Matkailu lehti Suomen Matkailijayhdistyksen jäsenlehti 1 2014 Lue lisää s. 10 11
Kuva: Minna Lautamäki Kolumni Aino Rimppi Meren toiselle puolelle vai kotimaahan H arhailin Pohjoismaiden suurimmilla matka-messuilla melkoisen tovin, ennen kuin löysin etsimäni. En suostu myöntämään, että vika olisi suunnistuskyvyissäni, olenhan sentään noin kolmenkymmenen vuoden ajan messuillut. Osoitteita vain ei messuhallissa ole enää kortteli korttelilta, kun jotkut osastot ovat valtavan suuria ja monet pienemmätkin ilman otsalautoja. Mielestäni Suomen Messujen pitäisi rakentaa halliin pysyvät katuosoitteet. Sompailin ristiin rastiin. Suomenlinnaa ei löytynyt, eikä se ollut mukana muillakaan ständeillä. Ovat he aikaisemmin mukana olleet, turhaan. Suomenlinna on liian tuttu Helsinkiläisille, kerrottiin Ehrensvärd-seurasta. Ninpä, kun vuori ei tullut luokseni messuhalliin, minä matkustin vuoren luo, eli Suomenlinnaan. Lautta lähtee edelleen vanhalta tutulta paikalta Kauppatorin Kolera-altaan reunalta. Hämmästykseni oli suuri, kun noin reilusta kolmestakymmenestä saarelle matkaajasta suurin osa oli turisteja, Aasiasta. Suomenlinna on löydetty. *** Taitaa monella nuorella pääkaupunkilaisella olla samanlainen asenne kuin minulla ja kavereillani kouluvuosina. Kuusikymmentäluvun alussa Suomenlinnan kallioilla näki helsinkiläisiä, ja silloin sinne mentiin mekin piknikille ja aurinkoa ottamaan. Onhan Helsingin edustalla paljon muitakin saaria, mutta Suomenlinnan eteläiset vallit kiehtoivat, eikä ollut ihmisiäkään niin paljon kuin esimerkiksi Pihlajasaarilla. Kantakaupungissa asuvalle reissu Suomenlinnaan oli kuin lomamatka. Sunnuntaiaamuna pakattiin mukaan vain eväät, uimapuku, pyyheliina ja lähdettiin. Tuolloin, rahattoman nuoruuden aikaan, eivät meitä kiinnostaneet ravintolat, ei edes vuonna 1928 avattu viehättävä kahvila Piper. Emme olleet kiinnostuneet myöskään saaren uljaista bastioneista, kiirehdimme vain oikopäätä eteläisille kallioille nauttimaan merestä ja aurinkoisesta säästä. Muutamaa vuotta myöhemmin sain tilaisuuden ruokailla ravintola Walhallassa. Muistan, miten hämmästelin linnoitusravintolan paksuja muureja, mutta en aavistanut, että paikka oli ollut 1780-luvulla kuninkaallisen salaseuran kokoontumispaikka. En ollut kiinnostunut sotilastukikohdasta. Enpä tainnut tuolloin tietää mitään muutakaan saarten arvokkaasta perinnöstä. Olin nuori ja suuntasin katseeni horisonttiin, meren toiselle puolelle. Nykynuorilla lienee sama trendi. *** Suomessa matkailu on lisääntynyt. Jolleivät matkailusta Suomessa piittaa suomalaiset, niin ainakin virolaiset, venäläiset ja tietysti aasialaiset. Matkailun tulevaisuus näyttää jopa valoisalta, pitkällä aikavälillä eli 2030 mennessä, sanovat asiantuntijat. Jos välillä menee huonommin, niin juuri matkailu elinkeinona kuulemma elpyy nopeammin kuin muut elinkeinot. Aina on maailmassa tarpeeksi rikkaita ja hyväosaisia, jotka haluavat elämäänsä uusia nautintoja ja uusia kokemuksia. Toisaalta Matkailun edistämiskeskus eli MEK on joutunut karsimaan toimistojaan maailmalla ja Suomi matkailumaana tunnetaan huonommin kuin Ruotsi, Norja ja Tanska. Nyt elinkeinoministeriö on luvannut sitoutua yhdessä matkailualan toimijoiden kanssa kehittämään alaa ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on käynnistänyt matkailun kärkihankkeen, jonka päätavoitteina on lisätä Suomen matkailullista vetovoimaa, tukea matkailuelinkeinon kasvua ja kilpailukykyä sekä nostaa matkailun arvostusta. Toivottavasti vauhtiin pääsee mukaan myös kotimaan matkailu! Vuoden 2013 matkailuhenkilö VILLE HAAPASALO Matkailutoimittajien Kilta valitsi vuoden 2013 Matkailuhenkilöksi Ville Haapasalon. Ville Haapasalon ura näyttelijänä alkoi Leningradin teatteriakatemiassa vuonna 1991. Kaupunki muuttui Pietariksi ja Haapasalo valmistui näyttelijäksi 1995. Kirjailijan rooli Aleksandr Rogozkinin ohjaamassa elokuvassa Metsästyksen kansallisia erikoisuuksia teki Haapasalosta tähden Venäjällä. Elokuva kahvi palkintoja ja sen suosio oli valtava. Haapasalo on näytellyt sen jälkeen Venäjällä ja Suomessa lisäksi lukuisissa elokuvissa ja tv-ohjelmissa. Ville Haapasalon venäjän kielen taito ja suuri suosio Venäjällä ovat mahdollistaneet kuvausryhmän pääsyn kiinnostaviin, yllättäviin ja välillä mahdottomiinkin paikkoihin. Ville Haapasalo kuvassa oikealla. 2
PÄÄKIRJOITUS Suomalaiset ovat matkailun sekakäyttäjiä Suomalaiset ovat matkustaessaan valmiita hyppäämään roolista toiseen. Matkamessujen vuosittain teettämän tutkimuksen mukaan lähes puolelle suomalaisia houkuttelevin matka on itse suunniteltu ja varattu. Seuraavaksi suosituimmat matkatyypit ovat perinteinen valmismatka ja ns. all inclusive -matka, josta haaveilee noin joka viides. Kiinnostus kaikkia matkatyyppejä kohtaan on kasvanut viime vuodesta. Baltia ja Pohjoismaat ovat suomalaisten suosiossa, mutta kiinnostus kaukokohteisiin kasvaa. Kotimaassaan suomalaiset aikovat matkustaa ahkerasti vuoden 2014 aikana. Vain kaksi prosenttia arvioi, ettei aio matkustaa kotimaassa tämän vuoden aikana. Puolet kotimaan matkasuunnitelmista suuntautuu sukulaisten ja tuttavien luo. Toiseksi suosituin matkustusmuoto on matka omalle tai vuokratulle mökille. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup Suomen Messujen toimeksiannosta. Gallup Forumissa esitettyihin kysymyksiin vastasi 1082 henkilöä viikkojen 48-49 vuoden 2013 aikana. 4-5 Eila Pienimäki 6-7 Pohjois-Karjala, Raija Särkkä 10-11 Lohjan Tenoripäivät 12-13 Verlan Tehdasmuseo 14-15 Työväen Musiikkipäivät, Valkeakoski 16-17 Tankarin majakka 21-26 Jyväskylän Asuntomessut 42-43 Suomenlinnna - elävä museo saari 46-47 Kuntsin Modernin taiteen museo Aino Rimppi Blogit ovat kasvava media Matkamessujen, Helsingin matkailun ja Visit Finlandin yhteinen bloggaajaohjelma Nordic Bloggers Experience vei kansainväliset matkabloggaajat Suomen jännittävimpiin kolkkiin. Nordic Bloggers Experience -ohjelmaan tuli lähes sata bloggaaja-hakemusta ympäri maailmaa. Mukaan valitut 40 kansainvälistä matkabloggaajaa ovat alansa ammattilaisia, osa on kiertänyt maailmaa useita vuosia. Ennen Matkamessuja bloggaajat pääsivät erilaisille reissuille ympäri Suomea. Matkoja oli Rovaniemeltä Kemiönsaarelle saakka ja ohjelmaan mahtui niin husky-safaria kuin lähiruokaa Ahvenanmaalla. Matkailun edistämiskeskus MEK on jo muutaman vuoden ajan järjestänyt niin ryhmille kuin yksittäisille bloggaajille matkoja Suomeen, sillä blogit ovat kasvava media. Matkailutoimittajien Kilta 45 vuotta Matkailutoimittajien Kilta täyttää tänä vuonna 45 vuotta. Yhdistykseen kuuluu 100 media-alan jäsentä toimittajista valokuvaajiin ja tv- ja radiotoimittajiin. Kilta on jakanut kunniakirjoja vuodesta 1972. Matkailu 1 2014 3
Laulun ja matkailun Grand Old Lady Eila Pienimäki lähikuvassa Haastattelu Aino Rimppi, kuvat Studio Ikafoto ja iloa. Se on ihanaa! Ensimmäisissä iltamissani, pikkujouluna, lauloin kaksi päivän hittiä, jotka olivat Suklaasydän ja Tiikerihai. Mikä Sinua laulamisessa kiehtoo vai onko kysymys vain työnteosta? - Ei vieläkään ole kyse työnteosta! Miehesi on sinun agenttisi? - Minun agenttini on 21 vuotta ollut tamperelainen Extra Viihdepalvelut Oy aina siitä lähtien, kun syyskuussa 1980 tulin takaisin Suomeen. Sain työstäni hopeisen ansiomerkin. Mieheni oli vuosina 1990-99 Extran myyjänä ja laajensi esiintymisiämme Viking, Silja Linen jne. laivojen risteilyille 11 vuoden ajan. Eila Pienimäki on julkaissut uusimman äänitteensä jouluksi 2012 E ila Pienimäki matkusteli aikoinaan ammattinsa vuoksi pitkiäkin matkoja. Viiden viikon aikana auton mittariin saattoi kertyä 7000 km taivalta, 21 eri maassa Lofooteilta Välimerelle. Suomi ja Suomen Lappi ovat totta kai tuttuja. Entä mitä muistelee laulamisen Grand Old Lady nyt? Olet harvinaisen pitkään matkustanut viihdyttämässä ihmisiä. Miten kaikki alkoi? - Perheeseeni Etelä-Pohjanmaalla kuului yhdeksän lasta, ja aina joku lauloi tai soitti. Minä olin toiseksi nuorin. Veljeni Mauno minut houkutteli bändiinsä solistiksi, kun olin 16 ja pelkäsin aivan hirveästi. Vuoden 1956 alussa alkoi urani vokalistina ja totesin että laulaminen yleisön edessä tuokin voimaa Olet tehnyt työtäsi myös USA:ssa. Oletko laulanut Amerikan suomalaisille vai myös muille? - Tein USA:ssa töitä 11 vuotta. USA:n tanssikulttuuri eroaa suomalaisesta. Minä esiinnyin estradilla show bisneksessä, suomalaisille muutaman kerran, mm. kahdesti itsenäisyyspäivänä. Lauloin Amerikan Yhdysvalloissa hotelleissa, ravintoloissa ja clubeilla eri puolilla Länsi-rannikkoa, Uuden Englannin alueelta Floridaan. Kanadassa kiersin 1960 laulamassa Toronton ympärillä monessa osavaltiossa. Oltuani Suomessa kuusi ja puoli vuotta minut kutsuttiin Washingtonin Seatleen, jossa minulla oli suuri taidenäyttely Nordic Heritage Museumissa. Seatlesta käsin tein show-iltoja Vancouverin ihanissa hotelleissa. Ero yleisössä miten suhtautuvat Amerikan suomalaiset, miten kotosuomalaiset? - Amerikan suomalaiset ovat aivan ihania. Kun he huomasivat mainoksissa Eilan, niin aina muutama tuli katsomaan, onko Eila ja Veräjä muuttuneet. Itse olen ollut oikein malliesimerkki siitä, miten pitää olla tönkkönä. Ero oli valtava. Suomessa esiintymisen yhteydessä tanssitaan, mutta amerikkalaiset istuvat, kuuntelevat ja katsovat shown. Nykyisin erot ovat pienentyneet. 4
Vanhan veräjän luona Eilan Pienimäen siveltimestä. Olet laulanut myös Virossa. Miten siellä otetaan laulusi vastaan? - Olen laulanut Tallinnan, Haapsalun ja Pärnun kylpylähotelleissa suomalaisille turisteille. Kyllä minut on otettu vastaan liikuttavankin hyvin. Vieläkö kierrät koti-suomessa? - Ensimmäiset 25 vuotta oli ihana ajella Suomen suviöissä, mutta nyt free lancerina otan vastaan vain työt, joista etiäisenä koen hyvän tunteen. Kun mieheni sanoi, ettei oikein enää jaksaisi, minä vastasin, että minä jaksan. Hän sai Ikaalisten kylpylästä paikan äänimiehenä nyt 15 vuoden mukavan työvuoden jälkeen hän on eläkkeellä. Enkä minäkään enää haluaisi tuhlata elämääni tien päällä, vaan kirjoitan kuudetta kirjaani ja maalaan. Muistan laulusi Luona vanhan veräjän, oliko se vuodelta 1958? - Lokakuussa 1958 voitin iskelmän SM-kilpailut ja yleisön suosikkipokaalit. Marraskuussa Toivo Kärki ehdotti, ensimmäiseksi singlekseni Itke en lemmen tähden. Toinen levyni, vuonna 1959, oli Vanhan veräjän luona, joka lopullisesti jäi ihmisten mieleen. Saan siitä edelleen paljon kiitoksia jokaisella keikalla. Joku muistaa vielä ensimmäisen suukkonsakin vanhan veräjän luona. Koitko alussa itse laulavasi nuorille? - Olisin suonut sen laulettavaksi aikuisemmalle, olinhan äänityshetkellä vasta 19-vuotias. Laulussa unelmoitiin menneessä aikamuodossa, mutta kansa riemastui ja niin minä yritin sopeutua. Kun palasin Suomeen, ymmärsin laulun, kiitollisena. Eroavatko nykyiset kappaleesi paljonkin 50-luvun kappaleista ja onko kohderyhmä kovasti muuttunut? - On muuttunut. Kun 14 vuoden poissaolon jälkeen palasin Suomeen, niin kahden viikon kuluttua Extra Viihdepalvelu otti yhteyttä ja keikkailu alkoi kuin en olisi poissa ollutkaan. Kaikenikäiset bändit soittivat Tulenliekkiä ja Veräjää. Minä lauloin jonkin aikaa päivän iskelmiä, mutta agentuurista huomautettiin, että ihmiset haluavat sinulta nostalgiaa. Olemme aikuistuneet kolme sukupolvea rakastaa jo nostalgiaa. Mitä haluaisit sanoa lukijalle? - Elämän pituus ei oikeastaan ole kiinni meistä, mutta on olemassa mahdollisuus elää terveenä ja hyvinkin vanhaksi. Positiivinen elämänasenne auttaa, ja kaiken käsittävä rakkaus. Aivomme kuuntelevat mitä puhumme ja ottavat sen todesta. Meidän pitää itse vain oppia valitsemaan. Eila Pienimäen biografia: http://pomus.net Matkailu 1 2014 5
Pohjois-Karjalan Matkailijayhdistys 120 vuotta Teksti Raija Särkkä ja Aino Rimppi Vuonna 1893 lausuttiin Suomen Matkailijayhdistyksen Joensuun haaraosaston syntysanat. Innostus matkailuun oli suuri, sillä alueella sijaitsi merkittävä luontonähtävyys, Koli. Taiteilijat olivat jo Kolin löytäneet. Sibelius, Järnefelt, Aho, Edelfelt, Halonen, Inha, Leino olivat ehtineet matkustaa paikkaa ihailemaan. Syntyi Karelianismi. Maakunnassa oli jo Nurmeksen-Pielisen-Juuan haaraosasto, mutta se ei riittänyt Kolin juurella asuville, he halusivat oman yhdistyksen alueen matkailua kehittämään. Niinpä tusina aktiiveja joensuulaisia kokoontui ja haaraosasto perustettiin 1893. Paljon tavoitteita Näkötorni oli yhdistyksen ensimmäisiä suunnitelmia. Viimeinen maininta siitä löytyy vuodelta 1927. Matkailureittejä suunniteltiin jo 1800-luvun loppupuolella. Vielä yhdistyksen 100-vuotisjuhlan kunniaksi avattiin Urho Kekkoselle omistettu UKK-vaellusreitti. Linja-autoa suunniteltiin 1920-luvulla kuljettamaan matkailijoita Joensuusta Kolille Lumiset-bussi kuljetti talvilauantaisin matkailijoita Joensuun ja Kolin väliä, aina vuoteen 2010. Retket kuuluivat Suomen Matkailijayhdistyksen Joensuun osaston toimintaan, alussa omaan maakuntaan ja vähitellen kauemmaksi, mm. Uuteen Valamoon vuonna 1947. Yhdistys järjesti retkiä eri teemojen puitteissa ympäri Suomen vielä 1993 2003. Joensuuhun SML:n aluetoimisto Ensimmäinen retkeilymaja avattiin 50-luvun puolivälissä. Haaraosasto muuttui Suomen Matkailijayhdistyksen Joensuun osastoksi, jolla oli omat säännöt: osasto pyrkii kykynsä mukaan edistämään kaikkea, minkä kautta matkustaminen Pohjois-Karjalassa saattaa käydä helpoksi ja miellyttäväksi. Pohjois-Karjalan matkailukartta ja matkailuopas syntyivät 60-luvulla, jolloin myös matkailuneuvonta ja opastoiminta saivat alkunsa. Retkeilymajan pitoa jatkettiin 80-luvulle. Linnunlahden leirintäalue oli 1979 1999 yhdistyksen hoidossa. Matkailuyhdistyksen jäsenmäärä kasvoi 50-luvun lopulla ja 80-luvun alussa lähes tuhanteen henkeen. Vuodesta 1995 on vähitellen jouduttu antamaan periksi. Vuonna 2001 Suomen Matkailun Seniorit perustivat uuden kattojärjestön, Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n, johon myös Pohjois-Karjalan Matkailu ry liittyi. Suomen Matkailun Seniorit herättivät niin ikään henkiin Matkailu-lehden. SMY niin ikään alkoi suunnitella suomalaisen matkailun kirjasarjaa, Tunne maasi. Vuoden 1996 parhaat palkittiin SML:n järjestöpäivillä Pohjois-Karjalan Matkailuyhdistyksen Raija Särkkä valittiin SML:n järjestöpäivillä vuoden matkailuliittolaiseksi. Raija on pitkään, ansiokkaasti ja myönteisesti edistänyt omalla alueellaan matkailua, retkeilyä, leirintämatkailua ja laskettelua.<leipäteksti>raija Särkkä on toiminut mm. Pohjois-Karjalan Matkailu ry:n hallituksessa vuodesta 1983, vetänyt Pohjois-Karjalan Lumiset-kerhoa vv. 1990-1995. Raija on edelleenkin aktiivinen opas Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa. Hän on niin ikään vetänyt monia ryhmämatkoja Lappiin. Pääsiäisenä Raija löytyy Pallaksen rinteiltä, muina aikoina Kolilta. Laskettelu on hänelle rakas harrastus. Raijan ideoita, toimeliaisuutta ja laulunlahjoja on tarvittu monen illanvieton ohjelman rakentamiseen. 6
Pohjois-Karjalan tulevaisuus Pohjois-Karjalan matkailun tulevaisuutta pohdittiin paneelikeskustelussa Joensuussa marraskuussa. Ajatuksia paneelikeskustelusta julkaistiin Matkailussa 5/13. Keskustelun panelistit vasemmalta: toimitusjohtaja Marko Riikkinen Holiday Linnunlahti, toimitusjohtaja Markku Lilja Karelia Expert, kehityspäällikkö Pekka Huovinen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, professori Raija Komppula Itä- Suomen yliopisto ja puheenjohtaja Timo Havola SMY. Valokuvan panelisteista otti Kari Kettunen Pohjois-Karjalan My. Suomen Matkailun Seniorit Suomen Matkailun Seniorit on vapaamuotoinen, rekisteröimätön yhdistys, perustettu vuonna 1998. Jäseniksi kutsutaan matkailualan johtotehtävissä toimineita, pääsääntöisesti eläkkeellä olevia, yhä matkailun kehittymistä aktiivisesti seuraavia jäseniä. Klubi toimii läheisessä yhteistyössä perustamansa Suomen Matkailijayhdistys SMY ry:n ja asianomaisten yhteisöjen ja viranomaisten kanssa. Matkailu 1 2014 7
Tähtiin kääntyneet Tammisaaressa Teksti Aino Rimppi ja Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo Kuvat Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseo Tähtiin kääntyneet tarkoittaa muinaiseen intiaanikulttuuriin pohjautuvaa näyttelyä, joka viipyy Tammisaaren EKTA-museossa vielä syyskuun loppuun. Helsinkiläisen Didrichsenin taide- ja kulttuurimuseon esikolumbiaaninen kokoelma on esillä EKTA:ssa. Perusteellinen peruskorjaus Didrichsenin taidemuseossa valmistuu kesäksi. Korjausta varten koko tuhannen teoksen kokoelma, johon kuuluu suomalaista ja kansainvälistä modernismia sekä muinaiskulttuurien esineistöä, piti saattaa turvalliseen paikkaan. Kaikkia teoksia ei kuitenkaan haluttu sulkea varastoon, ja Didrichsenin taidemuseo päätyi näin neuvottelemaan koko esikolumbiaanisen kokoelmansa ja joidenkin Helene Schjerfbeckin teosten sijoituksesta Tammisaaren keskustassa sijaitsevaan EKTA-museoon. Didrichsenin taidemuseon esikolumbiaaninen kokoelma Tammisaaren näyttelyssä koostuu Keski- ja Etelä-Amerikan muinaisiin intiaanikulttuureihin kuuluvista harvinaisuuksista. Toukokuussa viime vuonna alkanut näyttely on vuoden 2013 loppuun mennessä houkutellut 10 000 kävijää. Näyttely on kiinnostanut erityisesti koululaisryhmiä, kertoo Didrichsenin taidemuseon intendentti Maria Didrichsen. nien älylliset saavutukset ovat vailla vertaa ja kulttuuria pidetään kaikkein korkeimmalle kohonneena intiaanikulttuurina. Mayat rakensivat majesteettisia temppeleitä ja pyramideja, loivat kehittyneen lasku- ja kirjoitusjärjestelmän ja tutkiskelivat tähtien liikkeitä. Taivaankappaleiden Missään Suomessa ei löydy vastaavaa Didrichsenin taidemuseossa on normaalisti esillä vain osa esikolumbiaanisesta kokoelmasta. Kokoelma sisältää taidetta ennen Kolumbuksen saapumista Amerikkaan ajanjaksolta 2000 ekr. 1500 jkr. ja se on ainoa julkinen intiaanien korkeakulttuureita esittelevä kokonaisuus maassamme. Tammisaaren EKTA-museossa tilaa riittää koko kokoelmalle näyttely on rakennettu kolmeen kerrokseen tunnelmallisen tähtitaivaan alle kulttuuriesittelyineen, valokuvineen, aikajanoineen ja karttoineen. - Tilanne oli meille uusi, emme olleet itsekään nähneet kaikkia esineitä esillä samanaikaisesti aiemmin. Lisäksi on kiehtovaa nähdä teokset täysin erilaisessa ympäristössä, kertoo Maria Didrichsen. Teoksia on kaikkiaan 220 ja ne edustavat monia eri kulttuureita, kuten mayoja, olmeekkeja, tolteekkeja ja inkoja. Esimerkiksi Maya-intiaa- 8
seuraaminen oli avain heidän erittäin tarkan kalenterin syntyyn ja kykyyn mm. ennustaa tulevia auringon- ja kuunpimennyksiä, Maria jatkaa. Helene Schjerfbeck itseoikeutetusti! Tammisaaren museokeskus EKTA:n kokoelmiin kuuluu suomalaisen taidemaalari Helene Schjerfbeckin (1862-1946) teoksia. Museokiinteistön lisäosaan on muutama vuosi sitten rakennettu pysyvä Schjerfbeck-näyttely ja miljöö, johon nyt myös sisältyy Didrichsenin kokoelman helmiä. Sen jo tiedämmekin, että Helene Schjerfbeck työskenteli ja eli joitain vuosia Tammisaaressa, joten taiteilijan pysyvämpi esittely istuu luontevasti EKTA:n näyttelyohjelmaan. Nyt näytteillä ovat museon omien maalausten lisäksi lainattuja teoksia muista museoista ja yksityiskokoelmista, mm. yhdeksän teosta Didrichseniltä. Näyttelyn 25 teoksen kokonaisuus on erinomainen läpileikkaus kultakauden modernistimme tuotannosta. syydestä ja ikuisuudesta, sekä hänen viimeisimpiin teoksiinsa kuuluva omakuva, pääkalloa muistuttava hiilipiirros. Helene ammensi myös usein omista aiemmin maalaamistaan teoksistaan inspiraatiota, toisin sanoin ne toimivat hänelle malleina. Näissä toisinnoissa hän jalosti teoksia edelleen, tavoitteena yhä pelkistetympi ilmaisu, kuvailee Maria Didrichsen. - Helene Schjerfbeck oli erittäin tuottelias taitelija, mutta hän tarvitsi aina mallin, Maria Didrichsen toteaa. Kun malleja ei aina ollut saatavilla, hän maalasi omia kasvojaan peilistä. Schjerfbeckin tuotannossa tunnetaan nelisenkymmentä omakuvaa. Näyttelyssä esillä ovat Helenen kalpea omakuva toispuoleisine silmineen, joka kertonee henki - Toipilas-teoksen on ajateltu mahdollisesti esittävän Helenen malleina. Näissä toisinnoissa hän jalosti teoksia edelleen, tavoitteena yhä pelkistetympi ilmaisu, kuvailee Maria Didrichsen. - Helene Schjerfbeck oli erittäin tuottelias taitelija, mutta hän tarvitsi aina mallin, Maria Didrichsen tote aa. Kun malleja ei aina ollut saatavilla, hän maalasi omia kasvojaan peilistä. Schjerfbeckin tuotannossa tunnetaan nelisenkymmentä omakuvaa. Näyttelyssä esillä ovat Helenen kalpea omakuva toispuoleisine silmineen, joka kertonee henki - Toipilas-teoksen on ajateltu mahdollisesti esittävän Helenen omaa toipumista sydänsurustaan. Vihreä oksa lapsen käsissä kuvannee uutta alkua, elämän jatkumista. Näyttely on esillä Tammisaaren EKTA-museossa 28.9.2014 saakka. www.didrichsenmuseum.fi www.raasepori.fi/museo Matkailu 1 2014 9
Lohjan Tenoripäivät Lohjan Tenoripäivät on kansainvälisen tason klassisen musiikin tapahtuma, joka on vakiintunut osaksi Suomen kesäistä musiikkifestivaalitarjontaa. Vuonna 2014 Lohjan Tenoripäivillä on yhteensä 14 konserttia kolmen viikon aikana 2.-28.8.2014. V uoden taiteilija -konsertissa su 3.8. Laurentius-salissa esiintyy solistina oikeutetusti Tenoripäivien 2014 vuoden taiteilija Heikki Orama, pianisti Laura Mikkolan ja viulisti Nina Karmon kanssa. Lohjan torilla on kolmesti tarjolla vapaasti maistiaisia tulevista Tenoripäivien konserteista. Tule nauttimaan torin ilmapiiristä ja huippusolisteista! Ilmaiskonsertit pidetään la 2.8. ja 9.8. Tenoripäivien ohjelmassa on myös perinteisesti suosittu operetti- ja oopperamusiikin Gaala pe 8.8. Laurentius-salissa. Konsertissa Lohjan kaupunginorkesteria johtaa kapellimestari Esa Heikkilä. Solisteina laulavat mm. tähtisopraanot Riikka Hakola ja Johanna Rusanen, mezzosopraano Sari Nordqvist, tenori Mika Pohjonen sekä basso Jyrki Korhonen. Ohjelmassa on Oopperamusiikin helmiä! Lohjan Museolla vietetään kesäiltaa la 9.8. Kimmo Leppälän johtaman Arriba! Big Bandin rytmissä. Ohjelmassa Glenn Milleriä, Perez Pradoa, Frank Sinatraa, Benny Goodmania, Olavi Virtaa sekä Laila Kinnusta. Solisteina mm. iki-ihanat Angelika Klas, Arja Koriseva, Angelika Klas. Heikki Orama. Kuva:Johan Kvarnström. Kari Fall ja Mika Pohjonen sekä kaikkien tuntema saksofonisti Antti Sarpila. Tarjolla on hyvää seuraa, vanhaa hyvää tanssimusiikkia ja mahdollisuus ruokailuun. Pusulan kirkossa su 10.8. esitettävä Monologiooppera kertoo tarinan Dominus Krabbesta, joka oli todellinen henkilö 1600-luvulta, pappiparka, joka joi virkansa ja päätyi loiseksi toisten nurkkiin. Solisteina ja tulkitsijoina kontratenori Teppo Lampela ja sopraano Laura Pyrrö. 10
Tenoripäivät huipentuvat huippusolistein Joonas Kokkosen Viimeisiin Kiusauksiin konserttiversiona pe 22.8. ja la 23.8. Karjalohjan kirkossa sekä to 28.8. Porvoon tuomiokirkossa. Lisätietoja: www.tenoripaivat.fi Lohjan kaupuginorkesterin intendentti Felix von Willenbrand 050-5230 707 felix.willenbrand@lohja.fi Kulttuurisihteeri Kalle Ryökäs 044-3621 130 kalle.ryokas@lohja.fi Facebook: Lohjan Tenoripäivät Liput: www.lippu.fi Ennakkomyynti: Lippupiste 0600 900 900 (joka päivä klo 07-22) www.lippu.fi. Lippupisteen myyntipiste myös Lohjan Prisma. Mika Pohjonen. Kuva. Heikki Tuuli. Matkailu 1 2014 11
Puuhiomo ja pahvitehdas maailmanperintöä Teksti Ville Majuri ja Aino Rimppi Kuvat Verlan tehdasmuseo Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsevassa Verlan kylän ytimessä kuohuu Mäntyharjun vesistöreittiin kuuluva Verlankoski. Kosken partaalla sijaitsee museoitu Verlan puuhiomo- ja pahvitehdas Unescon maailmanperintökohde. Vuonna 1872 insinööri Hugo Neumann perusti Verlankosken äärelle puuhiomon, joka muutamaa vuotta myöhemmin paloi. Neumannin hiomo sai jatkoa, kun vuonna 1882 uusi puuhiomo ja pahvitehdas aloittivat toimintansa. Puurakenteiset tehdasrakennukset korvattiin 1890-luvulla viipurilaisen arkkitehti Eduard Dippelin suunnittelemilla koristeellisilla tiilirakennuksilla. Rakennukset ovat säilyneet meidän päiviimme asti. Aluetta hallitsee komea, kartanonomainen Patruunan pytinki, joka rakennettiin vuonna 1885 tehtaan isännöitsijän asuin- ja konttorirakennukseksi. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas nimettiin ainutlaatuisen hyvin säilyneenä kokonaisuutena Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1996 edustamaan koko pohjoisen metsäteollisuuden varhaisvaiheita. Verlan tapaisia tehdasyhdyskuntia on ollut monia, mutta vain Verla on säilynyt lähes muuttumattomana. Tehdasaluetta täydentävät vuosikymmenien kuluessa syntyneet työväenasutus, seuratalo ja uittoon liittyvät rakenteet. Tehdassali. Larissa Mäenpää 2011 /Verlan tehdasmuseo 12
Verlan tehdasmuseo Verlan tehdas oli jo toimiessaan vahanaikainen, joten hyvin pian syntyi ajatus Verlan tehtaan museoimisesta. Tehdasmuseon isänä pidetään tehtaan omistaneen Kymi-Yhtiön tiedotuspäällikkö Veikko Talvea, jonka idea museosta sai kannatusta. Kahdeksan vuotta tuotannon loppumisen jälkeen, vuonna 1972, tehdas avattiin maamme ensimmäisenä tehdasmuseona. Vanhaan hiomoon ja pahvitehtaaseen pääsee tutustumaan oppaan johdolla. Tunnin mittaisen tehdaskierroksen alussa vieraille esitetään lyhytelokuva Näin tehtiin Verlassa käsipahvia, elokuvan jälkeen heidät ohjataan kierrokselle kuulemaan ja aistimaan vanhan pahvitehtaan tarinaa. Tehdasmuseon vanhin kone on vuodelta 1882. Hioketta valmistettiin kahdella Karhulan konepajalta 1903 hankitulta hiomakoneella, myöhemmin myös Tampellan uudenaikaisella hiomakoneella. Koneet ja laitteet ovat tehtaassa omilla paikoillaan, ja on kuin koneenkäyttäjät olisivat juuri poistuneet ruokatauolle. Hiomakivet. Ruukkikylän puodit ja Verlan mökit Verla on kokonainen kylä. Tehdasalueen vanhoissa rakennuksissa toimii useita puoteja, joista löytyy paikallisten tekijöiden käsitöitä, keramiikkaa, puutöitä. Lisäksi alueella on paikallisen viinitilan viinipuoti ja lounaskahvila. Tehtaan läheisyyteen, kauniille rannoille, rakennetut vanhat työväenasunnot palvelivat tehtaan toiminnan päättymisen jälkeen Kymi-yhtiön muiden tehtaiden loma-asuntoina. Alueelle rakennettiin myöhemmin myös lomamajoja. Näitä mökkejä ja asuntoja matkailijat voivat vuokrata. Lisäksi maailmanperintöalueella sijaitsee esihistorialliseen riistanpyyntiin liittyvä kalliomaalaus 6000-7000 vuoden takaa. Se kertoo Verlan vesistön merkityksestä aikojen takaa. Museon omistaa ja sitä ylläpitää UPM-Kymmene Oyj. www.verla.fi www.verlanmökit.fi Matkailu 1 2014 13
Jaakko Laitinen & Väärä Raha. Kuva: Arttu Nieminen & Roosa Nevala. Hittejä, rytmejä, aatetta ja asiaa Tekstin mukaillut Aino Rimppi Työväen Musiikkitapahtuma tarjoilee Valkeakosken tehdas- ja museomiljöössä jälleen heinäkuussa hittejä, rytmejä, aatetta ja asiaa koko perheelle työväenmusiikin helmiä unohtamatta. Kirjaksen tanssilava 50-luvulla. Kuva: UPM:n Keskusarkisto 14
Kirjaksella nykyisin. Kuva: Jukka Forsström. Lavalle astuu jo 43. kerran tähtiartisteja kuten Herra Ylppö & Ihmiset, Kari Peitsamo, Paleface & Räjähtävä Nyrkki, Jonna Tervomaa, Maarit, Ilmo Korhonen 40-vuotistaiteilijajuhla Jaakko Laitinen & Väärä Raha, Yona & Orkesteri Liikkuvat Pilvet, Eva & Manu, Jukka Takalon Maakinen Mysteeri Trio, Rockwalli sekä Heikki Silvennoinen & The Rest. - Tässä on hyvä pohja, jolta kannattaa rakentaa festivaalin ohjelmaa. Julkistamme joka kuukauden 15. päivä lisää nimiä, kannattaa siis pysyä kuulolla, suosittelee tapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. Työväen Musiikkitapahtuman festivaalialue ulottuu myös Kirjaslammelle. Kirjaslammen ja Mallasveden välissä sijaitsee Valkeakosken vanhan ajan tanssipaikka, 1950-luvulla järven rannalle rakennettu lava, jonka aikoinaan suunnitteli Esko Aro. Lava sijaitsee kävelymatkan päässä Valkeakosken keskustasta. Työväen musiikkitapahtuman yhteydessä Kirjaslammen tanssilavalla vietetään ensimmäisen kerran teemailtoja. Siellä soi blues. Blues-tapahtumaa on ollut mukana suunnittelemassa Heikki Silvennoinen. Silvennoinen myös esiintyy tapahtumassa yhdessä The Rest -kokoonpanon kanssa. Kirjaslammen tanssilavalla työväki kokoontuu myös iltamiinsa lauantaina 26.7. Nostalginen Työväen Iltamat on teemailta. Tanssilavojen kulta-aikaan johdattelee musiikillaan Sävelorkesteri Katulyhty. Keskiyöllä yleisö siirtyy metsälammen rannalle, missä työväenlauluja laulattavat Tuuli ja Reino Bäckström. Tansseja koko kesän ajan Kirjaksen varsinainen tanssikausi käynnistyy kesäkuun alussa ja päättyy elokuun lopussa. - Yli 60-vuotias tanssilava on parhaimmillaan juuri kesäiltaisin, kun ilta-aurinko heijastuu laineista ja monet lavamiljöön tunnelmaan ihastuneet tanssijat palaavat sinne aina uudelleen, kertoo Työväen Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Marianne Haapoja. Kirjaslammen tanssilavalla vanhan ajan tanssi-illoissa opetellaan viisikymmenluvun perinteisiä tansseja. Kolmena lauantaina ilta alkaa tanssitunnilla valssin perusaskelien opetuksesta vastaa tanssiseura Marimba. Tanssitunnin jälkeen tarjoillaan kahvia ja mansikkakakkua. Työväen Musiikkitapahtumasta vastaava yhdistys järjestää Kirjaslammen tanssilavalla myös jazztapahtuman, 5. heinäkuuta 2014. - Tapahtuma esittelee joukon nimekkäitä ja nuoria kotimaisia jazzmuusikoita. Pääesiintyjänä Kirjazzissa esiintyy Suomijazzin kärkinimiin lukeutuva Dalindéo, jonka musiikki on sekoitus jazzia, surf-kitaroita, suomalaista tangoa ja iskelmää, salakapakkojen savuisuutta, elokuvaa ja balkan skata, kertoo Marianne Haapoja. www.valmu.com FAZER SHOP RANUA Makeismyymälämme palvelee päivittäin Godisbutiken öppen dagligen The Sweet Shop open daily 1.9.-31.5. klo 10.00-17.00 / 10 a.m.-5 p.m. 1.6.-31.8. klo 9.00-19.00 / 9 a.m.-7 p.m. Fazer Shop Ranua Eläinpuiston linna, Rovaniementie 29 Tervetuloa! Välkommen! Welcome! Matkailu 1 2014 15
Merestä noussut Teksti ja kuvat Aino Rimppi Tankar on monipuolinen matkailukohde luontokokemuksineen. Kuvassa entisen kalastajayhteisön harmaantuneita rakennuksia, joita osaksi yhä käytetään, kesämökkeinä. Vasemmalla Tankarin hylkeenpyyntimuseo. Tankarin majakka on loistanut merenkävijöille suunnannäyttäjänä 125 vuoden ajan. Vuosi 2014 on juhlavuosi. Noin 20 kilometrin päässä rannikolta sijaitseva Tankarin saari 63o 57,0 N, 22o 51,0 E ilmestyi merestä maankohoamisen myötä 1200-luvulla. Hylkeenpyytäjät ottivat saaren tukikohdakseen 1500-luvulla, myös pian sen jälkeen kalastajat. Eikä mennyt kauan, kun laivoja varten sinne rakennettiin jo merimerkki. Ensimmäinen merimerkki oli vain pahainen kivikasa, kivikummeli. Se rakennettiin saaren korkeimmalle paikalle ja kivien väliin työnnettiin rautatankoja. Rautatankojen varaan sitten kiinnitettiin tynnyreitä, joiden oli määrä parantaa merimerkin näkyvyyttä. Tankosaari varoitti karikoista Aivan aluksi saarta kutsuttiin nimellä Klippan, mutta merimerkin saatuaan se sai nimen Tankokari. Tankokarista muotoutui myöhemmin Tankar, luodon virallinen nimi. Kappeli sijaitsee keskellä yhteisöä. Laivojen koko kasvoi, ja koska väylä Kokkolaan oli karikkoinen, Kaupungin porvareilla oli edessään luotsin palkkaaminen. Ainoa oikea luoto siihen tarkoitukseen oli Tankosaari. Niinpä 1800-luvun puolivälissä luoto vakiintui luotsiasemaksi ja luotsit siirtyivät valtion leipiin. Vuonna 1889 saarelle rakennettiin majakka, nykyisin käytössä oleva. Saaren eteläpää oli kalastajien asuttama. Saaren pohjoispäähän, majakan ympärille, rakennettiin majakanvartijan ja luotsiyhteisön maalatut tuvat. Tankarin järjestystä valvoivat valvovat tänä päivänä satamavouti ja karikokous. Toiminnassa noudatettiin Ruotsin kuninkaan vuonna 1726 hyväksymää satamajärjestystä. Kruunun määräysten lisäksi elämää saarella ohjasi myös kirkko. 16
Luodon kappeli Tankarista Kaarlelan kirkkoon oli pitkä matka. Niinpä saarelle rakennettiin vuonna 1754 oma kappeli, jonne seurakunnan apupappi lähetettiin kesäisin pitämään jumalanpalveluksia. Loppukesästä pappi palasi kotiin Kaarlelaan mukanaan pari tynnyriä silakoita. Kappelia koristavat yhä vanhat taulut, joita merimiehet toivat mukanaan maailmalta. Järjestys jumalanpalveluksissa oli tarkka. Etupenkeissä istuivat silmäätekevät. He kaiversivat penkkien selkänojiin omat nimimerkkinsä. Takimmaisiksi joutivat vähiten kalaa saaneet kalastajat, jotka saatoivat sanoa: Kolehtiin en nyt laita, kun ei ollut kalansaalista. Ruohokanukka (Comus suecica) kukkii Tankarin saarella keväällä. - Liikennevirasto kielsi kesällä 2013 pääsyn useisiin maamme majakoihin, niin myös Tankarin 27,5 metriä korkeaan, vuonna 1889 rakennettuun majakkaan. Joidenkin talvella 2013-2014 tehtävien muutostöiden jälkeen on mahdollista, että Tankarin majakka avautuu kesällä 2014 jälleen yleisölle, kertoo Arto Jokela Kokkolan Matkailusta ja lisää, - Luotsiaseman tornista avautuvat upeat saaristo- ja merimaisemat. -Vanhaa perinnettä noudatat, kun viet ensimmäisen kerran luodolle tullessasi kiven sen rannalta kivikummelille, tietää Arto Jokela Kokkolan Matkailusta. - Mitä suuremman kiven Tankarin kivikummeliin kantaa, sitä suuremman onnen elämässään kohtaa. Tankarin luodolla elämä jatkuu Tankarin luotsiasema siirtyi alkukesästä 2013 Kokkolan kaupungin hallintaan. Käytännössä Tankarin majakkasaaren matkailua hoitaa Kokkolan Matkailu Oy. Saarelta löytyy kahvila ja vierasmaja. Kokkolan matkailulla on Tankar Inn-majatalossa yhdeksän kahden hengen huonetta ja mukavat oleskelutilat. Majakkamestarin talossa on 20 vuodepaikkaa ja vierasmajalla kahdeksan vuodepaikkaa. Näin saarelta löytyy vuodepaikkoja yhteensä 46 yöpyjälle. Jokainen vuosi jotain uutta ja erilaista! Mukana mm. Vokalgruppen Irmelin (SE), Kammerkoor Head Ööd, Vend (EE), Masterpiece Quartet (US), Satu Sopanen & Fort Big Band & Ralf Nyqvist (FI), Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat KYN (FI), Felix Zenger (FI), Philomela (FI)...ja lisää tulossa! Info: Erkki Mendelin Puh/tel. 06 325 3755, gsm 0400 564 469 erkki.mendelin@vaasa.fi Liput: www.netticket.fi www.vaasachoirfestival.fi Matkailu 1 2014 17
Aploodi- Teatterin kesä on kansankomedian juhlaa Jouni Salo ja Anneli Karppinen esittävät Kätkäläisessä itälaidan vaaramaisemissa asuvia pienviljelijöitä, jotka viettävät köyhänlaista, mutta leppoisaa elämää. Kaikki on hyvin, kunnes pariskunnan vanha ja uskollinen auto saa katsastuskonttorilta viimeisen tuomion. Tanssilla ja musiikilla maustettuja hauskoja näytelmiä, lahjakkaita ammattilaisnäyttelijöitä ja loistavaa tunnelmaa upeissa maisemissa näistä on tehty Riihivuoren Aploodi- Teatterin kesä 2014. Muuramessa sijaitseva 600-paikkainen teatterirakennus on valmistunut vuonna 2012. Kokonaan katettu katsomo sekä upeat näköalat Ravintola Riihikelosta viimeistelevät ikimuistoisen teatteri-illan. Aku Hirviniemi esittää Melomista-esityksessä univelkaista suurperheen isää, joka hortoilee päivät myyntiyrityksen palavereissa ja uskoo Nukkumattiin. Aploodi-Teatterin kesäkauden 2014 pääesitys on Simo Hämäläisen karnevalistisen kansankomedia Kätkäläinen. Kätkäläinen on mukaansa tempaava kertomus unelmasta ja suomalaisesta peräänantamattomuudesta. Päärooleissa ovat Jouni Salo ja Anneli Karppinen, jotka ovat kummatkin tuttuja Jyväskylän kaupunginteatterista. Kätkäläisen ensi-ilta on 12.6. ja esitykset jatkuvat 30.7. saakka. Toinen kotimainen kesäteatterinäytelmä on Mielensäpahoittaja ja poika, jossa rooleissa ovat Erkki Teittinen ja Jussi Rekonen. Tuomas Kyrön kirjoituksiin pohjautuvaan tragikomediaan on helppo samaistua, sillä kaikki tuntevat Mielensäpahoittajan kaltaisen jäärän, jonka maailmankuvaa ei muuta mikään. 18
Uudistunut ja laajennettu Ravintola Riihikelo on tunnelmallinen ja tasokas ravintola, jossa voit nauttia väliaikatarjoiluista tai herkutella pari tuntia ennen esitystä Teatteri Menulla. Vierailuja ja musikkia Riihivuoren Aploodi-Teatteri tarjoaa myös loistavia vierailuja Suomen suosituimpien näyttelijöiden esittäminä. Esityskauden avaa Putouksesta tuttu Aku Hirviniemi Melomistaesityksellään. Ohjelmistossa on myös Suomen pisimpään esitetty improtykitys Mitä sais olla?, jossa esiintyjinä ovat mm. Ville Virtanen, Jussi Lampi ja Kari-Pekka Toivonen. Unohtaa ei sovi myöskään Erkki Saarelan legendaarista Mysteerio Puffoa ja uutta Ilta Emmin kanssa -esitystä. Elokuussa Aploodi-Teatterissa on tarjolla Ilkka Heiskasen upea Huovisen erikoiset -esitys. Heiskanen on mukana myös toukokuussa vierailevassa Aivastus-komediassa yhdessä Mikko Nousiaisen ja Mari Postin kanssa. Syyskuussa musiikin ystäviä hemmottelevat Suklaasydännäytelmäkonsertti, jonka tähtinä ovat Anna Hanski, Sani ja Annika Eklund sekä Karstulan mieslaulajien Pallo hukassa -musiikkinäytelmä. Lokakuun alussa teatterivuodelle loppusilauksen antaa Naurua kolmannella -huumorilaulukonsertti, jonka solisteina ovat Martti Suosalo, Mikko Kivinen ja Otto Kanerva. www.aplooditeatteri.fi Matkailu 1 2014 19
Kuva: Tanja Ahola Teatterimuseo Teatterimuseon näyttelyissä tutustutaan teatteriin ja muihin esittäviin taiteisiin. Painopiste on kotimaisen teatterikentän esittelyssä. Kävijälle näyttelyt tarjoavat elämyksiä, ilonpitoa, viihdettä ja oivalluksia. Tavoitteena on antaa lapsille ja aikuisille avaimia esittävien taiteiden ilmaisutapojen ymmärtämiseen. Näyttelyt on suunniteltu niin, että kävijät voivat itse testata taitojaan teatterin eri osa-alueilla. Lukuisat kokeilupisteet kertovat teatterin ammateista, esityksen tekemisestä ja esittämisestä havainnollisella ja kiinnostavalla tavalla. Ryhmät voivat varata itselleen ohjatun työpajakäynnin tai opastuksen. Avoinna olevat näyttelyt ja muu ohjelmisto sekä tarjolla olevat työpajat ja opastukset esitellään www-sivuilla. Näyttelyinfosta voi aina kysyä lisää. Etsitpä sitten tietoa teatterihistoriasta, puvuista tai lavastamisesta, halusitpa heittäytyä improon tai vaihtaa roolia, Teatterimuseo on juuri oikea paikka! Helsingistä, Kaapelitehtaan rosoisesta ympäristöstä, löytyy Suomen ainoa teatteriin erikoistunut museo. Kaapelilla sijaitsevat Teatterimuseon tunnelmalliset näyttelytilat, arkisto sekä tiedontarvitsijoita palveleva tutkijasali. www. teatterimuseo.fi Kuva: Tanja Ahola 20
Emil Cedercreutzin museolla monipuolinen näyttelyvuosi Harjavaltalainen Emil Cedercreutzin museo tarjoaa vuodelle 2014 mielenkiintoisen ja laadukkaan vaihtuvien näyttelyjen kattauksen. Helmikuussa avautuu Edith Södergrania kunnioittava Suomen Lasitaiteilijat ry:n 10-vuotisjuhlanäyttely Edith. Kesällä museo juhlistaa 100 vuotta täyttävää taiteilijakoti Harjulaa näyttelyllä, joka on koostettu museokokoelmista ja Pasi Annalan taidevalokuvista. Loppukesästä museon salit valtaa Harjavallan ensimmäinen akvarellibiennaali. Kansainvälisesti maustettu kokonaisuus on saanut alaotsakkeekseen Pohjoinen Vesi. Näyttelyvuoden päättävät satakuntalainen käsi- ja taideteollisuusryhmä Juureva ja Suomen metsästysmuseon koostama Hyvä, Paha Susi -kiertonäyttely. Matkailu 1 2014 21
Parolan Panssarimuseo kunnianosoitus suomalaiselle sotilaalle P anssarimuseo on Panssarimuseosäätiön ylläpitämä 1961 perustettu sotahistoriallinen erikoismuseo. Sen päätehtävänä on esitellä suomalaisten panssari- ja panssarintorjuntajoukkojen historiaa, kehitystä ja käyttöä itsenäisen Suomen Puolustusvoimissa. Panssarimuseon ainutlaatuisiin kokoelmiin kuuluu noin 50 panssariajoneuvoa, 40 panssarintorjunta-asetta sekä panssarijuna. Pienesineistön määrä on lisäksi mittava. Panssarimuseo on koko perheen museo. Monipuolisella sisä- ja ulkotiloihin jakautuvalla museoalueella viihtyvät niin nuoret kuin varttuneemmatkin kävijät. Vuosittain järjestettävät toimintapäivät sekä vaihtuvat erikoisnäyttelyt täydentävät tarjontaa perusnäyttelyn lisäksi. Kesäaikana asiakkaita päivittäin palvelevat museomyymälä ja kahvio puolestaan antavat mahdollisuuden virkistäytyä ja hankkia matkamuistoja. Vuoden 2014 alusta käynnistetyn mittavan rinnekatosprojektin myötä museon ulkoalueella oleva vaunukalusto saatetaan sääsuojaan. Näin museon maailmanharvinaisuudet saadaan säilymään tulevillekin sukupolville. Varainkeräys hankkeen hyväksi on parhaillaan käynnissä Panssarimuseolla ja internetissä www.panssarimuseo.fi. Panssarimuseoon tutustuu vuosittain yli 20 000 kävijää (v. 2013 n. 28 000). Tule sinäkin! Pukuja ja pienesineistöä aina vuodesta 1919 tähän päivään. La 5.7. klo 10-15 Perhepäivä ja sotilasajoneuvojen kokoontumisajot, ajonäytökset klo 10.30, 12.30, 13.30 ja 14.30 lisäksi muuta ohjelmaa lapsille ja aikuisille. La 2.8. klo 10-15 esittelyssä militariaharrastuksia Sisänäyttelyhalleihin sijoitettua ajokuntoista museokalustoa. Vaihtuvat näyttelyt 1.5.2014 alk.: - Marskin nyrkki iskee! - Panssaritaistelut Karjalan kannaksella 1944 - Rautaa Jänkhällä - Panssarit Lapin sodassa - Jääkäriliike 100 v - Kapteeni Albert Räsänen - panssarijääkäri - Suurtaisteluiden näyttämö - Ilmakuvia Tali-Ihantalasta 1944 MAAILMANHARVINAISUUDET TURVAAN - PELASTUSOPERAATIO ON KÄYNNISTETTY 1.1.2014 Tavoitteena on sääsuoja rinteessä oleville vaunuille POHA 2020/2013/3247, KERÄYSTILI: FI91 4260 0010 1752 29 keräys voimassa 2014-2015 koko maassa Ahvenanmaata lukuunottamatta 22
Yli 60.000 tuotetta saman katon alta! Nivala, Alahärmä Raahe, Iisalmi, Kiiminki, Kokkola Alahärmä,,Iisalmi, Kokkola, Kiiminki, Liminka, Muhos, Pietarsaari, Raahe, Saarijärvi, Pori ja Vaasa Muhos Kokkola www.hhnet.fi www.facebook.com/halpahalli Matkailu 1 2014 23
Laivalla Asuntomessuille Teksti Aino Rimppi Kuvat Päijänne-Risteilyt Hilden Oy Suometar-laiva Päijänteellä. Jyväsjärvi ja Päijänne ovat vilkkaita laivaliikenteen väyliä, ovat olleet jo 300 vuoden ajan. Ensi kesänä laivalla pääsee myös Äijälänrantaan, Asuntomessuille. Jyväskylän Asuntomessujen teemana on Aalto ja Puu-Tarha Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksiahan kaupungista löytyy useampia, messualueelta. Jyväskylän Asuntomessut avaavat porttinsa 11. heinäkuuta, eli parhaaseen kesäaikaan, jolloin laiva on ihanteellinen kulkuväline ja vesillä olo silkkaa nautintoa. Äijälänniemen messualueelle pääsee laivalla. Laiva jopa oikaisee. Asuntomessujen oma parkkipaikka on Seppälän kaupunginosan puolella, noin viiden kilometrin päässä messuportilta, ja parkkipaikalta on järjestetty ilmainen nonstopina kulkeva bussi. Laivalla messualueelle pääsee Jyväskylän Lutakon satamasta, ja matkaa on kolmisen kilometriä. Laivamatkaa varten pitää toki ostaa lippu. Laivalla näköala laajenee Jyväskylän Lutakon satamasta katsoen messualue sijaitsee noin viiden kilometrin päässä, Mattilanniemen takana, kaupungin itärannalla. Laivamatka Äijälänrannan laituriin kestää viisitoista minuuttia. Paikka on lähellä Päijänteelle johtavaa Äijälänsalmea. - Vesimatka on miellyttävä lisäelämys vierailuun, vakuuttaa 50-vuotiaan Päijänne-Risteilyt Hilden Oy:n toimitusjohtaja Eija Hilden. Matkaa kyntää m/s Suomen Suvi, alus, joka kulkee myös Keiteleen kanavalle ja iltaristeilyille. Nyt alus on valjastettu kuukauden ajaksi messuvieraita varten. Se kulkee kaupungin sataman ja messualueen väliä yhdeksän kertaa päivässä. Kaksi vuoroista poikkeaa lounasristeilylle Päijänteen puolelle aluksella on näköalaravintola ja lähiruoka. M/s Suomen Suvi nielaisee 199 henkeä. Alusta on kutsuttu myös aurinkolaivaksi, koska sen ulkokannelta voi mainiosti ottaa aurinkoa ja tähystellä ympäröivää maailmaa. Tilavalle sisäkannelle voi paeta sateista säätä. Jyväsjärven selkä on Jyväskylän kaupungin sisäinen järvi, joka ei aalloillaan pelästyttele. Tarinoita ja vesiliikennettä Laivamatkan aikana matkustajille kerrotaan alueen historiaa ja tarinoita. Lokit seuraavat alusta ruokapalojen toivossa, vastaan lipuu pieniä ja suurempia veneitä. Suurin on 100-vuotias höyrylaiva s/s Suomi, joka tekee risteilyjä korkeitten kallioiden reunustamalla Päijänteellä. Laivoilla Päijänteellä on kuljetettu jo kolmisensataa vuotta! Messualue sijaitsee niemellä, jonka naapuristosta löytyy myös Pitkäruohon lintujen suojelualue. Alueen rantaan sekä lintutorniin pääsee pitkospuita. Tornista on näköala kohti pohjoista ja kosteikosta vasemmalle avautuu Äijälänsalmi ja sen takaa Päijänne. Aivan messualueen naapurissa sijaitsee myös Peukkula, lasten oma seikkailupuisto merirosvolaivoineen, sekä tänä vuonna 30 vuotta täyttävä perheyritys Viherlandia, mistä löytyvät kukkasiemenet sekä kotimaiset että eksoottiset kasvit. Molempiin paikkoihin on messualueelta vain jalkamatka. M/s Suomen Suvi siltojen alla. 24
Jyväskylässä todellinen unelmakesä ryhmille! Jyväskylän asuntomessukesä on tulvillaan mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa ryhmille. Messujen lisäksi tarjolla on kulttuuria, makunautintoja ja kerrassaan ainutlaatuisia käyntikohteita, jotka ottavat ryhmänne vastaan suurella sydämellä. Vuoden 2014 Asuntomessut järjestetään Jyväskylässä 11.7. 10.8.2014, Äijälänrannan vehreässä rantamaisemassa noin viiden kilometrin päässä keskustasta. Asuntomessujen sydämen muodostavat 37 Jyväsjärven läheisyyteen sijoittuvaa pientaloa sekä taivasta tavoitteleva 13-kerroksinen tornitalo, Jyväskylän Maailmanpylväs. Monimuotoisen asuinalueen kantavina teemoina ovat Aalto ja Puu-Tarha. Huomio on kiinnitetty laadukkaaseen arkkitehtuuriin sekä monipuoliseen viherrakentamiseen. Uutta kesän Asuntomessuilla on puutarhanäyttely, joka tuo ideoita ja vinkkejä kotipuutarhureille sekä mahdollisuuden viihtyä ja virkistyä vehreässä ympäristössä. Asuntomessujen lippuhinnat ja ennakkovaraukset ryhmille: 16 /hlö (vähintään 15 hlöä, samanaikainen sisääntulo). Asuntomessujen esittely ryhmille varattavissa 17.3.2014 alk. Lisätietoja www.asuntomessut.fi Opastetut kierrokset ryhmille! Matkatoimisto Tuulantei Oy palveluksessanne Meiltä voitte tilata keskitetysti kaikki ryhmänne tarvitsemat palvelut: messujen pääsyliput messuristeilyt nähtävyydet oheisohjelmat majoitukset ja ruokailut kuljetukset Risteily: Jyväskylän satama Asuntomessualue tai Asuntomessualue Jyväskylän satama, alkaen 25 /hlö. Vankan kokemuksemme avulla rakennamme palvelukokonaisuuden juuri Teidän ryhmänne tarpeiden mukaisesti. Matkatoimisto Tuulantei p. 010 421 7800 sales@tuulantei.fi, www.tuulantei.fi Lounaalle Päijänteelle asuntomessuilta Laivalla asuntomessuille ruuhkaton tapa tulla messuille! Laivavuorojen aikataulut ja liput löytyvät nettisivuiltamme. Tarjous ryhmille (väh. 20 henkeä) joka päivä 11.7. 10.8. Risteily ja runsas lounaspuffet yht. 35 /hlö (sis. alv). Lähdöt klo 12 ja klo 14.30, risteilyn kesto 1,5 tuntia (mukaan voi tulla myös messujen laiturista). Voit ostaa lipun myös nettisivuiltamme lippukaupasta. Päijänne-Risteilyt Hilden Oy p. (014) 263447 www.paijanne-risteilythilden.fi valmiita kierrosvaihtoehtoja räätälöidyt kierrokset toiveiden mukaan Varaukset Jyväskylän seudun matkailuneuvonnasta: matkailu@jkl.fi p. (014) 266 0113 visit.jyvaskyla.fi
Tule Viherlandiaan! Asuntomessujen naapuri odottaa Sinua Viherlandia on valmiina vastaanottamaan juhlavuotensa vierailijat! Upeat oman tuotannon Nuppulan ruusut, leikkokukat, kesäkukat, taimet ja erilaiset viherkasvit odottavat matkailijoita. Ravintolapalveluita on tehostettu lounaspaikkoja lisäämällä. Tuotevalikoima on valtava, tarjolla on toinen toistaan kauniimpia sisustustuotteita sekä erilaisia puutarhatarvikkeita harrastajille. Viherlandia Kammintie 6, Jyväskylä p. 010 617 1920 viherlandia@viherlandia.fi www.viherlandia.fi Seikkailuja, satuja ja yhteistä aikaa aivan asuntomessualueen naapurissa! Kesällä Peukkulassa hyväntuuliset ja joskus hurjatkin satuhahmot keksivät seikkailuja lapsille lumoavan Satukylän pikkukodeissa, vauhdikkaassa Temppulaaksossa ja sisäleikkipuistossa. Satumaisessa puistossa viihtyvät aikuiset ja innokkaimmat heistä seikkailevat itsekin. Touhuamisen jälkeen istutaan yhdessä katsomaan pihateatterin esitystä linnan pihamaalla. Ryhmille alkaen 9,60 /hlö. Varaukset: Asiakaspalvelu p.( 014) 612 964 Seikkailupuisto Peukkula Kammintie 6, Jyväskylä Risteilyt ryhmille Jyväskylän satamasta m/s Rhealla Asuntomessualueelle pääsee Jyväskylän satamasta helposti myös laivalla. Tarjoamme ryhmille menopaluun risteillen m/s Rhealla 12 / aikuinen. Ajalla 11.7. 10.8. risteilyt pohjoispäijänteen saaristossa ke-su klo 15 18 sekä ti-la klo 19 22. Ryhmätarjous 39 /hlö, sisältää risteilyn sekä runsaan kesäisen noutopöydän. Pyydä tarjous yksityistilaisuudesta tai ruokailusta m/s Rhealla. Sari Wigell, m/s Rhea p. 0400 706691, sari.wigell@pp.inet.fi www.matkarhea.fi kuva: Keski-Suomen Museo Toivolan Vanhan Pihan opastetut kierrokset Toivolan Vanha Piha on 1800-luvun lopun käsityöläispiha Jyväskylän keskustassa. Pihan putiikit, pajat, kahvila Muisto ja museot tarjoavat elämyksellisen matkailukohteen kaiken ikäisille kävijöille. Messutarjous ryhmille: Vanhan Pihan opastus ja kesäinen kahvitus maistuvan kakkupalan kera 65 + 8 /hlö. Kaupunkikiertoajelun opastus kaupan päälle. Varaukset: info@ahonpolku.fi tai p. 040 3580 758. Toivolan Vanha Piha, Cygnaeuksenkatu 2 www.vanhapiha.fi 26 Tervetuloa kahvittelemaan Kahvila Muistoon! Kahvila Muisto tarjoaa ainutlaatuisen kahvittelukokemuksen Toivolan Vanhalla Pihalla, aivan Jyväskylän keskustan tuntumassa. Tuotteemme on valmistettu sydämellisesti alusta asti itse, suosien lähituottajia ja puhtaita raaka-aineita. Ryhmille herkullinen kahvittelupaketti hintaan 8 /hlö. Paketti sisältää herkullisen leivoksen ja kahvin/teen. Paketin voi yhdistää myös esimerkiksi Ahonpolun opastuskierrokseen Toivolan Vanhalla Pihalla. Kahvila Muisto Toivolan Vanha Piha p. 010 279 6901, info@kahvilamuisto.fi www.kahvilamuisto.fi Teatteri Eurooppa Neljä Synnyimme lähtemään Teatteri Eurooppa Neljän kesäteatterin upea road-musikaali vie katsojat huoltoasemalle, keskelle ei mitään. Sinne pysähtyvät ihmiset ovat tietäen tai tietämättään matkalla kohti rakkautta. Tunnelman luo amerikkalaiset rock-klassikot, jotka soivat upeasti kuusihenkisen livebändin taituroimana. Esitykset 27.6.-10.8. Kankaan Paperitehtaalla, keskellä Jyväskylää, 500 hengen katetussa katsomossa. Ryhmäliput 22 /hlö. Lisätiedot ja lippuvaraukset: Teatteri Eurooppa Neljä p. 040 3000 800 myynti@te4.fi, www.te4.fi
Teostiedot: Kuutti Lavonen, Palomba, 2001. Eduskunnan taidekokoelma. Aploodi-Teatterin antia asuntomessujen ajan! Heinäkuussa: Kätkäläinen - kertomus unelmasta ja suomalaisesta periksiantamattomuudesta. Elokuussa (6. ja 7): Huovisen erikoiset - näytelmädramatisointi Huovisen tuotannosta Esitykset Muuramen Riihivuoressa, 20 km Jyväskylästä Tampereen suuntaan. Teatterissa 600 säältä suojattua paikkaa. Täydelliset ravintolapalvelut. Ryhmätarjous (väh. 20 hlö): lippu + kahvi 26,50. Varaukset ma-pe klo 9-16 Aploodi-Teatteri / Riihivuori Riihivuorentie 313, Muurame 010 423 1250, info@riihivuori.fi Maalaisherkkuja ja riihiunta Varjolassa Varjola on tunnelmallinen maaseudun koskimiljöössä sijaitseva täydenpalvelun talo. Perinteisiin luottaen ja uudesta innostuen tarjoamme rikkaita maaseudun makuja, huimia elämyksiä, monipuolisia majoitusmahdollisuuksia sekä kahvilan palvelut. Tervetuloa viihtymään meille! Alk. 65 /hlö (sis. 1 yön majoitus, lounas tai päivällinen ja maalaisaamiainen) Varjola Vilppulantie 51, Kuusa p. 020 792 8080, varjola@varjola.com www.varjola.com Kuutti Lavonen on taidemuseon kesän taiteilija Rakastetun taiteilijan näyttely järjestetään Jyväskylän taidemuseon Holvissa Kirkkopuiston laidalla kesällä 6.6. 7.9. Antiikin mytologiat, kristilliset legendat, renessanssi ja jännitteisen tunteikas barokki luovat Lavosen taiteelle vankan perustan. Hänet tunnetaan mestarillisista piirtäjän taidoista ja ilmeikkäistä kasvokuvista. Sisäänpääsy museoon yli 10 hengen ryhmille 4 /hlö. Jyväskylän taidemuseon Holvi Kauppakatu 23, Jyväskylä p. 014 266 4391, taidemuseo@jkl.fi Makunautintoja kaupungin yllä Tervetuloa nauttimaan maukkaasta ruoasta, laadukkaista juomista ja upeista näköaloista Jyväskylän kaupungin ylle. Lounas tarjolla ma - la messujen ajan klo 11 15, sen jälkeen a la carte listamme herkut täydentävät valikoimaamme. Tarjoamme loistavat puitteet ryhmille, pyydä tarjous! Kaupungin korkeimmalla aurinkoterassilla myös kahvila- ja ruokapalvelut. Paikoitusalue ravintolan yhteydessä. Vesilinna Restaurant Ihantolantie 5, Jyväskylä p. 010 439 3000 ravintola@vesilinna-restaurant.fi www.vesilinna-restaurant.fi Höyry-galleria ja Emalipuu-kauppa Höyry-galleria on Ulla Huttusen ja Arto Salmisen ylläpitämä poikkitaiteellinen taidegalleria entisessä v.1900 rakennetussa höyrysahan voimalaitoksessa Korpilahden satamassa. Emalipuu-kaupassa omistajapariskunnan puusta ja emalista valmistamia laadukkaita esineitä sekä käsityöläisten ja taiteilijoiden tuotteita. Paikka sijaitsee Päijänteen rannalla. Avoinna ympärivuoden. Vapaa pääsy. Höyry-galleria / Emalipuu-kauppa Korpilahden satama p. 050 412 1611, info@emalipuu.fi www.hoyrygalleria.fi www.emalipuu.fi Juhlatalo Juurikkasaari - tilaa ja tarjoilua suurille ja pienille ryhmille Juhlatalo Juurikkasaaren juhlatila sekä catering-palvelu järjestävät sekä isoja että pieniä tilaisuuksia vahvalla ammattitaidolla ja suurella sydämellä. Juurikkasaaressa tarjolla myös arkilounas sekä juhlava sunnuntailounas kesäsunnuntaisin. 10-vuotista taivaltaan juhlistava Juurikkasaari on tänä vuonna täynnä tapahtumia. Katso lisää osoitteesta www.juhlatalojuurikkasaari.fi. Kysy myös tarjous laivakuljetuksista! Juhlatalo Juurikkasaari Juurikantie 5, 40900 Säynätsalo p. 010 279 0801 juhlatalo@juhlatalojuurikkasaari.fi Matkailu 1 2014 27 Jyväskylän Seudun Matkailu, Asemakatu 6, 40100 Jyväskylä, p. (014) 266 0113, matkailu@jkl.fi, www.visit.jyvaskyla.fi
Tervetuloa Jyväskylään Asuntomessuille ja Sokos Hotelleihin! Solo Sokos Hotel Paviljonki on täynnä elämyksiä: hulppea aamiainen, italialainen ravintola ja aidosti palveleva henkilökunta. Original Sokos Hotel Alexandraan on helppo tulla. Hotellissa runsas huonetarjonta, kokoustiloja ja ravintoloita. Original Sokos Hotel Jyväshovi sijaitsee aivan Jyväskylän keskustassa, kävelykadun varrella. Majoitus ryhmille alk. 44 /hlö/ vrk/2hh:ssa (Original Sokos Hotel Alexandrassa economy-huoneessa), voimassa 11.7. 10.8.2014. Tiedustelut ja varaukset merkillä Asuntomessut, vierailijaryhmä. Sokos Hotellien Myyntipalvelu p. 020 1234 640 tai sales.jyvaskyla@sokoshotels.fi Finlandia Hotelli Alba Jyväsjärven rannalla Alba on viihtyisä yksityinen hotelli lähellä keskustaa. Ruokaravintolasta, kokoustiloista, terassilta ja osasta huoneita on kaunis järvimaisema. Hotellin edessä on asiakkaille maksuton parkkialue. Hotellissa on 126 huonetta, joista 10 on saunallisia. Tarjoamme edulliset majoitus- ja ruokailumahdollisuudet ryhmille. Majoitus ryhmille alkaen 39 /hlö/ kahden hengen huoneessa, sisältäen buffet aamiaisen. Albasta pääsee asuntomessualueelle vaikkapa laivalla. Finlandia Hotelli Alba Ahlmaninkatu 4, Jyväskylä p. (014) 636 311, info@hotellialba.fi www.hotellialba.fi Aidossa maalaismiljöössä maukasta kotiruokaa ja majoitusta Pihassa kesäteatteri, jossa nähdään Heikki Luoman kirjoittama kantaesitysnäytelmä Kaikki mulle heti! Ryhmälippu 42 /hlö, sis. teatterilipun ja runsaan noutopöytäruokailun. Majoitus alk. 37 /hlö. Tilalla savusauna, rantasauna, palju sekä kota-ja laavupalvelut. Ruokailut ja saunat tilauksesta. Ränssin Kievari Kuikantie 340, Kuikka p. (014) 311 0086 www.ranssinkievari.fi Asuntomessuilta kätevästi Kylpylähotelli Peurunkaan! Kylpylähotelli Peurunka sijaitsee vain 20 min. automatkan päässä Jyväskylästä. Teemakylpylä, hemmotteluhoidot ja lukuisat aktiviteetit virkistävät messupäivän jälkeen. Majoitus ryhmille (min. 16 hlö) alk. 56 /hlö/vrk/2hh:ssa Peurunkapihan rivitaloissa. Hinta sis. aamiaisen, lounaan tai päivällisen Food Garden bufeesta, vapaan kylpylän ja kuntosalien käytön sekä vapaa-ajanohjelmaa. Tarjous voimassa asuntomessujen ajan 11.7. 10.8. Tiedustelut ja varaukset merkillä Asuntomessut 2014 p. 020 7516300 tai peurunka@peurunka.fi. Tarjous voimassa varaustilanteen mukaan. Herkullisen ruuan äärellä - historiaa ja elämän mittaisia muistoja! Valitse sopivin kohteemme tai vaikka molemmat. Takaamme makujen ja hyvän olon harmonian. Jugend hengellään hurmaava Ravintola Harmooni on avattu tänä kesänä Jyväskylän keskustaan, v. 1910 valmistuneeseen Halosen taloon. Taulun Kartano on maalaisidyllinen kokonaisuus v. 1849, jonne voi jäädä vaikka yöksi. Olemme luomumatkakohde maalaiskylpylöineen vain 30 min Jyväskylästä Mikkelin suuntaan. Buffetlounas alkaen 21, A la Carte menu 39. Ryhmämajoitus kartanolla 50 /hlö. Ravintola Harmooni / Taulun Kartano p. 020 735 3400, myynti@acravintolat.fi www.artsandcrafts.fi Tarjous 1.6. 10.8.2014 merkillä Asuntomessut. Tunnelmalliset ruokailut järvimaisemassa Ainutlaatuinen ja tunnelmallinen suomalainen ravintolamme sijaitsee Päijänteen rannalla vain 10 minuutin ajomatkan päässä asuntomessualueelta. Kauniit tilamme ovat sisustettu vanhan ajan tunnelmaa ja arvokkuutta säilyttäen. Pitopöytä alkaen 19 /hlö. Olemme avoinna tilauksesta. Savutuvan Apaja Vaajakoski, Jyväskylä p. (014) 262 022 tai tunnelma@savutuvanapaja.fi 28 Jyväskylän Seudun Matkailu, Asemakatu 6, 40100 Jyväskylä, p. (014) 266 0113, matkailu@jkl.fi, www.visit.jyvaskyla.fi
Varustautuneena luontoon -verkkonäyttely kertoo tekniikasta ja luonnosta Kuva: Suomen maatalousmuseo Sarka, kuvaaja Juha Hirvilammi. S uomen maatalousmuseo Sarka mukana yhteishankkeessa Miten tekniikan kehitys ja yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet suomalaisten luontosuhteeseen? Kahdeksan suomalaista museota dokumentoi vuosina 2011-2013 luontoon liittyviä harrastuksia ja elinkeinoja. Varustautuneena luontoon -verkkonäyttely kertoo tuon dokumentaatiotyön tuloksista. Dokumentointityö oli osa museoiden valtakunnallista tallennus- ja kokoelmayhteistyöhanketta TAKOa. Työskentelyyn osallistuivat Suomen maatalousmuseo Saran lisäksi Espoon kaupunginmuseo, Kainuun museo, Lusto - Suomen Metsämuseo, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Suomen Metsästysmuseo, Pielisen museo ja Vihdin museo. Millainen on viljelijän sadan hehtaarin yksinäisyys? Onko suomalaisesta metsästäjästä tullut elektroniikan orja? Huomaako gps-laitetteesta koordinaatteja katsova geokätköilijä kauniita maisemia ympärillään? Pärjääkö kesämökillä vielä ilman sähköjä? Museot dokumentoivat monipuolisesti luontoharrastusten ja elinkeinojen eri aloja. Verkkonäyttelyssä ääneen pääsevät maatalousyrittäjä, metsätyömies, metsästäjät, kalastusopas, marjastaja, geokätköilijäpariskunta, nuori lintuharrastaja ja useampi sukupolvi vihtiläisiä kesäasukkaita. Verkkonäyttelyn valokuvissa näkyy tekniikan kehityksen tuoma muutos, ja haastatteluiden kautta ammattilaisten ja harrastajien oma ääni nousee kuuluviin. Verkkonäyttelyn on dokumentointiin osallistuneiden museoiden kanssa yhteistyössä toteuttanut projektitutkija Jenni Sahramaa. Näyttely on osoitteessa http://tako.nba.fi/varustautuneenaluontoon Matkailu 1 2014 29
Ulvova Mylläri Ensi kesänä Krapin kesäteatterissa nähdään Milko Lehdon sovittama ja ohjaama Arto Paasilinnan komedia Ulvova mylläri. Päärooleissa loistavat Jussi Lampi ja Sari Havas. Ulvovan Myllärin ensiilta on 6.6. klo 19. Kohta sotien jälkeen pitäjäämme saapui etelästä pitkä mies. Kertoi olevansa Gunnar Huttunen. Tuli ja osti Suukosken vanhan myllyn Kemijokivarresta. Kauppaa pidettiin järjettömänä, mylly oli päässyt pahasti rappiolle. Gunnar Huttunen oli likelle kaksi metriä pitkä. Hänellä oli ruskea jäykkä tukka ja kulmikkaat päänluut, iso leuka, pitkä nenä, silmät syvällä päässä korkean otsaluun alla. Eli seinähullu se oli, ihan alusta saakka. Ja sitten vielä se ulvominen. Se alkoi syksyllä, ja paheni talvella. Jos oli kirkas pakkasyö, niin se ulvoi kuin metsän peto koko illan keskiyöhön asti. Ja silloin me, koko pitäjä, valvottiin. Kaiken hauskuuden takana on kuitenkin tärkeä kysymys erilaisuuden sietäminen. Näytelmä on humanismin ylistyslaulu. Ehkä siksi Ulvovasta mylläristä tuli jymymenestys, yksi Paasilinnan suosituimmista. Ulvova mylläri Krapin kesäteatterissa, Rantatie 2, Tuusula. 6.kesäkuuta 10. elokuuta 2014 www.kut.fi Krapin Kesäteatterissa 2014 Arto Paasilinnan komedia Syväranta Rantatie 39 04310 Tuusula lottamuseo.fi Tiedustelut ja ryhmävaraukset: info@lottamuseo.fi p. 09 274 1077 ohjaus ja sovitus Milko Lehto Päärooleissa Jussi Lampi ja Sari Havas Ensi-ilta pe 6.6. klo 19 muut esitykset 8.6. 10.8. Alueen ainoa ammattiteatteri Liput ja tiedustelut Keski-Uudenmaan Teatterin toimisto p. (09) 2735 4000 www.kut.fi / info@kut.fi / www.lippu.fi 30