REXEL AURINKO- SÄHKÖJÄRJESTELMÄT Helpot aurinkosähköratkaisut kiinteistöihin
2 Rexel Finland Oy Rexel Finland Oy on Suomen johtavia sähkötukkuliikkeitä. Tuomme maahan, myymme ja markkinoimme sähköasennustarvikkeita, valaisimia, kaapeleita, sähkö-ja televerkkotarvikkeita, teletuotteita, antenneja, teollisuuden komponentteja ja lämpötuotteita. Myyntiohjelmassamme on 73 000 tuotetta, 500 toimittajalta ympäri maailmaa. Laajan tuoterepertuaarin lisäksi tarjoamme tehokkaan toimitusprosessin sekä kattavan valikoiman erilaisia energiatehokkuutta tehostavia palveluratkaisuja. Asiakkaitamme ovat muun muassa sähköurakoitsijat, teollisuusyritykset sekä sähkö- ja televerkkoyhtiöt. Asiakaskuntaamme palvelee 24 myymälää ympäri Suomea, joista suurin osa on sopimusasiakkaille auki. Tämän lisäksi seitsemän itsepalveumyymälää mahdollistaa sähköteknisten tuotteiden noudon ja oston sopimusasiakkaille kellon ympäri viikon jokaisena päivänä. Tytäryhtiömme operoivat Venäjällä ja Eestissä.
3 Sisällysluettelo 1 Mitä on aurinkosähkö ja kuinka se toimii? 2 Aurinkopaneelit 3 Invertterit 4 Kytkentäkaavio 5 Kiinnitysratkaisut 6 Valmiit aurinkosähköjärjestelmät 7 Usein kysytyt kysymykset 4 8 9 10 11 12 13
4 1 Mitä on aurinkosähkö ja kuinka se toimii? Energiaa auringosta Aurinko tarjoaa ehtymättömän ja puhtaan energialähteen valona ja lämpönä. Auringon vuosittain säteilemä energiamäärä on 8000 kertaa suurempi kuin maapallon kokonaisenergiankulutus. Tämä ilmainen energia saadaan talteen käyttämällä aurinkosähköpaneeleita. Jos olet suunnitellut asentavasi aurinkosähköä, on tämä opas sinua varten. Ympäristöystävällisyys Aurinkosähkö on valinta puhtaamman ympäristön puolesta. Järjestelmän asennuksen jälkeen pystytään tuottamaan puhdasta energiaa ilman CO 2 -päästöjä. Kun ottaa tuotannossa syntyvät päästöt huomioon, aurinkosähköjärjestelmä maksaa päästöissä itsensä takaisin noin kahdessa vuodessa käyttöönotosta. Yksi asennettu kilowatti säästää vuosittain CO 2 -päästöjä noin 0,7-1,3 tonnia. Kuinka aurinkosähkö toimii? Auringon valo, tai oikeastaan päivänvalo, muunnetaan aurinkokennon puolijohdinmateriaalissa sähkövirraksi. Päivänvalon osuessa kennon puolijohteisiin elektronit lähtevät liikkeelle synnyttäen tasasähköä (DC). Kennot kytketään keskenään sähköisesti sarjaan, josta muodostuu aurinkopaneeli. Sarjaan kytkettyjen kennojen ympärille laitetaan lasi- ja muovilevyt suojaamaan kennoja. Tämä yhdistelmä kehystetään tyypillisesti alumiinisella kehyksellä. Näin saadaan paneeli, joka kestää muuttuvat sääolosuhteet ja mekaanisen rasituksen.
5 Aurinkopaneelit ketjutetaan sarjaan ja paneelien tuottama tasasähkö johdetaan kaapeleita pitkin vaihtosuuntaajalle eli invertterille. Invertteri muuntaa tasasähkön sähköverkkoomme soveltuvaksi vaihtosähköksi (AC). Invertteriltä sähkö siirretään kaapelia pitkin sähkökeskukseen, josta se saadaan käyttöön tukemaan kiinteistön sähkönkulutusta. Aurinkosähköjärjestelmän koosta riippuen aurinkopaneelien tuottamalla sähköllä on mahdollista korvata isokin osa kiinteistön sähkönkulutuksesta. Mitä tarkoittaa kwp ja kwh? Aurinkosähkön yhteydessä tehosta puhutaan kwp:nä eli kilowattipeakinä. Tällä tarkoitetaan huipputehoa, joka saadaan parhaimmillaan tuotettua. Huipputeho eli kwp riippuu järjestelmän koosta. Vuotuista sähköntuottoa mitataan kwh:na eli kilowattitunteina. Tämä ilmoittaa, kuinka paljon asennettu järjestelmä vuosittain tuottaa sähköä. Tyypillisesti jokainen asennettu kwp tuottaa vuosittain noin 800 850 kwh:a sähköä. Esimerkkinä voidaan käyttää tyypillistä sähkölämmitteistä omakotitaloa, jonka vuotuinen sähkönkulutus on noin 20 000 kwh:a. Tällöin 2 kwp:n järjestelmällä saadaan tuotettua noin 9 % sähkönkulutuksesta. Monipuolisuus Aurinkopaneelit ovat tyypillisesti kooltansa noin 1 m x 1,7 m. Aurinkosähkö sopii kaikenlaisiin ja kaikenkokoisiin rakennuksiin - omakotitaloista kouluihin, toimistoihin, kauppakeskuksiin sekä teollisuuskiinteistöihin. Paneeleita voidaan asetella pystyyn tai vaakaan katon muotojen mukaisesti. Järjestelmän koko voi vaihdella omakotitalon muutaman paneelin järjestelmästä aina tuhansien paneeleiden voimalaitoksiin. Kiinnitysratkaisuja löytyy erilaisille kattomateriaaleille niin tasakuin harjakatoille. Sovellukset Aurinkosähköstä puhuttaessa ajatellaan usein, että aurinkosähköä käytetään vain paikoissa, missä yleistä sähköverkkoa ei ole, kuten kesämökeillä. Tänä päivänä aurinkosähkö on kuitenkin toimiva ratkaisu tukemaan ja pienentämään kiinteistön sähkönkulutusta. Yksinkertaistetusti aurinkosähkö voidaan jakaa kahteen kategoriaan: off-grid- ja on-grid -järjestelmiin. Off-grid Off-grid -järjestelmät ovat yleisestä sähköverkosta irrallaan olevia järjestelmiä. Käyttökohteet ovat usein kesämökeillä ja järjestelmät pieniä, tyypillisesti yksi tai kaksi noin 130 W:n paneelia, lataussäädin, vaihtosuuntaaja sekä akut. Järjestelmän tarkoituksena on useimmiten saada kiinteistöön valoa, televisio näkymään sekä puhelin ladattua. On-grid On-grid -järjestelmät toimivat yleisen sähköverkon rinnalla. Paneelit ovat usein teholtaan 250 W tai sitä suurempia. Käyttökohteesta ja tarpeesta riippuen paneelien määrät alkavat kuudesta kappaleesta aina tuhansiin paneeleihin saakka. Järjestelmät toimivat ilman akkuja ja tuottavat osan kiinteistön kuluttamasta sähköstä. Mikäli järjestelmä tuottaa ylimääräistä sähköä, syötetään se valtakunnan sähköverkkoon.
6 Auringon säteily Suomessa Vastoin yleistä käsitystä aurinko paistaa Suomessa lähes Keski-Euroopan tapaan. Eteläisen Suomen vuosittainen säteilyn määrä vastaa Pohjois-Saksan säteilyn määrää. Auringosta saadaan energiaa aina pohjoisinta Suomen myöten. Säteilyn määrä kuitenkin vaihtelee kuukausitasolla voimakkaasti. Joulukuusta helmikuuhun säteilyn määrä on vain murto-osan kesäkuukausien säteilyn määrästä. Etelä-Suomessa maaliskuun ja syyskuun välisenä aikana säteilyenergiasta saadaan noin 90 %. Paneelien pinnalle säteilevään päivän valoon vaikuttaa, mihin ilmansuuntaan paneelit asennetaan sekä paneelien asennuskulma. kwh 700 600 500 400 300 200 100 0 Vantaa (n. 4200 kwh/a) Jyväskylä (n. 4000 kwh/a) Rovaniemi (n. 3800 kwh/a) Esimerkki 5 kwp:n järjestelmän sähköntuotosta.
7 Paneelien asettelu Paras vaihtoehto on sijoittaa paneelit osoittamaan etelään ja asentaa ne 30 50 asteen kulmaan. Paneelit voidaan käytännössä asentaa mihin tahansa suuntaan ja kulmaan, mutta sähköntuotto heikkenee, kun poiketaan optimiolosuhteista. Pohjoisen suuntaan paneeleita ei suositella asennettavaksi. Kun tiedetään asennuksen ilmansuunta ja asennuskulma, voidaan laskea arvioitu vuotuinen sähköntuotto. Alla olevasta kuvasta selviää tyypillisen omakotitalon sähköntuotto eri ilmansuuntiin. Pohjoinen 63 % Itä 81 % Länsi 82 % Etelä 100 % Tuottoarvio Etelä-Suomen alueella Paneelien teho: 1 kwp = 1 000 Wp. Paneelien asettelukulma/kattokulma 25. Tuoton keskiarvot: Itä: 738 kwh/kwp = 81 % Etelä: 907 kwh/kwp = 100 % Länsi: 747 kwh/kwp = 82 % Pohjoinen: 568 kwh/kwp = 63 % Varjostukset Kaikki varjot yksittäisen paneelin pinnalla vaikuttavat koko järjestelmän sähköntuotantoon. Sarjaan kytkettyjen paneelien kokonaistuotto määräytyy heikoimmin tuottavan paneelin mukaan. Näin ollen paneelit pitäisi asentaa siten, että paneelien pinnalle ei syntyisi varjoja. Järjestelmä ei tarvitse suoraa auringonpaistetta, vaan järjestelmä tuottaa sähköä myös pilvisinä päivinä. Pilvisenä päivänä sähköntuotto on noin kolmasosan siitä määrästä, mikä tuotettaisiin aurinkoisena päivänä.
8 2 Aurinkopaneelit Aurinkopaneeli muodostuu sarjaankytketyistä piikennoista, johtimista sekä eristävästä muovipinnasta. Paneelia suojaa lasi ja alumiiniset kehykset. Monikiteiset paneelit (polykristalli) Monikiteisten paneelien hyötysuhde on tällä hetkellä noin 11 15 %. Väriltään ne ovat sinisiä. Aurinkosähköjärjestelmissä on useimmiten käytössä monikiteiset paneelit, sillä ne ovat hinnaltaan edullisempia kuin yksikiteiset paneelit. Edullisemman hinnan vuoksi kynnys ryhtyä aurinkosähkön pientuottajaksi on pieni. Yhtä kilowattia kohden vaadittu asennuspinta-ala on noin 7 9 m². Yksikiteiset paneelit (monokristalli) Yksikiteisten paneelien hyötysuhde on tällä hetkellä noin 13 17 %. Yksikiteiset paneelit ovat hieman kalliimpia johtuen valmistustavasta. Ne ovat väriltään mustia ja sopivat näin ollen hyvin tyypillisille tummille tai punaisille katoille. Yhtä kilowattia kohden vaadittu asennuspinta-ala on noin 6 8 m².
9 3 Invertterit Aurinkopaneelien tuottama tasasähkö ei sellaisenaan kelpaa yleiseen sähköverkkoon. Tasasähkö tulee muuttaa vaihtosähköksi. Tähän käytetään vaihtosuuntaajaa eli invertteriä. Invertterin koko määräytyy paneelien yhteistehon mukaan. Invertterin teho pyritään mitoittamaan vastaamaan paneelien tuottamaa maksimitehoa. Näin hyötykäyttöalue saadaan maksimoitua ja järjestelmä tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla sähköä. Invertteriin on mahdollista lisätä etälukulaitteita, jolloin järjestelmän toimintaa pystytään seuraamaan esimerkiksi tietokoneella tai tabletilla. Käyttöönoton jälkeen invertterille ei tarvitse tehdä juuri mitään. Sähkökatkojen jälkeen invertterit kytkeytyvät automaattisesti tuottamaan sähköä. Invertterissä on näyttö, jolta voi nähdä perustiedot, kuten sähkön hetkellinen tuotto, sähkön kokonaistuotanto käyttöönotosta alkaen, invertterin tila sekä mahdolliset vikakoodit. Ainoa huoltotoimenpide, joka invertterille täytyy tehdä, on pitää laite puhtaana. Tähän riittää ulkopintojen imurointi ja pyyhkiminen kostealla liinalla. Sähköisen kytkennän tai suojakansien irrottaminen on ehdottomasti kiellettyä. Mikäli vikakoodeja ilmenee, on käyttäjän otettava aina yhteys järjestelmän asentaneeseen urakoitsijaan. Urakoitsija ohjeistaa vikakoodista riippuen, miten tilanteessa kuuluu toimia.
10 4 Kytkentäkaavio Aurinkosähköjärjestelmän suojaus Sähköverkkoon kytkettävän aurinkosähköjärjestelmän suojauksen suunnittelussa järjestelmää, vaihtosuuntajaa ja paneeleita pidetään kuormituksena ja yleistä sähköverkkoa tehonlähteenä. Paneelit eivät tuota suurta vikavirtaa, mutta ulkoiset tekijät, kuten salamat, voivat tuottaa suurtakin vikavirtaa. Ylivirtasuojat tarvitaan suojaamaan järjestelmää yleisestä sähköverkosta tulevilta ylivirroilta ja muilta vikatilanteilta. Yleisesti ottaen sähköverkon vikatilanteita varten pää- ja/ tai ryhmäkeskuksesta löytyy tarvittavat suojalaitteet. Asianmukaisella ylivirta- ja ylijännitesuojauksella saadaan turvattua aurinkosähköjärjestelmän osat (vaihtosuuntaaja ja paneelit) sähköverkossa sattuvilta vikatilanteilta. AC-puolen suojaus Mikäli pää-/ryhmäkeskuksessa ei ole T2-luokan ylijännitesuojia, voidaan niitä suositella asennettavaksi. Tällä keinoin saadaan suojattua vaihtosuuntaaja sähköverkosta päin tulevilta ylijänniteiltä. Tässä yhteydessä on huomioitava vaihtosuuntaajan ja keskuksen välisen kaapeloinnin välimatka. Välimatkan ylittäessä 10 m suositellaan T2-luokan suojia asennettavaksi myös vaihtosuuntaajan läheisyyteen. Vaihtosähköpuolella on myös muistettava, että aurinkosähköjärjestelmä on oltava irtikytkettävissä yleisestä sähköverkosta. Suositeltavaa on asentaa asianmukainen lukittava turvakytkin. DC-puolen suojaus Mikäli kaapelin jatkuva virtakestoisuus on vähintään 1,25-kertainen oikosulkuvirtaan nähden, voidaan ylivirtasuojaus jättää pois. DC-puolella ylijännitesuojausta voidaan suositella turvaamaan vaihtosuuntaajaa. Sähköinen irtikytkentä on oltava mahdollinen myös DC-puolella. Useissa vaihtosuuntaajissa on itsessään DC-kytkin, mutta tilanteessa, jossa vaihtosuuntaaja ei ole paneelien välittömässä läheisyydessä, voidaan suositella asennettavaksi turvakytkin myös tasasähköpuolelle paneeliketjun välittömään läheisyyteen. Pääkeskus/ryhmäkeskus Pääpotentiaalin tasauskisko Ylivirtasuoja L1 L2 L3 N PE T2-luokan ylijännitesuoja tarvittaessa Turvakytkin Aurinkopaneeli Turvakytkin Tasajännitepääkaapeli T2-luokan ylijännitesuoja tarvittaessa DC AC L1 N PE Ylivirta- ja ylijännitesuojat tarvittaessa Liitäntäkotelo
11 5 Kiinnitysratkaisut Minne kiinnitän järjestelmän? Luonnollinen sijoituspaikka aurinkopaneeleille on rakennuksen katolla. Katolla on yleensä vapaata tilaa, puut eivät varjosta kattoa eikä sinne keräänny likaa. Paneelit asennetaan katolle käyttäen alumiinisia kiinnityskiskoja. Harjakatolle paneelit sijoitetaan useimmiten katon suuntaisesti, tasakatoille käytetään muovista tai alumiinista valmistettua kiinnitysratkaisua, jolla saadaan tehtyä haluttu asennuskulma. Kiinnitys harjakattoon Harjakatolle paneeleita kiinnittäessä asennus on hyvin samankaltainen kuin lumiesteiden asennusten kanssa. Kiinnityspiste katon ja paneelien alla kulkevien alumiinikiskojen välillä vaihtelee katon materiaalista riippuen. Kiinnityspisteiden määrään vaikuttaa paneelien lukumäärä. Paneelien asennuksen kulma vaikuttaa sähköntuottoon. Useimmiten omakotitalojen kattokulma vaihtelee noin 18 ja 38 asteen välillä. Siitä huolimatta paneelit asennetaan katon suuntaisesti. Optimikulmaa pienempi asennuskulma on sähköntuoton kannalta parempi vaihtoehto kuin liian jyrkkä kulma. Kiinnitys tasakatolle Asennettaessa paneeleita tasakatolle asennusvaihtoehtoja on useita. Ratkaisut voivat olla kattorakenteisiin kiinnitettäviä tai rakenteiden päällä lisäpainojen avulla vapaasti kelluvia. Vapaasti kelluvan ratkaisun etuna voidaan pitää sitä, että vesikatetta ei tarvitse läpäistä, vaan katto pysyy ehjänä. Tämä tarkoittaa usein kuitenkin sitä, että asennustelineet tarvitsevat lisäpainoja. Lisäpainojen määrään vaikuttaa rakennuksen korkeus sekä tuulta estävät elementit. Lisäpainojen tarve on tyypillisesti muutamista kymmenistä kiloista aina 150 kiloon paneelia kohti. Vapaasti kelluva järjestelmä on helppo lisätä jo olemassa olevaan rakennukseen, mikäli katon rakenteet ovat riittävän vahvat. Rakenteisiin kiinnitettävät ratkaisut ovat useammiten kevyempiä. Uuden rakennuksen tai katon kohdalla olisi syytä huomioida mahdolliset paneelien jälkiasennukset. Katolle voidaan laittaa valmiit kiinnityspisteet aurinkopaneeleita varten, vaikka järjestelmää ei vielä asennettaisikaan. Yhteistä tasakattojen asennustelineille on niiden muodostama kulma, joka on usein 15 ja 30 asteen välillä. Näin saadaan optimoitua käytössä oleva tila sähköntuottoon. Paneelit voidaan sijoittaa lähekkäin ilman, että ne varjostavat toisiaan.
12 6 Valmiit aurinkosähköjärjestelmät Kuluttajan näkökulmasta aurinkosähköjärjestelmän hankkiminen on hyvin helppoa. Yhdestä paikasta on saatavissa kaikki tarvittavat tarvikkeet, asennus sekä asiantunteva ja ammattitaitoinen apu järjestelmän käyttöön. Valmiit järjestelmät on suunniteltu sopimaan kaiken kokoisten kiinteistöjen käyttötarpeeseen. Pienin järjestelmä on kooltansa 6 paneelia, ja järjestelmää voidaan kasvattaa siitä aina satojen paneelien pienvoimalaitoksiin. Näin olleen kiinteistön perussähkönkulutus pystytään kattamaan osittain tai kokonaan aurinkosähköllä. Vakiovaihtoehdoista löytyy järjestelmät suurempaankin kulutukseen, jolloin voidaan tuottaa jopa koko kiinteistön tarvitsema sähkönkulutus. Rexel Finland Oy tarjoaa paketeissaan kiinnitysratkaisut erilaisille kattomateriaaleille: niin harja- kuin tasakatoille. Valmiit tuotepaketit sisältävät kaiken, mitä tarvitset aloittaaksesi sähkön pientuotannon! Tuotteet ovat keskenään yhteen sopivia ja soveltuvat Suomen olosuhteisiin vuoden ajasta riippumatta. Lisäksi Rexelin kautta hoituu järjestelmän ylimääräinen suojaus salamoiden aiheuttamiin ylijännitteisiin. Esimerkkejä valmiista aurinkosähköjärjestelmistä: Järjestelmä Teho W Pinta-ala m² Arvioitu vuosituotto kwh 6 paneelia 1 500 10 1 250 9 paneelia 2 250 15 1 900 12 paneelia 3 000 20 2 500 18 paneelia 4 500 30 3 800 24 paneelia 6 000 40 5 000
13 7 Usein kysytyt kysymykset 1. Mitä on aurinkosähkö? Aurinkosähkö on uusiutuvaa energiaa, joka on tuotettu useimmiten katoille asennetuilla aurinkopaneeleilla, jotka muuttavat päivänvalon sähköksi. Aurinkopaneelikennot on valmistettu puolijohtavasta materiaalista (usein kiteisestä piistä), joka tuottaa sähköisen varauksen suorassa tai heijastuvassa päivänvalossa. 2. Miten aurinkosähkö eroaa muista aurinkoenergiamuodoista? Aurinkoenergiasta puhuttaessa on olemassa neljä pääaluetta: 1. Aurinkosähköjärjestelmät, jotka muuntavat päivänvalon suoraan sähköksi käyttäen puolijohtavasta materiaalista valmistettuja paneeleja. 2. Keskitetty aurinkoenergiajärjestelmä, jossa auringon valo heijastetaan tuottamaan lämpöä, joka muutetaan sähköksi. 3. Aurinkolämpöjärjestelmät, joissa käytetään aurinkokeräimiä, jotka lämmittävät joko suoraan vettä tai putkissa kiertävää nestettä, joka lämmittää säiliössä olevan veden. 4. Aurinkokeräimet tai -seinät, joilla voidaan esilämmittää rakennuksen tuloilma. 3. Miten aurinkosähkö toimii? Aurinkopaneelissa päivänvalon energia muunnetaan sähköksi ja syötetään invertterille. Invertteri muuntaa tasasähkön vaihtosähköksi, jotta se voidaan yhdistää kiinteistön sähköjärjestelmään. Kun järjestelmä tuottaa enemmän sähköä kuin kiinteistö kuluttaa, viedään ylimääräinen sähkö verkkoon. Yöllä kiinteistö ottaa sähkön normaalisti sähköverkosta. 4. Mitkä ovat aurinkosähkön hyödyt? Kun järjestelmä on asennettu ja kytketty, on sinulla oma sähkönsyöttöjärjestelmä, jolla saat tuotettua ilmaista energiaa. Rahan säästämisen lisäksi säästät myös ympäristöä, sillä järjestelmän tuottamasta sähköstä ei synny CO 2 -päästöjä. Tuotat siis useiden vuosien ajan puhdasta energiaa. Aurinkosähköjärjestelmät ovat myös äänettömiä, sillä ne eivät sisällä liikkuvia osia. Järjestelmän käyttöikä on pitkä ja se vaati vain vähän huoltoa. 5. Mihin voin asentaa aurinkopaneelit? Useimmiten aurinkopaneelit asennetaan kiinteistön katolle, mutta paneelit voidaan asentaa myös maahan erillisellä asennustelineellä. Lisäksi aurinkopaneelien oikea suuntaaminen on erittäin tärkeää. Maksimitehon kannalta paneelien tulisi vastaanottaa mahdollisimman paljon päivänvaloa, joten paneeleja ei kannata sijoittaa varjostavien rakennusten tai puiden alle. Asennuskulma määräytyy maantieteellisen sijainnin mukaan, Suomessa kulma on 30 50. Harjakatoille paneelit asennetaan usein lappeen kulman mukaan, jolloin julkisivu ei juurikaan muutu.
14 6. Miten paneelien eri asennot vaikuttavat energian tuottoon? Jos optimikulmaa ei saavuteta, voidaan yli 90 % maksimaalisesta vuosittaisesta energiasta saavuttaa 10 50 kulmassa. Etelään päin olevat pystyseinät tuottavat noin 70 % maksimista. 7. Mikä vaikutus on varjoilla? Pienetkin varjot voivat aiheuttaa merkittäviä pudotuksia energian tuotossa. Sarjaan kytkettyjen aurinkopaneelien tuottama kokonaisteho määräytyy vähiten tuottavan paneelin mukaan. Esimerkiksi kuuden 250 W paneelin järjestelmän maksimituotto on 1500 W. Jos yksi paneeleista on varjossa ja tuottaa vain kolmasosan tehosta, noin 80 W, on järjestelmän kokonaistuotto vain 480 W. 8. Mitä huoltoa ja puhdistusta aurinkosähköjärjestelmä vaatii? Järjestelmä vaatii vain vähän huoltoa. Yleisesti paneelit pysyvät puhtaana itsestään, mikäli paneelien kulma on vähintään 15 astetta. Pelkkä sade riittää pitämään paneelit puhtaana, mutta kertynyt lika voi vaikuttaa järjestelmän suorituskykyyn. Paikasta riippuen likaa voi toki kertyä enemmän. Äärimmäisissä tapauksissa runsas pöly voi pienentää järjestelmän tehoa noin 10 %. Paneelit voidaan pestä tarpeen vaatiessa joko vesiletkulla tai saippuavedellä pehmeää harjaa käyttäen. Lisäksi järjestelmän kiinnitykset on syytä tarkistaa vuosittain. 9. Minkä kokoisen järjestelmän tarvitsen? Kysymykseen ei ole yhtä vastausta. Järjestelmän koko riippuu investoinnin määrän lisäksi siitä, kuinka paljon sähköä halutaan tuottaa tai kuinka paljon paneeleille on tilaa. Ei ole välttämätöntä tuottaa kaikkea sähköä aurinkosähköjärjestelmällä, kun kiinteistö on edelleen kytkettynä kantaverkkoon. Mikäli aurinkosähköjärjestelmä tuottaa puolet kiinteistösi sähkönkulutuksesta, on vaikutus hiilijalanjälkeen huomattava. 10. Kuinka paljon energiaa tarvitsen? Sähkönkulutus riippuu kiinteistöstä. Kannattaa käydä läpi edellisiä sähkölaskuja, joista selviää keskimääräinen sähkönkulutuksesi. Paneelien määrällä vaikutetaan sähköntuottoon. 11. Mitä jos tuotan sähköä enemmän kuin kulutan? Kun järjestelmän sähköntuotanto on enemmän kuin kiinteistön kulutus, siirtyy ylimääräinen sähkö kantaverkkoon. Tällä hetkellä Suomessa ei ole käytössä yleistä takaisinmaksutariffia, mutta asiasta kannattaa keskustella paikallisen sähköyhtiön kanssa.
15 12. Tarvitseeko aurinkosähköjärjestelmä akut? Ei. Rexelin aurinkosähköjärjestelmät ovat kiinteistön yleiseen sähköverkkoon kytkettäviä. Kun järjestelmä ei tuota sähköä, kiinteistösi ottaa sähkön normaalisti kantaverkosta. Jos järjestelmä tuottaa sähköä enemmän kuin kuluttaa, siirtyy ylimääräinen sähkö kantaverkkoon. 13. Mitä tapahtuu, kun kantaverkossa on sähkökatko? Aurinkosähköjärjestelmä kytkeytyy turvallisuussyistä pois käytöstä. Näin varmistetaan, ettei kantaverkkoon synny takajännitettä josta voi aiheutua vaaratilanne kantaverkossa työskenteleville asentajille. 14. Kuinka pitkään aurinkosähköjärjestelmä toimii? Aurinkopaneelien käyttöikä on pitkä, jopa yli 30 vuotta. Invertterien käyttöikä on paneeleita pienempi, mutta kuitenkin keskimäärin noin 15-20 vuotta. Järjestelmän toiminta-ajan aikana tuotat ilmaista sähköä ja samalla olet pienentänyt hiilijalanjälkeäsi huomattavasti! 15. Kuinka pitkään asennus kestää? Kuuden paneelin asentamiseen on syytä varata noin työpäivä. Asennusaikaan vaikuttavat katon materiaali ja kulma sekä se, onko kyseessä tasakatto vai harjakatto. 16. Heijastaako paneelien lasi valon pois paneelista? Ei. Aurinkopaneelit on rakennettu niin, että edessä olevassa lasissa on kaksi ominaisuutta, jotka vähentävät heijastumista. Optimaalisen sähkön saannin vuoksi lasi on käsitelty heijastumista ehkäisevällä päällysteellä, joka parantaa valon läpipääsyä aurinkokennoihin. Lisäksi lasin ulkopinnalla on rakeinen koostumus, jonka ansiosta lasissa on mattapinnan kaltainen viimeistely. Nämä kaksi ominaisuutta vähentävät huomattavasti heijastumista verrattuna perinteiseen lasitukseen. 17. Heikkeneekö aurinkopaneelien tehontuotto vuosien myötä? Aurinkopaneelien tehontuotto heikkenee vuosien myötä. Se, kuinka paljon, riippuu paneelien laadusta. Laadukkailla paneeleilla tehonalenema on vain 0,6 % luokka vuositasolla. Paneelivalmistajien täytyy kuitenkin luvata että 25 vuoden jälkeen paneelit tuottavat luvatusta tehosta vähintään 80 %.
Yhteystiedot Rexelin valtakunnallinen myymäläverkosto palvelee asiakkaitaan. PALVELUMYYMÄLÄT Espoo Martinsillantie 2 02270 Espoo puh. 010 5093 250 Helsinki (Hermanni) Kyläsaarenkatu 9 D 00580 Helsinki p. 010 5093 418 Oulu Jääsalontie 10 90400 Oulu puh. 010 5093 850 Pori Hevoshaankatu 7 C 28600 Pori puh. 010 5093 780 Helsinki (Pasila) Asemapäällikönkatu 7 00520 Helsinki puh. 010 5093 400 Hyvinkää Metsäkaari 3 05460 Hyvinkää puh. 010 5093 660 Joensuu Teollisuuskatu 23 80100 Joensuu puh. 010 5093 Raahe Antinkankaantie 28 92130 Raahe puh. 010 5093 885 Rauma Isometsäntie 9 26100 Rauma puh. 010 5093 740 Rovaniemi Teollisuustie 15 96320 Rovaniemi puh. 010 5093 870 Jyväskylä Alasinkatu 1-3 40320 Jyväskylä puh. 010 5093 640 Seinäjoki Mestarintie 8 60100 Seinäjoki puh. 010 5093 750 Kotka Takojantie 4 B 48220 Kotka puh. 010 5093 460 Kuopio Leväsentie 2 70700 Kuopio puh. 010 5093 800 Tampere Sammon valtatie 92 33560 Tampere puh. 010 5093 600 Turku Louhimontie 4 21280 Raisio puh. 010 5093 700 ITSEPALVELUMYYMÄLÄT Kuusamo Oravantie 3 93600 Kuusamo puh. 010 5093 691830 Vaasa Varastokatu 8 65100 Vaasa puh. 010 5093 670 Forssa Kutomokuja 2 C 1 30100 Forssa puh. 010 5093 730 Kerava Jäspilänkatu 18 04250 Kerava p. 010 5093 539 Lahti Alavankatu 2 15610 Lahti puh. 010 5093 440 Lappeenranta Mäntysuonkatu 6 53550 Lappeenranta puh. 010 5093 480 Nokia Kolmenkulmantie 1 37150 Nokia Puhelin: 050 5093 612 Vantaa (Vapaala) Torpantie 2 01650 Vantaa puh. 010 5093 570 Vantaa (Virkamies) Virkatie 7 01510 Vantaa puh. 010 5093 500 Hamina Teollisuuskatu 16 49400 Hamina Puhelin: 010 5093 541 Hämeenlinna Luukkaankatu 2 13110 Hämeenlinna Puhelin: 050 5093 669 Kaarina Hallimestarinkatu 17 20780 Kaarina puh. 010 5093 799 Kouvola Kaitilankatu 17 45130 Kouvola puh. 010 5093 590 Valkeakoski Sammonkatu 3 37600 Valkeakoski puh. 010 5093 616 Varastokatu 9, (PL 360), 05801 Hyvinkää, puh. 010 5093 11, fax 010 5093 222 Valtakunnallinen Contact Center, puh. 010 5093 880 contact.center@rexel.fi e-tukku@rexel.fi 24h-päivystyspalvelu puh. 010 5093 255