Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen
Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne 2. 16.9. Tieteen, tekniikan ja talouden voittokulku 3. 23.9. Keskiluokan ja kulutusyhteiskunnan kasvu 4. 30.9. Autot, lentokoneet ja pilvenpiirtäjät urbanisoitumisen ja liikkumisen uudet ulottuvuudet 5. 7.10. Korseteista flappereihin naisen aseman muutos 6. 21.10. Art deco, eleganssi ja futurismi henkisten virtausten uusi synteesi 7. 28.10. Uusi aika, uudet kujeet elokuva, jazz, kabaree 8. 4.11. Paheet ja moralismin vastaisku 9. 11.11. Uuden ihmisen muokkaus ja totalitarismin nousu 10. 18.11. Juhlien loppu 1929 pörssiromahdus ja suuri lama
Luentoaineisto» Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen» Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen» Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/» Yhteys: jussi.m.tuovinen@gmail.com» Palaute ja erityisesti tulevilla luennoilla käsiteltävät aihe-ehdotukset ovat tervetulleita
Naisen uusi asema» Naisten lisääntynyt työssäkäyminen mahdollisti poikamiestyttöelämän, joka miellettiin modernin naisen elämäntavaksi» Syntyi käsitteet flapper, poikamiestyttö tai jazz-tyttö» Maailmansodan jälkeisessä Euroopassa miesten vähyys ja heistä käyty taistelu teki naisista rohkeampia ja aktiivisempia» Useissa maissa kuten esim. Suomessa naiset olivat saaneet äänioikeuden jo ennen ensimmäistä maailmansotaa» Vuonna 1920 loputkin Yhdysvaltojen osavaltiot myönsivät naisille äänioikeuden, Turkissa yleinen äänioikeus myönnettiin 1926 ja Isossa-Britanniassa sitä laajennettiin vuonna 1928 koskemaan kaikkia naisia
Uhka ja mahdollisuus» Perinteisestä naisen roolista eronneet naistyypit koettiin yhtä aikaa pelottavina ja kiehtovina» Uusi naistyyppi siirtyi myös kirjallisuuteen, taiteeseen, teatteriin ja valkokankaille, joissa siitä muovautui sekä viettelijätär että vamppi» Vaikka naisella oli paljon vapautta, heitä samalla rajoittivat vanhojen katsantotapojen jäänteet» Suomessa asiaan pyrittiin saamaan parannusta vuoden 1929 avioliittolailla» Vuonna 1934 tehdyn selvityksen mukaan 43 % naimisissa olleista naispuolisista teollisuustyöntekijöistä oli ollut palkkatyössä koko avioliiton ajan lukuun ottamatta lyhyitä poissaoloja synnytysten aikana
Suomen avioliittolaki 1929» Nykyinen, vuonna 1929 säädetty avioliittolaki kumosi muun muassa vuoden 1734 lain Naimiskaaren sekä vuonna 1889 säädetyn lain aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista» Oleellisin muutos aikaisempaan verrattuna oli, että tällöin lakkautettiin aviomiehen edusmiesasema vaimoonsa nähden ja puolisot julistettiin oikeudellisesti tasavertaisiksi» Useita aikaisemman lain säännöksiä puolisoiden varallisuussuhteista oli kuitenkin vielä sen jälkeen sovellettava ennen uuden lain voimaantuloa solmittuihin avioliittoihin niin kauan, kuin molemmat puolisot olivat elossa, eivät olleet eronneet eivätkä ottaneet pesäeroa
Flapperit» Flapper on englanninkielisissä maissa 1920-luvulla käyttöön otettu termi, jolla viitattiin uuden polven nuoriin naisiin, jotka pukeutuivat lyhyihin hameisiin, leikkauttivat hiuksensa lyhyiksi, kuuntelivat uudenaikaista jazzmusiikkia ja rikkoivat sovinnaisena pidetyn käytöksen normeja» Flapper-tytöt käyttivät runsasta ehostusta, joivat alkoholia, harrastivat lyhytaikaisia sukupuolisuhteita, tupakoivat, ajoivat autoa ja uhmasivat muilla tavoin perinteisiä sosiaalisia ja seksuaalisia normeja» Termi saattaa juontaa juurensa englanninkielisestä verbistä flap räpytellä siipiään, mikä viittaa nuorten lintujen siipien räpyttelyyn niiden yrittäessä opetella lentämään» Pohjois-Englannissa sana flapper oli merkinnyt aikaisemmin teini-ikäistä tyttöä tai prostituoitua
Flapperit ja USA» Flapper-termi tuli Yhdysvalloissa käyttöön Frances Marionin suositusta vuoden 1920 elokuvasta The Flapper, jossa päätähtenä oli Olive Thomas» Thomas oli esiintynyt samantapaisessa elokuvaroolissa jo vuonna 1917, vaikka siinä kyseistä termiä ei vielä käytettykään» Hänen viimeiset elokuvansa vaikuttivat voimakkaasti siihen, minkälainen kuva ihmisille muodostui flappertytöistä» Clara Bow, Louise Brooks, Joan Crawford ja monet muut näyttelijät perustivat roolihahmonsa tälle samalle käsitykselle flapper-tytöistä
Olive Thomas 1894-1920
The Flapper 1920
Ziegfeld Follies» Ziegfeld Follies oli sarja Florenz Ziegfeldin tuottamia jokavuotisia Broadway-revyyesityksiä, joita esitettiin 1907 1931» Ensimmäisen tuotannon nimi oli yksinkertaisesti Follies of 1907; nimi Ziegfeld Follies otettiin käyttöön vuonna 1911» Näytelmien tunnuslauseena oli amerikkalaisten tyttöjen ylistäminen ja ne tunnettiin ylellisestä lavastuksesta ja Ziegfeldin henkilökohtaisesti valitsemista kauniista tanssitytöistä» Folliesin esiintyjinä nähtiin tunnettuja New Yorkin viihdemaailman tähtiä, kuten Bert Williams, Eddie Cantor, Marilyn Miller, Fanny Brice ja W. C. Fields
Louise Brooks 1906-1985» Yhdysvaltalainen näyttelijä, joka tunnetaan erityisesti roolistaan Luluna G.W. Pabstin elokuvassa Pandoran lipas (1928), jossa Brooks esitti amoraalista Lulua, tyttöä johon kaikki miehet rakastuvat kohtalokkain seurauksin» Vaikka elokuva onkin nykyään yksi kuuluisimmista ja arvostetuimmista mykkäelokuvista, se ei ilmestyessään saavuttanut suosiota» Häntä pidetään myös yhtenä 1920-luvun flapperkulttuurin symboleista ja hänet tunnetaan erityisesti mustasta polkkatukastaan
Tyyli-ikoni Louise Brooks
Clara Bow 1905-1965
Kieltolaki ja kapinallisuus» Yhdysvalloissa kieltolain vastustaminen oli yksi flapperkulttuurin keskeisistä piirteistä» Ristiriita lainkuuliaisen, uskonnollispohjaisen raittiusliikkeen ja kaikkialla läsnä olevan alkoholinkulutuksen välillä johti yleiseen auktoriteettien halveksuntaan ja kapinallisuuteen» Flapper-tyttöjen itsenäisyys saattaa olla perua Gibson girlin roolimallista 1890-luvulta» Vaikka sotia edeltäneen ajan muoti ei kovin paljon muistuta flapper-tyttöjen tyyliä, heidän itsenäisyytensä ja feminisminsä on saattanut johtaa flappereiden määrätietoiseen asenteeseen 30 vuotta myöhemmin
Gibson Girl 1890-1920
Flapperit kirjallisuudessa» Yhdysvaltalaiset kirjailijat ja taiteilijat, kuten F. Scott Fitzgerald, John Held Jr. ja Anita Loos, popularisoivat flappereiden elämäntyyliä teoksissaan, ja flappereita alettiin pitää puoleensavetävinä, holtittomina ja itsenäisinä» Flapper-villitystä kritisoineiden joukossa oli muiden muassa kirjailija-kriitikko Dorothy Parker, joka irjoituksessaan Flappers: Hate Song teki pilaa villityksestä» Vaikka termillä oli useampia merkityksiä, sosiaalisena ryhmänä flapperit olivat hyvin rajattu 1920-luvun ja lähinnä suurkaupunkeihin keskittynyt alakulttuuri, jolla toki oli tyylillisiä vaikutuksia ja jota hyödynnettiin mainonnassa ja markkinoinnissa
F. Scott Fitzgerald ja Kultahattu
Flapperien käytös» Flapper-tytöt kävivät öisin jazzklubeilla, joissa he tanssivat provosoivasti, polttivat pitkiin imukkeisiin asetettuja savukkeita, nuuhkivat kokaiinia (jota oli saatavilla laillisesti tuohon aikaan) ja seurustelivat miesten kanssa» He kulkivat polkupyörillä ja ajoivat autoa sekä tupakoivat ja joivat kursailemattomasti alkoholia, mikä oli uhmakasta kieltolain aikaisessa Amerikassa» Seksuaalinen flirttailu oli huomattavasti aiempaa avoimempaa ja suorasukaisempaa» Flapperit aloittivat myös työssäkäynnin kodin ulkopuolella ja aloittivat yhteiskunnallisen keskustelun naisten aseman parantamisesta» Heidän tanssityylejään, kuten charlestonia, shimmyä, bunny hugia ja black bottomia pidettiin shokeeraavina
Tupakoivia naisia
Tyyli ja muoti» Epäsovinnaisen käyttäytymisensä lisäksi flapperit olivat tunnettuja tyylistään, joka muodostui jazzmusiikin tyylin sekä sitä seuranneen tanssimisen suosion seurauksena» Ranskaksi heitä kutsuttiin nimellä garçonne ( poika feminiinisellä suffiksilla), sillä flapper-tyyli teki naisista nuorekkaan ja poikamaisen näköisiä» Lyhyet hiukset, litistetty povi ja kapea vyötärö tähdensivät tätä tyyliä» Flapper-tyttöjen herättämästä pahennuksesta huolimatta heidän tyylistään tuli muotia hillitymmässä muodossa muidenkin naisten keskuudessa» Flapperit poistivat korsetin naisten muodista ja lyhensivät hameiden ja iltapukujen helmoja
Muodikkaita 1920-luvun naisia
Shokeeraavaa charlestonia
Kabaree, Berliini
Tanssityttöjä, New York
Joséphine Baker 1906-1975» Yhdysvaltalais-ranskalainen tummaihoinen tanssija, laulaja ja näyttämötaiteilija, joka tuli 1920-luvun puolivälissä sensaatiomaisen kuuluisaksi niukoista asuistaan, estottomista tanssiesityksistään ja eksoottisesta kauneudestaan, joka toi hänelle lisänimiä Musta Venus (engl. Black Venus), Musta helmi (engl. Black Pearl) ja Kreolijumalatar (engl. Creole Goddess)» Myöhemmin hän tuli tunnetuksi myös rasisminvastaisesta aktivismistaan sekä panoksestaan toisen maailmansodan aikana Ranskan vastarintaliikkeen ja liittoutuneiden hyväksi, mistä hyvästä hän sai kuollessaan valtiolliset hautajaiset ensimmäisenä amerikkalaissyntyisenä naisena Ranskassa
Baker saapuu Pariisiin» Vuonna 1925 Baker saapui Pariisiin La Revue Nègre - taiteilijaryhmän jäsenenä, joka esiintyi Théâtre des Champs-Elysées'ssä» Josephine ja hänen tanssipartnerinsa Joe Alex olivat välittömästi sensaatio eksoottisella tanssillaan, eikä vähiten Bakerin minimaalisen pukeutumisen johdosta; hänellä ei ollut yllään muuta kuin niukka höyhenhame» Hän teki myös Charleston-muotitanssin tunnetuksi Euroopassa ja hänestä tuli "yhdessä yössä" erittäin hyvinpalkattu aikansa tähti» La Revue Nègren jälkeen hän siirtyi Folies-Bergèreteatteriin ja hänestä tuli eräs sen kuuluisimpia tähtiä» Hänen kuudestatoista banaanista koostunut hameensa viimeisteli julkisuuden huomion
Joséphine Baker
Bakerin tummaa eksotiikkaa
ja erotiikkaa
Kauneudenhoito» Flapper-tyyli edellytti runsasta ehostusta verrattuna siihen, mitä tuolloin pidettiin hyväksyttynä» Flapperit suosivat kiss proof -huulipunan käyttöä» Metallisen huulipunarasian ja puuteripeilin keksiminen nostivat huulipunan muotiin» Tummat silmät, varsinkin kajaalilla reunustetut, kuuluivat tähän tyyliin» Myös poskipunan käyttö yleistyi, kun sen lisääminen ei ollut enää yhtä sotkuista puuhaa kuin aikaisemmin» Alun perin kalpeaa ihoa pidettiin kaikkein puoleensavetävimpinä, mutta päivettyneestä ihosta tuli kuitenkin suosittu enenevissä määrin sen jälkeen, kun Coco Chanel sai rusketuksen vietettyään liian pitkään auringossa lomallaan se kuvasti vapaa-aikaa, elämää ilman tarvetta tehdä raskasta työtä
Iltaeleganssia
Haparaisten naiskuoro 1920-l.
Hiukset ja korut» Muodissa olivat poikamaiset kampaukset, erityisesti polkkatukka ja kaksi muuta lyhyen tukan mallia, joita kutsuttiin nimillä eton crop ja shingle bob» Hatut, muun muassa kellohatut, kuuluivat yhä oleellisena osana vaatetukseen» Polkkatukka on alkujaan 1920-luvulla syntynyt kampausmuoti, joka heijasteli yleistä naisen vapautumista pukeutumisessa ja ulkonäössä» Se oli lyhyt, joskus takaa šinglattu, lähes päänmyötäinen kampaus» Korut muodostettiin tavallisesti art deco -palasista, varsinkin monikerroksiset helmikaulakorut» Pinnit, sormukset ja rintaneulat kuuluivat tyyliin oleellisena osana
Coco Chanel 1883-1971» Vuonna 1921 julkistettiin Coco Chanelin ensimmäinen parfyymi, Chanel No. 5, joka saavutti heti suuren suosion, ja se on vielä tänäkin päivänä maailman eniten myytyjä parfyymeja» Chanel No. 5 kerrotaan olleen viides tuoksuvaihtoehto, jonka parfyymisuunnittelija Ernest Beaux esitteli Chanelille ja juuri sen hienostunut tuoksu miellytti tätä eniten» Numero viisi oli myös Coco Chanelin onnennumero» 1920-luvun loppupuolella Coco Chanel julkisti ehkä kaksi tunnetuinta myyntiartikkeliaan; pikkumustan, jonka Vogue-lehti nimesi modernin naisen univormuksi, ja klassinen tweed-jakkupuvun, jotka olivat tulleet jäädäkseen naisten pukeutumiseen
Coco ja N:o 5
Muoti ja vaatetus» Flapperit hylkäsivät korsetit ja suuret aluspöksyt ja käyttivät niiden sijasta pikkuhousuja ja keveitä rintaliivejä, jotta he pystyisivät tanssimaan helpommin» He käyttivät myös uudentyyppisiä, pehmeämpiä ja taipuisampia lanteille ulottuvia korsetteja, jotka litistivät koko kehon saaden naiset näyttämään suorilta ja ryhdikkäiltä, vastakohtana vanhoille korseteille, jotka kavensivat vyötäröä ja levensivät lantiota ja rintakehää» Korsetin muodostamien naisellisten kurvien puuttuminen korosti heidän poikamaista ilmettään
Nainen(kin) ratissa
Taivaallisia neitoja
Amelia Earhart 1897-1937
Konservatiivinen vastareaktio» Suosiostaan huolimatta flapperien elämäntapa ei selvinnyt Wall Streetin pörssiromahduksesta ja sitä seuranneesta lamakaudesta» Valoisa elämänasenne ja hedonismi eivät yksinkertaisesti löytäneet paikkaansa 1930-luvun taloudellisten vastoinkäymisten keskellä» Pikemminkin tämä vuosikymmen toi konservatiivisia reaktioita ja uskonnollista herännäisyyttä, joka onnistui osin syrjäyttämään liberaalin elämäntyylin ja 1920-luvun muodit» Itsevarma flapper-tytön roolimalli on kuitenkin monin tavoin sallinut nykyaikaisen naisen tehdä itsestään näkyvän ja pysyvän osan länsimaista yhteiskuntaa