TERVETULOA KOUVOLAAN! Toivottavat Kouvolan kaupunki ja Kouvola Innovation Oy! PUURAKENTAMINEN JA UUSIUTUVA ENERGIA KOUVOLAN ELINKEINOJEN KEHITTÄMISPOLITIIKASSA Kouvola Innovation Oy Elinvoimaa metsästä -tiimi (Uusiutuva biotalous) kehittämispäällikkö Vesa Junttila 15.9.2013 VJ 1
Esittäjän energiatehokkuuteen liittyvää taustaa energiatehokkuuden kehitys- ja tutkimustöitä vuodesta 1983- elinkaariarviointeja ja elinkaarialan kehitystöitä vuodesta 1991- energiakatselmuksia ja analyysejä vuodesta 1993- materiaalikatselmusmallin kehitystä 2010- sertifiointielinten ja ympäristötodentajien pätevyyden arviointia FINASille 2001- koneiden ja laitteiden valmistus energian tuotanto ja jakelu tutkimustoiminta konsultointi ja suunnittelu päästökauppatodentajat Etj-pilotit kemianteollisuudelle ja metsäteollisuusintegraatille 2006-2008 prosessi-integraatioprojekti 1999-2001; tuotantolaitosten tehokkuuden kehittäminen Suomen energiantuotannon elinkaaritiedot 1993-1996 Sellusampo-projekti 1990-1995 uuden tehdasmallin kehittäminen lämpöpumppu- ja maakaasututkimuksia 1985-1992 uudet energiatehokkaat laitteet Vesa Junttila 20.2.2013 2
Vesa Junttila 20.2.2013 3
Vesa Junttila 20.2.2013 4
Visio ja tavoitteet Kouvolan elinkeinovisio (kaupunkistrategia+elinkeino-ohjelmaluonnos): Vuonna 2020 Kouvola on elinvoimainen ja luonnollinen kasvukeskus, jossa on hyvä yrittää ja tehdä työtä. Kouvolan elinvoimaisuus vahvistuu innovatiivisuuteen, monipuoliseen osaamiseen, sijaintiin, alueen omien voimavarojen hyödyntämiseen sekä ympäristöystävällisyyteen perustuvan yritystoiminnan avulla. Strategian/elinkeinopolitiikan päätavoitteet: + kilpailukykyisen yritysympäristön jatkuva kehittäminen + valittuja painopistealueita koskevien kehittämisohjelmien, kehitysprojektien ja toimenpiteiden tehokas toteuttaminen + yhteisiin tavoitteisiin perustuvan kumppanuuden vahvistaminen yritysten ja eri sidosryhmien kanssa; Yhdessä onnistumme paremmin! + ekologisuuden hyödyntämistä tukevien ja edistävien liiketoimintaedellytysten kehittäminen + toimintaympäristön muutosten tunnistamiseen, ennakointiin ja hallintaan liittyvän osaamisen kehittäminen 5
Managing the Structural Change in South-East Finland (Rajukaasu -projekti) Kaakkois-Suomen kasvusopimus, Innovatiiviset kaupungit 2014-2020, hankeohjelmat, projektit 6
Kouvola Innovation Oy Elinvoimaa metsästä -tiimi kehittämispäällikkö Vesa Junttila Puuta kasvaa paljon enemmän kuin sitä hyödynnetään! MEY-tiimi 28.11.2012 7
Metsä, energia, ympäristö kehittämistiimi (Uusiutuva biotalous) Kouvola Innovation Oy:ssä 1. Hilkka Rockas, projektiassistentti 2. Urpo Huuskonen, projektipäällikkö, Hyötyvirta 3. Ville Räty, projektipäällikkö, Kaakosta voimaa -> GreenJobs 4. Jukka-Pekka Keronen, projektipäällikkö, Puurikastamo 5. Tero Hasu projektipäällikkö, Ihmeen Särmää rakentamista 6. Taru Martikainen, projektityöntekijä, Biotuli (diplomityö) 7. Milja Salaterä, projektityöntekijä, Rajukaasu (diplomityö) 8. Vesa Junttila, kehittämispäällikkö MEY-tiimi 28.11.2012 8
Sustainable Use of Forest Resources 9
Sustainable Use of Forest Resources The Sustainable Use of Forest Resources is based on Finland s solid know-how in the forest and engineering industry, which can be used for the production of renewable energy, ecological construction and environment business. EU regulations concerning the promotion of renewable energy sources provide a significant growth opportunity for the sector. The Finnish energy technology cluster has a pivotal position in the internationally growing sector, and the Finnish forest industry cluster still remains a leader in Europe. 10
Biorefinery s New Products and Business Models (Biotuli project) The forest cluster is very important to the Finnish national economy, and forest industry is a key business in South- East Finland. Finland s chemical forest industry has been in transition in recent years. In the strategy published by Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy, the national goal is to double the sector s turnover by 2030 and the intention is to create 50 % of that growth through completely new products and services. 11
BIOTULI - biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit Kohdealue: Kaakkois-Suomi Toteutus: syyskuu 2010-elokuu 2013 Budjetti: 1,4 milj. (EAKR, Etelä-Karjalan liitto) www.biotuli-hanke.fi L 6/2012 12
BIOTULI-toimijat Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Stora Enso UPM-Kymmene Andritz Kouvola Innovation Imatran seudun kehittämisyhtiö Wirma Lappeenranta Kotka-Haminan seudun kehittämisyhtiö 13
BIOTULI biojalostamon uudet tuotteet ja liiketoimintamallit Tavoitteena oli löytää puuperäisistä raaka-ainesta uusia antibakteerisia yhdisteitä. Vaatii uudenlaisten prosessimenetelmien kehittämistä. Selvitettiin uusien, antibakteeristen tuotteiden markkinoita ja liiketoimintamalleja pk-mittakaavassa. Tarkasteltiin innovaatioprosesseja ja innovaatioaktiivisuutta biojalostukseen liittyvien teknologiatrendien avulla. Selvitettiin syntyvien sivutuotteiden hyödyntämistä torrefiointi-prosessilla. 14
Bioliiketoiminnan liiketoimintamahdollisuudet ja -mallit Teollista murrosta kohti bioliiketoimintaa voidaan pitää yhtenä merkittävimmistä käynnissä olevista muutoksista perinteisillä teollisilla toimialoilla. Tämä korostuu alueilla, joilla liiketoiminta on keskittynyt energia- ja raaka-aineintensiivisille teollisuudenaloille. Bioliiketoiminnan ajureita ovat mm. lainsäädännön muutokset, fossiilisten poltto- ja raaka-aineiden kallistuminen, sekä ympäristöajattelu ja arvojen muuttuminen.» Integroidut biojalostamot voivat olla yksi keino metsäteollisuuden kannattavuuden parantamiseksi. Lisätietoja: Innovation Management of Biorefineries in Finnish Forest Sector. Maunula, M. 2012. 15
Bioliiketoiminnan edellytykset Kaakkois-Suomessa Kaakkois-Suomessa on olemassa olevan metsäteollisuuden ja siihen linkittyvän osaamisen myötä hyvät edellytykset bioliiketoimintaan eritoten puupohjaisten tuotteiden osalla. Alan kehittyminen laajassa mittakaavassa edellyttää kuitenkin klusterin muovautumista kokonaisuutena. Tarvitaan uuden osaamisen omaksumista, mikä edellyttää syvällistä yhteistyötä myös toistaiseksi klusterin ulkopuolelle jäävien toimijoiden (ja toimialojen) kanssa. BIOTULI-hankkeen puitteissa toteutetun kyselyn (2012) perusteella voidaan todeta yrityskentän olevan Kaakkois-Suomessa vahvasti tietoinen tulevasta biotaloussiirtymästä. Yritykset ovat halukkaita verkottumaan sekä keskenään että alueen ulkopuolelle muodostaakseen toimivan biotalousklusterin. Lisätietoa: Kaakkoissuomalaisten yritysten bioliiketoimintakyvykkyys. Maunula, M., Kutvonen, A. & Seppänen, R. (julkaistaan syksyllä 2013) 16
Biojalostuksen teknologiatrendit / patenttitilastot Patenttitilastoista havaittiin mm. biomassan käsittelyyn liittyvien patenttihakemusten lisääntyneen kahden viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi. USA on paitsi erittäin merkittävä markkina, jolle patenttisuojaa haetaan, myös useimmilla teknologia-alueilla eniten patentoituja keksintöjä tuottanut valtio. Teknologiatrendien tarkastelu osoittaa myös että biojalostukseen liittyviä menetelmiä pyritään jatkuvasti kehittämään tehokkaammiksi ja edullisemmiksi. Lisätietoja: Biojalostukseen liittyvien teknologiatrendien tarkastelu patenttitilastojen valossa Salmi, P. 2013. Raportissa käsitellään eri patenttityyppejä ja muita aineettomia oikeuksia keksintöjen suojausmekanismeina, kuvataan patenttihakuprosessi merkityksellisten dokumenttien löytämiseksi (PATSTAT-tietokannasta) ja arvioidaan patentointiaktiivisuutta valittujen biojalostuksen teknologioiden osalta. 17
Koelaite biomassan torrefiointiin KyAMK energiatekniikka ja LUT Energia Jatkuvatoiminen, torrefioitua haketta 25 kg/h Käsittelylämpötila säädettävissä 200-350 C Pitoaika säädettävissä, 5-60 min Lämpöä tuotetaan nestekaasupolttimella Laite koostuu neljästä vaiheesta 1. Hakkeen kuivaus 2. Lämmitys tavoitelämpötilaan 3. Pito tavoitelämpötilassa 4. Jäähdytys Haketta kuljetetaan ruuvikuljettimilla putkissa Putkia lämmitetään ulkopuolelta savukaasulla Laite on sijoitettu 20 merikonttiin Lisätietoa: Torrefiointilaitteisto (tutkimusraportti), Sarvelainen, H. KyAMK, julkaistaan syksyn 2013 aikana 18
Kokoava raportti BIOTULIhankkeesta ilmestyy syksyn aikana osoitteeseen: www.biotuli-hanke.fi LISÄTIETOA HANKKEESTA: Melina Maunula Tutkija, LUT Kouvola melina.maunula@lut.fi Vesa Junttila Kehittämispäällikkö, Kinno vesa.junttila@kinno.fi 19
Kehittämisen kohdealueet + Puunjalostaminen + Energia-ala + Ympäristöala Yritystoiminnan kehittäminen, mutta miten? Aktiivisella uusiutumisen edistämisellä!!! Metsäteollisuusklusterin uudet innovaatiot: kestävä asuminen puurakentamisen uudet mahdollisuudet lääkkeet pakkaukset Fossiilisen energian tilalle: uusiutuva, puhdas, vihreä energia Resurssitehokkuus; materiaali, energia: ennakointi kierrätys uusiokäyttö MEY-tiimi 28.11.2012 20
Sustainable Use of Forest Resources Goals: Improve the Kouvola region s image and positive attitude towards enterprises Diversify the region s enterprise structure Build and test new pilot units Enterprises introduce new products, services and business concepts The Kouvola region s business and cooperation networks operate profitably Stronger competence capital 21
Kehittämisen työkaluja ennakointiin? Mitä työkaluja ja menetelmiä Kinno käyttää? Esimerkiksi näitä: Yritysanalyysit ja markkinaselvitykset Klusterikohtaiset kehittämisprojektit Koelaitosten/toimintamallien pilotointi Yliopistojen ja yritysten yhteiset kotimaiset T&K projektit LUT/Aalto ja Kinno kansainväliset yhteisprojektit Yhteistyöprojektit muiden elinkeino- ja kehitysyhtiöiden kanssa Kansainväliset seminaarit ja kokoukset MEY-tiimi 28.11.2012 22
Kouvolan aktiviteetteja puurakentamisessa, esim. Kouvola+ Aalto: sopimus allekirjoitettu 23.5.2013 puurakennetekniikan professuurista, rahoitusvaraus 180.000 euroa/vuosi, viisi vuotta Woodinno -projekti Rahoitusvaraus tulevien vuosien hankkeisiin 1.775.000 euroa Nordic Holzbau Forum 23.-24.5. Kouvolassa Osallistuminen ainoana kaupunkina Suomesta pohjoismaiden puukaupunkiverkostoon Yhteistyö Venäjän osalta (esim. Vologdan läänin kanssa sopimus) Päiväkodit (Myllykoski, Koria), Kouvolan Mansikka-ahon koulu, asuntomessut puurakentamisteemalla Uusien ja toimivien puuklusteriyritysten sparrausta, sijoittumisneuvontaa, T&K hankkeiden edistämistä, hankevalmistelua, kohteiden etsintää Puurakennusalan liiketoiminnan kehittäminen INKA-toimijana 2014-? Kouvolan seudun yritysten kytkeminen kasvukeskusten rakennushankkeisiin? Vesa Junttila 23
Partnership Network for Construction and Real Estate Management Sectors (Ihmeen särmää rakentamista -projekti) The project will: review deficiencies in the sector s education and will adjust education content accordingly develop construction work methods survey enterprises willingness and opportunities for export operations review renovation sites and draw up action plans participate in arranging an international wood construction seminar 2. International Forum-Holzbau Nordic Kouvola 23 24 May 2013 24
25
26
27
28
UUSI PUURAKENTEINEN PÄIVÄKOTI KOUVOLASSA kohteen nimi ja sijainti : Myllykosken päiväkoti rakennuttaja: Kouvolan kaupunki Tilaliikelaitos pääurakoitsija/rakennusurakoitsija: Rakennustoimisto RASTO Oy elementtitoimittaja: Woodprime Oy rakennusaika ja rakennusvuosi: 11 kk/v.2012 (suunnittelu 3 kk+rakentaminen 8 kk) Laajuustiedot: bruttoala 1200 brm2 hinta/kustannusarvio: kokonaiskustannus noin 2,7 milj., alv 0 % ARI LAASONEN MARJO ANSAS RAKENNUSTOIMISTO RASTO OY WOODPRIME KILTATIE 4 MYLLYTIE 10 45740 KUUSANKOSKI 45910 VOIKKAA P. 044 2232603 P. 040 582 8017 ARI.LAASONEN@RASTO.FI MARJO.ANSAS@WOODPRIME.FI 29
30
31
32
33
UUSI PUURAKENTEINEN KOULU KOUVOLASSA kohteen nimi ja sijainti : Mansikka-ahon koulu, Kouvola rakennuttaja: Kouvolan kaupunki Tilaliikelaitos pääurakoitsija/rakennusurakoitsija: Lemminkäinen Talo Oy Kouvola elementtitoimittajat: julkisivu- ja väliseinäelementit Koskisen Oy välipohjaelementit: Versowood Oy rakennusaika ja rakennusvuosi: joulukuu/2012- toukokuu/2014, 16 kk Laajuustiedot: luokkatilat kahdessa kerroksessa, kolmannessa kerroksessa IV-konehuoneet, bruttoala 5 650 brm2, tilavuus 23 420m3 hinta/kustannusarvio: kokonaiskustannus noin 13 milj. TOMMI PILLI PRODUCTION MANAGER LEMMINKÄINEN TALO OY 34
The School of Mansikka-aho Kouvola Lemminkäinen Talo Oy The main contractor Lemminkäinen Talo Oy 6 500 m2 Main design: Linja-Arkkitehdit Wall elements: Koskisen Oy Roof trusses: Koskisen Oy Floor elements Versowood Element planning Finnmap Consulting 22.5.2013 www.lemminkainen.com Infrastructure construction - Building construction - Technical building services - International operations 35
Jobs and Export Products from Wood (Tyvipuu) The goal of the Jobs and Export Products from Wood project is to establish new business in the Kouvola region by seeking and upgrading new service and product concepts in the wood products industry. The project will promote the use of Finnish wood raw material and new business in the wood product and furniture industry. 37
38
Kuva: Pako Design, 2013 HABITARE MESSUILLA HELSINGISSÄ19.-22.9.2013: Ekologisen, toimivan ja kotimaisen keittiön kokonaisratkaisu esillä ekologisen ja puurakenteisen keittiön suunnittelu- ja huolto-ohjeet nanopinnoitteiden ja -komposiitti-materiaalien mahdollisuudet digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen Torstai 19.9.2013 klo 14-16 Ekologinen keittiö älykäs, kestävä ja käytännöllinen Estradi-lava, halli 7 39
Kuva: Pako Design, 2013 40
INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Vaasan INKA-hakemus Älykkäät ja kestävät energiaratkaisut Kouvolan kumppanuushakemus TEM:lle Puhdasta energiaa Kymenlaaksosta 7.8.2013 Vesa Junttila, Juha Solio ja Markus Huhtinen Vesa Junttila, Juha Solio ja Markus Huhtinen 41
VAHVUUKSIA, MAHDOLLISUUKSIA Hallitusohjelmassa; ilmastonmuutos, uusiutuvien edistäminen, 38%/2020 Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa; vähähiilinen talous EAKR:n painopiste vuosille 2014-2020, rahoituksesta vähintään 20 % ohjataan energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian edistämiseen Suomessa 2014-2020 kansallinen ohjelma painottuen vähähiiliseen talouteen Energiateknologian vienti: v. 2010 oli 6,6 miljardia euroa, kasvu ollut 10 % vuodessa, 2020 tavoite 20 miljardia euroa Fossiiliset polttoaineet vähenevät -> hinta nousee Energiaa tarvitaan aina Pakko lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä Raaka-aineiden uusiutuvuus ja monipuolisuus Direktiivit, sopimukset, tariffit edistävät uusiutuvien käyttöä Kaakkois-Suomessa energian osalta harvinaisen vahva koulutus-, tutkimus- ja kehitysputki; LUT, KyAMK, KSAO Vesa Junttila 42
UUSIUTUVAN ENERGIAN HEIKKOUKSIA, UHKIA (kehitystarpeita listattu erikseen Kymenlaakson GREENJOBS-ohjelmassa) teoreettisen tutkimuksen lyhyt historia monien ilmiöiden, laitteiden, prosessien ja laitosten osalta toteutettujen laitosten vähäinen määrä pitkät kuljetusetäisyydet, harva asutus kylmä ilmasto; laitosten energiatehokkuus? energiapolitiikan ennustamisen vaikeus (tuet, tariffit jne.) resurssien niukkuus; t & k, pääomasijoitukset kansainvälisen osaamisen vähyys Vesa Junttila 43
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (KyAMK) (1/7) Energiatekniikan koulutusohjelma Energiatekniikan koulutusohjelma (laatuyksikkö v. 2000) - Koulutuksen kehittäminen työelämän tarpeiden mukaisesti - Korkeatasoinen soveltava T&K-toiminta Akkreditoitu päästömittauslaboratorio Polttoaineiden analysointi Biopolttoaineiden pienhiukkaspäästöjen vähentäminen Biohiilen valmistuksen tutkimusta Biopolttoaineiden CE-merkinnän testaukset Tuulivoimateollisuuden testaus- ja mittauspalvelut Vesa Junttila 44
45
KSAO:n Biosampo (1/3) Rohkea ja ennakkoluuloton bioenergian koulutus-, kehitys- ja tutkimuskeskus Matalan kynnyksen testaus- ja koeajomahdollisuudet laitteille ja prosesseille Mahdollistaa uusiutuvan energian koulutusosaamisen tuotteistamisen; vientikouluhankevalmistelut Filippiinit, Afrikka, Venäjä Antaa käytännönläheisen verkostoitumismahdollisuuden yrityksille, oppilaitoksille ja tutkimusorganisaatioille Luo kokemus- ja osaamispääomaa Vesa Junttila 46
47
KSAO:n Biosampo (2/3) Toimintaa ja laitteistoja Biosammossa 1. Orgaaniset materiaalit polttoaineiksi 2. Biomädättämöt 2kpl 3. Leväkasvattamo 4. Biodieselin prosessointi siemenestä auton tankkiin 5. Biomassan tislausmenetelmä 6. Terminen kaasutus 7. 5 kpl generaattoreita 8. 3 eri sähkön säätö- ja syöttömenetelmää. 9. Koulutus: kansainvälinen FREES/ kansallinen BioSampo 10. Kädet tutkijoille 11. Yritysten laitosten tuotteistamiseen test bed -toimintaa 12. Tiivis yhteistyö yliopistojen kanssa 13. Ammattikorkeakoululle siltaopintoja 14. Polku yliopistoon kaksoistutkintojen kautta Tislaamo Synteesikaasutin Höyrykattila 300kW Saarekesähköä 25kW Vesa Junttila 48
KSAO:n Biosampo (3/3) Hajautettu sähköntuotto älyverkkoon Uudet älyverkot sekä hajautettu energiantuotanto vaatii uudenlaisen koulutuksen ja ammattikunnan. Energiantuottajat pienenee ja alalle suuntautuu paljon uusia yrittäjiä. Yrittäjien koulutuksen ennakointi vaatii uusia prosessinosaajia sekä opettajia. Hajautetun tuotannon on oltava kannattavaa ja tuottajien on osattava prosessinsa. Biosammossa toteutetaan käytännön koulutusta. Biosammossa on kolme eri sähköntuotantomenetelmää 1. Verkkoon nojaava Schneider electric. Kolmella generaattorilla ja yhdellä AFE syöttimellä 125kW. 2. Saarekekäyttö maatilamittakaavaan. Varastoi sähköä ja tasaa ruuhkahuippuja. 25Kw jatkuva generaattoriteho. Nocart Oy 3. Nocart Oy. Pieni aurinkopaneleihin ja höyrymoottoriin perustuva sähkön tallennusmenetelmä. Sopii pientuotantoon tukisähköntuotantoon. Akustoa lisäämällä varavoimaksi. Teho 7,5KW. Schneider 125kW Vesa Junttila 49
New Jobs in Kouvola in the Environment Sector (EKE Hyötyvirta) The goal of the project is to strengthen business in the Hyötyvirta enterprise area located in Keltakangas, Kouvola. Hyötyvirta is an industrial area for environment business. The name Hyötyvirta ( Effective Flow ) describes a business chain where waste is utilised as raw material and recycled to new products. 50