VAIHTORAPORTTI Grenoble, syksy 2014 Jussi Ojalainen ENTE N
Sisällysluettelo Johdanto... 2 Hakeminen... 2 Grenoble:... 3 Asuminen... 3 Matkustaminen Grenobleen ja ensimmäiset viikot... 4 INPG ja opiskelu... 4 Moduulit:... 5 Vapaa-aika... 7 Yhteenveto... 8 Johdanto Vaihtoon lähtö oli ollut mielessäni useamman vuoden ajan, mutta en ollut saanut aikaiseksi vain lähdettyä tai sitten koulu/työkuviot olivat sotkeneet vaihtosuunnitelmani. Kun hain vaihtoon vuosi sitten, minulla oli kasassa noin 300 op ja olin palauttanut dipan tarkastajalle. Lähdin vaihtoon siis viimeiseen mahdolliseen aikaan. Vaihtokohteen suhteen minulla oli kaksi vaihtoehtoista kriteeriä: halusin joko vuoristoon tai hiekkarannalle. Valitsin vuoriston ja sitä kautta Grenoblen. Kaikki kaverini kyselivät miksi ihmeessä haen ranskaan osaamatta ollenkaan kieltä. Ajattelin naivisti, että englannilla tulee aina toimeen. Tämä piti onneksi paikkansa lähestulkoon joka tilanteessa. Grenoble oli kuitenkin ainoa aidosti vuoristossa sijaitseva vaihtokohde, josta löytyi englanniksi opetettavia energiatekniikan opiskelijalle sopivia kursseja. Hakeminen Täytin aluksi normaalit hakukaavakkeet Mobility- nettiportaalissa. Ensimmäiseen Learning Agreementtiin valitsin vain joitain kursseja summamutikassa. Valitsemani kurssit eivät olleet tulevan tiedekuntani opettamia. Kun huhtikuussa lähetin oikeat hakupaperit Grenobleen, niin tein kurssivalintani paljon paremmin. Tätä varten Kaisa jouti kysymään Grenoblesta englanniksi opetettavien kurssien listausta tulevasta tiedekunnastani. Nämä kurssivalinnat pitivät yllättävän hyvin paikkansa. En enää muista, mitä kaikkia papereita Grenobleen piti lähettää (niin monta eri dokumenttia). Ranskalaiset
jättivät vain noin yhden viikon aikaa lähettää tarvittavat paperit. Tämä oli hyvää harjoitusta ranskalaisen byrokratian suhteen. Hain toukokuussa asuntoa paikalliselta opiskelija asuntosäätiöltä, CROUS:lta. Kesäkuun alussa sain tietää valinnastani vaihto-opiskelijaksi INPG:hen. Minun piti palauttaa sähköpostilla vahvistus kaavakkeet paikan vastaanottamisesta. Asunto valinnat tehtiin heinäkuun aikana. Myös asunnon vastaanottaminen piti vahvistaa sähköpostilla. Jälkeenpäin ajateltuna hakeminen INPG:hen olisi voinut olla paljon monimutkaisempaakin. Grenoble: Grenoble on suurehko kaupunki Alppien keskellä. Ranskalaiset kutsuvat Grenoble Alppien pääkaupungiksi. Grenoblessa on noin 150 000 asukasta. Kaikkiaan Grenoblen alueella asuu noin 600 000 asukasta, joten kaupunki ei ihan mikään pikkuinen. Itselleni kaupungin koko tuli pienoisena yllätyksenä, koska Wikipedian perusteella tehdyn esiselvityksen mukaan olin menossa 150 000 asukkaan kaupunkiin. Kaupungin keskusta on suhteellisen pieni nähden kaupungin asukasluvun. Etelä-Grenoblessa ja joissakin Grenoblen naapuri kaupungeissa on lähiöitä, joissa allekirjoittanut ei haluaisi oleskella pimeän aikaan. Vastapainoksi Grenoblen alueelta löytyy siistejä ja arvokkaitakin alueita. Grenoblen alueella on erittäin toimiva joukkoliikenne. Laaksossa pääsee liikkumaan helposti sporalla ja vuorille pääsee laskettelukauden aikana bussilla. Mikä parasta, sporalla pummilla matkustaminen on tehty suorastaan aivan liian helpoksi. Itse matkustin lähes poikkeuksetta pummilla lokakuun alun jälkeen jäämättä kertaakaan kiinni. Itse ostin myös käytetyn polkupyörän Grenoblessa. Jälkeenpäin polkupyörän vuokraaminen on mielestäni fiksumpaa kuin ostaminen. Käytetyt pyörät ovat suomalaisittain kalliita ja huonokuntoisia. Grenoblessa polkupyörä kannattaa lukita kunnolla. Polkupyörävarkaudet ovat erittäin yleisiä. Asuminen Itse asuin yliopiston asuntolassa nimeltään Le Rabot. Kyseinen asuntola on varmaankin Grenoblen kuuluisin opiskelija-asuntola. Asuntola sijaitsi noin 150 metrin korkeudelta kaupungin keskustaan nähden vuoren rinteellä vanhassa varuskunnassa/linnassa. Linnan vanhimmat osat olivat peräisin 1500- luvulta. Omasta mielestäni asuntolassa asuminen tuntui lähinnä seikkailulta ja omasta ikkunasta näkyvä maisema oli henkeä salpaava ennen kuin siihen tottui. Mitään muuta hyvää asuntolassa ei kyllä ollut maisemien ja historian lisäksi. Grenoblessa jokaiselle INPG:n vaihto-opiskelijalle taataan asunto paikalliselta opiskelija-asuntosäätiöltä, CROUS:lta. Näiden asuntojen taso ja sijainti vaihtelee hirmuisesti. Osa asuntoloista olisi saanut
Suomessa purkutuomion aikapäivä sitten ja osa oli ihan tuliteriä. Jotkin asuntolat sijaitsivat Grenoblen lähiöissä. Osa kavereistani sai tarpeekseen asuntoloista ja etsi kimppakämpän netin kautta. Hyvin harvat ranskalaiset opiskelijat asuivat CROUS:n asuntoloissa. Tämä kertoo jotakin niiden yleisestä tasosta. Ranskassa on mahdollista hakea Ranskan valtion asumistukea CAF:ia. Itse en vaivautunut kyseistä avustusta hakemaan. Omalla vuokrallani asumistuki olisi ollut vain muutamia kymmeniä euroja kuussa. Kaikkien CAF:n tukea hakevien on syytä tiedostaa, että kyseinen järjestelmä on ranskalaisellakin mittapuulla hyvin byrokraattinen ja hankala. Matkustaminen Grenobleen ja ensimmäiset viikot Grenobleen matkustaminen Suomesta on hieman haastavaa. Lähimmät lentokentät sijaitsevat Lyonissa ja Genevessä. Kummallekin kentälle suorien lentojen saaminen Helsinki-Vantaalta on hankalaa tai mahdotonta. Kolmas vaihtoehto on lentää Pariisiin ja matkustaa junalla Grenobleen. Itse ostin elo- ja joulukuun lennot Pariisiin, koska halusin käydä tutustumassa kaupungin keskustaan. Muuten Pariisin kautta lentäminen ei ole suositeltavaa, koska junaliput voivat olla yllättävän kalliita ja junat voivat olla ranskalaisittain myöhässä huomattavasti. Tammikuun lennot minulla oli Lyoniin. Laskettelusta kiinnostuneiden kannattaa muistaa, että lentoyhtiöllä on väliä. Riippuen lentoyhtiöstä sukset saa koneeseen ilmaiseksi tai niistä voi joutua maksamaan monta kymmentä euroa. Itse saavuin Grenobleen elokuun lopulla keskiviikkona kun ensimmäinen koulupäivä oli saman viikon perjantaina. Ensimmäisenä päivänä tutustuttiin yleisiin käytöntöihin ja asioihin. Seuraava viikko oli varattu intensiivi-ranskan kurssille ja integroitumiselle. Itse en osallistunut intensiivi-ranskan kurssille. Integraatio viikko oli ranskalaisittain erittäin hyvin järjestetty ja uusiin ihmisiin tutustuminen oli helppoa. Integraatio viikon tapahtumat olivat yhteisiä kaikille INPG:n kouluille (tiedekunnille). Integraatioviikko huipentui Chamroussessa järjestettyyn viikonlopun viettoon. Seuraavat kaski viikkoa menivät lähinnä aikaa viettäessä. Opetus alkoi kunnolla vasta syyskuun kolmannella viikolla. INPG ja opiskelu Yliopisto järjestelmä eroaa Ranskassa huomattavasti suomalaisesta järjestelmästä. Ranskalaiset, jotka aikovat opiskella tekniikkaa, menevät lukion jälkeen preppauskouluun kahdeksi vuodeksi. Preppauskoulussa opiskellaan lähinnä matematiikka ja fysiikkaa. Tämän jälkeen opiskelijat suorittavat tasokokeet, joiden perusteella he hakevat haluamiinsa yliopistoihin. Yleensä INPG on ollut kolmanneksi suosituin hakukohde.
INPG:ssä opiskelijat opiskelevat kolme vuotta jos eivät jää luokalle. Luit aivan oikein, jää luokalle. Normaaleiden opiskelijoiden pitää suorittaa 30 opintopistettä lukukaudessa (60 lukuvuodessa), siten että kokonaiskeskiarvo on vähintään 12 ja moduulikohtainen keskiarvo on vähintään 8. Arvostelu asteikko on nollasta 20:een. En ole tätä raporttia kirjoittaessa ole vieläkään 100 % varma, miten arvostelu menee Erasmus-opiskelijoiden suhteen. Opiskelu omassa tiedekunnassani, ENSE 3, on rankaa ja teoreettista. Huhujen mukaan INPG:ssä voi päästä hyvinkin helpolla jos opiskelee tutaa. Luennoilla on läsnäolopakko ja jotkin professorit vahtivat läsnäoloja ihan oikeasti. Yleiset järjestelyt kurssien osalta vaihtelivat suuresti. Joillain kursseilla luentokalvot löytyivät Chamilosta jo ennen luentoja ja tiedotus pelasi aukottomasti. Puolestaan joillain kursseilla oppimateriaalia ei ollut saatavana sähköisesti tai ylipäätänsäkään ja paras kanava saada informaatiota tenttipäivistä yms. oli vuosikurssin opiskelijoiden epävirallinen fb-ryhmä. Professoreiden englannin kielen taito vaihteli lähes natiivista puhujasta lähes täydelliseen osaamattomuuteen. Tämä on sinällään mielenkiintoista, koska kaikkien kurssieni piti olla englanniksi. Myös oppimateriaalista osa oli ranskaksi. Itselleni suurin yllätys yliopistossa oli opiskelijoiden yhteisöllisyys. Jopa ranskaa osaamaton vaihtoopiskelija otettiin opiskelija yhteisön jäseneksi mitään kyselemättä. Tämä ei taida toteutua LUT:ssa. Myös koulurakennusten kunto oli aluksi pienoinen yllätys. Suomassa vastaavat rakennukset olisivat saaneet aikoja sitten purku tai remontointi määräyksen. Moduulit: Ranskaa osaamattomana opiskelijana minulla ei ollut oikeastaan yhtään valinnan varaa. Jouduin valitsemaan ne kurssit, jotka tarjottiin englanniksi omassa pääaine moduulissani, Mechanics and Energetics. Moduulien valinta muista pääaineista olisi ollut mahdollista, mutta käytännössä hyvin hankalaa. Hydraulic energy and renewable marine energies, 5 op Moduuli koostui Renewable Marine Energy ja Hydraulic de machines kursseista. Renewable Marine Energy kurssilla käytiin lävitse tuuliturbiinin mitoitusta ja joitain aaltovoiman sovelluksia. Kurssi piti sisällään suurehkon harjoitustyön huomioiden kurssin opintopistemäärän. Kurssin arvostelu muodostui ilmeisesti kirjallisesta tentistä ja harjoitustyöstä (?). Hydraulic de machines kurssi käsitteli vesivoimaloiden turbiineiden mitoitusta ja vesivoimaa ylipäätänsä. Kurssi piti sisällään pakollisen vierailun Alstom Hydrolle, harjoitustöitä ja laboratoriotyön. Kurssi arvosteltiin kirjallisen tentin ja harjoitustöiden ja kotitehtävien perusteella. Thermics and energetics, 5 op Moduulikoostui kolmesta kurssista: Convection, Machine thermodynamics 2 ja Gasification prosesses for the biomass.
Convection kurssin ensimmäisellä luennolla ensimmäisenä kerrottu asia oli, että viime vuonna 80 % opiskelijoista ei läpäissyt ensimmäistä tenttiä. Suomeksihan sama tarkoitta Erasmus opiskelijalla: Miksi tehdä yhtään mitään jos on hylsy tulossa. Kurssi käsitteli rajakerros teoriaa. Kurssilla mm. johdettiin rajakerroksia kuvaavia osittaisdifferentiaali yhtälöitä ja näistä edelleen Nusseltin luvun korrelaatioita. Machine thermodynamics 2 kurssi käsitteli termodynamiikkaan liittyviä sovelluksia. Allekirjoittaneella kurssi ei tarjonnut oikein mitään uutta tietoutta. Tosin en jaksanut käydä luennoilla, koska ne olivat ¾ osaa ranskaksi opiskelijoiden englannin kielen osaamisen takia. Kurssin arvostelu perustui suulliseen esitelmään tieteellisestä artikkelista ja moni valinta kysymyksiin. Gasification prosesses for the biomass kurssi tuntui hieman huvittavalta suomalaisesta näkökulmasta. Kurssi oli sinällään suhteellisen helppo ja arvostelu perustui kirjalliseen tenttiin. Tosin tentissä kaikki kurssimateriaalit olisi pitänyt osata käytännössä ulkoa. CFD for the conception of energy production systems, 2,5 op, kurssi käsitteli nimensä mukaisesti virtauslaskentaa. Kurssi koostui luennoista, harjoitustyöstä ja tentistä. Kurssin luennot olivat hyvin teoreettisia kaavasulkeisia. Luennoitsijan kirjoitusnopeus oli suorastaan ihailtava. Kurssi ei ole mitenkään mahdoton jos virtauslaskenta on ennestään tuttua. Harjoitustyön tekeminen yhdessä kahden espanjalaisen kanssa ei ollut mitenkään fiksupäätös. Optimization for the design of energy production systems, 2,5 op, käsitteli nimensä mukaisesti optimointia ja simulointia. Kurssilla ei kuitenkaan kirjoitettu omia koodeja, vaan käytettiin luennoitsijan kirjoittamia koodeja. Simulointi ohjelmistona käytettiin ModeFrontieria. Kurssin arvostelu koostui tentistä ja harjoitustyöstä. Kurssi oli helppo tenttiä lukuun ottamatta. Kurssia ei kannata valita, jos Numppa 1 tai 2 on tuottanut ongelmia LUT:ssa. Kurssilla käytettävät algoritmit ja menetelmät ovat huomattavasi hienostuneempia kuin esim. numppa 2:ssa. Research course, 5 op, on hankalin koskaan käymäni kurssi. Kyseinen moduuli oli niin hankala, että ranskalaiset opiskelijat välttelivät sen valitsemista. Moduuli koostui valinnaisista kursseista ja seminaarien kuuntelusta. Itse valitsin seuraavat kurssit: Hydrodynamical stability ja Microfluidics and interfaces. Hydrodynamical stability kurssi käsitteli nimensä mukaisesti virtausten stabiilisuutta. Suomeksi tämä tarkoittaa osittaisdifferentiaaliyhtälösulkeisia. Kurssin pitäjä puhui erittäin hyvää englantia hyvin nopeasti. Luennoilla käytiin 2 tunnissa lävitse yleensä noin 40 50 kalvoa stabiilisuteen liittyvistä ilmiöistä. Usein ainoa normaali teksti kalvoilla oli otsikko, muuten kalvot täyttyivät osittaisdifferentiaali yhtälöistä. Kurssi sisälsi vierailukäyntejä yliopiston laboratorioihin.
Arvostelu koostui suullisesta esityksestä ja kirjallisesta tentistä. Itse jätin kurssin kesken ennen suullisia esityksiä. Tästä huolimatta ymmärrykseni virtausten käyttäytymiseen kehittyi huomattavasti. Microfluidics and interfaces kurssilla keskityttiin mikrokokoluokan virtaustekniikan sovelluksiin ja ilmiöihin. Kurssi oli sinällään ihan mielenkiintoinen, mutta hyvin teoreettinen. Välillä kurssin luennot muuttuivat samanlaiseksi osittaisdifferentiaali tykitykseksi kuin Hydrodynamical stability kurssilla. Kurssin arvostelu koostui suullisista esityksistä ja kirjallisesta tentistä. Tekniikan kurssien lisäksi kävin englannin kurssin lähinnä helppojen opintopisteiden takia. Osallistuin myös ranskan kurssille, mutta jätin sen kesken kurssin ajankohdan ja hankaluuden takia. Kurssi pidettiin tiistaisin klo 18:30 20:30. Itselläni oli tiistaisin muutenkin opetusta klo 8:00 17:45. Kurssin A1 taso oli myös hyvin kyseenalainen. Pääosa kurssille osallistujista oli opiskellut ranskaa kotimaissaan useita vuosia. Vapaa-aika Grenoble on oikea ulkoilma ihmisen paratiisi. Kaupunki tai oikeastaan sitä ympäröivät vuoret tarjoavat loputtomasti mahdollisuuksia. Kesällä ja syksyllä vaellus on oiva tapa viettää vapaa-aikaa. Pilvetön tähtitaivas näyttää "hieman" erilaiselta 3200 metrissä, siten että mitään keinotekoisia valoja ei ole näköpiirissä. Itselläni tai kavereillani ei ollut kummoistakaan vaelluskokemusta vuoristosta ennen Grenobleen menemistä. Topografinen paperikartta ja kompassi ovat halpoja henkivakuutuksia ja poistavat paljon epävarmuutta reitin suhteen. Yleensä vaellusreitit olivat kumminkin erittäin hyvin merkattuja ja eksyminen oli hankalaa, muttei mahdotonta. Vaellusreissuja joutui yleensä suunnittelemaan jonkin verran, koska julkisilla ei kesäaikaan ollut toivoa päästä vuorille. Tämän seurauksena vaellus porukkaan piti aina saada autoilevia kavereita. Myös maantie- ja maastopyöräily olivat suosittuja harrastuksia. Itseäni hieman harmittaa, että en lähettänyt omaa pyörää Suomesta Ranskaan. Lämpimän syksyn takia vuorilla pyöräily olisi ollut mahdollista joulukuun alkuun saakka ja joskus joulukuun alun jälkeenkin. Laskettelu on Grenoblessa erittäin helppoa, suosittua ja suhteellisen halpaa. Lasketteluun tarvitaan kuitenkin lunta ja lumi ei ole joka talvi itsestään selvyys ilmaston muutoksen takia. INPG:n opiskelijat voivat liittyä Ecole de Glisseen maksua vastaan. Glissen jäsenet ovat oikeutettuja ostamaan opiskelija hintaisia lippuja Les deux Alpes ja 7 les Laux keskuksiin. Esimerkiksi päivälippu Les deux Alpes:iin maksoi vain 12,80 arkipäivisin Glissen jäsenille, kun normaali hinta oli 40 paikkeilla. Myös muut laskettelu keskukset ovat harkinnan arvoisia kalliimmista (normaaleista) hinnoistaan huolimatta.
Yöelämä on Grenoblessa suhteellisen vaisua minun mielestä. Monet ranskalaiset opiskelijat olivat asiasta samaa mieltä. Paikalliset teekkarit yrittävät kyllä parhaansa mukaan korjata tilannetta järjestämällä omia bileitään. Jotkin kaverini kävivät näissä bileissä useita kertoja viikossa, mutta itse en niistä innostunut. Olin ilmeisesti liian vanha seuraamaan kahden promillen humalassa olevien ranskalaisten edesottamuksia. Eli Grenobleen ei kannata lähteä bilettämään. Grenobleen lähtijän on syytä pitää mielessä, että kaupungissa suomalaisten kanssa kaveeraaminen on hankalaa. INPG:ssä oli yhteensä 6 suomalaista vaihtaria, joista osa ei käynyt oikein missään. Muissa yliopistoissa saattaa olla suomalaisia vaihtareita, mutta heihin tutustuminen voi olla mahdotonta. Tämä ei itseäni kuitenkaan haitannut. Kuka nyt haluaa lähteä vaihtoon kaveeraamaan muiden suomalaisten kanssa? Yhteenveto Vaihtoon lähteminen on mielestäni erittäin hyvä päätös omalla kohdallani. Tietysti jälkeenpäin on helppo hymyillä. Itse lähdin vaihtoon suhteellisen vanhana, 26-vuotiaana. Etenkin aluksi tunsin itseni hieman yli-ikäiseksi, mutta siihenkin tottui. Eläminen ja opiskelu vieraassa maassa ovat sinälläänkin kasvattavia kokemuksia. Kun kyseessä on Ranska ja INPG henkinen kasvaminen on väistämätöntä tai pikemminkin välttämätöntä. Vaihto-opiskelu on myös hyvä tapa viettää lomaa. Itsekin vietin paljon aikaa Alpeilla ja tulihan sitä käytyä Rivieralla ja matkusteltua Ranskassa ja Italiassa. Voin suositella vaihtoon lähtöä kaikille, mutta Grenobleen ei kannata hakea joka tapauksessa. Grenoble soveltuu erinomaisesti ulkoilmaihmiselle, joka ei pienestä säikähdä. Ranskan osaaminen helpottaisi monia tilanteita, mutta ei ole välttämätöntä. INPG:ssä tekniikan opiskelu ei ole kaikkein helpointa, eikä oman vaihdon rahoitusta kannata laskea välttämättä Erasmus-apurahan varaan jos ei ole valmis opiskelemaan oikeasti. Itse pidän omaa vaihtonani erittäin onnistuneena ja olen tyytyväinen kohdevalintaani. Jussi Ojalainen