Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUSKUULUMISIA

RANNIKON PUOLUSTAJA Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen ja Rannikon Puolustajain Killan julkaisema tiedotuslehti 5. Vuosikerta N:o 4/62 Joulukuu 1962 RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERIYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUSKUULUMISIA RtTJY:n puheenjohtaja eversti V Karvinen RtTJY:n tämän vuoden vuosikokous pidettiin 25. 11. 62 Turussa ilahduttavan runsaan jäsenmäärän läsnäollessa: 78 paikalla olevaa ja 18 valtakirjalla edustettua jäsentä. Aluksi tutustuimme lähes 2:n tunnin ajan Turun linnan entisöityihin juhlakerr oksiin fil tri C J Gardbergin asiantuntevalla johdolla. Oli erittäin mielenkiintoista saada kuulla sen ajan linnanväen elämästä ja elintavoista linnan paksujen muurien suojassa. Kuningattaren juhlasalissa ojennettiin oppaallemme Rannikkotykistön historiateos yhdistyksen kiitollisuuden osoituksena. Linnan kasarmin ruokasalissa nautitun lounaan jälkeen alkoi vuosikokous Turun kasarmin upseerikerholla. Vuosikokousesitelmän Turun saaristosta piti evl A Kurki selvitellen sen väestöön, liikenneyhteyksiin ja puolustukseen liittyvien kysymyksien kehittymistä. Iloksemme totesimme, että viimeksi mainitussa suhteessa uusi aika on alkamassa Turun saaristossakin. Tervehdyksensä vuosikokoukselle esittivät kunniajäsenemme kenrl V Valve, 2. divisioonan esikuntapäällikkö ev O J Lehti, Varsinais-Suomen reserviupseeripiirin ja Turun reserviupseerikerhon johtaja kapt S S il j a mäki sekä RSKY:n tri Tony Järvinen. Viimeksi mainitun yhdistyksen Turun osaston tarjoamien maukkaiden kahvien jälkeen alkoi varsinainen vuosikokous TurRtR:n komentajan ev V Hassisen puheenjohdolla. Yhdistyksen toiminta- ja tilikertomuksien hyväksymisen jälkeen nuorennettiin johtokuntaa varsin tuntuvasti valitsemalla erovuoroisten jäsenten tilalle evl V Vuorela, kapt J S Simonen, kapt J Lintunen ja ltn J Niska. Varajäseniksi tulivat maj A Kajaani, kapt L Rannisto, kapt A Tukiainen ja kapt O Vehmas. Entisen johtokunnan esittämä tulevan vuoden toimintasuunnitelma aiheutti keskustelua ja lisäevästyksiä uudelle johtokunnalle. Toveripäivällisten aikana pidettyjen puheitten pääteemana oli Rannikon Puolustajain Killan ja yhdistyksemme yhteistoiminnan muovautuminen alusta alkaen oikeille urille esimerkiksi Killan juuri perustetun Turunmaan paikallisosaston puheenjohtajan kapt J V erannon esittämin tavoittein. Palveluksessa olevien varusmiestemme palkitseminen oli vilkkaan keskustelun kohteena ja monet evp jäsenemme lupautuivat osallistumaan asian taloudellisen puolen järjestämiseen kunhan ensiksi palkitsemistapakysymys on loppuun harkittu. RannJP:n komentajan evl T Knuuttilan erotessa nyt sekä vakinaisesta palveluksesta että yhdistyksemme johtokunnan jäsenyydestä pohdittiin suppeammassa piirissä mainitun joukko-osaston upseeriston ja aselajimme tulevasta yhteydestä. Tällöin tuli

RtYU:nt< den 1962 lrcarreltca 1. Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen 29. toimintavuosi kului rauhallisesti vuodelle laaditun suunnitelman puitteissa. Johtokunta kokoontui 7 kertaa vuoden aikana päättämään yhdistyksen johtamisasioista. 2. Yhdistys menetti vuoden aikana viisi ansioitunutta jäsentään: 13. 1. kuoli maj evp H P R a v i a, 1, 3 evl evp V A Alkio, 23. 4 ev P E n k a i n e n ja 4.9 dipl ins T O S a r a h e i m o. Heidän poismenonsa surujuhlaan on yhdistyksen puolesta johtokunta osallistunut. 3. Tämä' tiedotuslehtisemme "Rannikon Puolustaja" on lisännyt neljäntenä ilmestymisvuotenaan levikkiään n 200 kappaleella ja on muodostumassa jokaisen rannikon puolustajan omaksi lehdeksi. Toivottavasti ensi vuonna on sen painos jo yli tuhat kappaletta. 4. Rannikkotykistön vuosikirjaa IX-1962 on vielä muutama kappale myytävänä. Rannikon puolustuksesta kiinnostuneelle kirja on välttämätön, joten johtokunta toivoo, että jokainen sen itselleen hankkii, esimerkiksi vielä joulupukin konttiin. 5. Rannikon Puolustajain kilta perustettiin 16. 4. 1962. Sen johtokunnassa edustavat ev V Karvinen ja evl evp N Simonen yhdistystämme ja toimintaamme. 6. Johtokunta on edelleen jatkanut palkitsemislinjaansa sekä jäsentensä että kadetti- ja upseerikurssien keskuudessa. Edellisessä vuosikokouksessa Hangossa johtokunta luovutti evl evp N Simoselle tyylitellyn Canet-tykin 60-vuotispäivän ja 20-vuotisen tuloksellisen johtokuntatyöskentelyn johdosta. Parhaalle Merisotakoulun rannikkotykistökadetille ltn J Knuuttilalle, puheenjohtaja luovutti tunnustukseksi laskutikun. Samoin on vuoden aikana palkittu Rannikkotykistön historia-teoksella Merisotakoulun upseerikurssiah rannikkotykistöjen parhaat oppilaat. Rt U Y: N VUOSIKOKOUS PÖYTÄ KI R J ASTA Varsinaisen vuosikokouksen avasi yhdistyksen puheenjohtaja ev V Karvinen. Avaustervehdyksen jälkeen hän esitti vuosikokoukselle tulleet sähkeet ja tervehdykset. Vuosikokouksen puheenjohtajana toimi vanhan tavan mukaan paikallisen joukko-osaston komentaja, ev V Hassinen. Yhdistyksen sihteerin kapt O Vehmaksen esitettyä toimintakertomuksen ja taloudenhoitajan maj V Lappisen tilinpäätöksen, kokous hyväksyi ne moitteitta ja myönsi johtokunnalle tili- ja vastuuvapauden. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen yksimielisesti ev V Karvinen. Yhdistyksen johtokunta vuodeksi 1963 on seuraava: POIMITTUA Puheenjohtaja ev V Karvinen ja jäsenet evl N Simonen, evl V Vuorela, maj V L a p p i n e n, maj T V e r i ö, maj A Kajaani, kapt L Rannisto, kapt K Ignatius, kapt J Lintunen, kapt J Simonen, kapt A Tukiainen, kapt O Vehmas ja ltn J Niska. Jäsenmaksu päätettiin pitää entisenä ja kokous hyväksyi johtokunnan laatiman talousarvioehdotuksen. Toimintasuunnitelma, joka on toisaalla tässä lehdessä, hyväksyttiin samoinkuin hautausapurenkaan toimintakin. Kokouksen päätteeksi lähetettiin jo perinteeksi tulleen tavan mukaan tervehdyssähkeet puolustusministerille ja puolustusvoimain komentajalle. jälleen esille kysymys yhdistyksemme nimen mahdollisesta muuttamisesta, joka lienee syytä ottaa vakavasti harkittavaksi. Tietysti yhdistyksemme nykyinen nimi on meille kaikille rakas ja läheinen, mutta hyvinkin tärkeänä lienee myös pidettävä saaristojemme ja rannikkojemme puolustamisen elämäntehtäväkseen ottaneiden upseereiden yhteenkuuluvaisuutta ja yhteisten asioitten pohtimista miellyttävässä ystäväpiirissä. Yhdistyksemme 30:n juhlavuoden alkaessa lähetän parhaimmat terveiseni kaikille niille jäsenillemme, jotka vain hengessä olivat Turun vuosikokouksessa mukana! RANNIKKOTYKISTÖN UPSEERI- YHDISTYKSEN TOIMINTA- NNITELMA VUODELLE 1962 1. Yhteistoiminta Rannikon Puolustajain Killan ja RtUY:n johtokuntien sekä yksityisten jäsenten välillä kaikkien samalla linjalla toimivien yhdistysten ja järjestöjen toiminnan ja tilaisuuksien yhtenäistämiseksi. 2. Vuosikirjan X 1964 julkaiseminen. 3. Tiedotuslehden "Rannikon Puolustaja" julkaiseminen yhteistoimin Rannikon Puolustajain Killan kanssa. 4. Yhdistyksen 30-vuotisjuhlan järjestäminen Helsingissä. 5. Rannikkotykistölinjojen kadetti- ja upseerikurssien parhaiden oppilaiden palkitseminen. 6. Yhdistyksen julkaisujen Suomen Rannikkotykistö 1918 1958 ja Vuosikirja IX 1962 sekä adressien yms myynnin tehostaminen. 7. "Rannikon Puolustajan" levikin lisääminen mm varusmiesten keskuuteen. RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILLAN KYMENLAAKSON PAIKALLISOSASTON PERUSTAMINEN Kilta-aatteen elinvoimaisuudesta antoi uuden todistuksen Kotkassa 11. 11. 1962 pidetty Kymenlaakson Killan perustamiskokous, joka oli koonnut parikymmenpäisen osanottajajoukon. Kokouksen puheenjohtajana toimi johtaja Aarne Vistala sekä sihteereinä kapteeni Yrjö Rikkonen ja vääpeli Eero Hovi. Killan toiminnanjohtaja Arvi Koljonen ja sihteeri Väinö Heinikainen olivat tulleet Helsingistä selostamaan asiaa. Kokous päätti selostukset kuultuaan yksimielisesti perustaa paikallisosaston, jonka nimeksi hyväksyttiin Rannikon Puolustajain Kymenlaakson Kilta. Paikallisosaston puheenjohtajaksi valittiin keskusvarastonhoitaja, ylivääpeli evp Veikko Varis Kotkasta sekä johtokunnan muiksi jäseniksi kapteeni evp Yrjö Rikkonen Karhulasta, edustaja, korpraali Tauno Mokkala Kotkasta, ylivääpeli Kalervo Tor kk eli Kyminlinnasta' myyjä, tykkimies Rainer Koivula Anjalasta, työnjohtaja, ylikers Aulis Laine Kotkasta, opettaja, kapteeni Yrjö Niemi Virolahdelta, muurari, korpraali Eino Lindholm Haminasta ja johtaja, kapteeni evp Kauko Oras vuo Haminasta. Tilintarkastajiksi valittiin johtaja, ylil Pentti Brunila ja ylikers Leo Suo rt ti. Toiminta-alueen laajuuden takia kokous valitsi eri kuntiin yhdysmiehiä. Virolahdelle Armas Ruuskanen, Reino Ahokas ja Uljas H ä m ä 1 ä i n e n, Miehikkälään Viljam H a r j u, Vehkalahdelle Emil Mäkeläinen, Haminaan Erkki Pitkänen ja Eelis Lipponen, Karhulaan Niilo K o s m a, Pyhtäälle Heikki Kiiski ja Kyminlinnaan Lari Rannisto. 11

f RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILTAOSASTO TURKUUN Rannikon Puolustajain Kilta r.y.n alaosasto, järjestyksessä kolmas maassamme perustettiin Turkuun 19. 11. 62 Urheiluliiton kerhossa pidetyssä osaston perustavassa kokouksessa. Tilaisuus oli kerännyt salin täyteen yleisöä. Kokouksen avasi kapteeni John F V er ant o, joka selosti kiltaosaston toimintaperiaatteita ja killan tarpeellisuutta paikkakunnalla. Killan jäseninä ovat miehet, jotka ovat palvelleet rannikkotykistössä tai rannikkojalkaväessä ennen sotia, sotien aikana ja sotien jälkeen. Killan tehtävänä on vaalia rannikkopuolustuksen perinteitä ja ylläpitää suhteita varusmiehiin, rannikkoseudun väestöön sekä vaalia maanpuolustushenkeä. Osaston puheenjohtajana toimi John F Veranto ja sihteerinä edustaja, kersantti Erkki V ilppu Littoisista. Päätös Kiltaosaston perustamisesta oli yksimielinen ja siihen liittyi heti 54 jäsentä. Osaston nimeksi tuli Rannikon Puolustajain Kilta r.y. Turunmaan osasto. UUSIA JÄSENIÄ RANNIKON PUOLUSTAJAIN KILTAAN J TOIMITTAJA, VÄÄPELI EVP. MAUNO RATIA TÄYTTÄÄ Suoritettuaan asevelvollisuutensa RT 2:ssa 1934 4935 ja käytyään joukko-osastonsa aliupseerikoulun Ratia tuli kanta-aliupseerina RT 2:een 1. 5. 1937, sekä osallistui joukkueenjohtajana talvisodan taisteluihin mm Tuppurassa ja Säkkijärvellä. Puolustusvoimien uudestijärj estelyn yhteydessä vääpeli Ratia nimitettiin Kotkan Rt-rykmentin I linnakkeiston esikuntavääpeliksi, toimi jatkosodan aikana mm Suursaareen sijoitetun RTR 12 :n esikuntavääpelinä sekä osallistui saksalaisia vastaan syksyllä 1944 käytyyn taisteluun haavoittuen vaikeasti päähän. Pitkän sairaala- ja toipumiskauden jälkeen vääpeli Ratia palveli vielä Haminan Rannikkolinnakkeistossa linnakkeen vääpelinä, mutta oli vammansa takia pakoitettu eroamaan palveluksesta 1947. 50 VUOTTA 1. t. 1963 Jo nuoruudessaan Ratia osallistui kotipaikkakunnallaan Humaljoella innokkaasti sk-työhön, sekä eroamisensa jälkeen sotainvaliidien järjestötoimintaan. Vuonna 1958 hän oli perustamassa uudella kotipaikkakunnallaan Mäntsälässä res.aliupseeriyhdistystä ja on ollut alusta alkaen sen puheenjohtaja. Samoin hän on res.aliupseerien Uudenmaan piirin perustajia ja kuuluu sen johtokuntaan. Vääpeli Ratia on ansiokkaasti toiminut myös jatkosodan aikaisen yksikkönsä ja entisen RT 2:n perinteiden vaalimistoiminnassa ja hänet valittiin viime keväänä Rannikon Puolustajain Killan johtokuntaan. Nykyisin toimittaja Ratia toimii sanomalehti Uusimaan Mäntsälän piiritoimiston hoitajana ja Mäntsälän kunnan lastenvalvojana. Parhaat onnittelut! Rannikon Puolustajain Turunmaan Killan perustamiskokouksessa Turussa 19. 11. 1962 liittyivät Killan jäseniksi Aarnio, Kaino Selim Kalervo Andersson, Raimo Antero Aronen, Kaarlo Oskari Blom, Carl-Åke Cajander, Arthur Johannes Ekström, Leo Kasper Friberg, Kauko Aleksander Hassinen, Veikko Havo, Esko Aatos Heino, Albert Hilsfca, Eino Mikael Himanen, Johannes Honka, Armas Järventaus, Kustaa-Adolf Kainulainen, Taavi Kajander, Arvid A Karlsson, Mauno Olavi Kavela, Heikki Juhani Kyytsönen, Antti Kämäräinen, Timo Jorma Olavi Laaksonen, Risto Ernesti Laine, Raimo Jalmari Laine, Toivo Olavi Laitakari, Antti Lertola, Martti Lindqvist, Verner Vald. Lindholm, Clas Manninen, Armas Nummelin, Reino Aleksander Peltonen, Heikki Uolevi Pohjanvirta, Yrjö Erik Poutiainen, Eino Armas Priewert, Walter Rafael Pulli, Toivo Johannes Ranta, Eino Jalmari Repo, Sulo Antero Rosenqvist, Fjalar Alfred Salminen, Verneri Mooses Siljansalo, Leo Aukusti Simonen, A. N. Juhani Sjöman, Osmo Olavi Suomalainen, Anton Suvanto, Toivo Hemming Tähkäpää, Emil Gabriel Wahlström, Antti Severi Vennelä, Veikko Tuomas Veranto, John Felix Verno, Einari J. Villanen, Tahvo Vilppu, Erkki Kalle Vuoristo. Onni Eero Emil Muita jäseniä: Sahro, Helmer Kuusisto, Johannes Toivola, Kalle Pekka Rannikon Puolustajain Kymenlaakson Kiltaan ovat liittyneet: Brunila, Pentti Harju, Viljam Hovi, Eero Mikael Koivula, Ossi Rainer Kosma, Niilo Helsingin Reservialiupseerit ry:n rannikkopuolustus-osaston kuulumisia Suomenlinnan aliupseerikerhon järjestämässä kahvitilaisuudessa 8. 9. -62 vietettiin S1RTR: ssä ja VaaRPstossa kertausharjoituksista vapautuvien reservien aliupseerien kotiuttamisjuhlaa. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan mm edellämainittujen joukko-osastojen komentajat, ev Karvinen ja evl Vuorela. H:gin Reservialiupseeriyhdistyksen r.y. Rannikkopuolustusosastoa edustivat tilaisuudessa Hj. Kovero ja M. Paturi. Suomenlinnan aliupseerikerhon puheenjohtajan, vääpeli Koso, Unto Eelis Laine, Aulis Aleksanteri Mokkala, Tauno Anton Mäkeläinen, Emil Aleksander Niskanen, Vilho Orasvuo, Kauko Pentikäinen, Jalo Rannisto, Lari Kullervo Silvo, Seppo Juhani Suortti, Leo Torkkeli, Tauno Kalervo Vainio, Bruno Varis, Veikko 'Vistala, Aarne Jalmari Tulikoura, Esko Tapani Ojala, Antti Linnan tervehdyssanojen jälkeen puhui ev Karvinen kotiutettaville aliupseereille. Puheessaan hän selvitteli kertausharjoitusten merkitystä sekä lausui lopuksi velvoittavia sanoja nyt palveluksensa päättäville aliupseereille. Rannikkopuoiustusosaston puolesta puhui M. Paturi kosketellen puheessaan vapaaehtoista maanpuolustustyötä sekä sen merkitystä itsenäisyytemme kannattavana voimana. Lisäksi hän kertoi Suomen Reservialiupseeriliiton toiminnasta sekä erityisesti Rannikkopuoiustusosaston tehtävästä aselajihengen ylläpitäjänä sekä yhteenkokoavana voimana. Lopuksi puhuja yhdessä Hj. Koveron kanssa luovutti osaston parhaille kertausharjoituksiin osallistuneille aliupseereille kers Langille ja alik Sumulle kiertopalkinnoksi hopeahaarikan. Vapaan seurustelun merkeissä kului aika nopeasti. Komentajat ja reserviläiset keskustelivat vilkkaasti. Keskustelun aikana kävi mm ilmi, että toinen komentajista oli aikanaan harrastanut pituushyppyä. Tästä syntyikin mielenkiintoinen puheenaihe erään alikersantin, kanssa, joka oli saman lajin harrastaja. Osastomme toiminnasta molemmat komentajat olivat hyvin kiinnostuneita, lausuivat' ilonsa lahjoitetuista haarikoista ja toivottivat hyvää menestystä tulevalle toiminnalle. 5

Kirjoittaessamme viime kerralla tanskalaisia vastaan käydystä pienoiskivääriottelusta aavistelimme, että voitto tulisi meille. Niin siinä kävikin. Johtorenkaan joukkuetulos oli 1742 pistettä ja Kystartilleriforeningens Skyttegruppen 1574 pistettä. Henkilökohtainen voitto meni sensijaan Tanskaan. Kymmenen parhaan tulokset olivat: 1) Anders Elgind Tanska 193 2) vänr Veikko Siren 190 3) ylil Erkki Virtala 189 4) ltn Toivo Kultti 185 5) Leif Larsen Tanska 183 6) kapt Paavo Näätänen 183 7) luutn Pentti Tiivola 182 8) ylil Paavo Mäkelä 174 9) Leo Stitz Tanska 172 ) Holm Knudsen Tanska 170. Tärkeimmät tapahtumat toiminnassamme marras- ja joulukuussa olivat: KUNTOMARSSI 11. 11. Tarkoituksena näillä marsseilla ei ole yksinomaan liikunta, vaan samalla tutustutaan kaupungin ympäristöön ja uusiin asumalähiöihin. Tällä kertaa olivat kohteena Tammisalo ja Laajasalo. jatk. sivulta 5 Lopuksi lämpimät kiitokset sekä emännille että isännille kaikesta vieraanvaraisuudesta. Seuraavana päivänä, 9. 9. -62 klo 8.00 oli paikallisen varuskunnan toimesta järjestetty yhteinen kotiuttamisjuhla Suomenlinnan ruokalassa 15.. -61 saaperän kotiutuville upskokelaille ja vm-aliupseereille. Myös em reservialiupseerit olivat tilaisuudessa läsnä. Helsingin varuskunnan soittokunnan esittämän kappaleen jälkeen puhui ev Karvinen, jonka jälkeen seurasi reserviupseerien maljan luovutus. Seuranneessa puheenvuorossaan yhdistyksemme edustaja Hj. Kovero lyhyesti selvitti res.au. liiton toimintaa, johon jokaisella nyt kotiutuvalla aliupseerilla vuorostaan on tilaisuus tulla mukaan kirjoittautumalla kotiseudullaan paikallisen yhdistyksen jäseneksi. Evästykseksi elämän tielle hän mainitsi siitä kunniakkaasta velvollisuudesta, joka jokaisella Suomen miehellä on isänmaan puolustajana siihen hetkeen saakka kunnes pääsee, päivätyönsä päättäneenä, lepoon sen vapaaseen multaan. Tämän jälkeen hän luovutti Reservialiupseeriliiton pronssilevykkeet ansiokkaasti suoritetusta varusmiespalveluksesta. Varuskunnan pastori kohdisti miehekkään vakavat sanansa reserviin siirtyvän saaperän JOHTORENGAS RtUY:n VUOSIKOKOUS Turussa 25. 11. Meikäläisiä oli mukana tarkasti laskien yhdeksän kappaletta. Kaikkien yhtäpitävä kertomus oli: Kannatti lähteä mukaan. VIERAILU AMER-TUPAKKA OY:N TEH- TAILLE Hyrylään 4. 12. Siellä "puhtaimman tupakan syntysijoilla" oli todella paljon ihmettelemisen aihetta. Kyllä kessun valmistus aikoinaan oli yksinkertaista verrattuna nykyaikaiseen tieteelliseen siavuketuotantoon. KAUDEN PÄÄTTÄJÄISILLAN VIETTO Suomenlinnan Upseerikerholla 18. 12. Kerhomme jäsen luutn Veli Castré n kertoili vaikutelmiaan viime kesänä tekemästään Afrikan matkasta. Lisäksi jaettiin palkinnot vuoden kilpailuista ja vietettiin iltaa pikkujoulun merkeissä. Kulunut vuosi on ollut Johtorenkaalle antoisa. Suuri osuus toimintamme onnistumisessa on ollut sillä tuella, jota olemme saaneet aktiiviupseereilta. Tästä pyydämme lausua heille parhaat kiitoksemme. pojille. Noista sanoista jäi varmasti monen sisimpään hyvä siemen itämään muistona kotiuttamispäivästä. Emäntien toimesta tarjottiin maittavat pullakahvit kiitos heille reserviläisten puolesta ja soittokunta puhalteli reippaita säveliä poikiemme iloksi. Arvokkaan päätöksen tilaisuudelle antoi yhteisesti laulettu Vala-laulu. Hj. Kovero Jk. Ovella, pois lähtiessään, sai jokainen aliupseeri liittoamme käsittelevän esittelylehtisen "herätyskellöksi" muistuttamaan olemassaolostamme. Toivottavasti se herättää heidät aikanaan mukaamme rakentavaan työhön isänmaan hyväksi. Haarikoista valmistetaan pienoismallit, jollaisen jokainen "voittaja" saa ainaisesti haltuunsa. Alkuperäiskappaleet tullaan säilyttämään em joukko-osastoissa, näkyvällä paikalla symbolisoimassa aselajin reservialiupseerien yhteenkuuluvaisuutta. Samalla se toimii näkyvänä siteenä myös tavallaan runkoosaan, kanta-aliupseeristoon, jonka työn tuloksena versoo uutta oksistoa, reservialiupseereita. Alkuperäiskappaleisiin kaiverretaan vuosittaisten saajien arvo ja nimi. Ketkähän ovat seuraavat vuorossa? Ak:nut. Merisotakoulun upseerioppilaskunnan toiminnasta Uuden upseerikurssin jälleen alettua MeriSK:ssa, oli oppilailla edessään jo perinteelliseksi muodostuneen oppilaskunnan valitseminen. Tällaisen oppilaskunnan muodostaa jokainen upseerikurssi omassa piirissään ja jäsenyys jatkuu seuraavan kurssin alkuun asti. Kaikki MeriSK:n oppilaat kuuluvat oppilaskuntaan ja valitsevat keskuudestaan hallituksen, joka toiminnallaan vastaa siitä, että tällaiselle oppilaskunnalle asetetut päämäärät ja tarkoitusperät saavutetaan. Merisotakoulun upseerioppilaskunnan säännöt määrittelevät toiminnan seuraavasti: 1 MeriSK:n upseerioppilaskunnan tarkoituksena on yhdistää upseerioppilaita ja kasvattaa heissä lujaa maanpuolustustahtoa ja suomalaiskansallista henkeä sekä kestävää rakkautta isänmaahan, terästää jäsentensä itsekuria ynnä velvollisuuden- ja kunniantuntoa, ylläpitää ja edistää heidän vapaita harrastuksiaan sekä huolehtia heidän virkistyksestään ja viihtyisyydestään. Oppilaskunnan toiminta on jakaantunut neljään pääsektoriin, jotka ovat: yhteistoiminta RUK:n kanssa henkisellä ja urheilullisella rintamalla, oppilaskunnan kurssijulkaisun laatiminen, kerhotoiminta ja upseerioppilaille järjestettävä nk kurssijuhla. Nämä toimintamuodot antavat oppilaskunnalle tarpeeksi työtä tiiviin opiskelun lomassa. RUK:n ja MeriSK:n kesken on muodostunut traditioksi koulujen välinen soutukilpailu, jonka viime kerralla voitti MeriSK. Lisäksi sisältää yhteistoiminta mm Isoympyräjuoksun ja hallitusten välisen pistoolikilvan Haminassa sekä nk kolmiottelun: shakki, pöytätennis ja jokin pallopeli. Kerhotoimintaan on oppilaskunnalla mainiot edellytykset, sillä sen käytössä on oma kerhohuoneusto, joka käsittää mukavasti sotilashenkeen kalustettuja kerhotiloja televisioineen, lehtineen ja muine mahdollisuuksineen. Taloudellisesti suurisuuntaisin yritys on kurssijulkaisu, jonka toimittaminen antaa runsaasti työtä kaikille upseerioppilaille. Oppilaskunnan toimintapiiriin kuuluvat myös teatteri- ja konserttimatkojen järjestelyt, osanotto erilaisiin akateemisiin ja Res.ups. liiton järjestämiin tilaisuuksiin. Perustavassa kokouksessaan oppilaskunta valitsi 9 miehisen hallituksen oppilaskunnan toimikaudeksi. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin ups.opp. Reijo Kousa ja varapuh. johtajaksi ups.oppilas Jarmo Pellikka. Sihteeriksi valittiin ups.opp. Timo Suomulain e n. Oppilaskunnan kuraattorina toimii ltn P. Uski. MERISOTAKOULU Päivien pimeneminen näin syksyaikaan ei merkitse sitä, että Merisotakoulu siirtyisi talviteloille. Ei suinkaan - koulutettavia tulee ja koulutettavia menee, kurssitoiminta jatkuu. Niinpä 45. Reserviupseerikurssi päätti opiskelunsa. 11. 1962. Kurssin priimukseksi selviytyi tuliasemalinjan oppilas Matti Sivuranta VaaRPsto ja muiden linjojen parhaat olivat: tj-linja Jorma Kivinen VaaRPsto mv-linja Asko Nyrökorpi, merivoimien miinalinja John Holmström ja suvtorjlinja Raimo I r 1 a. Onnittelemme opiskelunsa hyvin suorittaneita tulevia reserviupseereita. 46. Reserviupseerikurssi on tultuaan 30. 11. kouluun jo kotiutunut ja aloittanut opiskelunsa kapt T Penttilän johdolla. Kurssi on jakaantunut kahteen linjaan, rt:n tuliasemaja tulenjohtolinjaan. 7

Viimeisten kuulumisien jälkeen on rykmentissä jälleen päästy merkittävä askel eteenpäin. Keskiviikkona joulukuun 12. päivänä avattiin nimittäin peruskorjatussa Mäkiluodon kasarmissa uusi, viihtyisä sotilaskoti. Vieraat kuljetti saarelle merivoimien alus Purha 6 beaufortin joulukuisen tuulen keinutellessa miellyttävästi. Helsingin Varuskuntasoittokunta avusti juhlassa, jonka aikana rykmentin komentajan eversti V Karvisen lisäksi käyttivät puheenvuoron mm Rannikkosotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja rouva Anna-Liisa R e w e 11 sekä kenttäpiispa T Laitinen. Tilaisuudessa nähtiin myös Rannikkosotilaskotiyhdistyksen hallituksen jäsen Rouva Anna-Liisa S a r i o. Tilaisuuden päätteeksi juotiin kahvit oikein kakkujen kera. Ajanmukainen ja viihtyisä sotilaskoti oli tervetullut joululahja saaren asukkaille. Kenttäpiispa T Laitinen suoritti neljän päivän aikana 9 12. 12 kirkollisen työn tarkastuksen rykmentissä. Tarkastuksen avasi Suomenlinnan kirkossa suoritettu jumalanpalvelus, jossa saarnasi kenttäpiispa Laitinen ja liturgina toimi rykmentin pastori J Liehu. 33. ja 34. Merikadettikurssin iltalarnppu on palanut myöhään yöhön syyslukukauden lopputentit ovat käynnissä. Sama tunnelma vallinnee KadK:ssa, jossa aselajimme nuorimmat opiskelevat. Ensi vuoden alkupäivinä alkaa Merivoimien Esiupseerikurssi 2, joten uusi vuosi tuo tullessaan uusia tehtäviä koulullemme. Henkilötietoja: SUOMENLINNAN RANNIKKOTYKISTÖ- RYKMENTTI Maj R Grönholm siirtyy siviilielämän palvelukseen pitkän ja ansiokkaan toiminnan jälkeen niin Merisotakoulun kuin yleensä aselajimme puitteissa. Kaptl K Lehtonen, ylil V Nurmi ja ylil P Väyrynen ovat uusissa tehtävissä tätä luettaessa. Kaptl J Klenberg ja ltn Varjola saapuvat ennen joulua kouluumme. Kaikenkaikkiaan lähitulevaisuudessa tapahtuvat siirrot mukaanluettuna koulun henkilöstö on käytännöllisesti katsoen uusiutunut lyhyen ajan sisällä. Kuluvan vuoden päättyessä Merisotakoulun henkilökunta toivottaa kaikille rannikon puolustajille Hyvää Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta. Tilaisuus radioitiin ja se on siviilipiireissäkin saanut tunnustusta juhlavuuden ja voimakkaan virrenveisuun ansiosta. Tarkastuksen yhteydessä järjestettiin Upseeri- ja Aliupseerikerhoilla keskustelutilaisuudet, joissa vaihdettiin mielipiteitä henkisen työn merkityksestä, iltahartauden tarpeellisuudesta ja pitotavasta jne. Henkilötietoja Rykmenttimme sai palvelukseensa 1. päivänä joulukuuta ensimmäisen naistutkamittaajan, kun rouva Terttu Raunio otettiin palvelukseen värvättynä Isosaaren linnakkeelle. Muista henkilömuutoksista mainittakoon, että kapteeni Matti W ä h ä j ä r v i on 20. 2.' 1963 nimitetty puolustuslaitoksen majurin virkaan ja määrätty Merisotakoulun reserviupseeriosaston johtajaksi. Rykmentin henkilökuntaan kuuluvat ovat opiskelleet menestyksellisesti seuraavilla kursseilla: Kanta-aliupseerien peruskurssin 21II jakson tutkalinja 1. sija ylikersantti Nisse Aarne Laiho, arvosana kiitettävä. Varusmiesten tutka-apuasentajakurssi 1/62 1. sija alikersantti Reijo Kalevi Meri, arvosana kiitettävä. 3. sija alikersantti Pekka Juhani Hartikk a, arvosana kiitettävä. Varusmiesten 2/62 kengitysseppäaliupseerikurssi 1. sija alikersantti Arimo Väinämö Vaher i o, arvosana kiitettävä. Rykmentti toivottaa kaikille "Rannikon Puolustajan" lukijoille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta. MIKSI PALELTAISI Luutnantti V on toverinsa kanssa lähtenyt purjehtimaan ja sakean sumun yllättämänä ajanut matalikolle. Rykmentin komentaja, isällinen ja huolehtiva, lähtee itse etsintäveneen mukaan. Aamuhämärissä näkyy epämääräinen hahmo vedessä kainaloitaan myöten ja rykmentin komentaja tuntee alaisensa. "Eikö teitä palele, luutnantti" kysyy komentaja. "Ei, herra eversti. Minulla on sukat jalassa", kuuluu selkeä vastaus. TURUN RANNIKKO- TYKISTÖRYKMENTTI Rannikon puolustajain kiltaosaston perustaminen on ollut rykmentin kantahenkilökunnan kannattamana esillä loka marraskuun aikana. Asia johtikin myönteiseen tulokseen kuten toisaalla kerrotaan. 25. 11. -62 pidettiin Rannikkotykistön Upseeriyhdistyksen vuosikokous Turussa. Osanotto oli runsasta. 20. 11. -62 oli rykmentin vieraana Turun Reserviupseerikerhon tykistöosaston jäseniä. Lokakuun saapumiserän alokkaiden valatilaisuus pidettiin 29. 11. Uudenkaupungin kirkossa. Sitä seurasi ohimarssi, jonka otti vastaan rykmentin komentaja seurueineen. Seppeleen sankarihaudalle laskivat ev Hassinen ja alok Pennikkala, Kalannista. Valakahvit juotiin tilaisuuden päätteeksi Janhualla. '11. 12. pidettiin rykmentin upseerien harjoitukset Turussa. Sen aikana suoritettu tutustuminen Jalostajan tehdaslaitoksiin antoi mieluisaa vaihtelua ja virkistystä. Turun Judoseura esitteli uutta olympiakilpailulajia. Seuran varapuheenjohtajana on muuten kapt V H a n- n u n i e m i. 6. 11. on ylennetty vääpeli A A Kykkänen ylivääpeliksi, ylikersantti R S V a r j u s vääpeliksi ja siirretty Kuuskajaskariin ptrin vääpeliksi sekä kersantti J A. Laiho ylikersantiksi. 16. 11. on ilmoittautunut va vänrikkinä palvelukseen vänr Eero Juhani Haapala Raumalta. Lappeenrannassa alkaneelle peruskurssi 22. I jaksolle on komennettu kersantit P Järvi, A Snoro, M Skog ja H Sipilä. Upseerikurssille RUK:un on komennettu ylik O V ä- liaho ja MeriSK:un kers J L a k i o. Rannikkosotilas! Joko sinulla on Rannikkotykistön Historiateos ja RtUY:n vuoden 1962 vuosikirja? Kirjoja saa joukko-osastojen yhteysupseereilta tai suoraan RtUY:n talousdenhoitajalta asettamalla maksun postisiirtotilille n:o 6514 (Historiakirjoista mk 1400: ja Vuosikirjoista mk 700: ) Molemmat teokset ovat myös sopivia lahjoja! HANGON RANNIKKO- PATTERISTO Patteristolla oli loka-marraskuussa kaistan itäosalla erittäin onnistuneet upseeriharjoitukset. Harjoitusta suosi kohtalaisen hyvä sää. Harjoitusten aikana suurin osa upseeristoa tutustui maastoon, jonka aikaisemmin tunsi vain kartalta. Varusmiesten viihtyisyyttä silmälläpitäen on 1. Ptri valmistanut samantapaisen pienoisgolfradan kuin 2. Ptrikin jo vuotta aikaisemmin. Henkilötietoja 26. on Tasavallan Presidentin sotilaskäskyllä N:o 19/62 vänrikki Asko Olavi Kilpinen nimitetty alemman palkkausluokan luutnantin virkaan ylennettynä luutnantiksi. Luutnantti Kilpinen on määrätty 1. Ptrin keskiöupseeriksi. 6. 12 on rahastossa palvellut neiti Tyyne Turunen siirtynyt säädetyn eroamisiän perusteella eläkkeelle. Patteristo esittää hänelle parhaat kiitoksensa hänen suorittamastaan pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä. Ylik Ulf Lindström on suorittanut sukeltajakurssin saavuttaen sijaluvun 1/18. Patteristo esittää hänelle parhaat onnittelunsa hyvin suoritetusta kurssista. Ylennettyjä: 1. 11 yliv Äke Hedback ylennettiin sotilasmestariksi 1. 11 vääp Jorma Partanen ylennettiin ylivääpeliksi 1. 11 ylik Kyösti Hurri ylennettiin vääpeliksi 23. 7 kers Väinö Määttä ylennettiin ylikersantiksi - 1. 11 kers UK Lindström ylennettiin ylikersantiksi - -1. 11 v-alik Toivo Sikanen ylennettiin kersantiksi 1. v-korpr Eino Lehto ylennettiin v-alikersantiksi - 1. v-korpr Kullervo Härkönen ylennettiin v-alikersantiksi ja 1. 12 kersantiksi 19. v-korpr Erkki Kämäräinen ylennettiin v-alikersantiksi 19. v-tkm Matti Valkonen ylennettiin v-korpraaliksi - 6. 12 Tasavallan Presidentin sotilaskäskyllä N:o 21/20'. 11. 62 on yliluutnantti Reino Niemi ylennetty kapteeniksi. 9 11

RANNIKKO- JÄÄKÄRI- PATALJOONA VAASAN RANNIKKO- PATTERISTO Pataljoonan loppusyksyn tapahtumia ovat tiiviin koulutusohjelman lomassa juhlistaneet joukko-osaston lipun naulaamiseen, vihkimiseen ja luovutukseen liittyvät tilaisuudet, 31.. oli Sotilaskodissa Rannikkojääkäripataljoonan lipun arvokas naulaustilaisuus. Tähän osallistuivat kutsuvieraina 2. Divisioonan komentaja, kenrl Adolf Ehrnrooth, lipun lahjoittajien edustajat ev A E Lyytisen johdolla, paikallisten joukko-osastojen komentajat ja Kirkkonummen kunnan edustaja, pataljoonan kantahenkilöstö sekä 250 varusmiestä. Alkumarssin jälkeen piti RannJP:n komentaja evl T Knuuttila tervehdyspuheen, jossa hän lausui vieraat tervetulleiksi ja totesi iältään nuoren pataljoonan saaneen velvoittavat perinteet Teikarsaaren taisteluista vuosilta 1940, 1941 ja 1944 ja näihin raskaisiin taisteluihin osallistuneiden halunneen näkyvällä tavalla uskoa perinteet nykyisille rannikko jääkäreille lahjoittamalla RannJP:lle joukko-osastolipun. Eversti A E Lyytisen pidettyä luovutuspuheen, jossa hän toi esille rannikko jalka väen merkittävän osuuden rannikon puolustuksessa, suoritettiin lipun naulaus. 1. naulan lippuun löi divisioonan komentaja, jonka jälkeen vuorossa seurasivat lahjoittajien, joukko-osastojen ja kunnan edustajat pataljoonan komentajan lyödessä viimeisen 12. naulan. Naulausta seuranneen RSKY:n järjestämän kahvitilaisuuden yhteydessä puhuivat RtUY:n puheenjohtaja eversti Karvinen rannikkotykistön ja rannikkojääkärien yhteistoiminnan merkityksestä, eversti Mikola pataljoonan perinteistä sekä lääkevl Merikallio ja ylik Siljansalo Teikarinsaaren taistelupäivistä. Rannikkojääkäripatalj oonan lipun vihkiminen ja luovutus tapahtui 30. 11. Tasavallan Presidentin linnassa järjestetyssä juhlallisessa tilaisuudessa, jossa kenttäpiispa vihki lipun ja Tasavallan Presidentti vastaanotti lipun lahjoittajien edustajilta ev A E Lyytiseltä, lääkev Merikalliolta ja maj Weissenbergiltä luovuttaen sen RannJP:n komentajalle. Pataljoonan komentaja antoi tämän jälkeen lipun vastaanottajien puolesta juhlallisen vakuutuksen joukko-osastolipun käyttöön liittyvistä velvoituksista. Lipun vihkiminen ja luovutus tapahtui pataljoonan kannalta erittäin sopivana aikana, koska seuraavana päivänä 1. 12. 1962 tuli kuluneeksi tasan vuotta RannJP:n "kantajoukon" rannikkotykistön yhteydessä toimineen Rannikkopataljoonan perustamisesta. Tätä päivää vietettiin pataljoonassa juhlapäivänä, jonka ohjelmassa olivat 15.. 62 saapumiserän valatilaisuus ja juhlalounas, jonka 1. Vaasan Rannikkopatteristo vietti 1. 12. 1962. vuosipäiväänsä. Vuosipäivän aamuna klo,00 kokoontui patteristo Suomenlinnan kirkkokentälle, missä patteriston komentaja, evl V Vuorela suoritti muutamia varusmiesten ylennyksiä sekä jakoi Rannikkosotilaskotiyhdistyksen lahjoittamat hopealautaset patterien parhaille alokkaille Veikko Tarkiolle ja Risto Kokkolalle. Tämän jälkeen seurasi Suomenlinnan kirkossa Jumalanpalvelus, jossa saarnasi kenttäpiispa Toivo Laitinen sekä alokasvala, jonka otti vastaan sotatuomari Yrjö Peltopihko. Välittömästi Jumalanpalveluksen jälkeen seurasi paraatikatselmus ja ohimarssi, jonka otti vastaan Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentin komentaja, eversti V K a r v i n en, seurassaan 2. Divisioonan esikuntapäällikkö, eversti O Lehti. Päivän kohokohdaksi muodostui klo 12.00 alkanut päiväjuhla SlRtR:n ruokasalissa runsaan kutsuvierasjoukon läsnäollessa. Ohjelmasta mainittakoon patteriston komentajan tervehdyspuhe, jossa hän kosketteli mm moottoroidun rannikkotykistön kehittymistä viime sodissamme sekä ylil P Knuuttilan esittämä patteriston -vuotishistoriikki. Vaasan kaupunginjohtaja, rt-kapteeni, varatuomari Lauri Järven ta k a oli Vaasasta saakka saapunut patteristoa onnittelemaan lahjoittaen patteristolle kolme Vaasan kaupunkia käsittelevää kirjaa. Musiikista huolehti Helsingin Varuskuntasoittokunta. Illalla oli illallistanssiaiset 1 Suomenlinnassa upseeri- sekä aliupseerikerholla varusmiesten saadessa iltaloman. 2. Keskinäinen henkivakuutusyhtiö Salama lahjoitti patteristolle 30.. 62 upean kiertopalkinnon, Salaman haarikan, kilpailtavaksi perusyksikköjen välisessä kuntorataottelussa. Haarikasta kilpaillaan ensimmäisen kerran nyt joulukuussa. Haarikan luovuttivat Salaman puolesta eversti evp Risto Pajari ja tarkastaja Markus Segerstråle. 3. Merisotakoulun. 11. 62 päättyneeltä upseerikurssilta pääsi parhaana oppilaana VaaRPston oppilas Matti Sivuranta ja toisena Jorma Kivinen. yhteydessä kapt Lohi esitelmöi pataljoonan perinteistä palauttaen mieliin raskaiden sotavuosien tapahtumat Viipurinlahdella. Iltajuhlaa vietettiin upseerikunnan puitteissa muistellen pataljoonan perustamisvaiheita ja niitä vaikeuksia, joita pataljoonan koulutuksen käyntiinsaamisessa ilmeni toimittaessa Miessaaressa ja Suomenlinnassa. Alkuvaiheissa suoritettu perustavaa luokkaa oleva työ vaikeissa olosuhteissa onkin pääosalle upseeristoa vähemmän tunnettua, koska vain 30 % Rann JP:n nykyisistä upseereista on palvellut RP/ SlRtR:ssa. 11

CAN RANNBKKO- ATTE RISTO Joulun valot Kulunut syyskausi on sujunut patteristossa tähän vuodenaikaan ominaisen koulutustoiminnan merkeissä. 15.. saapumiserän peruskoulutuskausi huipentui Kirkonmaan kasarmin juhlasalissa 29. 11. pidettyyn valatilaisuuteen. Koruttoman, mutta juhlallisen tilaisuuden päätteeksi nimitti patteriston komentaja nuoret alokkaat tykkimiehiksi. Ilmatorjuntakurssin ilma-ammunnat suoritettiin 3. 5. 12. Rankissa, tosin pienten säävaikeuksien vallitessa ja kranaatinheitinmiesten loppusilaus tapahtui. 13. 12. Kirkonmaassa kranaatinheitinammunnoissa. Henkilöasioista mainittakoon, että ylil P Väyrynen on ottanut vastaan Kirkonmaan päällikkyyden ja kapt L Rannisto siirtynyt esikuntaan koul. ja järjtoimiston päälliköksi. Kersantti V Larjamaa on siirtynyt eläkkeelle saavutettuaan 2. 12. 1962 50-vuotisvirstanpylvään. Patteristo toivottaa lukijoilleen, varusmiesten omaisille ja aseveljille ympäri rannikon hyvää joulua. Kiitos Se velvoitus on kuluneesta vuodesta. pyhä, Hyvää joulua ja onnea vuodelle 1963! Taas joulun valot loistavat Suomen kodeissa tuhansissa, pirteissä pienoisissa. Ne kertovat viestin kodeista kasarmeihin, myös rannoille rakkahan maan saarille myrskyisän ulapan sydämehen rannikon vartijan, mielehen nuoren sotilaan: Te täytätte tehtävää, velvollisuutta, vartiopaikalla vapaan, maan. Ajatuksemme teitä seuraavat keralla oalojen lepattavain ja tähtien tuikkivain. Ja luodolta uloimmalta tuo vastaus koteihin kiirehtää mukana tuulen tuiman yli aaltojen pauhaavain. Se tavoittaa isän, äidin, puolison, morsionkin: Kiitos tervehdyksestä lämpimästä. järkkymätön. Kuin liekit kotien kynttiläin, se kirkkaana loistavi mielessäin. Näin antaen intoa, voimaa taas askeliin rannikon vartijain. RANNIKON PUOLUSTAJA "Rannikon Puolustaja" saavuttaa nyt ensimmäisen 5-vuotistaipaleensa virstanpylvään tavoitteenaan ensi vuonna entistä monipuolisempi sisältö ja laajempi lukijakunta. Kehittäkäämme yhteisvoimin omaa julkaisuamme siten voimistaen keskinäisiä yhdyssiteitämme. Toimitus KtrY:n ja Rannikon Puolustajain Killan tiedotuslehti n:o 4/62 Päätoimittaja evl V Vuorela, Suomenlinna, VaaRPsto Toimittajat: kapt M Lappalainen, Helsinki PE Itn J Niska, Suomenlinna, MeriSK Levikki: n 950 kpl Helsinki 1958. Maalaiskuntien Liiton Kirjapaino.