KOHTI älykästä erikoistumista ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMAN 2007 2013 TOIMINTALINJA 5
sisältö PÄÄKIRJOITUS 3 ARVIOINTI 4 Airport Concepts 6 Hallinnoija: Vantaan Innovaatioinstituutti Oy MATERIAALITEHOKAS 8 JÄTEHUOLTO Hallinnoija: HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Etelä-Suomen logistiikka- 10 keskusjärjestelmän kehittäminen - ESLogC Hallinnoija: Teknologiakeskus TechVilla Oy TULEVAISUUDEN JOUSTAVA 12 PAKKAUSLINJA Hallinnoija: Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Teknillinen tiedekunta / Konetekniikan osasto KESTÄVÄ ASUMINEN JA 14 YMPÄRISTÖ Hallinnoija: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy RENEWTECH Tuulivoima- 16 teknologian ja -liiketoiminnan kehittäminen Hallinnoija: Cursor Oy KANSAINVÄLINEN 18 VESIOSAAMISKESKUS IAWTC Hallinnoija: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Game cluster 19 Hallinnoija: Cursor Oy 2 Julkaisuvuosi 2013
ETELÄ-SUOMI matkalla kohti 3 älykästä erikoistumista Etelä-Suomessa on EU:n ohjelmakaudella 2007 2013 systemaattisesti kehitetty alueiden omia vahvuuksia ja luotu verkostoja osaamiskeskittymien välille kansallisesti ja kansainvälisesti. Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusta on yhteisesti kohdistettu huippuosaamisen vahvistamiseen mm. ympäristö- ja energiateknologian, hyvinvoinnin, logistiikan sekä metsä- ja teknologiateollisuuden aloilla. Uutuutena mukaan on tullut myös pelialan yritysten ja koulutuksen kehittäminen. Tässä julkaisussa esitellään kahdeksan kiinnostavaa hankekokonaisuutta, joissa yhteistyöllä rakennetaan tulevaisuuden menestystarinoita Etelä- Suomeen. Paikallinen Kansainvälinen (erityisesti Itämeren alue) Alueidenvälinen Alueellinen EU:n seuraavan rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu on parhaillaan käynnissä. Sen keskeisiä periaatteita ovat Eurooppa 2020 strategian älykäs, kestävä ja osallistava kasvu sekä älykäs erikoistuminen (smart specialisation). Se tarkoittaa alueiden omien vahvuuksien tunnistamista, alueen kilpailuetujen korostamista ja alueellisten innovaatiojärjestelmien vahvistamista kaikilla tasoilla: alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Älykkäässä erikoistumisessa hyödynnetään alueiden monimuotoisuutta ja vahvistetaan tunnistettuja osaamisaloja ja innovaatiokeskittymiä riittävän osaamispohjan ja kriittisen massan saavuttamiseksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Niukkenevien resurssien oloissa tämä tulee vaatimaan yhteistyön syventämistä niin alueiden välillä kuin kansainväliselläkin tasolla. Etelä-Suomi on tässä jo pitkällä ja se luo hyvän pohjan valmistauduttaessa tulevaan ohjelmakauteen. Mari Kuparinen Ohjelmajohtaja
Arviointi: Temaattinen keskittäminen luo kilpailuetua Toimintalinjan 5 ulkoisen arvioinnin toteutti MDI yhdessä Suomen Itämeri-instituutin kanssa vuoden 2012 aikana. Toteutuksessa arvioitiin eteläsuomalaisia innovaatiovalintoja, -painopisteitä ja -strategioita sekä peilattiin niitä Itämeren alueen yhteisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Arviointi toteutettiin kehittävällä otteella aineistotutkimuksen ja työpajojen kautta. Operatiivisen arvioinnin rinnalla tavoitteena oli parantaa eteläsuomalaisten hanketoimijoiden valmiuksia siirtyä tulevaan EU:n rakennerahastokauteen 2014 2020 ja vastata nopeasti muuttuvaan globaaliin toimintaympäristöön sekä nostaa esiin eteläsuomalaista yhteistyöpotentiaalia hanketoimijoiden ja rahoittajien kesken. Norja Ruotsi Suomi Venäjä Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Kymenlaakso Uusimaa 4
5 Etelä-Suomen EAKR-ohjelmassa 2007 2013 temaattinen keskittäminen on toteutettu omana toimintalinjanaan (TL 5), jonka avulla resursseja on kohdennettu ylialueelliseen hanketoimintaan maakuntien kehittämisen kannalta olennaisilla osaamisaloilla. Eteläsuomalaiset hanketoimijat ovat erittäin tyytyväisiä teemakohtaiseen ja ylialueelliseen toimintalinjaan: 87% toteutetun kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että myös tulevasta rakennerahasto-ohjelmasta tulee varata erillinen rahoitus ylimaakunnalliseen hanketoimintaan. Laajoilla hankekokonaisuuksilla on onnistuttu verkottamaan eteläsuomalaisia kaupunkeja ja organisaatioita yhteen, mikä on lisännyt luontaista vuorovaikutusta ja edelleen sosiaalista pääomaa eteläsuomalaisessa kehittäjäverkostossa. Hanketoiminnan tuloksena on syntynyt vakiintuneita yhteistyösuhteita eri organisaatioiden välille ja samalla on voitu tukea eurooppalaista koheesiotavoitetta, kun heikommassa asemassa olevat alueet ovat päässeet mukaan eteläsuomalaisten huippuosaajien verkostoihin ja tekemiseen. Arvioinnin mukaan Etelä-Suomella on useita vahvuusalueita ja potentiaalisia älykkään erikoistumisen teemoja. Yksi vahvuusalue on logistiikka laajasti ymmärrettynä, jolloin liikenteeseen liitetään muu logistiikka-alan osaaminen, tietoverkot ja ICT. Ympäristö/cleantech, uusiutuva energia, koulutusosaaminen, kansainväliset testausalustat, muotoilu ja design sekä materiaalitehokkuus kuuluvat myös alueen vahvuuksiin, joiden osalta löytyy paljon mahdollisuuksia eri alojen osaamisen yhdistämiseen, perinteisten alojen uudistamiseen, uusien innovointimuotojen ja läpimurtoinnovaatioiden kehittämiseen. Julkisten palveluiden kehittämisen ja innovatiivisten julkisten hankintojen kautta voidaan myös löytää uusia vahvuusalueita Etelä-Suomessa ja alueella on potentiaalia nousta kansainvälisesti johtavaksi palvelu- ja sosiaalisten innovaatioiden, käyttäjälähtöisen palveluiden kehittämisen ja palvelumuotoilun alueeksi. Innovaatioita ja edelläkävijämarkkinoita voidaan jatkossa edistää entistä enemmän innovatiivisten julkisten hankintojen avulla ja tässä Etelä-Suomen kaupungeilla on keskeinen rooli. Jatkossa eri alojen rajat ylittävä hyödyntäminen on entistä tärkeämpää: eri osaamisalojen yhdistäminen, perinteisten alojen uudistaminen ja teknologinen erityisosaaminen ovat keskeisiä tekijöitä. Huippuosaamista tulee edistää entistä enemmän kansainvälisyyden kautta. Tulevalla ohjelmakaudella tämä edellyttää uudenlaista, perinteisten osaamisalojen rajat rikkovaa toimintaa sekä kansainvälisten verkostojen luomista ja kykyä johtaa niitä. On osattava hyödyntää vahvemmin eri rahoitusinstrumenttien mahdollisuuksia ja lisätä riskinottokykyä. Tällainen näkökulma korostaa entisestään älykkään erikoistumisen ulottuvuutta hanketoiminnassa ja erityisesti ylialueellisessa toiminnassa. Globaalin ja eurooppalaisen talouden haasteet ja käynnissä oleva rakennemuutos korostavat EU:n, kansallisen ja alueellisen tason toimien sekä julkisten ja yksityisten investointien kohdentamisesta muutoksen hallintaan ja uudistumiskykyyn. Alueiden osaaminen tulee hyödyntää laajasti myös pienten ja keskisuurten kaupunkien vahvuudet huomioiden. Rakennemuutoksen hallinta, johtaminen ja sen kautta avautuvien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttävät uudenlaisten alueellisten innovaatiotoiminnan mallien ja innovaatioalustojen kehittämistä.
6 Airport Concepts A31794 Hallinnoija: Vantaan Innovaatioinstituutti Oy Kesto: 1.6.2011 31.12.2013 Kokonaisbudjetti: 900 000 EAKR ja valtion tuki: 630 000 Toteuttajat: Vantaan Innovaatioinstituutti Oy Turun yliopisto / Innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -keskus
Innovaatiot siivilleen lentokenttähankkeessa 7 Kansainvälisillä lentoasemilla korostuu uusien innovaatioiden tarve. Matkustajamäärät kasvavat jatkuvasti ja samalla ympäristötietoisuus sekä taloudelliset muutokset pakottavat hakemaan uusia ratkaisuja. Airport Concepts -hanke miettii ilmailualan yrityksille ja organisaatioille uusia liiketoiminnan malleja tukeutuen suomalaiseen osaamiseen ja innovatiivisuuteen. Kaikilla hankkeen toimijoilla on yhteinen tavoite: tehdä entistä parempia ja toimivampia lentoasemia. Airport Concepts -hankkeessa kehitetään kolmea pääkonseptia. Yksi keskittyy lentokentän kehittämiseen tehokkaalla suunnittelulla, toisessa paketoidaan suomalaista lentokenttien talvikunnossapito-osaamista ja kolmannessa jalostetaan lentoturvallisuuden yritysten yhteistyötä. Toiminnan keskellä on lentokentillä työskentelevien yritysten muodostama Airport Cluster Finland. Uusia palveluja kehitetään pitkälti yhdistelemällä ja täydentämällä hankkeeseen osallistuvien yritysten sekä näiden kumppaniyritysten tuotteita ja palveluja. www.vantaainnovation.fi/projektit/airport-concepts/
8 MATERIAALITEHOKAS JÄTEHUOLTO / A31559 Hallinnoija: HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Kesto: 1.1.2011 28.2.2014 Kokonaisbudjetti: 1 514 340 EAKR ja valtion tuki: 1 060 058 Toteuttajat: HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Aalto korkeakoulusäätiö / Aalto yliopisto, Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus Turun seudun Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Suunnitelmallisuus syö jätevuorta pienemmäksi 9 Suomessa päätyy yhä lähes puolet yhdyskuntajätteistä kaatopaikalle. Jätehuollon materiaalitehokkuuden näkökulmasta Suomi on Euroopan keskikastia, joten työsarkaa kierrätyksen mallimaiden tavoittamiseksi riittää. Materiaalitehokas jätehuolto -hankkeessa tähdätään yhdyskuntajätteen määrän vähentämiseen kotitalouksissa ja julkisissa palveluissa. Toisena tavoitteena on ohjata entistä tehokkaammin jätteitä kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön. Ensisijaisena keinona on luoda toimivampaa tiedotusta ja sitä kautta tehostaa jätteiden lajittelua. Esimerkiksi isännöitsijöille luodaan uusia toiminta- ja tiedotustapoja, joilla pyritään tehostamaan jätteiden lajittelua taloyhtiöissä. Yksi kehityskohteista on jätehuollon etäseuranta ja suunnittelu internetissä. Aalto-yliopiston Lahden keskus on kehittänyt Kierrätyspalvelimen, joka seuraa reaaliajassa asukkaiden ja julkisorganisaatioiden lajittelemia materiaaleja, arvioi kertyviä jätemääriä sekä antaa tietoa keräysastioiden optimaalisesta sijoittamisesta asuin- ja toimistoalueilla. www.hsy.fi/majakka Kuva: HSY / Kai Widell Kuva: HSY / Hannu Bask Kuva: HSY / Jenni-Justiina Niemi
10 ETELÄ-SUOMEN LOGISTIIKKA- KESKUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN - ESLogC A31142 Hallinnoija: Teknologiakeskus TechVilla Oy Kesto: 1.10.2009 30.9.2012 Kokonaisbudjetti: 1 968 685 EAKR ja valtion tuki: 1 378 047 Toteuttajat: Teknologiakeskus TechVilla Oy Lahden ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Oy VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Suomen ympäristöopisto SYKLI
LOGISTIIKKAKESKUSJÄRJESTELMÄN kehittäminen 11 Logistiikkakeskukset ovat kuljetusjärjestelmämme solmukohtia, joissa kohtaavat niin tavara-, tieto- kuin rahavirrat. ESLogC-hankkeessa keskityttiin näiden logistiikan solmukohtien systemaattisen kehittämiseen ensi kerran Suomessa. Osallistujat kehittivät Etelä-Suomen logistiikkakeskusverkostoa tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Kootun tiedon avulla verkostoa saadaan rakennettua entistä tuottavammaksi, tehokkaammaksi sekä kansainvälisesti kilpailukykyisemmäksi logistiikkapalvelukokonaisuudeksi. Logistiikkakeskusjärjestelmän kehittämiseksi hankkeessa kehitettiin ratkaisuja mm. logistiikkakeskusten sijaintiin, suunnitteluun, luokitteluun, sisälogistiikkaan, tekniikoihin sekä osaamiseen. Projektin tulokset ja ratkaisut on kerätty käytännöllisesti Logistiikkakeskuksen kehittäjän käsikirjaan sekä Logistiikkakeskuksen kehittäjän työpöydälle verkkoon yli 160 tietokorttina. Näin tieto on välittömästi hyödynnettävissä yrityksissä ja muissa organisaatioissa. Pohjatiedot käsikirjaan ja työpöydälle on kerätty useiden yrityshaastattelujen ja selvitysten kautta sekä monien työpajojen ja seminaarien avulla. Hankkeessa on ollut mukana yhteensä yli 80 yritystä tai julkista organisaatiota usealta eri toimialalta. Hankkeen tuottama tieto auttaa logistiikka-alan toimijoiden lisäksi julkisen sektorin päättäjiä ohjaamaan logistiikan solmupisteiden kehitystä. Löydetyt ratkaisut toimivat myös hyödyllisenä suuntaviivana logistiikkakoulutuksen kehittämiseen. www.eslogc.fi
TULEVAISUUDEN JOUSTAVA PAKKAUSLINJA 1 / A30721 Hallinnoija: Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Teknillinen tiedekunta / Konetekniikan osasto Kesto: 1.10.2008 31.3.2012 Kokonaisbudjetti: 1 725 822 EAKR ja valtion tuki: 1 208 075 Toteuttajat: Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Teknillinen tiedekunta / Konetekniikan osasto Åbo Akademi Lahden ammattikorkeakoulu /Muotoiluinstituutti 12 TULEVAISUUDEN JOUSTAVA PAKKAUSLINJA 2 / A30722 Hallinnoija: Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Teknillinen tiedekunta / Konetekniikan osasto Kesto: 1.10.2008 31.3.2012 Kokonaisbudjetti: 365 138 EAKR ja valtion tuki: 161 924 Toteuttajat: Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Teknillinen tiedekunta / Konetekniikan osasto
Parempia ja ekologisempia pakkauksia 13 Jatkossa yhä useampi elintarvike pakataan muovin tai metallin sijaan uusiutuvista luonnonvaroista valmistettuun pakkaukseen. Kuitupohjaisten pakkausmateriaalien parantuneet ominaisuudet mahdollistavat jo kovien muovimateriaalien korvaamisen. Suomalainen metsäteollisuus ja siihen läheisesti liittyvät teollisuudenalat etsivät aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pakkaamisen volyymit kasvavat jatkuvasti ja pakkausliiketoiminta onkin merkittävä kasvualue koko Euroopassa. Kartonkipakkausten valmistusta kehittäneessä Tulevaisuuden joustava pakkauslinja -projektissa innovoitiin kuluttajaystävällisiä ja älykkäitä pakkauskonsepteja.hankkeessa kehitettiin ja rakennettiin Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) pakkaustekniikan laboratorioon uudentyyppinen kartonkipakkauksien valmistuslinja, jossa pakkauksen nuuttaus, leikkaus sekä prässäämällä toteutettava muodonanto tapahtuvat yhdessä valmistusvaiheessa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin uusia painettavia ilmaisimia, joiden avulla kuluttajalle voidaan antaa tietoa esimerkiksi pakatun elintarvikkeen tuoreudesta. Samalla luotiin kolme uutta kartonkipakkausratkaisua yhdistämällä LUT:n valmistustekninen ja Åbo Akademin indikaattoreihin liittyvä osaaminen sekä Lahden muotoiluinstituutin pakkausdesigniin liittyvä asiantuntemus. Muotoiluinstituutilla oli tärkeä rooli myös pakkauslinjan teollisen muotoilun ja käyttöliittymän suunnittelussa.
14 KESTÄVÄ ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ (K-EASY) / A31452 Hallinnoija: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Kesto: 1.11.2010 31.03.2014 Kokonaisbudjetti: 2 276 121 EAKR ja valtion tuki: 1 593 285 Toteuttajat: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Innopark Programmes Oy Posintra Oy Culminatum Innovation Oy Ltd Lappeenrannan teknillinen yliopisto
ÄLYÄ asumiseen 15 Tavallisen ihmisen hiilijalanjäljestä suurin osa koostuu asumisen aiheuttamasta energiankulutuksesta. Varsinkin pohjoisissa oloissa, joissa lämmityskustannukset kohoavat korkeiksi on energiatehokkaan asumisen kehittäminen erityisen tärkeää. Kestävä asuminen ja ympäristö -hankkeessa kehitetään kiinteistöjen energiatehokkuutta, jätehuoltoa sekä talotekniikkaa. Hankkeen kohderyhmiä ovat rakentamis- ja kiinteistöalalla toimivat pk-yritykset, kiinteistöjen omistajat sekä kunnat ja kaupungit. Hankkeessa asiaa lähestytään viidestä näkökulmasta: Asuin- ja teollisuuskiinteistöjen energiatehokkuus (ASTE) selvittää rakennusten energian kulutusta ja sen säästömahdollisuuksia korjausrakentamisen keinoin. Tähän mennessä energiatehokkuuden parantamiseksi tähtäävät hankkeet ovat käsitelleet rakentamista lähinnä uudistuotannon kautta, vaikka korjausrakentaminen on Suomen rakennuskannan osalta varsin merkittävää. Materiaalitehokkuus ja jätehuolto -osiossa tarkoitus on pilottialueiden ja -kiinteistöjen avulla saada aikaan merkittäviä jätehuollon kehittämismalleja Etelä-Suomen alueella ja synnyttää uusia tuotteita. Ennakoivassa talotekniikassa rakennetaan lisä-älyä lämmönohjausjärjestelmälle yhdistämällä tiedot käyttäjien energiakulutustavoista ja paikallisesta sääennusteesta. Energiankulutusseuranta kohdistuu sähkön lisäksi kaukolämpöön ja vedenkäyttöön. Työkaluja vähähiiliseen aluerakentamiseen osiossa rakennetaan käyttäjäystävällinen työkalu, jonka avulla kaupunki tai kunta pystyy ohjaamaan aluekehitystä vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteiden mukaisesti. JÄTEKIMARA keskittyy tutkimaan rakentamisessa syntyvien jäte- ja kierrätysmateriaalien hyödyntämistä eri tuotesovelluksissa sekä arvioidaan näiden käytettävyyttä uusissa tuotteissa. www.kestavaasuminen.fi
16 RENEWTECH - Tuulivoimateknologian ja -liiketoiminnan kehittäminen A31777 Hallinnoija: Cursor Oy Kesto: 1.6.2011 31.12.2013 Kokonaisbudjetti: 2 870 613 EAKR ja valtion tuki: 2 009 429 Toteuttajat: Cursor Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy / Tekniikka ja liiketalous Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy / NELI Lappeenrannan teknillinen yliopisto Wirma Lappeenranta Oy Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto EKAMI
Puhdas energia myötätuulessa 17 RENEWTECH-hanke kokoaa Kaakkois-Suomen tuulivoimaosaamisen yhteen tavoitteenaan tuulivoimateknologian ja -liiketoiminnan kehittämisen vientituotteiksi saakka. Hankkeessa luodaan uusia kaupallisia tuulivoimainnovaatioita, huoltokonsepteja ja logistiikkaratkaisuja. Hankkeessa kehitetään myös tuulivoimaalan koulutusta ja huippututkimusta. Esimerkiksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoavat yhteisesti insinööriopiskelijoille aiheeseen liittyviä opintokokonaisuuksia. Tuulivoimaklusteri mahdollistaa asiakkaiden tarpeisiin vastaavien innovatiivisten ratkaisujen kehittämisen, pilotoinnin ja kaupallistamisen yhdessä teknologiayritysten ja yliopistojen kanssa. Klusterin palvelumalli lähtee siitä, että jo olemassa olevaa osaamista ja resursseja käytetään kehitysalustana täsmäratkaisujen luomiseksi. Yritykset itsessään edustavat alansa huippua omilla sektoreillaan ja saavat lisäpotkua tiede- ja tutkimusmaailmasta. Kaakkois-suomen tavoitteena on lisätä merkittävästi tuulivoiman käyttöä vuoteen 2015 mennessä, mikä antaa hyvän mahdollisuuden testata uusia sovelluksia konkreettisissa kohteissa. www.tuulivoimaakaakosta.fi/
* käynntistynyt 2012 Vesiosaamista idän markkinoille Jätevesien toimivampi puhdistaminen ja ympäristöystävälliset ratkaisut nousevat yhä tärkeämmiksi myös Venäjällä. Suomesta löytyy merkittävää vesi- ja ympäristöalan osaamista ja innovatiivisia pk-yrityksiä. Tätä tietotaitoa jalostetaan vientituotteiksi Kansainvälinen vesiosaamiskeskus -hankkeessa. Hankkeessa kehitetään ja laajennetaan yhdessä Pietarin vesilaitoksen Vodokanalin kanssa perustetun Kansainvälisen vesiosaamiskeskuksen (IAWTC, International Advanced Water Technologies Center) toimintaa myös muualle Venäjälle. Tavoitteena on edistää Etelä-Suomen pk-yritysten kilpailukykyä ja liiketoimintaa sekä alueen yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä ammatillisten lisäkouluttajien verkostoitumista Itämeren alueella. Ovien avaaminen ja oikeiden kontaktien etsiminen liiketoiminnan vauhdittamiseksi on vesiosaamiskeskuksen tärkeimpiä palveluita. Kumppaniyhteistyön kautta hankkeeseen liittyneille yrityksille annetaan mahdollisuudet hyödyntää alan uusinta tutkimustietoa. Hankkeessa valmistuu muun muassa markkinaselvitys, jossa kartoitetaan millaista puhtaan veden osaamista Venäjällä tarvitaan ja sen jälkeen luodaan kontakteja venäläisten toimijoiden ja eteläsuomalaisten alan yritysten välille. www.ladec.fi 18 KANSAINVÄLINEN VESIOSAAMISKESKUS IAWTC lisää kilpailukykyä, liiketoimintaa, innovaatioita, osaamista ja puhdas itämeri / A32138 Hallinnoija: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Kesto: 1.4.2012 30.9.2014 Kokonaisbudjetti: 1 530 600 EAKR ja valtion tuki: 1 071 420 Toteuttajat: Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Lappeenrannan teknillinen yliopisto / Erotustekniikan keskus Suomen ympäristöopisto SYKLI Oy Culminatum Innovation Oy Ltd
Pelialalle lisää vauhtia 19 * käynntistynyt Angry Birds, Alan Wake, Habbo Hotel ja muut suomalaiset menestyspelit ovat raivanneet tietä suomalaisille pelialan yrittäjille, mutta kilpailu ajasta pelikonsoleissa ja kännyköissä on kovaa. 2012 Viiden korkeakoulun ja kahden kehitysyhtiön yhteinen Game Cluster -hanke edesauttaa uusien yritysten ja työpaikkojen syntymistä pelialalle. Yksi tärkeimpiä tavoitteita on pelialan koulutuksen kehittäminen siten, että suomalaisille peliyrityksille saadaan alan parasta osaamista. Peliklusterissa tuodaan myös yhteen edelläkävijäyritysten kokemuksia ja kontakteja sekä yhteistyökumppanien resursseja, jotta uusilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet rakentaa kansainvälistä liiketoimintaa ja saada pelejään maailmanlaajuiseen jakeluun. Game Cluster -hanke on osa suurempaa pelialan hankekokonaisuutta, jossa rakennetaan Etelä-Suomeen vahva pelialan ekosysteemi ja kehitysputki maailmalle, jotta maailmanlaajuiset menestystarinat saavat jatkoa. www.playahub.com/gamecluster Game cluster / A32139 Hallinnoija: Cursor Oy Kesto: 1.4.2012 30.6.2014 Kokonaisbudjetti: 2 493 802 EAKR ja valtion tuki: 1 745 612 Toteuttajat: Cursor Oy Wirma Lappeenranta Oy Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Turun ammattikorkeakoulu
MBE KOHTI älykästä erikoistumista ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMAN 2007 2013 TOIMINTALINJA 5 Varsinais-Suomi Päijät-Häme Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Uusimaa Tässä julkaisussa esitellään Etelä-Suomen EAKR-ohjelman 2007 2013 toimintalinjan 5 hankkeita ja arviointituloksia. Julkaisu pitää sisällään kahdeksan kiinnostavaa eteläsuomalaista hankekokonaisuutta. Niiden avulla luodaan monipuolinen katsaus Etelä-Suomen teemahankkeisiin ja niiden tekijöihin. Etelä-Suomen EAKR-ohjelma on yksi Suomen neljästä EAKR-ohjelmasta ohjelmakaudella 2007 2013. Etelä- Suomen ohjelma-alueen muodostavat Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. etelä-suomen eu-yksikkö Päijät-Hämeen liitto PL 50 (Hämeenkatu 9) 15111 LAHTI www.etela-suomeneakr.fi