Efesolaiskirje 1:1 23

Hannu Väliaho 3.9.2010 Efesolaiskirje 1:1 23 Lyhennyksiä: VT Vanha testamentti UT Uusi testamentti KR38 Kirkkoraamattu vuosilta 1933/38 (vanha raamatunkäännös) KR92 Kirkkoraamattu vuodelta 1992 (uusi raamatunkäännös) JKR Jumalan kansan Raamattu, Uusi Tie 1993 RK Uusi testamentti, Raamattu Kansalle ry. 1999 Huom. 1. Ef. on jaettu kappaleisiin kuten RK:ssa. Nämä kappaleet on numeroitu 2,,16; kappaleena numero 1 on johdanto. Kysymykset on numeroitu siten, että ensin on kappaleen numero ja sitten pisteen jälkeen tulee kysymyksen juokseva numero kappaleen sisällä. Joskus kysymykseen on liitetty suluissa oleva jatkokysymys. Huom. 2. Kysymykset pohjautuvat vanhaan käännökseen. Rinnalla käytetään muita käännöksiä. Huom. 3. Joittenkin kysymysten kohdalla annetaan piirin vetäjälle vihjeitä hakasuluissa. Piirissä vihjeitä kannattaa käyttää vain tilanteissa, joissa keskustelu ei muutoin etene. Huom. 4. Jotkut kysymykset ovat sellaisessa muodossa, että niihin voi vastata kyllä tai ei. Jos joku tekee näin, vetäjän on hyvä esittää jatkokysymys, jossa hän pyytää tarkennusta tai perustelua. Huom. 5. Kysymyksiä voi raamattupiirissä käyttää valikoiden. Kaikkia kysymyksiä ei tarvitse ottaa esille. Huom. 6. Voit leikata sivut kahtia (A5:n kokoisia arkkeja on piirissä mukavampi käyttää kuin A4:n kokoisia). Huom. 7. Oheislukemistona voi käyttää Jukka Norvannon kirjaa Yhdeksi kansaksi, PerusSanoma. JKR:ssa on lyhyt Efesolaiskirjeen johdanto. Huom. 8. Raamattupiirien vetäjille suositeltavaa materiaalia on lueteltu osoitteessa www.filia.fi > Materiaalit > Apua vetäjille. Huom. 9. Otan mielelläni vastaan palautetta kysymyksistä voidakseni parantaa niitä. Esim.: Mitkä kysymykset ovat liian helppoja, mitkä taas liian vaikeita tai tarpeettomia? Mitkä vetäjille annetut vihjeet ovat turhia, missä taas tarvittaisiin lisävihjettä? Kaikki muunkinlainen palaute on tervetullutta, kuten ehdotukset lisäkysymyksiksi. Palautteen voi lähettää osoitteella: Hannu Väliaho, Jännitekatu 4, 04410 Järvenpää, puh. 0445941571, hannu.valiaho@kolumbus.fi. 1. Efesolaiskirjeen johdanto Kotilukemista: Ap. t. 18:18 26; 19:1 20:1; 20:17 38. Efeson kaupunki 1.1. Missä Efeso sijaitsi? [Kartta!] Efeso oli Vähän Aasian suurin kaupunki. Siellä oli luultavasti enemmän kuin 250.000 asukasta (vrt. Espoo 243.900 syyskuussa 2009). Efeso oli satamakaupunki ja Vähän Aasian suurin kaupan keskus. Se oli Aasia-nimisen Rooman valtakunnan provinssin (maakunnan) pääkaupunki. 1.2. Mitä aluetta Aasialla tarkoitetaan UT:ssa? [Vähän-Aasian länsiosaa (kartta!)] 1.3. Efesossa sattui Paavalin siellä ollessa suuri meteli. Missä paikassa tämä meteli huipentui? [Teatterissa (Ap. t. 19:29). Se oli rakennettu vuoren rinteeseen, ja sinne mahtui yli 25.000 katsojaa.] 1.4. (a) Millaisten asioiden kanssa kristinusko joutui vastakkain Efesossa? [Ap. t. 19:13 19, 23 40] (b) Minkä nimistä epäjumalaa Efesossa erityisesti palveltiin? [Artemista, sukupuolivietin ja hedelmällisyyden jumalatarta] (c) Mihin paikkaan Artemiksen palvonta keskittyi? [Artemiksen temppeliin. Tämä upea temppeli

oli yksi vanhan maailman seitsemästä ihmeestä. Siellä oli tuhat temppeliporttoa, ja palvelusmenot olivat siveettömiä] Efeson uskonnollisessa elämässä päällimmäisenä oli kuitenkin keisarinpalvonta. Useilla Rooman keisareilla oli siellä oma temppelinsä. Efeson moraalinen tila oli huono: juoppous ja sukupuoliset synnit rehottivat. 1.5. (a) Efeson juutalaiset olivat hellenistejä (Ap. t. 6:1) eli hellenistisiä juutalaisia. Mitä tämä tarkoittaa? [He olivat jossain määrin omaksuneet kreikkalaisen eli hellenistisen kulttuurin ja puhuivat kreikkaa.] (b) Miten juutalaisiin suhtauduttiin Efesossa? [Antisemitismi (Ap. t. 19:33 34)] (c) Mistä tämä juutalaisvastaisuus mahtoi johtua? [Juutalaiset halveksivat epäjumalia eivätkä ottaneet osaa keisarinpalvontaan.] Nykyisin Efesosta on enää jäljellä raunioita, mm. Artemiksen temppelin perustuksia ja teatterin jäänteitä. Evankeliumi saapuu Efesoon (Ap. t. 18:18 20:38) 1.6. (a) Montako lähetysmatkaa Paavali teki? (b) Millä lähetysmatkoillaan Paavali kävi Efesossa? (c) Katsokaa kartasta näiden lähetysmatkojen reitit! (d) Kuinka kauan Paavali viipyi Efesossa kolmannella lähetysmatkallaan? [20:31, n. v. 52 55] 1.7. (a) Miten Paavali sai elantonsa Efesossa ollessaan? [20:34 35] (b) Mitä työtä hän teki? [18:3] 1.8. (19:8 9) (a) Missä Paavali aloitti lähetystyönsä Efesossa? (b) Mistä hän keskusteli synagogassa olleiden kanssa? (c) Mitä Herran tie (19:9, 23) tarkoittaa? (d) Missä Paavali jatkoi lähetystyötään jouduttuaan lähtemään synagogasta? [Tyrannus = tyranni, hirmuhallitsija! Kuka lienee antanut hänelle moisen nimen?] 1.9. (a) Miksi Paavali, pakanain apostoli, aloitti työnsä juutalaisten synagogasta? (b) Keitä hän tapasi synagogassa juutalaisten lisäksi? [Juutalaiset tekivät lähetystyötä pakanoiden keskuudessa.] 1.10. Juutalaisten lähetystyö. (a) Miten kreikankielisille pakanoille voitiin opettaa VT:ia? [VT:sta oli tehty kreikankielinen käännös, Septuaginta (LXX), jota Paavalikin käytti lähetystyössään.] (b) Millainen oli juutalaisten lähetystyön tulos? [Käännynnäisiä, jotka noudattivat koko lakia (2:10), ja jumalaapelkääviä (16:14), jotka sitoutuivat löyhemmin juutalaiseen uskoon] (c) Kumpiko ryhmä mahtoi olla otollisempaa maaperää kristilliselle lähetystyölle? (Miksi?) 1.11. (a) Joskus Paavali saarnasi synagogassa (13:14 41), mutta Efesossa hän keskusteli ihmisten kanssa sekä synagogassa että Tyrannuksen koulussa (18:19; 19:8 9). Vertaile näitä työmuotoja keskenään! (b) Miten julistusta ja toisaalta keskustelua voidaan käyttää evankelioinnissa nykyisin? 1.12. (19:11) (a) Kuinka koko Aasian maakunta saatettiin evankelioida Paavalin ollessa Efesossa? (b) Mitkä Aasiassa olleet seurakunnat mainitaan UT:ssa? [Kolossa ja Ilm. 2 3 (kartta!)] 1.13. (Lue 19:11 12) (a) Mitä hikiliinat olivat? (b) Miten Paavalilla saattoi olla hikiliinoja ja esiliinoja? [18:3] (c) Esiintyykö UT:ssa muita ihmeitä, joita voisi verrata tässä kerrottuihin ihmeisiin? [Luuk. 8:43 44; Ap. t. 5:15] (d) Voidaanko nykyisin käyttää vastaavanlaisia rukousliinoja? (e) Miksi UT:ssa erotetaan huolellisesti sairaiden parantaminen ja riivaajien ulos ajaminen? 1.14. (Lue 19:13 17) (a) Mitä loitsija tarkoittaa? [Henkienmanaajaa (KR92) eli henkien ulos ajajaa.] (b) Miksi Skeuaksen pojat eivät pystyneet ajamaan ulos riivaajaa miehestä? (c) Miten tämä karmea tapaus vaikutti efesolaisten evankeliointiin? 1.15. (Lue 19:18 20) (a) Mitä noituus on? [Taito tai ainakin yritys hallita henkimaailmaa ja sen avulla ihmisiä, eläimiä, kasveja ja elotonta luontoa. Tämän saavuttamiseksi käytetään tiettyjä menoja (rituaaleja) sekä loitsuja ja taikakaluja.] (b) Muistatko Raamatusta jonkin esimerkin noituudesta? [1. Sam. 28:7 25] (c) Esiintyykö noituutta nykyaikana? (d) Miksi uskovat polttivat noitakirjansa 2

eivätkä myyneet niitä? (e) Sopisiko tämä esikuvaksi joillekin nykyaikana uskoon tuleville? (f) Poltettujen noitakirjojen arvoa voidaan verrata työntekijän palkkaan. Mikä oli työntekijän päiväpalkka noina aikoina? [Matt. 20:2. On arvioitu, että hopearaha oli denaarin arvoinen. 50.000 hopearahaa vastasi näin ollen noin 140 työmiehen vuosipalkkaa!] (g) Mistä se johtui, että noitakirjojen polttaminen vaikutti edistävästi evankeliumin leviämiseen Efesossa? 1.16. (a) Mikä oli Efesossa sattuneen metelin (19:23 40) perimmäinen syy? (b) Mitkä asiat Demetrius esitti metelin syyksi? (c) Voisiko meidän päivinämme jokin uskonto saada aikaan vastaavanlaisen kuohunnan? [Islam ja pilakuvat Muhammedista!] (d) Voisiko evankeliumi vieläkin aiheuttaa jonkin ammatin suosion vähenemisen? 1.17. Nykyisin lähetystyö uudella kentällä voi käynnistyä varsin hitaasti (esim. Ambomaalla meni yli 12 vuotta ensimmäiseen kasteeseen). Miten lähetystyö UT:n aikana saattoi edistyä niin nopeasti (Paavalin kolme lähetysmatkaa n. v. 48 58)? [Ajan täyttymys (Gal. 4:4): Rooman valtakunta, yleinen rauha, kreikan kieli, tiet, meriliikenne, juutalaisten hajaannus (synagogat, lähetystyö, LXX), ks. Erich Sauer, Maailman lunastuksen aamurusko, Ev.lut. Sisälähetyssäätiö 1961, s. 266 284.] Paavalin jäähyväispuhe (Ap. t. 20:17 38) 1.18. (a) Etsi Mileto kartalta! (b) Millä muilla nimillä seurakunnan vanhimpia nimitettiin? [Kaitsija, paimen (j. 28)] (c) Oliko UT:n seurakunnilla johtaja vai johtajia? (d) Mitkä ovat seurakunnan paimenen tärkeimmät tehtävät? [20:19 20, 27 31] Efesolaiskirjeestä Paavali kirjoittaa kirjeensä Efesossa oleville uskoville (1:1). Sanat Efesossa oleville puuttuvat eräistä tärkeimmistä käsikirjoituksista. Ne lienevät puuttuneet myös alkuperäisestä kirjeestä. Efesolaiskirje onkin luultavasti yleiskirje, joka on lähetetty Efesossa ja sen ympäristössä olleille seurakunnille (ks. kysymys 1.12b). Nämä 3 seurakunnat muodostuivat etupäässä pakanakristityistä. Kirjeen pääaiheena on seurakunta. 1.19. (a) Millaisessa tilanteessa Paavali oli, kun hän lähetti Efesolaiskirjeen? [3:1; 4:1; 6:20. Kyseessä oli Paavalin vankeus Roomassa v. 60 62 (Ap. t. 28:16, 30 31).] (b) Mitkä muut kirjeensä Paavali lähetti tässä vankeudessa ollessaan? [Fil. (1:13), Kol. (4:3) ja Filem. (j. 10, 13). Ef. ja Kol. ovat rinnakkaiskirjeitä niissä on paljon yhteistä.] 1.20 Kun Paavali ryhtyi kirjoittamaan kirjettä efesolaisille, ajatteliko hän, että siitä tulisi kirje, joka olisi ohjeellinen kaikkina tulevina aikoina? 1.21. Efesolaiskirje on kirjoitettu kauan sitten, kaukana meistä, tiettyyn historialliseen tilanteeseen. Miten se voi puhutella meitä, jotka elämme täysin erilaisissa oloissa? 2. Alkutervehdys (1:1 2) Paavali aloittaa kirjeensä noudattaen UT:n aikaista kirjeenkirjoittamistyyliä: (1) lähettäjä, (2) vastaanottajat, (3) tervehdys. 2.1. (J. 1) (a) Mikä apostoli oli? [Apostoli = lähettiläs (lähetetty tiettyä tehtävää varten; arvovalta).] (b) Mikä merkitys sillä on, että Efesolaiskirje on apostolin kirjoittama? 2.2. (J. 1) (a) Paavali kutsuu uskovia pyhiksi. Mitä tämä tarkoittaa? [Pyhä = Jumalalle erotettu] (b) Kristitty on kahden maan kansalainen (Efesossa, Kristuksessa) Mitä se merkitsee käytännössä? (c) Miten voimme säilyttää tasapainon näiden kahden isänmaan välillä? [Ongelma: Toisen ylikorostus toisen kustannuksella. Esimerkkejä?] (d) Voiko näiden kahden kansalaisuuden välillä esiintyä jännitettä?

3. Hengellinen siunaus Kristuksessa (1:3 14) 3.1. (J. 3) (a) Mitä siunaus on? (b) Onko lottovoitto siunaus? (c) Joku saattaa ajatella, että hengellinen kokous oli siunattu, koska siellä oli hyvä tunnelma. Mitä mieltä olet tästä? (d) Mistä siunauksista jakeessa 3 mahtaa olla kyse? [J. 4 14.] (e) Mitkä siunaukset siellä mainitaan? (f) Miksi näitä siunauksia sanotaan hengellisiksi? [Ne tulevat Pyhältä Hengeltä.] (g) Mitä taivaalliset ovat? [Näkymätön hengellinen maailma] 3.2. (J. 4 5) (a) Jumala on valinnut uskovat pelastukseen Kristuksessa jo ennen maailman perustamista (ennaltamääräys). Millaisia ajatuksia tämä herättää sinussa? (b) Mikä oli tämän valinnan vaikutin? [J. 5a, KR92] (c) Kun Jumala jo ennalta on valinnut uskovat pelastukseen, onko ihminen itse mitenkään vastuussa pelastuksen asiassa? [Mark. 1:15; Ap. t. 2:37 38; Room. 10:17] (d) Reformoitu uskonpuhdistaja Calvin opetti kaksinkertaista ennaltamääräystä: Jumala on jo ennen maailman perustamista valinnut toiset ihmiset pelastukseen ja toiset kadotukseen. Hänen mukaansa Kristuksen lunastustyö koskee vain valittuja. Mitä mieltä olet tästä? [1. Tim. 2:4; Tiit. 2:11] (e) Jonkun uskovan todistuksessa voi pääsisältö olla tällainen: Minä tein uskonratkaisun, ja niin minusta tuli kristitty. Mitä sanoisit tästä? [Joh. 6:29, 37, 44] (f) Jos joku pääsee taivaaseen, mistä se johtuu? (g) Jos joku joutuu kadotukseen, mistä se johtuu? (h) Jos ajattelemme liikaa Jumalan ennaltamääräystä, se voi herättää meissä pelkoa. Kuitenkin jakeissa 3 5 ennaltamääräys on ylistyksen aiheena. Miksi se on ylistyksen aihe? [Se vakuuttaa uskovaa hänen armotilansa horjumattomuudesta: Pelastus ei riipu hänen omista ansioistaan, vaan se on yksin Jumalan työ. Hänhän oli Jumalan suunnitelmassa jo ennen maailman perustamista.] Toisaalta Jumala on jo ennakolta määrännyt uskovat pelastukseen ja toisaalta Jumalan armotarjous on yleinen: jokainen, joka uskoo, pelastuu (ihmiset ovat siis itse vastuussa pelastuksen asiassa). Näiden kahden asian välillä on paradoksi, näennäinen ristiriita, jota 4 ihminen ei pysty ymmärtämään. Charles H. Spurgeon on kuvannut ahdasta porttia näin: "Ahtaan portin yläpuolella ovat sanat: 'Tehkää parannus ja uskokaa!' Mutta sen sisäpuolella ovat sanat: 'Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät.'" 3.3. (J. 4b) (a) Mitä tarkoitusta varten Jumala valitsi ihmisiä pelastukseen? (b) Mutta eikö tämä päämäärä ole mahdoton saavuttaa? (c) Mihin tilanteeseen sanat hänen edessään viittaa? [Kristuksen toiseen tulemiseen (5:25 27)] (d) Millaista pyhityksemme on tässä ajassa? (e) Joku uskova voi sanoa: Minä uskon Kristukseen, ja se riittää pelastukseen. Siksi minulla ei ole tarvetta huolehtia pyhityksestä. Mitä mieltä olet tällaisesta? 3.4. (J. 5) (a) Muistatko joitain raamatunpaikkoja, joissa ilmenee Jumalan lapsen läheinen suhde Jumalaan? [Room. 8:15; Gal. 4:6] (b) Milloin lopullinen lapseksi otto tapahtuu? [Kristuksen toisessa tulemuksessa (Room. 8:23)] 3.5. (J. 6) (a) Miten me voisimme olla Jumalan kirkkauden kiitokseksi (j. 6, 12)? (b) Jeesus on se rakastettu. Kenen tai keiden rakastama hän on? [Matt. 3:17; 17:5] 3.6. (J. 7) (a) Missä yhteydessä nykyisin puhutaan lunnaista ja lunastamisesta? [Terroristien sieppaamia ihmisiä on lunastettu suurilla lunnailla. Herlinin sukuun kuuluvan naisen sieppaaja vaati lunnaiksi 8 miljoonaa euroa.] (b) Keitä UT:n aikaan lunastettiin? [Sotavankeja ja orjia] (c) Mitä lunastaminen tarkoittaa hengellisessä mielessä? (d) Jeesus on lunastanut meidät. Muistatko joitain raamatunpaikkoja, joissa mainitaan, mitä Jeesus antoi lunnaiksi? [Mark. 10:45; 1. Piet. 1:18 19] (e) Jotkut ovat sitä mieltä, että Jeesus maksoi nämä lunnaat Saatanalle. Mitä ajattelet tästä? [UT ei ota kantaa siihen, kenelle Jeesus maksoi lunnaat. Missään tapauksessa hän ei maksanut niitä Saatanalle (Luuk. 23:46).] (f) Keitä Jeesuksen lunastustyö koskee? [Mark. 10:45, KR92] (g) Ketkä saavat vapauden Jeesuksen lunastustyön perusteella? (h) Meidät on kalliisti lunastettu. Mitä velvoitteita se asettaa meille? [2. Kor. 5:14 15]

3.7. (J. 8) (a) Mitä viisaus on? (b) Milloin Jumala on suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä (KR92)? [Uskoon tullessamme] (c) Voiko viisautemme myöhemmin lisääntyä? (Millä tavoin?) (d) Mihin me erityisesti tarvitsemme viisautta? [5:15; 1. Kor. 6:5; Jaak. 3:13] (e) Mikä ero on ajallisella ja hengellisellä viisaudella? [Matt. 11:25; 1. Kor. 3:18 20] (d) Miten ajallista viisautta voi käyttää väärin? [Jaak. 3:14 17] 3.8. (J. 9) (a) Mitä salaisuus tarkoittaa tavallisessa kielenkäytössä? (b) Raamatussa mainitaan useita asioita, joita sanotaan Jumalan salaisuuksiksi. Mikä salaisuus jakeessa 9 on esillä? [J. 10b] (c) Mitä Jumalan salaisuudella tarkoitetaan UT:ssa? [3:5] 3.9. (J. 9 10) Jumala on tehnyt päätöksen (KR92: suunnitelman). (a) Minkä suunnitelman Jumala on tehnyt? [Koko maailmankaikkeutta koskevan ikuisen suunnitelman, johon kuuluu myös pelastussuunnitelma (Dan. 2: tulevat maailmanvallat, erityisesti j. 28, 44 45)] (b) Mitkä vaiheet tästä suunnitelmasta ovat jo toteutuneet? [Kol. 2:15; seurakunnan syntyminen] (c) Mikä on Jumalan suunnitelman lopullinen päämäärä? [J. 10b] (d) Mitä tämä tarkoittaa? [Kaiken saattamista Kristuksen alaisuuteen] (e) Milloin Jumalan suunnitelma kaiken yhdistämiseksi Kristuksessa toteutuu? (f) Kaiken yhdistämistä sanotaan myös kaiken ennalleen asettamiseksi (Ap. t. 3:21). Joidenkin mielestä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ja henkivallat, jopa Saatana, pelastuvat lopulta. Mitä mieltä olet tästä? 3.10. (J. 13) (a) Oletko nähnyt jossain sinettiä? (Mihin tarkoitukseen sitä käytettiin?) (b) Muistatko joitain muita raamatunkohtia, joissa puhutaan sinetistä? (Mihin tarkoitukseen sitä käytettiin?) [Esim. varmistus: Matt. 27:62 66; Ilm. 5:1; omistus: karja ja orjat merkittiin polttomerkillä omistajan ilmaisemiseksi.] (c) Mitä se tarkoittaa, että Pyhä Henki on annettu uskoville sinetiksi (KR92)? [Jumala on erottanut heidät omaisuudekseen.] (d) Milloin ihminen saa Pyhän Hengen sinetiksi? [Uskoon tullessaan (KR92; Room. 8:9; 1. Kor. 12:13)] (e) Mitä meissä asuva Pyhä Henki tekee? 5 3.11. (J. 14) (a) Millainen perintö meitä odottaa? [Matt. 19:29; Hebr. 1:14; 9:15; 1. Piet. 1:4] (b) Mihin meidän perintöoikeutemme perustuu? [Room. 8:17] (c) Pyhä Henki on vakuus tulevasta perinnöstä. Mitä tämä merkitsee? [Pyhä Henki takaa lopullisen pelastuksemme.] (d) Vakuus tarkoittaa myös käsirahaa eli ensimmäistä maksuerää. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa? [Hebr. 6:5] (e) Sinetöinnin päämääränä on Jumalan omaisuuden lunastaminen. Mikä tämä Jumalan omaisuus on? [Uskovat] (f) Meidät on jo lunastettu synnin vallasta (j. 7). Kuinka sitten UT:ssa puhutaan myös tulevasta lunastuksesta (j. 14; 4:30; Room. 8:23)? (g) Mikä on Jumalan pelastussuunnitelman toteutumisen lopullinen päämäärä? [Jumalan kunnian ilmi tuleminen (j. 14b)] 3.12. (a) Mitä pelastusvarmuus on? (b) Mihin se perustuu? (c) Oletko joskus epäillyt uskossa oloasi? (d) Miten Jumala auttaa voittamaan epäilyksen? 4. Kiitos, esirukous ja ylistys (1:15 23) 4.1. (J. 15) (a) Usko ilman rakkautta mitä sanoisit siitä? (b) Miten uskovien keskinäinen rakkaus voisi ilmetä nykyisin? (c) Onko sinun vaikea rakastaa joitain kristittyjä? 4.2. (J. 16) Paavali rukoilee säännöllisesti lukijoiden puolesta. Hän myös pyytää heidän esirukoustaan (6:18 20). Miksi uskovien keskinäinen esirukous on tärkeää? 4.3. (J. 17) (a) KR38 kirjoittaa sanan henki isolla alkukirjaimella, KR92 taas pienellä alkukirjaimella. Kumpiko valinta on mielestäsi parempi? [Henki isolla alkukirjaimella tarkoittaa Pyhää Henkeä, henki pienellä alkukirjaimella ihmisen omaa henkeä.] (b) Mitä se tarkoittaa, että Pyhää Henkeä sanotaan viisauden Hengeksi? (c) Mitä se tarkoittaa, että Pyhää Henkeä sanotaan ilmestyksen Hengeksi? [Hän avaa meille Jumalan sanaa (2 Piet. 1:20 21).] (d) Lukijat olivat saaneet Pyhän Hengen tullessaan uskoon. Tarkoittaako viisauden ja ilmestyksen Hengen saaminen jotain uutta Pyhän Hengen saamista myöhemmin? [Paavali rukoilee, että

lukijoissa jo asuva Pyhä Henki antaisi heille enemmän viisautta ja ilmestystä.] 4.4 (J. 18 19) (a) Mihin me tarvitsemme viisautta, ilmestystä ja tietoa? (b) Mikä on kristillisen toivon kohde? [1. Tess. 5:8; Gal. 5:5; Tiit. 1:2; Room. 5:2; Ap. t. 24:15] (c) Milloin tämä toivo saa täyttymyksensä? [Tiit. 2:13] (d) Mutta eikö kristityn toivo toteudu jo hänen kuollessaan? (e) Mitä Jumalan perinnöllä tarkoitetaan tässä? [KR92] (f) Milloin uskovat tulevat osallisiksi Jumalan voimasta? (g) Mihin me tarvitsemme Jumalan voimaa? (h) Muistatko jonkin tilanteen, jossa Jumala antoi sinulle erityisen voiman? (i) Ovatko asiamme huonosti, jos joskus tunnemme suurta voimattomuutta? [2. Kor. 12:9 10] 4.5. (J. 20) (a) Mitä todisteita meillä on Jumalan valtavasta voimasta? (b) Miten me voisimme todistaa kääntymättömälle ihmiselle, että Jumalalla on todella suuri voima? (c) Mitä Jeesuksen istuminen Isän oikealla puolella merkitsee? [Hän käyttää Jumalan kaikkivaltiutta (Ilm 3:21).] (d) Mikä merkitys Jeesuksen istumisella Isän oikealla puolella on meille? [Room. 8:34] 4.6. (J. 21) (a) Mitä hallitukset, vallat, voimat ja herraudet ovat? [Pahoja enkeleitä (6:12)] (b) Kristus on kaikkien pahan valtojen yläpuolella. Mitä se tarkoittaa? [Kristuksella on valta niiden yli.] 4.7. (J. 22) (a) Jumala on asettanut kaikki koko maailmankaikkeuden Kristuksen jalkojen alle. Mitä tämä tarkoittaa? [KR92] 4.8. (J. 23) (a) Seurakunta on Kristuksen ruumis, ja Kristus on seurakunnan pää (5:23). Mikä tämän mukaisesti on Kristuksen merkitys seurakunnalle? (b) Kristuksessa asuu jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti (Kol. 2:9). Mitä tämä tarkoittaa? [Hänessä ovat kaikki Jumalan ominaisuudet täydellisinä.] (c) Mitä se tarkoittaa, että seurakunta on Kristuksen täyteys? [Kristus on antanut seurakunnalle täyteyttään, hän on täyttänyt sen Hengellä, armolla ja lahjoilla.] (d) Mikä merkitys sillä on meille, että seurakunta on Kristuksen täyteys? [Seurakunnan jäseninä olemme osallisia Jumalan voimasta ja kirkkaudesta jo tässä ajassa.] (e) Entä mikä merkitys sillä on maailmalle? 6