÆÆAdressi: Kirovinkatu, 13 ÆÆTelefoni: 78-30-62 Vihod-mediakeškuš. Karelian Craft: uuši kauši. 2.09. šuaten Karjalan käsityömuasterien luajittujen perintehellisien ta uuvvenaikasien toiniarki šuovatta 12.00 18.00 muistoesinehien myöntinäyttely. Esillä puu-, tuohi- ta nahkatöitä, keramiikkua, koruja, kukloja. Vapua piäšy. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 14 ÆÆTelefoni: 76-14-41 Karjalan taitehmusejo. Yöttömien öijen taitehta. 9.09. šuaten Kešänäyttelyššä on esillä Karjalan toiniarki pyhäpäivä 1900-luvun taiteilijien mualaukšie 10.00 18.00 ta piiruššukšie: Kalevala-aiheisie töitä, šekä Karjalan kulttuuriopiston opaštujien gobeliinija, kanšallispukuja, käsipaikkoja ta muita tekstiilitöitä. ÆÆAdressi: Karl Marxin katu, 8 ÆÆTelefoni: 78-37-13 KiŽin näyttelyšali. Olomisen tavalliset kiinittimet. 16.09. šuaten Valokuvuaja Oleg Semenenkon enšiarki pyhäpäivä persoonallini valokuvanäyttely. 10.00 18.00 ÆÆAdressi: Kirovin aukijo, 10a ÆÆTelefoni: 78-35-43 Karjalan kanšallini musejo. Vepšänmualla. Adivois. 20.09. šuaten Vepšäläisien perintehellistä kulttuurie esittelijä interaktiivini näyttely- ta toiniarki pyhäpäivä 10.00 17.30 koulutuškompleksi. ÆÆAdressi: Lenininaukijo, 1 ÆÆTelefoni: 76-94-79 Kižin näyttelykeškuš. Vanhašša talošša. 23.09. šuaten 1800 1900-lukujen kaupunkilaisien enšiarki pyhäpäivä elämyä esittävä näyttely: vanhoja huonekaluja, kuklakoti, korttija, mykkäelo- 10.00 18.00 kuvija, šekä interaktiivini ošašto. ÆÆAdressi: Fedosovankatu, 19 ÆÆTelefoni: 77-51-16 Eryähäššä kuningaš KUnnašša. Petroskoin Kuklatalo-näyt telyšalissa toimiu Eryähäššä kuningaškunnašša -näyttely. Omašša näyttelyššä Pietarin Paraskeva-etnoklubin jäšenet esitetäh: Venäjän etnografisen musejon kuklojen duplikattija, Slaavilaiskanšojen kan šallis kukloja: Venäjän pohjois-, keški- ta etelägubernijojen, šekä itä-, länši- Kilpailuh otetah kuvija ta videofilmijä, kumpaset kerrotah Karjalan kantarahvahien karjalaisien, vepšäläisien, pomorien ta onegantakasien eläjien perintehellisistä ruavoista. V nature! -kilpailu starttasi ta eteläslaavilaisien pukukuklat, tilkku-kukloja, Puškinin starinojen mukah luajittuja kuklakompositijoja šekä tilkkutöitä. Eryähäššä kuningaškunnašša -näyttelyh voipi tuttavuštuo 31. elokuuta šuaten. ÆÆKuklatalo-näyttelyšali: enšiarki šuovatta, 12.00 17.00 ÆÆAdressi: La Rochellen katu, 13 ÆÆTelefoni: 77-34-56 V nature! -kilpailu Huomijo: Karjalan Kanšallini musejo ilmotti valokuvien ta videofilmien V nature! -kilpailun Kaskenpolttoa Korhosen mäellä. Kuva: S. Purola 16. heinäkuuta ta keštäy 10. šajekuuta šuaten. Juuri šiih aikah monet kaupunkilaiset eletäh kylissä ta heilä tulou hyvä mahollisuuš kerätä ainehistuo kilpailuo varoin. V nature! -kilpailun voittajie valitah kuuvvešša nominaatijošša: Perintehellisen kalaššukšen erikoisuuvvet, Perintehellisen mečäššykšen erikoisuuvvet, Keryän šientämarjua, Karjalaini kuorta šöi, Kotišiivatat, Uatrašta alkaen. Kilpailuh voit ošallistuo jokahini. Valokuvat ta vi- deomateriaalit pitäy olla luajittu: karjalaisien perintehellisissä elinpaikoissa: Karjalašša, Leningradin ta Tverin alovehilla, vepšäläisien perintehellisissä elinpaikoissa: Karjalašša, Vologdan ta Leningradin alovehilla, venäläisien perintehellisissä elinpaikoissa Karjalašša. Materiaalija kilpailuh voipi työntyä: ÆÆ185035, Karjalan tašavalta, Petroskoi, Leninin aukijo, 1 -adressilla. Poštikuoreh kirjuttakkua: На конкурс В натуре!, ÆÆ konkurs-vnature@yandex. ru -šähköpoštilla, ÆÆ http://vk.com/naturalnoe_ hozaystvo -nettišivulla. Lisätietuo Kanšallisen musejon kilpailušta voipi šuaha musejon saitilta: ÆÆhttp://kgkm.karelia.ru/site/ section/504 Netälin päivä Petroskoi Kemi Kalevala Koštamuš Louhi Mujejärvi yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä yö päivä»»anekdotti se 01 /08 +16 +18 +10 +15 +10 +7 +11 +7 +9 +10 +5 +11 ne 02 /08 +10 +14 +10 +10 +7 +12 +6 +12 +8 +9 +6 +8 pi 03 /08 +11 +14 +10 +6 +8 +12 +8 +12 +8 +8 +7 +8 su 04 /08 +12 +16 +12 +11 +8 +13 +7 +12 +11 +16 +9 +10 py 05 /08 +11 +20 +12 +14 +10 +20 +9 +20 +11 +18 +9 +12 en 06 /08 +12 +21 +12 +16 +12 +21 +11 +19 +11 +15 +10 +16 to 07 /08 +12 +20 +12 +13 +11 +19 +11 +19 +12 +19 +10 +13 Šie olet niin laihtun! Uuši ruokamiärityš? Niin on: potakka, porkkana, sv okla Keittyä tahi suarie? Kuokkie!!! yhteiskuntapoliittini lehti, kumpani ilmeštyy karjalan kielen vienankarjalan murtehella Karjalan rahvahan lehti on peruššettu 28. talvikuuta 1999. Lehen on rekisteröinyn Venäjän Federatijon Kirjapainoalan komitietta, rekisterinumero 3»-0186 PeruŠtajat : Karjalan tašavallan lakijenhyväkšymiskokouš, Karjalan tašavallan hallituš, Karjalan Rahvahan Liitto, Valtijollini unitaarini laitoš Periodika -kuštantamo Piätoimittaja Olga MELENTJEVA toimitukšen ošoiteh : Titovinkatu 3, 185035 Petroskoi, Karjalan tašavalta Tel: (8 142) 78 29 32; faksi: (8 142) 78 36 29 e-mail: vienankarjala@mail.ru; vienan@sampo.ru http://vienan.rkperiodika.ru Julkaisija: Valtijollini unitaarini laitoš Periodika»-kuštantamo Painettu Verso-kirjapainošša: 185031, Petroskoi, Varkaukšen rantakatu, 1a Painettavakši on allakirjutettu klo 15.00 * * * ÆÆIndeksi 84593 ÆÆPainoš 700 ÆÆTilauš 696 ÆÆHinta 10.00 rpl

vienan karjala 7 Artistat valittih näytelmän pohjakši lintujen lauluja, tuulen ta vihman iänijä, paimenen torven šoittuo. Kešäkoulun šuurekši tapahtumakši tultih Venäjän rahvahallisen artistan Igor Butmanin muasteri-opit. Nuoret kuvuajat otettih omah Linnun lentofilmih kešäkoulun ohjelman mukavimpie ošija. Lintu-kešäkoulu. Nerokkahie lapšie opaššettih šoittamah kantelehta ta jouhikkuo. Kuva: gov.karelia.ru Lauluja, tanššija ta hiekkakuvija Nuoriso: Kostamukšešša piettih Kanšainvälini luomisnuorison Lintu-kešäkoulu pohjoisalovehien nerokkahilla lapšilla Marija Kirillova Yli šata yleis- ta musiikkikoulujen opaštujua Karjalan eri piirilöistä ta Murmanskin alovehelta ošallistu Lintu-taitehprojektih. Kešäkoulun ošallistujat näytettih omie neroja musiikin ta taijon erilaisissa šuunnissa. Kešäkoulu alko toimie jo 3. kešäkuuta, šen ohjelma kešti yli kakši netälie. Ihmiset ta kuklat -luomistyöpajašša lapšie opaššettih luatimah kukloja šekä esitettih näyttämöpakinan ta näyttelijäntyön peruštietoja. Opaštajien ta koulu laisien yhteisruavon tulokšena oli Onnie eččimäššä -naytelmä karjalaisen štarinan mukah. Horeografijan tuntien aikana koulun ošallistujat tutuššuttih valkovenäläisih, dagestanilaisih, moldovalaisih, espanjalaisih rahvahallisih tanššiloih ta nykyaikaseh plastiikkah. Kešäkoulun musiikkišuunta oli esitetty rahvahallisilla šoittimilla, kumpasien luvušša oltih puhalluššoittimet (šarvi, pilli), kanteleh, jouhikko. Lisäkši lapšie, kumpaset opaššuttih šoittamah eri šoittimie, opaššettih laulamah rahvahallisie lauluja. Rahvahallisie šävelmie, karjalaisie ta šuomelaisie lauluja koristi, kantelehen šoitto. Loppu akordiksi tuli Luonnonvoimat-näytelmä. Pienet artistat valittih näytelmän pohjakši lintujen lauluja, tuulen ta vihman iänijä, paimenen torven šoittuo. Kešäkoulun šuurekši tapahtumakši tultih Venäjän rahvahallisen artistan Igor Butmanin muasteri-opit ta šen lisäkši mahollisuuš šoittua musiikkiteokšie tunnetun saksofonistin kera. Muasteri-oppija piettih Vavilovilla nimitetyn musiikkikoulun tiloissa. Igor Butmanie miellytti opaštua koštamukšelaisie lapšie. Tunnettu saksofonisti on valmis iellähki auttua heitä. Tänä vuotena perintehellisien musiikin ta horeografijan taitehšuuntien šekä muajilman oikieuškosen kulttuurin tuntien rinnalla, kešäkoulun järještäjät kekšittih uušie šuuntija: koululaiset tuttavuššuttih hiekka-animaatijoh ta videotaiteheh. Nuoret kuvuajat otettih omah Linnun lento-filmih kešäkoulun ohjelman mukavimpie ošija. Lintu-kešäkoulun ohjelmah tuttavuštu Karjalan piämiehen Aleksandr Hudilaisen Tatjana-naini ta šano, jotta koulun muasteri-opit häntä miellyttih. Koštamukšen Družbakulttuuritalon šuurella lavalla Lintu-kešäkoulun opaštujat näytettih, mitä uutta šuatih tietyä. Konsertin ohjelmašša oli kuklanäytelmä, musiikkiesitykšet, muajilman rahvahien tanššit šemmoset kuin Moskovalaini katrilli, Šuuren kaupunkin elämä -tanšši, dagestanilaisien naisien tanšši, nykyaikani amerikkalaini tanšši. Koululaiset luajittih hiekkakuvija ta näytettih oman videofilmin. Kešäkoulun järještäjät joka vuosi kekšitäh opaštujilla mitänih uutta. Tänä vuotena lapšet opaššuttih luatimah hiekkakuvija. Kuva: gov.karelia.ru

8 8. ELOKUUTA, 2012 vienan karjala Kirjallisuuššivu Hyvä oli heponi»»näytelmyš (Anni šuurella vaivalla vetäy mitä lienöy nuoran piäššä. Katti tulou hänellä vaštah.) Кatti. Terveh Anni. Аnni (šeisahtau ta pyyhkiy hikie očaltah). Terveh Katti, terveh. Кatti. Onpa šiitä aikua männyn, konša näkeytymä viime kerran. No mitein šielä miän kyläššä rahvaš eletäh? Аnni. Ka niin ni elämmä. Šamoin kuin elimä, konša šie šieltä kaupunkih läksit. Lupasit tulla jälelläh, konša liäkäriksi opaššut, ka et ni tullun. Кatti. Ka, miehellä kun mänin nin tiäläi ruan nyt. A mitäpä mie šielä, kun vanhemmatki on kuoltu jo? Аnni. Ka niin, ka niin. No jäihän šiula šinne hyvä talo. Tulisija šitä kaččomah ta levähtämäh koko perehellä. Кatti. Jo mie šitä ičeki olen ajatellun. A šie näytät niin vaivaselta. Vain oletko šie kipeytyn? A mitäpä šiula tämä nuora...? (Anni nyhtäsöy nuorua, nuoran piäššä aštuu vaivaloini heponi). Кatti. Oh-hoh- hoh. (Katti kiertäy heposen ympäri ta nakrau). Onnakko jarmankalla kiirehittä? Аnni. Jarmankalla, jarmankalla. Bazarilla kiirehimmä. Кatti (nakrau). Ka tämmöistä laukkua kun männettä, nin ettäi illakši kerkie. Pitäykö šiula auttua? Mitäpä šie tahot oštua bazarilta? (Katti hoputtelou hevoista). Tämä poloni kačo ei jakša äijyä tavarua kulettua. Otvo jotta iče koipiloillah pisyy. Аnni. En ni mitä taho oštua. Hevoista mänen myömäh. Auta milma, jotta kerkiesin ennein kuin še basari kiini mänöy. (Anni antau nuoran Katilla, iče taputtelou heposen reisijä). No-o, aššu šie hoti pikkuista poikkoimpah! Кatti. Mitäpä šie hevoista niin kuin kosua nuoran piäššä kuletat? Аnni. Ohjakšie on suali. Кatti. Ohjakšie saleičet, a hevoistako ei ole suali? Mintäh šie tahot myyvvä šen? Аnni. Ka heinät loputah kešen talvie, kun meilä vie- lä varšaki on. Pitäy myyvvä pois. Kosua mie en myö, a tämä poloni jo loppuikyäh elelöy. Oikein on suali, vet koko elämän yheššä olemma puhkan. Кatti. Koko elämän? Ka eläykö heponi niin pitän ijän? A mitäpä šie iče tulit šitä myömäh? Missä šiun Vasselei-ukkoš on? Anni. No, missä ne vasseleit ollah? Ka koissapa tietyšti, humalašša makuau. Katti. A voi-voi, eikö hiän ni kuin rauhotu, starikka vet jo on. Anni. Eläi muistele šitä pahua. Juoppo on juoppo. Parempi hänet möisin, kun löytyis šemmosen oštajua. Ihan ilmasekši antasin. Ka kellä šemmoni tarviččou? Ken ottau ostuutakšeh? Katti. No elä šie šemmosie pakaja. Oma on aina armaš. Аnni. T ani, t ani, vejä pois. Kačo jo bazari on lähellä. Кatti. No, hyväi on kun perillä piäsimä. Аnni. Passipo, passipo šiula, čikkosen. Minne oisin ollun hyvä yksinäni? Кatti. (Šilittäy hevoista). Löytynöykö tällä hevoiskuakilla oštajua? Šehän töin tuškin koipiloillah pisyy. Аnni. Annahan kun mie šivon šen tuoh šeinän viereh. (Ottau ohjakšet repušta ta šitou heposen aitah). Кatti. No lykkyö šiula, Anni. Lähen mie, vain pitäykö šilma vielä auttua? Аnni. Hyvä ois kun šie juohattaisit tänne heposen oštajan.varajan, jotta tiälä kaikin vain venyähekši paissah, ni en ni ymmärrä mitänä. (Katti läksi). Аnni. Lošadi. I-ho-ho Ošša heponi, še kačo on horoši. (Katti tulou miehen kera). Мieš. Tiäläkö niitä heposie myyvväh? Karhumäjen piirissä vuotena 1990 otettu Vanha heponi vakuo ei pilua -kuva on Kanšallisen musejon V nature! -kilpailun ošallistuja. Kuva: Marija Buligina. Katt i. Kačo šie, mimmoni orih täššä šeisou. Аnni. Ta, ta, ošša heponi... I-ho-ho Kačo kun on krasivoi. Мieš. Krasivoi. Pakaja vain akka karjalakši, kyllä mie šen verran maltan. Мiula talouvešša pitäy olla hyvä heponi eikä krasivoi. Miula pitäy voimakaš heponi, jotta šillä vois puuta ta heinyä kulettua. Аnni. Ka tämä kačo on voimakaš heponi. Še tuuvva hurahuttau pihah mitä vain šie tahot. (Läpšähyttäy hevoista, še horjahtau). Мieš. No mipä šillä nyt tuli? Katt i. Ka etkö šie arvua? Še tanššiu mielissäh, kun piäšöy akan käsistä hyvän miehen hoijettavakši. Mieš. A mintähpä tämä on šivottu aitah kiini? Кatti. Ka šentäh kun še on ylen vesselä ta poikkoi, jotta vain ei läksis juokšomah ennein aikua. Мieš. No šemmosen mie i tarvičen. Miula ei nikonša ole ollun hevoista. Piätin oštua. Аnni. Tavai. Ošša! Ošša pois, hyvä on heponi. Mistä šie vielä tämmösen šuat? Мieš. A mipä šen hinta on? (Ottau kormanošta rahakukkaron). Аnni. Hyvä on heponi. Niin suali on myyvvä šitä. Mieš. No mitä še makšau? Аnni. Ei ole kallis. Yksi rupl a (näyttäy yhen šormen). Mieš (pakahtumaisillah). Ka što šie? Ei še voi olla totta. Äijänkö dengua? Аnni. Rahua 1 rubl a. Мieš. Otanpa tietyšti. En voi uškuo korvijani. Annahan mie šiula hoti kymmenen rupl ua annan. (Ojentau Annilla 10 rupl ua). Аnni (Anni ottau yhen rup lan ta iče pyyhkiy kyynelie). Očen horoši oli heponi. Кatti. A voi-voi, Anni. Mitä šie plašit? Rahat vet muututtih. Nyt šiun heponi makšau 1000 rupl ua. (Katti kiänty miehen puoleh). Tämä vanha akka ei ni mitä ymmärrä rahašta, etköi šie malta mitänä? Мieš. Maltan, maltan. Hyväštä heposešta mie annan vielä 100 rupl ua (ojentau Annilla rahat). Аnni. (Ei ota rahoja.) Valehtelin mie, net horoši lošadi. Ota rahaš jälelläh. Beri dengat. Miun on heponi. Кatti. (Pani rahat Annilla kormanoh ta vetäy häntä hiemašta). Ei ole enyä šiun tämä heponi. Oletko šie tolkuššaš? Läkkä, läkkä ruttoseh kotih. Мieš. Vot šei naa. Melkein ilmasiksi šain hyvän heposen. Nyt ruttoseh hevoiskyyjillä kotih. (Kerittäy ohjakšet pois aijašta, heponi romahtau kylelläh). Vot šei na! Prijehali! Galina Lettijeva Kiitoššanat L ubov Nikitinalla näytelmykšen idejašta. Luajittu rahvahan kertomukšien mukah.