i uho TA-TARJOUS/marraskuu SOVlNTOtbil ro f ^ I I I I >t I V M / I 1.3.2004/mekaaninen Yleiskorotuksen kustannusvaikutus - prosentteina 2,2 % 24,4 2.2 % 24,4 2.2 % 24,4 2.2 % 24,4 Vuorolisien ylimääräisen korotuksen kustannusvaikutus - prosentteina Yhteensä, senttiä 0,0 % 0.0 24,4 0,0 % 0,0 24,4 0,05 % 0.5 25,0 0,0 % 0.0 24,4 Vähimmäistaulukoiden korotus - prosentteina - sentteinä, keskim. - ero yleiskorotukseen - prosenttiyksikköä - sentteinä, keskim 2,4 % 20,3 0.1 % -4.2 2,3 % 20,0 0.1 % -4.4 2,6 % 22,3 0,4% -2.1 2,7 % 23,6 0.5% -0.8 (- alin korotus) 19.3 20 20 20
puuseppä tupoon ja työnantajien marraskuun lopun tarjoukseen TUPO TA-TARJOUS/marraskuu SOVINTOESITYS PL-PYYNTO/marraskuu 1.3.2003/puu8eppä Yleiskorotuksen kustannusvaikutus - prosentteina - sentteinä 2.9 % 27,8 2.9 % 27,9 2,8 % 27,3 2.8 % 27,0 Vuorolisien ylimääräisen korotuksen kustannusvaikutus - prosentteina - sentteinä Yhteensä, senttiä 0.0 % 0.0 27,8 0,0 % 0.0 27,9 0,05 % 0,5 27J 0.1 % 1.0 28,0 Vähimmäistaulukoiden korotus - prosentteina - sentteinä, keskim. - ero yleiskorotukseen - prosentissa - senteissä (- alin korotus) Työsuojeluvaltuutetun korvaus Indeksiehto 2,9 % 24,5 0.0% -3.3 23.3 ei mitään kyllä 3,3 % 27,9 0.4% 0.0 25.0 ei mitään kyllä 3.7 % 30,6 0,8% 3.3 25,0 työryhmä ei. mutta 0,2%, 1.6.2003 4.0 % 33.2 1.2% 6.2 27.0 lm-korvau8 kyllä
TUPO TA-TARJOUS/marraskuu SOVINTOESITYS PL-PYYNTO/marraskuu 1.3.2004/ puuseppä Yleiskorotuksen kustannusvaikutus - prosentteina Vuorolisien ylimääräisen korotuksen kustannusvaikutus - prosentteina - sentteinä Yhteensä, senttiä Vähimmäistaulukoiden korotus - prosentteina - sentteinä, keskim. - ero yleiskorotukseen - prosenttiyksikköä - sentteinä, keskim (- alin korotus) 2,3 % 2,3 % 2,3 % 2,3 % 22,6 22.4 22,6 22.6 0,0 % 0,0 % 0,02 % 0,0 % 0.0 0.0 0,2 0.0 22,6 22,4 22,8 2,4 % 2,3 % 2,6 % 2,8 % 20,3 20,0 22,6 24,0 0.1 % 0.0% 0,3% 0.5% -2.3-2.4 0.1 i.4 19.3 18 20 20 22,6
"N Mekaaninen X 1.3.2003 yk 23 snt vih 2,5 % alin pr 23 ant auhtaet aailyttten PKLI pri Pf2 pr3 pr4 pfs prsa prsb pr6 pr6a pr6b PKL II 672 (^24) 653 (>23) 709 (^25) 689 (>24) 747 (^26) 727 (>25) 793 (>28) 770 (>26) 845 (>30) 821 (>28) 955 (>34) 928 (>32) 997 (>35) 969 (>34) 900 (>32) 874 (>30) 1017 (>36) 988 (>34) 1062 (>37) 1031 (>35) aaate ym. liaat 2.7% ilta 77 ant yo lauantai 143 ant 132 ant 1.6. 2003 0.2 % paikallinen iarfaatalyvara hankilökohtaiaten palkanoaian tarkaatamiaaan Työauofaluvaltuutatun korvaukaaata aaitya työrytimalta 1.3.2004 yk 20 ant vfth 2.2 % alin pr 17 ant auhtaat aailyttten PKLI PKL II pri 689 (>17) 670 (>17) pf2 727 (>18) 707 (>18) pr3 766 (>19) 746 (^19) pr4 814 (>21) 790 (>20) pf5 867 (>22) 842 (>21) pr5a 980 (>25) 951 (>23) prsb 1023 (>26) 994 (>25) pr6 923 (>23) 897 (>23) pr6a 1043 (>26) 1014 ( 26) pr6b 1089 (>27) 1058 (>27) aaata ym. liaat 2.2% ilta y6 79 ant 147 ant lauantai 135 ant (^3)
Puuseppä 1.3.2003 pri pr2 pr3 pf4 prs prsa prsb pr6 prte pr6b 25 snt v«h 2,7 % alin pr 23 snt suhteet sailyttten PKLI RKL II 670 (^24) 652 (>23) 706 (^25) 687 (>24) 746 (*26) 725 (>25) 791 (-^28) 769 (>27) 849 (^30) 826 (>29) 985 (^35) 958 (>34) 1002 (-^36) 975 (>35) 912 (>32) 888 (>31) 1058 (>37) 1030 (>36) 1076 (>37) 1048 (>37) (Ii8«t ym. ^2,9 %) ilta yö 77 snt 143 snt (-H4) lauantai 132 snt (^8) olosuhdelisä 15 snt ( keskeytymattömdn kolmivuorotyön Iisa 6 snt {-*<)) 1.6. 2003. 0,2 % paikallir>en iarfestelyvara henkilökohtaisten palkanosien tarkastamiseen Työsuofelu valtuutetun korvauksesta esitys työryhmältä 1.3.2004 yfc 20 snt väh 2,2 % alin pr 17 snt suhteet säilyttäen PKLI RKL II pri 687 (>17) 669 (>17) pr2 724 (>18) 705 (>18) pr3 765 (>19) 744 (>19) pr4 811 (>20) 789 (>20) pr5 870 (>21) 847 (>21) prsa 1009 (>24) 983 (>25) pr5b 1027 (>25) 999 (>24) pr6 935 (>23) 911 (>23) pr6a 1085 (>27) 1057 (>27) pr6b 1103 (>27) 1075 (>27) (lisat ym. %) ilta yö 79 snt 147 snt lauantai 135 snt (^3) olosuhdelisä 16 snt ( ^1) keskeytymättömän kolmivuorotyön lisä 7 snt (-fl)
1 C Puu- ja erityisalojen liitto ry;n ja Puusepänteollisuuden Liitto ry:n välisen työriidan ratkaisemiseksi ja Puu- ja erityisalojen liiton 24.2.2003 klo 6.00 alkavan työnseisausuhan peruuttamiseksi teen seuraavan sovintoehdotuksen. SOVINTOEHDOTUS 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Työehtosopimuskausi alkaa 27.2.2003 ja päättyy 15.2.2005 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Vuosi 2003 Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 25 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 2.7 %. Vuosi 2004 Palkkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2004 tai lähinnä sen jälkeen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 20 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 2.2 %. TYOKOHTAISET AIKAPALKAT Työehtosopimuksen 10 :n mukaiset työkohtaiset aikapalkat 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ovat seuraavat: Pkl 1 II Pr 1 670 652 Pr 2 706 687 Pr 3 746 725 Pr 4 791 769 Pr 5 849 826 5a 16 % 985 958 5b 18 % 1002 975 Pr 6 912 888 6a 16 % 1058 1030 6b 18 % 1076 1048 alle 18 V 615 600
ja 1.3 2004 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: Pkl 1 II Pr 1 687 669 Pr 2 724 705 Pr 3 765 744 Pr 4 811 789 Pr 5 870 847 5a 16 % 1009 983 5b 18 % 1027 999 Pr 6 935 911 6a 16 % 1085 1057 6b 18 % 1103 1075 alle 18 V 631 616 OPPISOPIMUSOPPILAAT Oppisopimusoppilaiden työsuhteen ehtoja koskevan pöytäkirjan 2.12.1993 voimassaoloa jatketaan sopimuskauden loppuun. Sopimuksen 2 :n mukaiset palkat ovat 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ensimmäisen vuoden osalta 6.28 euroa ja toisen vuoden osalta 6,69 euroa. 1.3.2004 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta mainitut palkat ovat 6,48 euroa ja toisen vuoden osalta 6,89 euroa. VUORGLISÄT Työehtosopimuksen 14 :n 9.kappaleen mukaiset vuorolisät ovat lähinnä 1,3.2003 jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta seuraavat: lltavuorolisä Yövuorolisä 77 senttiä/tunti 143 senttiä/tunti 1.3.2004 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien mainitut lisät ovat seuraavat: lltavuorolisä Yövuorolisä 79 senttiä/tunti 147 senttiä/tunti AUANTAITYÖLISÄ Työehtosopimuksen 15 :n 18.kohdan mukainen lauantailisä on 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 132 senttiä/tunti. 1.3.2004 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta 135 senttiä/tunti.
ASETERAHAT YM LISÄT Korotetaan 2.7 %:lla 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta ja 2.2 %:lla 1.3.2004 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Työehtosopimuksen 13 :n mukainen olosuhdelisä on 1.3.2004 lukien 16 senttiä. Keskeytymättömän kolmivuorotyön lisä on 1.3.2004 lukien 7 senttiä. 8 LISÄTÄÄN TES:N 5 :N 4.K0HDAN LOPPUUN UUSI 3.KAPPALE Haettaessa työttömyysturvaa työnantaja antaa työsuhteen päättyessä ja lomautetulle työntekijälle tämän pyynnöstä työttömyysturvasäännösten mukaisen palkkatodistuksen. TYÖSUOJELUORGANISAATION KEHITTÄMINEN Osapuolet asettavat työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus yritysten työsuojeluorganisaation kehittämisestä yleisen työturvallisuustason parantamiseksi, ammattitautien ehkäisemiseksi ja työkykyä ylläpitävän toiminnan edistämiseksi yritystasolla Työryhmän tulee lisäksi selvittää ja tehdä ehdotus työsuojeluvaltuutetun palkanmaksuun ja korvauksiin liittyvistä kysymyksistä. Työryhmän tulee saattaa työnsä päätökseen vuoden 2003 loppuun mennessä. 10 TES:N 11 N 5 KAPPALE MUUTETAAN SEURAAVAKSI Henkilökohtainen palkanosa on 2-12 % työkohtaisesta palkasta, ellei paikallisesti ole toisin sovittu. Alan ammatti- tai erikoisammattitutkinto otetaan huomioon palkkauksessa. 11 PAIKALLINEN JÄRJESTELYVARA 12 OSA-AIKATYÖHÖN SIIRTYVIEN TYÖEHDOT 1.6.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta käytetään työpaikkakohtaisena järjestelyvarana keskimäärin 0.2 % henkilökohtaisten palkanosien tarkistamiseen. Osa-aikatyöhön jo siirtyneiden 1- ja 2-vuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkausta koskevat erimielisyydet ratkaistaan osaaikatyöhön siirtyneen niin vaatiessa siten, että mikäli 5,9 %:n työajan
lyhennyskorvausta ei osa-aikapalkasta sovittaessa ole otettu kokonaan tai joltakin osin huomioon, maksetaan erotus erilliskorvauksena 1.1.2002 jälkeen tehdyiltä säännöllisiltä työtunneilta maksettuun palkkaan ja 1.4.2002 jälkeen ansaittuun lomapalkkaan. 13 YLITYÖ-YM KORVAUKSET Mikäli työntekijällä vuosiloman taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneen lomautuksen, työnantajan määräyksestä tehdyn matkan, sovitun koulutuksen tai reserviharjoituksen takia ei ole työviikon työtuntijärjestelmän mukaisina työpäivinä ollut mahdollisuutta tehdä työtä niin monta tuntia, että se vastaisi hänen säännöllistä viikottaista työaikaansa ja hän tekee työtä työtuntijärjestelmän mukaisina vapaapäivinä, maksetaan vapaapäivänä tehdyistä työtunneista ylityölisää siten, kuin viikottaisesta ylityöstä on sovittu. 14 LUOTTAMUSMIEHET TT-SAK yleissopimuksen 4.luvun 1.kohdan /.kappaleen tarkoittamana korvauksena pääluottamusmiehelle maksetaan kuukausittain korvausta seuraavasti: Työpaikan työntekijäin lukumäärä alle 20 21-50 51-100 101-150 151-250 251-350 351-450 451 - Korvaus koko sopimuskauden ajalta 48 55 68 82 100 118 138 167 15 VASTAUSTENANTO 16 TYÖTAISTELUN SIIRTÄMINEN Kirjalliset hyväksyvät tai hylkäävät vastaukset tähän sovintoehdotukseen pyydän antamaan allekirjoittaneelle valtakunnansovittelijain toimistossa 27.2.2003 klo 16. Antaessani edellä olevan sovintoehdotuksen esitän osapuolille, että ne samalla sopivat siitä, että työtaistelua ei toimeenpanna ennen em. vastaustenantoajankohtaa. Helsingissä 24. helmikuuta 2003 Valtakunnansovittelija Juhani Salonius
/ X///7(r PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO PUUSEPÄNTEOLLISUUDENLIITTO ry PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN SOVINTOESITYKSEEN LIITTYVÄT OSAPUOLTEN VÄLILLÄ SOVITUT MUUTOKSET 3 Keskusjärjestöjen väliset sopimukset - kirjataan TT Ja SAK yleissopimuksen ja työsopimuslain mukaiset 28.5.2001 liittojen välillä sovitut muutokset TYÖAIKAA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6 Säännöllinen työaika 2. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se keskimäärin on 40 tuntia viikossa päivätyössä ja kaksivuorotyössä 6 viikon pituisena ajanjaksona. Säännöllinen keskimääräinen vuotuinen työaika on. edellyttäen että käytössä on kaikki työajan lyhentämistä koskevan pöytäkirjan tarkoittamat työajan lyhennysvapaat, seuraava: Vuosiloman ollessa Vuonna 2003 Vuonna 2004 Vuonna 2005 30 pv 1708 tuntia 1732 tuntia 1724 tuntia 24 pv 1744 tuntia 1769 tuntia 1760 tuntia Käytettäessä keskimääräistä työaikaa vuotta lyhyemmässä jaksossa keskimääräinen viikkotyöaika vuonna 2003 36,2 tuntia viikossa, vuonna 2004 vastaava viikkotyöaika on 36.6 ja vuonna 2005 36.6 tuntia viikossa H u o m. 1 Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys yksi- ja kaksivuorotyössä korvataan siten, että työntekijä ansaitsee 5,9 %:n suuruisen tuntikohtaisen korvauksen jokaiselta tekemältään säännölliseltä tunnilta sillä tavalla kuin tämän työehtosopimuksen liitteenä olevassa erillisessä pöytäkirjassa on sovittu (ks. liite). Yrityksissä joissa ei ole käytössä prosentuaalinen työajan lyhennyskorvaus, maksetaan helatorstaiviikon palkanmaksun yhteydessä ylimääräinen 8 tunnin palkka.
H u o m. 2 Työajan lyhentämisestä aiheutuva ansionmenetys keskeytyvässä kolmivuorotyössä korvataan siten, että työntekijä ansaitsee 7,8 %:n suuruisen tuntikohtaisen korvauksen samalla tavalla ja samoilla edellytyksillä kuin mitä jäljempänä on sanottu keskeytymättömästä kolmivuorotyöstä Poistetaan.. H u o m. 4. Mikäli tuotantoa supistetaan, suoritetaan se siten, että ensin poistetaan aatto- ja lauantaipäivien iltavuorot ja sen jälkeen muut aatto- ja lauantaivuorot. 7. Arkipyhäviikolla katsotaan arkipyhä päivätyössä ja keskeytyvässä vuorotyössä viikon toiseksi vapaapäiväksi. Arkipyhäviikolla on arkipäiväksi sattuvan juhlapäivän aaton ja lauantain säännöllinen työaika 8 tuntia. Pääsiäislauantai, juhannus- ja jouluaatto sekä uudenvuoden-, loppiais-, vapun-, helatorstain ja itsenäisyyspäiväviikon lauantai sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai ovat kuitenkin vapaapäiviä, elleivät tuotannon tekniset syyt muuta vaadi. 14 Milloin työntekijän ja työnantajan keskinäisellä sopimuksella työskennellään pääsiäislauantaina, juhannus- tai jouluaattona, maksetaan työstä kahdella sadalla (200) prosentilla korotettu palkka. Ylityö- ym. korvaukset 7. Mikäli työntekijä työskentelee 6 :n 7 kohdan 2 kappaleessa mainittuina uudenvuoden-, loppiais-. vapun, helatorstain ja itsenäisyyspäiväviikon lauantaina tai joulun ja pääsiäisen jälkeisenä lauantaina, maksetaan sanottuna päivänä tehdystä työstä korotettu palkka kuten viikkoylityöstä
22 Erinäiset korvaukset Työntekijällä, joka on ollut yrityksen palveluksessa vähintään 9 kuukautta, on oikeus saada palkallista vapaata työstä läheisen omaisen hautauspäivänä sekä omana hääpäivänään. Huom. Läheisenä omaisena pidetään työntekijän avo- ja aviopuolisoa, lapsia ja ottolapsia, hänen vanhempiaan, veljiään ja sisariaan sekä avo-ja aviopuolison vanhempia. Avopuolisoilla tarkoitetaan samassa taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa asuvia. Työntekijän osallistuessa ensimmäisen kerran varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan tai valintatilaisuuteen ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen, työnantaja korvaa ansionmenetyksen niiltä työtunneilta, jotka työntekijä, kutsunnan, valintatilaisuuden tai lääkärintarkastuksen tapahtuessa hänen työtuntijärjestelmänsä mukaisena työaikana, on joutunut olemaan poissa työstä. Työajan lyhentämistä koskeva pöytäkirja 4 uusi.. 4 kappale Yrityksissä joissa ei ole käytössä prosentuaalinen työajan lyhennyskorvaus, maksetaan helatorstaiviikon palkanmaksun yhteydessä ylimääräinen 8 tunnin palkka. Korjataan työajan lyhennys pöytäkirjat vastaamaan 20.12.2000 sovittua tilannetta (Helatorstai)
Allekirjoituspöytäkirjaan : Matkakustannusten korvaukset Työehtosopimuksen 17 mukaiset matkakustannusten korvaukset ja niiden perusteet määräytyvät sopimuskauden aikana valtion virkaehtosopimuksen niitä koskevien päätösten mukaisesti. Jatkuva neuvottelumenettely Liitot toteavat, että sopimuskauden aikana voidaan käynnistää neuvottelut työehtosopimuksen jonkin osan selventämiseksi tai kehittämiseksi. Mikäli sopimuskauden aikana on tarvetta neuvotella työelämän laadullisista kysymyksistä esim. laaja-alaisen työmarkkinaratkaisun tai merkittävien sopimusalaa koskevien lakimuutosten yhteydessä, osapuolet voivat tehdä tarvittavia esityksiä. Neuvotteluissa sovitut asiat voivat tulla voimaan sopimuskauden aikana. Työelämän kehittäminen Liitot toteavat, että pääluottamusmiehellä ja työsuojeluvaltuutetulla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä ammatissa kuin muilla työntekijöillä. Työnantajan ja pääluottamusmiehen/työsuojeluvaltuutetun on selvitettävä myös luottamustehtävän aikana, edellyttääkö hänen ammattitaitonsa ylläpitäminen entiseen tai vastaavaan työhön sellaisen ammatillisen koulutuksen antamista, jota järjestetään myös muille työntekijöille. Keskusjärjestösopimuksessa todetaan, että pääluottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle tulee järjestää asianmukaiset toimitilat ja toimistovälineet. Liitot toteavat yhteisenä tulkintanaan, että tavanomaisiin toimistovälineisiin kuuluu yrityksessä yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhteys (sähköposti).). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja yhteisön koko, pääluottamusmiehen tai työsuojeluvaltuutetun tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Ammatillinen osaaminen ja kehittäminen Liitot suosittelevat, että työpaikoilla edistetään suunnitelmallista ammatillisen osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä yhteistyötä koulutusasioissa. Henkilöstön kehittämistä voidaan edistää esimerkiksi yhdessä laadittujen yksilöllisten koulutussuunnitelmien avulla. Liitot pitävät tärkeänä, että valtiovallan käynnistämä aikuisväestön koulutuksen kohottamisohjelma toteutuu mahdollisimman ammatti- ja käytännönläheisesti sekä hyvässä yhteistyössä työnantajan, henkilöstön sekä oppilaitosten kanssa. Liitot pyrkivät myös omilla toimenpiteillään edistämään koulutustason kohottamisohjelman toteutumista. Liitot arvioivat keskenään niitä tarpeita, joita kehittämisohjelmaa koskevan tiedon levittämiseksi ja käytön edistämiseksi on syytä toteuttaa ja sopivat tarvittavista toimista mukaan lukien henkilöstön edustajien osallistuminen kohottamisohjelman käytön
edistämiseen sekä tutkintoon osallistunriisesta aiheutuneiden kustannusten mahdollisesta korvaamisesta. Työpaikoilla on tarpeen tukea kohottamisohjelman tarjoamaa koulutukseen hakeutumista ja joustavien koulutusratkaisujen löytymistä. Osaamiskartoitukset joko paikallisten osapuolten yhteistyössä tehtyinä tai tukeutumalla ulkopuolisiin koulutuksen järjestäjiin ovat eräs keino kohottamisohjelman käynnistämiseen työpaikoilla.
o:' i)^ TI i:':of> lax 9 64inr,6 VALTAK.SOVIT.TSTO 0002 IYORIITAn:ro 4/2003 l\iu ja erityisalojen liitto ry Mctsiiteollisuiis ly Ole valiakuniidjisovinclijan pöytäkirjasta Osapuolten edustajien kanssa käydyssä neuvottelussa koskien sovintoehdotukseen mahdollisesti sisällytettävää paikallista järjestelyv araa allekiijoittanut totesi, että 1.6.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanxqaksukauden alusta käytettävä työpaikkakohtainen jäijestelyvara (0,2 %) henkilökohtaisten palkanosien tarkistamiseen tulee suorittaa riippumatta siitä, mitä paikallisesti on sovittu noudatettavasta arviointimenettelystä Mikäli muuta ei ole sovittu, noudatetaan 12 :ssä mainittuja periaaneila. TYÖRIITA n ro 5/2003 Piiu- ja erit}isalojen liitto ry l^iusepäntcollisuuden I iitto r> Ole valtakunnansovittelijan pöytäkirjasta Osapuoken edustajien kan<;sa Viydy^sä neuvottelussa koskien sovintoehdotukseen malidollisesti sisäll>tcttavää paikallista järjestelyvaraa allekirjoittanut totesi, että 1.6.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden ahista käytettävä työpaikkakohtainen järjestelyvara (0,2 %) henkilökohtaisten palkanosien tarkistamiseen tulee suorittaa riippumatta siitä, mitä paikallisesti on sovittu noudatettavasta arviointimenetielystä. Mikäli muuta ei ole sovittu, noudatetaan 11 ^.sa mainittuja periaattei ta.
r. 1 (3) Osapuolet ovat saaneet tänään aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: VAPO OY KEKKILÄ OYJ METSÄTEOLLISUUS RY MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO TURVETEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003-2005 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO Vuoden 2001-2003 työehtosopimus uudistetaan jäljempänä mainituin muutoksin. Työehtosopimuksen 2003-2005 voimassaoloaika on 1.3.2003-15.2.2005. PALKKOJEN KOROTTAMINEN 1.3.2003 2.1 Yleiskorotus Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella 25 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 2,7 prosenttia. 2.2 Ohjetuntlpalkat ja lisät ajalle 1.3. - 30.4.2003 Ohjetuntipalkat sekä 30.4.2003 asti voimassa olevat 14 ja 15 :ien tarkoittamat lisät ovat 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat: Palkkaryhmä lisät 1 2 3 4 5 kylmäasennuslisä panostajalisä Paikkakuntaluokat I e 6,71 6,83 6,97 7,08 7,26 s 63 88 6,49 6,60 6,73 6,85 7,02
2(3) työnopastajalisä 94 2.3 Korvaukset ja lisät 1.3.2003 alkaen Työehtosopimuksen 9 :n tarkoittamat lisät ovat 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat: iltatyölisä 68 senttiä ja yötyölisä 123 senttiä. Moottorisahakorvaus on 1.3.2003 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien 4,74 euroa käyttötunnilta. PALKKAUSJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN 1.5.2003 Sovittiin otettavaksi käyttöön 1.5.2003 alkaen uudistetut palkkausmääräykset, joissa palkkaus perustuu tehtävänä olevan työn vaativuuteen ja työntekijän henkilökohtaiseen pätevyyteen työssään. Samalla poistuvat työehtosopimuksen 14-19 :t, jotka ovat voimassa siirtymäajan 30.4.2003 saakka. VAPO Oy:n ja Puu- ja erityisalojen liiton 29.9.1995 allekirjoittama palkkapöytäkirja on voimassa 30.4.2003 asti. Mainitun palkkapöytäkirjan 9 ja 10 :en voimassaoloa jatketaan erikseen tehtävällä sopimuksella. VAPO Oy:n työntekijöille maksetaan 1.5.2003 alkaen erillislisää tehdyille työtunneille. Edellytyksenä erillislisän maksamiselle on, että työntekijä oli työsuhteessa VAPO Oy:öön 30.4.2003. Erillislisän suuruus on turvetyömailla tehtävissä töissä 5,5 prosenttia ja muissa töissä 3 prosenttia vaativuusryhmän 1 työkohtaisesta tuntipalkasta. Erillislisä otetaan huomioon laskettaessa työehtosopimuksen 20 :n tarkoittamaa keskituntiansiota. Uusien palkkamääräysten käyttöönottoon liittyvät paikalliset neuvottelut ja järjestelyt on toteutettava niin, että uudistetut palkkamääräykset otetaan käyttöön 1.5.2003 alkaen. Uusien palkkamääräysten käyttöönotto ei saa johtaa työntekijän henkilökohtaisen palkan alentumiseen. Sopijapuolet järjestävät yhteistä koulutusta uusista palkkamääräyksistä paikallisille osapuolille. PALKKOJEN KOROTTAMINEN 1.3.2004 4.1 Yleiskorotus Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.3.2004 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien yleiskorotuksella 21 senttiä tunnilta, kuitenkin vähintään 2,1 prosenttia.
3(3) 4.2 Korvaukset ja lisät 1.3.2004 alkaen Työehtosopimuksen 9 :n tarkoittamat lisät ovat 1.3.2004 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien seuraavat: iltatyölisä 70 senttiä ja yötyölisä 126 senttiä. Työehtosopimuksen 13 :n mukainen moottorisahakorvaus sahan käyttötunnilta määräytyy metsäalan työehtosopimuksen mukaisesti vuonna 2004 ja 2005. TT:N JA SAK:N YLEISET SOPIMUKSET Työehtosopimuksen osana noudatetaan TT:n ja SAK:n irtisanomissuojasopimusta 2001, jolla on korvattu vuoden 1991 irtisanomissuojaa ja lomautusta koskeva yleissopimus soveltamisohjeineen. Työehtosopimuksen osana noudatetaan TT-SAK yleissopimusta siihen 10.5.2001 tehtyine muutoksineen. Yleissopimuksen 8 lukua ei kuitenkaan noudateta. TYÖEHTOSOPIMUKSEN TEKSTIMUUTOKSET Työehtosopimukseen tehdään liitteessä mainitut tekstimuutokset. Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 2003 VAPO OY KEKKILÄ OYJ METSÄTEOLLISUUS RY MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO RY PUU- JA ERITYISALOJEN LIITTO
LIITE. 1 (7) TURVETEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUS 2003-2005 TEKSTIMUUTOKSET 3 Työsuhteen solmiminen ja päättyminen Työsopimus tehdään suullisesti tai kirjallisesti joko määräajaksi, määrättyä työtä varten tai toistaiseksi jatkumaan tarkoitetuksi. Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan myös liittää ehto, jonka mukaan työsopimus on irtisanottavissa kuten toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 14 päivän irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden; 2 yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli yhden vuoden mutta enintään neljä vuotta; 3 kahden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta; 4 neljän kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan vuotta mutta enintään 12 vuotta; 5 kuuden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta Työntekijän on irtisanoessaan työsopimuksensa noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 14 vuorokauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta.
2(7) 2 yhden kuukauden irtisanomisaikaa, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Työsuhteen alkaessa voidaan sopia enintään neljä kuukautta kestävästä koeajasta, jonka kuluessa työsopimus voidaan ilman irtisanomisaikaa asiallisin perustein molemmin puolin päättää. Alle kahdeksan kuukautta kestävässä työsopimuksessa koeaika voi olla enintään puolet työsopimuksen kestosta Mikäli työntekijä on aiemmin ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään 2 kuukautta samankaltaisissa tehtävissä, ei koeaikaa käytetä. Irtisanomisaikaa noudattamatta voidaan työsuhde purkaa työsopimuslain 8 luvun 1 :ssä mainituista syistä. Pöytäkirjamerkintöjä 1 Työnantajan puolelta tapahtuvassa työsuhteen päättämisessä on ilmoitettava irtisanomisen tai työsuhteen purkamisen syy. Irtisanoessaan työntekijän hänestä itsestään johtuvasta syystä on työnantajan otettava huomioon myös työsopimuslain 9 luvun työsopimuksen päättämismenettelyä koskevat säännökset. 9 Vuorotyö sekä ilta- ja yötyö 1 Kaksi- ja kolmivuorotyössä maksetaan työntekijöille vuorotyölisää jokaiselta iltavuorossa tehdyltä työtunnilta 68 senttiä ja yövuorossa tehdyltä työtunnilta 123 senttiä. 1.3.2004 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien edellä mainitut lisät ovat 70 senttiä ja 126 senttiä. 4 (uusi) 5 (uusi) 6 (uusi) Keskeytymättömässä vuorotyössä maksetaan työntekijälle lauantaina tehdystä työstä ylimääräisenä korvauksena 20 senttiä työtunnilta. Jalostuslaitoksilla keskeytymättömässä vuorotyössä maksetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiselle työntekijälle, jolle ko. arkipyhä on työtuntijärjestelmän mukaan vapaapäivä. Keskeytymättömässä vuorotyössä työnantajan maksaessa työntekijälle sunnuntailta ansiomenetyksen korvausta tai sairausajan palkkaa maksetaan se työehtosopimuksen 20 :n mukaisen keskituntiansion perusteella kaksinkertaisena.
14 Yleiset määräykset 3(7) Työntekijän henkilökohtainen palkka muodostuu hänen pääasiassa tekemiensä töiden vaativuuden mukaan ja henkilökohtaisen pätevyyden mukaan. Työpalkka määräytyy joko ajan perusteella laskettavana aikapalkkana tai kokonaan tai osaksi työsuorituksen perusteella laskettavana suorituspaikkana. 15 Työn vaativuus Työn vaativuudella tarkoitetaan työn tekijälleen asettamia vaatimuksia. Työn vaativuuden ryhmittely perustuu työn sisällön kuvauksiin. Työt asetetaan viiteen vaativuusryhmään neljän vaativuustekijän, työn vaatiman osaamisen, työn edellyttämän vastuun, työn aiheuttaman kuormituksen ja työolosuhteiden perusteella. Työt voidaan tarvittaessa sijoittaa vaativuusryhmiin useamman työtehtävän (toimen) perusteella, jolloin työtehtävien yhdessä muodostaman vaativuuden perusteella määräytyy vaativuusryhmä. Työn vaativuusryhmittely Vaativuusryhmä 1 Työ vaatii perusammattitaitoa ja lyhyehköä perehdyttämistä sekä normaalia vastuuta ja itsenäisyyttä. Työ aiheuttaa vähäistä kuormitusta ja työolosuhteet ovat hyvät. Vaativuusryhmä 2 Työ vaatii perusammattitaitoa ja käytännön kokemusta sekä suurehkoa vastuuta ja itsenäisyyttä. Työ aiheuttaa normaalia kuormitusta ja olosuhteet ovat tavanomaiset. Vaativuusryhmä 3 Työ vaatii monipuolista ammattitaitoa ja hyvää käytännön kokemusta sekä suurta vastuuta ja itsenäisyyttä. Työ aiheuttaa normaalia kuormitusta tai olosuhteet ovat tavanomaista vaikeammat. Vaativuusryhmä 4 Työ vaatii monipuolista ammattitaitoa ja pitkähköä käytännön kokemusta sekä erittäin suurta vastuuta ja itsenäisyyttä. Työ on raskasta ja olosuhteet ovat vaikeat.
Vaativuusfyhmä 5 Työ vaatii hyvin monipuolista ammattitaitoa ja vahvaa käytännön kokemusta sekä erittäin suurta vastuuta ja itsenäisyyttä. Työ on erittäin raskasta tai olosuhteet vaikeat. Työt sijoitetaan vaativuusryhmiin yhtiökohtaisissa työryhmissä. Kussakin työryhmässä on työnantajan ja työntekijöiden nimeämät edustajat. 16 Työntekijän pätevyys työssään Työntekijän pätevyydellä tarkoitetaan hänen taitoaan suoriutua M A I a * * ** a työtehtävästään. Pätevyyden arvioinnin suorittaa työnantaja. Työntekijän pätevyys määräytyy ammatinhallinnan, huolellisuuden ja työtuloksen perusteella seuraavien määrittämisperusteiden mukaan: 4(7) Ammatinhallinta Ammatinhallinnalla tarkoitetaan työntekijän taitoa selviytyä joustavasti töissä esiintyvistä työskentelytapaan ja työmenetelmiin liittyvissä valintatilanteissa. Ammatinhallintaa arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän työkokemus, monitaitoisuus ja kyky tuloksellisten työtapojen ja menetelmien kehittämiseen. Huolellisuus Huolellisuuteen kuuluu työtehtävien täsmällinen suorittaminen, hyvä työn laatu sekä työ- ja turvallisuusohjeiden noudattaminen. Työtulos Työntekijän työtulosta verrataan työssä saavutettuihin normaaleihin työtuloksiin. Työntekijällä on oikeus saada selvitys määrittelyn perusteista ja niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet hänen pätevyydenmääritystulokseensa. Pätevyyden määrittelyllä arvioidaan työntekijän henkilökohtainen palkanosa. Määrittely tehdään heti, kun siihen on edellytykset, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden työssäolon jälkeen. Työntekijälle, joka toistuvasti työskentelee saman työnantajan palveluksessa, suoritetaan määritys heti, kun siihen on edellytykset, kuitenkin viimeistään silloin, kun yhteenlaskettua työssäoloaikaa on kertynyt kolme kuukautta.
Henkilökohtainen palkanosa tarkistetaan, kun työntekijän pääasiassa tekemät työt muuttuvat tai pätevyystekijät sitä edellyttävät, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 5(7) Töiden vaativuusryhmittelyssä ja henkilökohtaisen palkanosan määrittelyssä käytetään tarvittaessa työryhmän laatimia soveltamisohjeita. 17 Työkohtaiset tuntipalkat Vaativuusryhmä 1 Vaativuusryhmä 2 Vaativuusryhmä 3 Vaativuusryhmä 4 Vaativuusryhmä 5 1.5.2003 alkaen 635 676 718 764 812 1.3.2004 alkaen 652 694 737 784 834 18 Henkilökohtainen aikapalkka 19 Suorituspaikka Henkilökohtainen aikapalkka määräytyy työntekijän pääasiallisesti tekemien töiden työkohtaisen palkan ja henkilökohtaisen palkanosan perusteella. Henkilökohtainen palkanosa on suuruudeltaan 2-20 prosenttia työkohtaisesta palkasta. Alalle tulevan uuden työntekijän työkyvystä ja ammattitaidosta riippuen aikapalkka voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä työkohtaista palkkaa pienemmäksi, kuitenkin niin, että palkka on vähintään 90 prosenttia työntekijän pääasiallisesti suorittaman työn työkohtaisesta palkasta enintään kolmen kuukauden ajan työsuhteen alkamisesta lukien. Henkilökohtainen aikapalkka maksetaan tuntipalkkana tai sovittaessa kuukausipalkkana. Suorituspaikalla tarkoitetaan sekä urakkatyöstä (suora urakka) suoritettavaa urakkapalkkaa että eri laatuisia osaksi ajan, osaksi työsuorituksen (suoritelisätyö) perusteella määräytyviä palkkoja. Suorituspalkkahinnoittelun tulee perustua työkohtaisiin palkkoihin ja olla sellainen, että työntekijän suorituspaikka-ansio normaalilla suorituspalkkatyövauhdilla nousee suorassa urakassa 30 prosenttia ja suoritelisätyössä 20 prosenttia työkohtaisia tuntipalkkoja korkeammaksi. Suoritelisätyössä kiinteä palkanosa voi olla työkohtaista tuntipalkkaa alempi.
19a Oppisopimusoppilaat 6(7) Suorituspalkkatyötä tehdään työnantajan ja työntekijäin välisen sopimuksen perusteella. Ellei työn suorittamisesta suorituspalkkatyönä päästä sopimukseen, työ tehdään aikapalkalla. Kun suorituspalkkatyötä suorittava työntekijä siirretään toiseen suorituspalkkaiseen työhön, maksetaan hänelle uutta työtä suorittaessa tämän työn mukaan määräytyvä suorituspaikka. Kun suorituspalkkatyötä suorittava työntekijä siirretään aikapalkkaiseen työhön, maksetaan hänelle palkkaa hänen henkilökohtaisen aikapalkkansa mukaisena. Oppisopimussuhteiselle maksetaan työssäoloajalta vähintään vaativuusryhmän 1 työkohtaista tuntipalkkaa. Alle 18-vuotiaan oppisopimussuhteisen palkka on vähintään 90 prosenttia vaativuusryhmän 1 työkohtaisesta tuntipalkasta. 23 Työvälineet ja suojavaatetus 1 Työnantaja asettaa työntekijän käytettäväksi kaikki työssä tarvittavat työvälineet. Työnantaja hankkii työntekijän käyttöön työssä tarvittavat työolosuhteiden edellyttämät turva- ja suojavarusteet. Pöytäkirjamerkintöjä: Turvavarusteilla tart<oitetaan työturvallisuussäädösten tarkoittamia varusteita. Suojavarusteilla tari<oitetaan työolosuhteiden edellyttämiä varusteita, joilla suojaudutaan kylmyydeltä, kastumiselta ja likaantumiselta. Työnantaja huolehtii työvälineiden kunnostamisesta sekä suojavaatetuksen puhtaudesta ja kunnossapidosta. 28 Työntekijäin erinäiset etuudet
7(7) Työntekijäin osallistuessa ensimmäisen kerran varusmiespalveluksen edellyttämään kutsuntaan tai valintatilaisuuteen ja siihen liittyvään lääkärintarkastukseen työnantaja korvaa ansionmenetyksen niiltä työtunneilta, jotka työntekijä, kutsunnan, valintatilaisuuden tai lääkärintarkastuksen tapahtuessa hänen työtuntijärjestelmänsä mukaisena työaikana, on joutunut olemaan poissa työstä. Pöytäkirjamerkintöjä 1 Läheisenä omaisena pidetään työntekijän puolisoa, lapsia ja ottolapsia, työntekijän vanhempia, veljiä, sisaria sekä puolison vanhempia. 29 Luottamusmiehet 1 Pöytäkirjamerkintä 1 Luottamusmies valitaan urakointialueittain tai tehdaskohtaisesti noudattaen yleissopimuksen 3.1 kohdan periaatteita. 3 (uusi) Luottamusmiehelle maksetaan TT-SAK yleissopimuksen 4 luvun 1 kohdan 7. kappaleen tarkoittamana korvauksena 48 euroa kuukaudessa.
1 I IJRVI:TU()TAN I()ALAN TYÖKiriOSOPIMUS I A- puolen esitys 1.2.2003-15.2.2005 31.1.2003 I Sopimuksen soveltaminen Tämän työehtosopimuksen säännöksiä sovelletaan Koneyrittäjien liiton ja sen jäsenyhdistysten jä.senyritysten turvetuotantotöis.sä toimivien työntekijöiden tvösuhteisiin. Pöytäkirjamerkintä: Työntekijöiden työ- ja palkkaehtoihin noudatetaan sen työehtosopimuksen työ- ja palkkaehtoja, minkä alan töissä ao. työntekijä suurimman osan vuotta työskentelee. Tämän työehtosopimuksen osana noudatetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen välillä solmittua sopimusta r>'hmähenkivakuutuksesta. I vi'>rauhavelvoite Tämän työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa r\ htyä lakkoon, sulkuun tai muihin niihin verrattaviin toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tämän sopimuksen määräyksiin tai tarkoittavat sen muuttamista. Työehtosopimuk.seen sidotut ovat velvolliset huolehtimaan siitä, etteivät niiden jäseninä olevat alayhdistykset ja jäsenyritykset, joita sopimus koskee, r>'hdy työtaistelutoimenpiteisiin eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä sopimuksen \oimassa ollessa. Työsopimuksen tekeminen ja päättyminen 1 Työsopimuksen tekeminen Ts önantajalla on oikeus ottaa työhön, erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työsopimus tehdään suullisesti tai kirjallisesti joko määräajaksi, määrättyä työtä varten tai toistaiseksi jatkumaan tarkoitetuksi. Määräaikaisen työsopimuksen käyttö työnantajan aloitteesta edellyttää perusteltua s\ytä. Milloin työsopimus tehdään suullisesti on riittävän selkeästi todettava, onko sopimus määräaikainen, määrättyä työtä varten vai toistaiseksi jatkumaan tarkoitettu. Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, työsuhteen keskeisistä ehdoista kirjallinen selvitys viimeistään ensimmäiseen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi k i rj alli sesta työsopi m uksesta. Koeajan pituus on enintään neljä kuukautta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla kuitenkin enintään puolet työsopimuksen kestosta. Työnantajan on ilmoitettava koeaikamääräyksen soveltamisesta työntekijälle työsopimusta solmittaessa.
I \r)m>pinuik.scn pääliymincn T\ösuhdc päättyy ilman irtisanomisaikaa, mikäli työsopimus on tehty määräajaksi tai jos tyiintckijä on oteltu suorittamaan määrätty työ, mistä hänelle on selvästi ilmoitettu työhön oteltaessa. Toistaiseksi jatkumaan tarkoitetun työsopimuksen irtisanomisajat ovat tnönantajan irtisanoessa seuraa\ai: Tyi'>suhde jatkunut keskevtvksettä irtisanomisaika enintään vhden vuoden m 2 viikkoa vii vhden vuoden, mutta m 9 enintään 4 vuotta 1 kuukautta vii 4 \ uinta. mutia enintään S vuotta 2 kuukautta vii S \ uotta 4 kuukautta Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi, kun tvösuhde on jatkunut vii 5 vuotta..mle 5 vuoden tvösuhteessa irtisanomisaika on kaksi viikkoa. I aloudelliset ja tuotannolliset irtisanomisperusteet Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva lyö on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain asiallisesta ja painavasta työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä s\ystä. Irtisanomisperusteena pidetään myös syitä, joiden johdosta työsopimuksen purkaminen työsopimuslain mukaan on mahdollista, samoin kuin työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, kuten töiden laiminlyömistä, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättämistä, perusteetonta poissaoloa ja ilmeistä huolimattomuutta työssä. Työntekijää, joka on laiminlyönyi työsuhteesta johtuvien velvollisuuksiensa tämtämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella anneltu mahdollisuus korjata menettelynsä. Työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus lulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä.
I yönlckijää ci \oida irtisanoa työsopimuslain 7 luvun 2 2 todetuilla ( sairaus, osallistuminen työtaistelutoimenpiteeseen, työntekijän vakaumus tai turvautuminen oikeuslur\akeinoihin ) perusteilla. Muutoinkin työsopimuksen päättämisessä noudatetaan sen perusteiden ja menettelytapojen osalta työsopimuslain määräyksiä. Mikäli työntekijän kanssa on sovittu nostokautta koskeva työsopimus on inöniekiiälle lyön päättymisestä ilmoitettava heti kun se on tullut työnantajan tietoon, mutta viimeistään sen tilikauden aikana, jona nosto päättyy. I i>nkiiilus Työsopimuslain 5 luvun 2 :ssä säädettyjen perusteiden täyttyessä työnantajalla on oikeus kahden viikon ilmoitusaikaa noudattaen lomauttaa työntekijä siten, että työnteko ja palkanmaksu keske\ietään toistaiseksi tai määräajaksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa. Lomautusilmoitus on annettava ensisijaisesti kirjallisesti ja sään estäessä turpeennoston se voidaan antaa lomautusilmoitusaikaa noudattamatta. l \önaniajan on t\öntekijän py>nnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käy\ ät ilmi lomautuksen syy. alkamisaika sekä lomautuksen kesto tai arvioitu kesto. Muutoin lomautuksen perusteiden sekä menettelytapojen osalta noudatetaan työsopimuslain määräyksiä. Mikäli lomautuksen kestäessä työnantaja voi tarjota työntekijälle lyhytaikaisesti työtä, työnantaja voi keskeyttää lomautuksen kahden päivän ilmoitusajalla. Lomautus jatkuu tällaisen työn päätyttyä ilman uutta lomautusilmoitusta. 1-llei työntekijä lomautuksen kestäessä ottamansa tai muun pätevän esteen takia voi ottaa vastaan tarjottua lyh\iaikaista työtä, tulee hänen ilmoittaa esteestä välittömästi, l ällöin lomautus voi jatkua keskeytyksettä. Lyh\taikaisena on pidettävä enintään kaksi viikkoa kestävää työtä. 1 vö\oiman vähentämisjärjestys Muusta kuin työntekijöistä johtuvasta s\ystä tapahtuneen irtisanomisen ja lomauttamisen vhtevdessä on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä. m m jonka mukaan viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työk> \ ystään menettäneitä sekä että näiden lisäksi otetaan huomioon tvöntekijän tvösuhteen kestoaika ja huoltovelvollisuuden määrä. \'iimeksi irtisanottaviin tai lomautettaviin ammattityöntekijöihin luetaan myös työntekijät, jotka käyttävät tai kuljettavat työkoneita, jotka työnantaja viimeksi voi pitää työllistettynä. Tvöaika ja vlitvökorotukset m m m 1 Säännöllinen tvöaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia vnkossa.
Säännöllisen työajan määräytyessä kohdan 4.1 mukaan maksetaan säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla koroteuu ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikottaisen säännöllisen tvöaian viittäviltä tvötunneilta maksetaan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilla tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Sen jälkeen kun viikkoylityökorotus on makseltu S tunnilla (50 %) korvataan lyih iikon muut ylilyökorolukseen oikeutlaval lunnit aina 100 %:n ylilyökoroluksella riippumalta siitä, onko kysymyksessä viikottainen vai vut>rokaulinen vlilvö. lidellä olevasta poiketen säännöllinen työaika saadaan järjestää jaksoiyiinä silen, eitä se on keskimäärin 40 tuntia enintään 26 kalenteriviikon ajanjakson aikana. PiiMäkirjamerkintä: Fyöajan ylittäminen toistuvasti 10 tuntia vuorokaudessa laikka 50 tuntia viikossa edellyttää työntekijän suostumusta. Mikäli ivöaika viiltää lasoitlumisiakson aikana keskimäärin 40 tuntia viikossa m ^ maksetaan sanotun ajan ylittävillä työtunneilla 50 prosentilla korotettu palkka. Milyösiä makseltava palkka voidaan sopia annettavaksi osaksi tai kokonaan vapaa aikana työntekijän säännöllisenä työaikana noudattaen sovellu\ in osin rahakorvauksesta sovittua laskentasääntöä. Työaikojen sijoiiiaminen ja lepoajat ^'leinen työajan tasoiltumisjärjeslelmä laaditaan työajan tasoittumisajaksi. Työvuoroluettelo laaditaan kahdeksi viikoksi etukäteen, ellei paikallisesti ole loisin sovittu. Työnantaja voi muuttaa lyövuoroluelleloa töiden järjestelyihin liitt\ vien painavien syiden kuten esimerkiksi sääolosuhteiden sitä vaaliessa. Työntekijän tulee kirjata työaikansa. Tasoiliumisjakson ei katsota katkeavan työaikalain 22 :ssä tarkoitetulla lavalla, jos työntekijä ei ole voinut olla työssä loman, sairauden, työajan lyhentämisvapaan laikka muun hyväksyttävän s>yn vuoksi. Näitä aikoja ennallasuunniteltuja \ apaapäiviä lukuunottamatta ei kuitenkaan lueta tasoiltumisjaksoon kuuluvaksi ajaksi. > l yöviikko alkaa maanantaina kello 06.00, ellei paikallisesti toisin sovita. Viikoliai nen keskeytymätön vapaa-aika on 35 tuntia viikossa, joka on mikäli mahdollista siioitteltava sunnuntain yhteyteen, mistä voidaan poiketa työaikalaissa määritellyin tavoin. Vuorotyössä vuorot vaihtuvat viikottain. Vuorojen vaihtumisesta \oidaan työnantajan ja työntekijän välillä sopia toisin, mikäli se töidenjärjestelyjen tai tvömaaolosuhteiden kannalta on tarkoituksenmukaista. Varsinaisen työajan, työhöntulojärjestyksen sekä tarpeelliset väliajat työssä määrää
inönantaja lämän lyöchlosopimukscn sallimissa rajoissa. Jos vuorokautinen työaika on kuutta tuntia pidempi eikä työntekijän työpaikalla olo ole työn jatkumisen kannalla välttämätöntä, työntekijälle on annettava vähintään lunnin kestävä lepi^aika. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin sopia Ivhyemmästä vähintään puoli tuntia kestävästä lepoajasla. Kun vuorokautinen työaika vuoro- tai jaksotyössä on kuutta tuntia pidempi työntekijälle on anneltava vähinlään puoli tuntia kestävä lepoaika tai tilaisuus aterioida lyön aikana. Muista lauoisla sovitaan paikallisesti. Säännöllisen vuorokausilevon on oltava vähintään kahdeksan tuntia jaksotvössä ja 11 tuntia muutoin, mistä voidaan poiketa työaikalaissa mainituissa tapauksissa ja mainituin mäiirin. Pöytäkirjamerkintä: l yöaikalain 29 :ssä säädetyn lisäksi voidaan vuorotyössä tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan lyhentää vuorokausilepoa. Lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työntekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään kuitenkin vhden kuukauden kuluessa. Nhiut l\r>aikamäärävksel Kun on sovittu työskentelystä sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä sekä työntekijöille lain mukaan kuuluvina vapaapäivinä tehdyiltä työtunneilla maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. l:dellä mainitut korvaukset lasketaan sanottujen vuorokausien kalenteriajalta eli kello 00:sta kello 24:ään. Mityötä saa teettää työntekijän suostumuksella enintään 250 tuntia kalenterivuodessa ja lisäylityötä työaikalain mukaisesti paikallisesti sopien enintään 80 tuntia kalenterivuodessa. Urakkapalkkaisissa töissä ylityö-ja 6.1 -kohdan mukaiset korotukset lasketaan sen palkanmaksukauden keskituntiansiosta, jonka aikana kyseinen työ on tehty. Muutoin noudatetaan työaikalakia (605/%). I vöajan Ivhentäminen 1 Työaikaa lyhennetään niissä työaikamuodoissa, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. rvöntekijälle kertvy vapaata kahdeksan (8) tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Kuitenkin vapaata kert» enintään 12 vapaapäivää, mikä edellyttää vähintään 210 työpäivää.
Ichdyiksi lyiipäiviksi luetaan vuosilomapäiviä lukuunollamalla kaikki ne päivät, joilla työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan palkan, sekä ne poissaolopäivät, jotka aiheutuvat osallistumisesta Puu-ja erityisalojen lii ton liittovaltuuston tai hallituksen kokouksiin sekä turvetuotantoalan tes-neuvottelukunnan ja sen asettamien yhteisten työrvhmien kokouksiin. 1 vöaian Ivhennvs ei kuitenkaan koske enintään viideksi (5) kuukaudeksi määräaikaiseen työsuhteeseen otettuja työntekijöitä. Jos määräaikaista sopimusta jatketaan, kertyvät työajan lyhennysvapaat työsuhteen alusta lukien, mikäli työsuhteen yhteenlaskettu pituus ylittää mainitut 5 kuukautta. Tycinantaja antaa 7.1-kohdan mukaiset vapaapäivät ilmoitettuaan siitä vähintään viikon etukäteen, elleivät työnantaja ja työntekijä ole vapaapäivien ajankohdasta muuta sopineet. Kerrallaan vapaata annetaan vähintään yksi päivä. Vapaapäivät annetaan sen kalenterivuoden loppuun mennessä, jonka aikana ne ovat kertyneet. Poikkeuksellisista syistä voidaan kertyneet vapaapäivät antaa viimeistään seuraavan kalenterivuoden toukokuun loppuun mennessä. 1 lyöajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys korvataan maksamalla työntekijälle annetulla vapaapäivältä palkka kahdeksalta tunnilta. Palkka lasketaan keskilunliansion mukaan.,los 7. 2-kohdan mukaisesti työntekijälle annettujen vapaapäivien määrä ylittää 7.1- kohdan mukaan kertyneiden vapaapäivien määrän, vähennetään ylitys seuraavana kalenterivuonna kertyvien vapaapäivien määrästä tai, jos niin sovitaan, vähennetään ylitystä vastaavien vapaapäivien palkka seuraavan palkanmaksukauden tl Työsuhteen päättyessä työnantaja pidättää työntekijän lopputilistä palkan tämän pykälän tarkoittamilta liikaa annetuilta vapaapäiviltä. Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa työntekijälle palkan tämän pykälä tarkoittamilta antamatta jääneiltä vapaapäivillä. Vuorotyölisät. varallaolo ja hälytysraha 1 Vuorolvölisät 1.3.2003 alkaen m Iltavuorossa työskentelevälle työntekijälle maksetaan iltavuorolisänä 0,73 euroali jokaisella tehdyltä työtunnilta ja yövuorossa yövuorolisänä 1,23 euroa^h jokaisella lehdvllä ivötunnilla. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- tai hätätyötä, mutta jota tehdään kello 18.00-22.00 välisenä aikana, maksetaan iltavuorolisää vastaava korvaus ja työstä, jola tehdään kello 22.00-6.00 välisenä aikana, vövuorolisää vastaava korvaus. Vuorolyölisiä ei oteta huomioon laskettaessa 4 ja 6 :n mukaisia korotettuja palkkoja.
7 Vuorotvölisät 1.3.2004 alkaen - iltavuorolisä 0,75 curoa/h - yöviiorolisa 1,25 curoa/h V^arallaolo Mahdolliseen \ arallaoloon ja siitä suoriletlavaan korvaukseen nähden noudalelaan työaikalakia. m > 1 läklvsraha m 9 Jos työntekijä työnantajan pvynnöstä joutuu poistuttuaan jo työpaikalta osallistumaan työhön vapaa-aikanaan, maksetaan hänelle varsinaisen palkan lisäksi keskituntiansion perusteella määrä>lyvänä hälytysrahana kahden tunnin palkka. llälätvi) ja nuuit tvöaikaa koskevat määrävkset llätätyiuä voidaan teettää työaikalain 21 :n edellyttämin perustein ja tämän työehtosopimuksen mukaisin palkkaehdoin. Työntekijän on työajan alkaessa oltava valmiina työskentelyyn työsopimuksessa sovitulla työmaalla työnantajan osoittamassa paikassa. K) ^ Arkipyhäkorxaus Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään kuukauden ennen uudenvuoden päivää, loppiaista, pitkäperjantaita, toista pääsiäispäivää, vapunpäivää, helatorstaita, juhannusaattoa, juhannuspäivää, jouluaattoa tai ensimmäistä taikka toista joulupäivää, maksetaan arkipyhäkorvauksena mainitulta muuksi viikonpäiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuvalta arkipyhältä keskituntiansion mukainen palkka kahdeksalta tunnilla. Arkipyhäkor\ austa ei makseta työntekijälle, joka on lomautettuna tahi sairauden tai tapatumian johdosta työk\ vvttömänä. m Arkipyhän t>össä olevalle työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvauksen sijasta 200 %:lla korotettu palkka. Itsenäisyyspäivänä työssä olevalle työntekijälle maksetaan lain mukaisen itsenäisyyspäiväpalkan sijasta 200 o:lla korotettu palkka. 11 Palkkaperusteet Työpalkka määrätään joko ajan perusteella laskettavana aikapalkkana tai kokonaan tai osaksi työsuorituksen perusteella laskettavana suoritepalkkana. 12 i} Aikapalkka l'alkkar>'hmät 1.3.2003 alkaen
8 Työi. olka eivät cdcll\1ä ammalillisla koulutusta ja joissa työ on vastuultaan ia kuomiituksiltaan normaalia. 6.63 euroa h 'I yöt. jotka edellyttävät ammatillista koulutusta tai pitkähköä työkokemusta tästä tvöstä. Tvö on luonteellaan itsenäistä ja vastuullista. 6,93 euroa h 'I yöt. jotka vaativat erityisen pitkän oppimisajan sekä sisältävät erittäin suuren vastuun. Fvön kuormittavuus on suurta. 7.29 euroa h Ammattiin opiskelevalle harjoittelijalle maksetaan vähintään 80 prosenttia työkohtaisesta peruspalkasta. Työntekijälle, jolla ei ole työkokemusta tehtävänään olevasta työstä, maksetaan vä hintään 80 prosenttia työkohtaisesta peruspalkasta, iätä työkohtaista peruspalkkaa alempaa palkkaa voidaan maksaa enintään neljän kuukauden ajan. I lenkilökohiainen palkanosa ) Työntekijän henkilökohtainen palkanosa määrämyy hänen suorittaman työn tuloksen, ammatillisen monipuolisuutensa sekä itsenäisen työskentelykykynsä perusteella. Henkilökohtaisen palkanosan suuruus on enintään 25 prosenttia työkohtaisesta peruspalkasta. Mikäli työntekijä siirretään aikapalkkaisessa työssä muutoin kuin tilapäisesti toiseen työhön, hänen palkkaustaan voidaan tarkistaa myös henkilökohtaisen pai kanosan osalta. Alle 4 viikon siirto katsotaan tilapäiseksi. Tuotospalkkio Aikapalkkaisessa työssä voidaan sopia aikapalkan lisäksi maksettavasta tuotospalkkiosta. jonka suuruus määrä\l\y esimerkiksi tehdyn työsuoritteen määrän ja tai laadun perusteella. Hnintään 15 prosentin suuruista tuotospalkkiota laskettuna työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta ei oteta huomioon laskettaessa 4 ja 6 :n mukaisia korotettuja palkkoja. 13 Suoritepalkka ivönantaja ja työntekijä voivat sopia työn tekemisestä suoritepalkalla. Suoritepalkkauksen käytön tulee olla tehtävänä olevaan työhön ja olosuhteisiin soveltuva sekä pemstua tekijöihin, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa. IVöntekijän suoritepalkan tulee ylittää työntekijän henkilökohtainen aikapalkka. l:llei suoritepalkkauksen kä>löstä päästä sopimukseen tai työnantaja laikka työntekijä on irtisanonut siilä tehdyn sopimuksen noudattaen kuukauden irtisanomisaikaa, tehdään työ aikapalkalla.