HELSINGIN KAUPUNKI KESKUSVAALILAUTAKUNTA KOTIÄÄNESTYKSEN VAALITOIMITSIJALLE Yleistä kotiäänestyksestä Eduskuntavaalien kotiäänestys toimitetaan ennakkoäänestysaikana 8. 14.4.2015. Kotiäänestys on tarkoitettu niille Helsingissä kirjoilla oleville äänestäjille, joiden kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, etteivät he pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää samassa taloudessa asuva omaishoitaja, jos hän on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen ja hän on äänioikeutettu Helsingissä. Muu äänioikeutetun perheenjäsen, joka ei täytä kotiäänestykselle säädettyjä edellytyksiä eikä ole ilmoittautunut kotiäänestykseen määräaikaan mennessä, ei voi äänestää kotiäänestyksessä. Kotiäänestykseen ilmoittaudutaan etukäteen keskusvaalilautakunnan toimistoon, viimeistään tiistaina 7.4.2015 kello 16.00. Kotiäänestys tapahtuu äänestäjän kotona ja sen toimittaa vaalitoimitsija ja ns. todistaja. Keskusvaalilautakunnan toimisto laatii päiväkohtaisen kotiäänestyskierroksen, josta ilmenee keiden äänestäjien luokse vaalitoimitsija ja todistaja menevät ja mihin kellonaikaan. Vaalilain mukaan keskusvaalilautakunta ilmoittaa etukäteen äänestäjille kahden tunnin tarkkuudella kellonajan, jolloin äänestys toimitetaan. Kotiäänestyskierrokset alkavat kello 9.00 ja päättyvät noin kello 16.00. Kierrokset ovat auto- tai kävelykierroksia, joiden avuksi on tehty kartta. Kotiäänestyskierroksella vaalitoimitsija ja todistaja kiertävät pareittain tehdyn suunnitelman mukaisesti. Kierroksen jälkeen he palaavat yhdessä keskusvaalilautakunnan toimistolle luovuttamaan lähetekuoret ja kotiäänestyslomakkeet. Lähempänä ennakkoäänestysajankohtaa tai mahdollisimman pian kotiäänestykseen ilmoittautumisen päätyttyä (7.4.2015) Teihin otetaan yhteyttä ja sovitaan kotiäänestyskierroksesta/-kierroksista sekä aineiston hakemisesta keskusvaalilautakunnan toimistosta, Kaisaniemenkatu 3 B 16, 3. kerros. Pääsiäisen takia Teihin otetaan luultavimmin yhteyttä vasta keskiviikkona 8.4.2015 tai torstaina 9.4.2015. Olettehan muistanut varmistaa keskusvaalilautakunnalle osallistumisenne kotiäänestyksen vaalitoimitsijaksi. Jos ette, pyydämme Teitä ottamaan yhteyttä keskusvaalilautakunnan toimistoon, puh. 09 310 20004 (Kari Jyrkinen), mahdollisimman pian, mutta viimeistään maanantaina 30.3.2015. 1
Esteellisyydestä [ks. oikeusministeriön vaaliohje] Esteellisyys tarkoittaa tilannetta, jossa käsittelyn puolueettomuus saattaa vaarantua asiaa käsittelevän henkilön ja käsiteltävän asian välisen suhteen vuoksi. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä asiaa käsiteltäessä. Esteellisyystilanteiden välttämiseksi on vaalilaissa säädetty, että vaaleissa ehdokkaana oleva henkilö ei voi olla vaalitoimikunnassa, vaaliavustajana eikä äänestäjän valitsemana avustajana. Vaalilaissa ei ole kielletty ehdokkaan läheistä toimimasta vaalitoimikunnassa. Keskusvaalilautakunta kuitenkin linjasi kokouksessaan 10.3.2014, että ehdokkaan lähipiiriin kuuluvan ei tule toimia vaalitoimikunnassa. Siten hallintolaissa (liite 1) tarkoitettu ehdokkaan läheinen ei esteellisenä voisi osallistua vaalitoimikuntaan. Esteellisen henkilön pyydetään ilmoittavan esteellisyydestään keskusvaalilautakunnalle puhelimitse 09 310 20003 tai 09 310 13344. Palkkiot ja ansionmenetys Luottamushenkilöiden palkkiosäännön 5 :n mukaan vaalitoimitsijalle maksetaan toimituspäivältä palkkiona 295 euroa. Teillä on oikeus saada korvausta oman auton käytöstä kotiäänestyksen toimittamiseen liittyvissä kuljetuksissa. Korvaus määräytyy kunnallisen virkaehtosopimuksen mukaan. Taloushallintopalvelun ohjeissa selvitetään matkakustannusten korvaamismenettelyä. Kuntalain mukaan luottamushenkilölle maksetaan korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä. Ansionmenetyksen korvaamisesta on laadittu erilliset ohjeet. Kotiäänestyksen kulku Teidän tulee huolellisesti tutustua niihin ohjeisiin, joita kotiäänestyksen toimittamisesta annetaan Vaaliohjeet 5 -kirjassa. Kotiäänestyksessä on seuraavat vaiheet: - Vaalitoimitsija toteaa äänestäjän henkilöllisyyden. Henkilöllisyystodistuksina käyvät esimerkiksi ajokortti, passi, kuvallinen Kela-kortti tai muu henkilöllisyystodistus, jossa on henkilön täydellinen nimi, henkilötunnus, henkilön nimikirjoitus, henkilön valokuva sekä todistuksen antopäivä ja antajan allekirjoitus. Henkilöllisyyden todistamiseen ei kelpaa ilmoituskortti (ilmoitus äänioikeudesta, ks. oheinen esimerkkikuva) eivätkä kuvattomat kortit ja asiakirjat. ILMOITUS ÄÄNIOIKEUDESTA EDUSKUNTAVAALEISSA 2015 2
Aiemmissa vaaleissa on käynyt ilmi, että jotkut, useimmiten varsin iäkkäät, äänioikeutetut eivät omista voimassa olevaa passia, ajokorttia tai muutakaan vastaavaa asiakirjaa, jolloin äänestäjän henkilöllisyyden selvittäminen voi olla ongelmallista. Tällaisissa tapauksissa vaalitoimitsijan on pyrittävä arvioimaan tilanne kokonaisvaltaisesti sen perusteella, miten luotettavana se pitää äänestäjän muuta selvitystä. Äänestäjällä voi olla mukanaan muita asiakirjoja, joista hänen henkilöllisyytensä ilmenee. Äänestäjä saattaa esittää esimerkiksi vanhentuneen kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja voimassa olevan kuvattoman Kela-kortin. Lisäksi paikalla oleva henkilö (esimerkiksi puoliso tai omaishoitaja) voi todistaa äänestäjän henkilöllisyyden. Vaalitoimitsijan on edellä sanotuissa tilanteissa käytettävä harkintavaltaansa. Yhtäältä tulee huolehtia siitä, että kaikki äänioikeutetut voivat käyttää äänioikeuttaan, mutta toisaalta myös siitä, että kukaan ei äänestä toisen nimissä tai toisen puolesta. - Kun äänestäjän henkilöllisyys on selvitetty, vaalitoimitsija antaa äänestäjälle äänestyslipun. - Äänestäjä tekee äänestysmerkinnän äänestyslippuun. Vaalisalaisuuden turvaamiseksi äänestäjän on voitava täyttää äänestyslippunsa rauhassa ja muiden katseilta suojassa. Mikäli äänestyslippu menee pilalle virheellisen merkinnän tai muun syyn vuoksi, on äänestäjälle tämän pyynnöstä annettava uusi äänestyslippu. Pilalle mennyt äänestyslippu on revittävä niin, että vaalisalaisuus säilyy. Äänestyslipun voi repiä äänestäjä itse tai vaalitoimitsija. Äänestäjälle on kuitenkin ilmoitettava, että halutessaan hän saa repiä pilalle menneen äänestyslipun ja pitää revityt palaset itsellään. - Äänestäjä taittaa äänestyslipun - ja vaalitoimitsija leimaa sen äänestäjän läsnä ollessa. 3
- Äänestäjä laittaa äänestyslipun vaalikuoreen ja sulkee sen. Jos vaalitoimitsija sulkee leimatun äänestyslipun vaalikuoreen, on se tehtävä äänestäjän luvalla ja hänen nähtensä. Vaalikuorta ei saa leimata eikä siihen saa tehdä muitakaan merkintöjä. - Vaalitoimitsija tai todistaja täyttää lähetekirjeen (liite1). - Vaalitoimitsija sulkee vaalikuoren ja lähetekirjeen keltaiseen lähetekuoreen. - Vaalitoimitsija tai todistaja täydentää kotiäänestyslomakkeen (liite 3). Suositeltavaa on, että vaalitoimitsija ja todistaja jakavat työt keskenään. Esimerkiksi vaalitoimitsija hoitaa äänestämiseen liittyvät asiat ja todistaja täyttää lähetekirjeen ja kotiäänestyslomakkeen. Äänestäjän avustaminen Tarvittaessa äänestäjän avustajana toimii todistaja, joka voi avustaa äänestäjää tekemällä merkinnän äänestyslippuun tai allekirjoittamalla lähetekirjeen äänestäjän puolesta. Äänestäjä saa käyttää avustajana myös äänestyksessä läsnä olevaa 18 vuotta täyttänyttä henkilöä. Ehdokkaana oleva henkilö ei kuitenkaan voi toimia äänestäjän valitsemana avustajana. Avustajan nimi on merkittävä kotiäänestyslomakkeen kohtaan lisätiedot. Kotiäänestyksen lähetekirjeen täyttäminen 4
Kotiäänestyksessä käytetään sinisellä painovärillä painettua kotiäänestyksen lähetekirjelomaketta (liite 1). Lähetekirjeeseen tulee seuraavat tiedot: - vastaanottaja - äänestäjän täydellinen nimi - äänestäjän henkilötunnus - äänestäjän nykyinen osoite - äänestäjän allekirjoitus - äänestyksessä läsnä olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön nimikirjoitus (todistaja) - aika ja paikka, jolloin äänestys on toimitettu - vaalitoimitsijan allekirjoitus Lähetekirjeen kaikki kohdat on täytettävä, vaikka äänestäjä luovuttaisi ilmoituskortin. Äänestäjän tiedot löytyvät kotiäänestyslomakkeesta. Ilmoituskorttia ei täytetä, mutta sen voi sulkea keltaiseen lähetekuoreen. Erityisen huolellinen pitää olla siinä, että lähetekirjeessä on äänestäjän, todistajan ja vaalitoimitsijan allekirjoitus. Allekirjoitusten puuttuminen aiheuttaa sen, että äänestystä ei voida ottaa huomioon. Kotiäänestyksen yhteydessä mahdollisesti äänestävän omaishoitajan lähetekirjeen täyttäminen Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää samassa taloudessa asuva omaishoitaja, jos hän on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Omaishoitajan äänestämisestä on pitänyt ilmoittaa keskusvaalilautakunnalle samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen on tehty. Omaishoitajan lähetekirjeeseen (liite 2) tulee seuraavat tiedot, vaikka äänestäjä luovuttaisi ilmoituskortin: - vastaanottaja - omaishoitajan täydellinen nimi - omaishoitajan henkilötunnus - omaishoitajan nykyinen osoite - aika ja paikka, jolloin äänestys on toimitettu - vaalitoimitsijan allekirjoitus - omaishoitajan allekirjoitus Omaishoitajan tiedot löytyvät kotiäänestyslomakkeesta. Kuten edellä mainittiin, allekirjoitusten puuttuminen aiheuttaa sen, että äänestystä ei oteta huomioon. Vaalitoimitsijan on merkittävä omaishoitajan äänestys kotiäänestyslomakkeen (ks. alla) kohtaan lisätietoja esimerkiksi: Omaishoitaja Virtanen äänesti kotiäänestyksen yhteydessä. 5
Kotiäänestyslomakkeen täydentäminen Kotiäänestyslomakkeeseen (liite 3) täytetään äänestyksen yhteydessä seuraavat tiedot: - läsnä olevan henkilön nimi ja syntymäaika (todistaja) - päivämäärä ja kellonaika, jolloin äänestys on toimitettu - vaalitoimitsijan allekirjoitus Lisätietoja kohtaan merkitään esimerkiksi seuraavia tietoja: - omaishoitaja äänesti kotiäänestyksen yhteydessä - todistaja tai äänestäjän valitsema henkilö on toiminut avustajana - äänestäjä on jo käynyt äänestämässä - äänestäjä ei ole halunnut äänestää - äänestäjä ei ole ollut paikalla Jos kotiäänestyskierroksella tapahtuu jotakin, mikä vaikuttaa toimituksen kulkuun, tai tulee epäselviä tilanteita, on syytä ottaa yhteyttä keskusvaalilautakunnan toimistoon, puh. 09 310 20004 tai 09 310 13344. HELSINGIN KAUPUNGIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA 6
LIITE 1 Hallintolain mukaan läheisellä tarkoitetaan: 1) puolisoa, lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempia, isovanhempia ja muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa. Erityisen läheisellä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vastaavanlainen sija henkilön elämässä kuin perheenjäsenellä. 2) vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, sisarusten lapsia ja entistä puolisoa 3) puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä puolison sisarusten lapsia. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Lisätietoja läheisen esteellisyydestä voi tiedustella keskusvaalilautakunnan toimistosta, puh. 09 310 13344. 7