YRITTÄJYYSFOORUMI 2009 :n MATKA SAKSAAN

MATKARAPORTTI 2009-11-01 YRITTÄJYYSFOORUMI 2009 :n MATKA SAKSAAN 1. Taustaa Opetusministeriön osaksi rahoittaman Yrittäjyysfoorumi 2009:n hankesuunnitelman mukainen saksalais-suomalainen seminaari oheisohjelmineen toteutettiin 21.10-27.10.2009 Aacheniin. Matkalle osallistuivat seuraavat henkilöt: Keijo Nivala Keski-Pohjanmaan amk, Ylivieskan yksikkö, Esa Pellikainen Oulun kauppakamari, Jouni Niskanen, Seinäjoen amk, Peer Haataja EK, Helena Hannu, Seinäjoen amk, Päivi Malinen, Kajaanin amk, Jouko Käsmä, Oulun yliopisto Kajaanin yksikkö, Anneli Brink, Vaasan amk, Pasi Täräväinen Jyväskylän yliopisto, Sinikka Seppänen Pirkanmaan amk, Antti Klaavu Tampereen amk ja Juhani Nevala Keski- Pohjanmaan amk, Centria Matkakustannukset hoidettiin hankerahoituksella budjetin mukaisesti. 2. Matkan tavoitteet ja matkan rakenteellinenohjelma Tavoitteena oli tutustua saksalaiseen korkeakouluyrittäjyyteen yhteisessä seminaarissa ja vierailuilla T&K- keskuksiin, teknologia puistoihin ja SPINN-OFF yrityksiin. Käytännön asioiden järjestelijöinä oli Suomessa projektipäällikkö Juhani Nevala ja Saksassa prof. Gerd Wassenberg ja hänen avustajanaan Walter Misdejöl. Matkan ohjelma oli seuraava: - 21.10. matkustamispäivä Aacheniin sekä seminaariin valmistautuminen - 22.10. oli seminaaripäivä - 23.10. tutustumispäivä teknologiakeskuksiin ja yrityksiin - 24.10. jatkosuunnitelmia sekä oheisohjelmaa - 26.10. paluu Suomeen

3. Ohjelman toteutuminen 21.10. matkapäivä Ryhmä tapasi Helsingin lentoasemalla, josta jatkettiin Dusseldorfiin ja sieltä edelleen Aacheniin bussilla. Illalla oli omakustanteinen päivällinen ja pieni kaupunkikierros. 22.10. - seminaaripäivä Ryhmä käveli aamulenkin seminaaripaikalle, joka oli ns. SUPER-C talo RWTH (Rheinisch Westfälische Technische Hohcshule) campuksella. Päivän puheenjohtajana toimi prof. Gerd Wassenberg, joka toivotti läsnä olevat tervetulleiksi. Erityisesti hän toivotti tervetulleeksi RWTH:n rehtorin Herr Dr. Professor Ernst Schmachtenberg:in. Seminaarin esityksistä on powerpoint - kopio yrittäjyysfoorumin web-sivuille. (http://ylivieska.centria.fi/yrittajyysfoorumi/) Rehtori Ernst Schmachtenberg kävi esityksessään läpi organisaationsa eri kehitysvaiheet ja tulevaisuuden näkymät. RWTH on yksi Saksan yhdeksästä Excellence yliopistosta. Vaikka RWTH on tekniikankoulutus keskittymä, mielenkiintoista on voimakas lääketieteen keskittymä, jonka vuoksi mm. Euroopan suurin lääketieteellinen rakennus sijaitsee alueella (1510 vuodepaikkaa). Yliopistolla on 10 tiedekuntaa ja n. 31 000 opiskelijaa. Yliopisto osallistuu voimakkaasti aluekehittämiseen. Yliopiston kehittämisen neljä runkoaluetta ovat: 1. Aachen Insitute for Advanced Study in Computational Engineering Science AICES 2. Ultra High -Speed Mobile Information and Communication UMIC 3. Intergrative Production for High-Wage countries 4. Tailor-Made Fuels from Biomass TAFB Budjetti (yliopisto ilman Medical Faculty ) - Budjetti (valtio) 293,4 m - Ulkopuolinen rahoitus 170,6 m 463,0 m - Medical faculty 89,0 m - Ulkopuolinen rahoitus 23,3 m 112,3 m - Tytärinstituutit 35,0 m Kaikki 610,3 m

Ulkopuolinen rahoitus - Valtion palkkiot EU Saksan tutkimussäätiö Yritykset Lahjoitukset yms. 39,7 10,9 66,5 50,2 26,5 194,0 m RWTH 2020 1. 2. Uusi campus Suurin R&D keskittymä Euroopassa Asioista keskusteltiin vilkkaasti ja rehtori vastasi kysymyksiimme. Vararehtori Keijo Nivala kiitti mahdollisuudesta vierailla kuuluisassa RWTH:ssa ja luovutti K-P amk:n standardin. Hän kertoi Yrittäjyysfoorumin taustoista ja tavoitteista sekä kiitti hyvästä yhteistyöstä seminaarin valmisteluissa. Nivala toivotti myös rehtori Schmachtenbergin tervetulleeksi Suomeen vierailulle. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen rehtori Schmachtenberg vietti kanssamme kiireistä aikaansa aiotun ½ tunnin sijasta reilut 1,5 tuntia. aiotun ½ tunnin asemasta yli tunnin kanssamme. Rehtori Schmachtenberg Euroopan suurin sairaalakompleksi Keijo Nivala luovutti standardin rehtori Schmachtenbergille Seminaarirakennus, maalämmöllä lämpiävä SUPER C

Professori Sabina Jeschken aiheena oli An Integrated Model of Academic Entrepreneurship at RWTH Aachen University Sabina Jeschke on kehittänyt erityisen yrittäjyyteen ja ryhmätyöskentelyyn perustuvan koulutusmallin ns. KOLB LEARNING CYCLE. Siinä opiskelijat jaettiin osiin ja sitten ryhmiin tavoitteena niiden itsenäinen yrittäjämäinen toiminta. Toiminnan kohde oli tulevaisuuden auton suunnittelu ja rakentaminen (autoteollisuus on Saksan selkäranka). Kolb learning system työskentelymallina lähtee individual bilateral team organisation network ajattelusta. Sabina Jeschke DI Hartmunt Pausewangin aiheen oli Science to Business Strategy of North Rhine Westfalia.Nord Rhein Wesfalenin alueella on 59 korkeakoulua ja instituuttia, joista julkisia yliopistoja 14, ammattikorkeakouluja 12 sekä 7 tutkimusinstituuttia. Alehallinnon panostus on periaatteella; Science to Business Aluehallinnon rahoitusmahdollisuuksia edellisien tukemiseksi ovat mm. o R&D yliopisto yritys yhteistyö 300 000, 2 vuoden hankkeena o alueellinen kehittäminen 3 vuoden hanke 500 000 o hankkeissa 90 % julkinen intensiteetti (huom. ei EU rahaa) DI Pausewang, Dr. Örtel

Dr. Regina Örtelin aiheena oli RWTH Aachen University Contribution to Technology Transfer. Dr. Örtelin esitys kertoi teknologian ja innovaatioiden siirrosta, tutkimustenrahoituksesta ja tutkimusten markkinoinnista. Yhteistyöstä yliopiston ja R&D kesken ja välillä saimme myös hyvän käsityksen, kuten monitieteellisestä yhteistyöstä. Käytössä oli mm. PROVENDIS ohjelma patentointien generoimisessa ja arvioinnissa. INVENTION Invention, disclosure Formal inspection, forwarding Pre evaluation of invention disclosure Decission wheter to claim or release Recommendations Release Claim Dr. Andreas Mullerin aiheena oli Entrepreneurship at RWTH Aachen University Building Synergies between Research, Teaching and Practice. Mullerin esitys keskittyi opetuksen, tutkimuksen ja käytännön yhdistämiseen, eli miten kertoa insinööreille yrittämisestä. He olivat myös liikkeellä kilpailuformaatilla, kylläkin opiskelijoiden keskuudessa. Esikilpailu oli menossa ja loppufinaali on huhtikuussa, jolloin 12 opiskelijoiden ideaa kilpaa USA:ssa. Markkinoinnissa käytetään sosiaalista markkinointia; internetiä, facebookia yms. Tavoitteena kertoa nuorille ammattivaihtoehtona yrittäminen.

Muller Zacharias Professor Zachariasin aiheena oli Entrepreneurship at University Bonn-Rhein-Sieg Professori Zacharias on pienemmästä Bonn-Rhein-Sieg amk:sta, jossa on 5000 opiskelijaa ja kertoi meille kuinka tukea itsensä työllistämistä yliopiston puolelta. Dr. Axel Thomasin ja Dr. Schellhaasin aiheena oli The Future of the Aachen Region due to Universities. Tässä kaksoisesityksessä saimme kattavan kuvan alueen työskentelystä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa erilaisen yrittäjyyden tukemiseksi. Vaikutelmaksi jäi, että Saksan talous panostaa todella voimakkaasti yliopistojen kautta tapahtuvaan yrittäjyyden kasvattamiseen ja melkein puoliväkisten tuodaan mahdollisuutta akateemiseen yrittäjyyteen joko heti tai myöhemmin akateemisen koulutuksen jälkeen. Saimme myös kuvan seuraavan päivänohjelmassa olevien vierailukohteiden, teknologiakylien, -puistojen ja osaamiskeskusten suuresta roolista myös alueellisessa kehityksessä (kuten otsikkoaiheessa sanottiin TULEVAISUUS on yliopistoissa). Professori Wassenbergin aiheena oli Entrepreneurship and Marketing for SME. Gerd Wassenberg paneutui esityksessään lähinnä Gelsenkirchenin toimintamalliin. Siinä oli erityisen kiinnostavaa se, että Wassenbergillä on monta työhuonetta käytössä. Hän antaa ne veloituksetta yritystoimintaa alkavan/harjoittavan opiskelijan käyttöön; juridiseksi osoitteeksi / paikaksi.

Thomas ja Wassenberg Varatoimitusjohtaja Esa Pellikaisen aiheena oli Impulse of Industry and Trade to Internal Entrepreneurship of Universities and Poytechnics, jossa hän kertoi foorumin taustoista ja toi elinkeinoelämän käsityksen asiasta, johon he uskovat yhä enemmän. Pellikainen ja Nevala Projektipäällikkö Juhani Nevalan aiheena oli Realization of Academic Entrepreneurship Forum 2009 in Finland. Esityksessä projektipäällikkö kertoi käytännön hankkeen toteutuksesta ja arvioi myös sen vahvuuksia, heikkoja kohtia ja kehittämistarpeita.

Seminaarin jälkeen oli suomalaisten oma iltatilaisuus ja suunnittelupalaveri Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumin kehittämiseksi ja seuraavan kierroksen toteuttamiseksi. Mukana oli kaikki 12 suomalaista delegaation jäsentä, jotka käyttivät 35 puheenvuoroa. Vilkkaan keskustelun yhteenveto: 1. Erotetaan vuosikellon pyörittäminen ja finaalin järjestäminen eri toimijoille. Vuosikelloa pyörittää sama organisaatio joka vuosi ja finaalin järjestää edellisenvuoden voittajakoalitio (korkeakoulu + kauppakamari + EK + yrittäjäjärjestö). 2. Tavoitteena laajennus valtakunnalliseksi 3. Perustetaan analyysiyksikkö, joka antaa toimenpidesuosituksia tavoitteena foorumin saaminen korkeakoulujen kansalliseen strategiaan ja tavoitteena laatia 3 kpl toimenpidesuosituksia vuosittain. 4. Vuoden väliaikoihin lisätoimintoja, seminaareja yms. (alueellisia, valtakunnallisia) yms. mielenkiinnon ylläpitämiseksi. 5. Toiminta-ajatuksen ja kriteeristön yksinkertaistaminen ja selventäminen 6. Rahoituksen vakiinnuttaminen (työn alla). Palautepalaveri ennen illallista

Seminaari-illallinen nautittiin ravintola Elisenbrunnissa ja ainakin osa söi jättimäisen Wienersnitzelin. Jätti Wienerschnitzel ja ryhmä ravintola Elisenbrunnin edustalla 23 23.10. - vierailupäivä Päivän ohjelmassa oli vierailuja useissa teknologiakeskuksissa ja tutkimuslaitoksissa. Vierailut osoittivat saksalaista ajattelumallia talouden edistämisestä korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden avulla. Nordhrein-Wetsfalen on voimakkaasti panostanut fasiliteettien luomiseen akateemisen yrittäjyyden kynnyksen madaltamiseen. Näimme vierailujemme aikana monipuolista teknologian hyväksikäyttöä bioteknologiasta perinteiseen teknologiaan. Kaikkialla kävi ilmi suuri luottamus konseptin toimimiseen ja usko teknologisiin investointeihin. Huippuna oli viimeinen esitys (valtavan) center of exellency kampuksen rakentamisesta keskelle Aachenin kaupunkia. Kaikkien esitysten PPT versiot ovat hankkeen nettisivulla; http://ylivieska.centria.fi/yrittajyysfoorumi/ ITS Beisweiler, International Technology- and Service Center Teknologiakeskuksen esitteli Mr. Dirk Pfeifferling. Hän kertoi keskuksen historiataustat ja kertoi, että myös suomalaisia (J Saarela YTEK Oy) oli äskettäin vieraillut teknologiakeskuksessa. Beisweilerin teknologiakylä on erityisesti keskittynyt Life Science yrityksiin, joista kolme esitteli toimintaansa: Chemagen Ag, Dr. Jacobs, myyntijohtaja Biopolymeeri-alan yritys, joka toimii kapeahkolla alalla. Yritys kansainvälistyy ja hankkii vientiasiakkaita. Yrityksen teknologia on maailman huippuluokkaa ( kun

meistä tehdään DNA analyysia syystä, siinä käytetään saatetaan käyttää juuri Chemagenin tekniikkaa). P3 Consulting GmbH, CEO Geo Pelzer Internet markkinointiin keskittynyt yritys (erityisesti google) - kävimme mielenkiintoista mielipiteenvaihtoa alan tulevaisuudesta ja pystyimme myös antamaan isännällemme neuvoa suomalaisista hakukoneista ja keinosta päästä kärkihakuun. BSV Bioscience GmbH, marketing director Dr. Schaffer Intialaisen Barath Serums & Vaccines Ltd 100 % tytäryhtiö. Keskittynyt seerumien ja rokotteiden valmistamiseen ja keskittänyt R&D toiminnan Saksaan. Tuotannollinen toiminta Intiassa, mutta suunnittelee sen aloittamista myös EU:n alueella, johtuen EU:n GMP määräyksistä (Good Manufacturing Praxisis). Pfaifferling ja Jacobs Schaffer ja Beisweilerin teknologiapuisto ilmasta

Herzogengrath : in yrityspuisto Siirryimme naapurikaupunkiin. Ennen esittelyä oli lehdistötilaisuus, jossa Nivala kertoi matkastamme. Toimittajaa kiinnosti mm. miksi Suomi on niin hyvä PISA-tutkimuksen mukaan. Vararehtori Jouni Niskanen antoi vastauksen tilaisuudessa ja totesi mm. homogeenisen kansan vaikuttavan asiaan. Yrityspuistoesittelyn suorittivat apulaiskaupungin johtaja Detlef Zähringer ja Dr. Alex Thomas. Apulaiskaupungin johtaja Zähringer toivotti meidät tervetulleiksi ja toivoi hyvän suomalais-saksalaisen yhteistyön jatkuvan ja kasvavan. Tiloja Herzogengrathissa on nyt n. 20 000 m2 ja 100.000 m3. Tiloja laajennetaan koko alueella voimakkaasti. Suomalaiset yritykset ovat tervetulleita teknologiakylään ja myös vastavuoroisuus on mahdollista. Vierailimme kahdessa yrityksessä: Matricel, Dr. Heschel Yritys on biolääketieteen huippuosaaja. Keskusteluissa kävi ilmi Herzogengrathin yrityspuiston hyvät puolet, mm. mahdollisuus ostaa tilat omaksi ja edelleen voimakas yhteys RWTH:on. Clean Room tila yritys, jolla on vakiotuotteita ja näkemys ihmisen varaosateollisuudesta. Kysymyksiä aiheutti mm. ns. kollageenien käyttö ryppyjen oikaisuun. Saimme vastauksen, ettei niiden vaikutus ole 3 kk enempää. OWI, Mr. Löschke Öljy ja energia teollisuuden tutkimuslaitos, jonka tuotanto on sopimusvalmistajilla. Työllistää noin 100 henkilöä ja on tyytyväinen Herzogengrathin yrityspuiston toimintaan. Yritys tutkii sekä fossiilisten että uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja kehittämistä yhteistyössä suurten energia-alan toimijoiden toimeksiannosta ja kanssa. Vierailun lopuksi söimme yhteisen lounaan yrityspuiston työmaaravintolassa. Apulaiskaupunginjohtaja Zähringer luovutti delegaation johtajalle viinipullosetin ja vastalahjaksi annoimme suomalaisen saksaksi kirjoitetun saunakirjan. Matricellin Clean Room Dr. Heschelin esitys

Delegaation osan paluu Suomeen OWI ja Löschke Apulaiskaupunginjohtaja Zähringer luovuttaa viinisetin Keijo Nivalalle, keskellä Gerd Wassenberg Tässä vaiheessa puolet delegaatiosta joutui lähtemää lentokentälle ollakseen illalla Suomessa ja kotona. Palataanpa asiaan RWTH Campus, RWTH Aachen Campus Splendid Vision and Future of the High Tech Tämän jälkeen siirryttiin Aacheniin kampusalueelle, jossa DI Bauman kertoi RWTH:n jättisuunnitelmista 17 clusterin rakentamisesta (55 ha 150 yritystä 10 000 työpaikkaa, hinta 3 mrd ). Periaate on working and living in technology centre ; näissä keskuksissa ei ainoastaan tehdä työtä, vaan siellä myös asutaan ja eletään. Jättimäiset suunnitelmat loisivat Aachenin alueelle Euroopan suurimman osaamisklusterin yhdessä Julichin R&D (JARA) keskuksen kanssa. Se houkuttelisi omien yritysten lisäksi yrityksiä ympäri maailmaa työskentelemään Saksaan. RWTH campus ja Baumann

24.10 jatkosuunnittelu- ja oheisohjelmapäivä Lauantaipäivälle oli suunniteltu suomalaisen delegaation yhteenkuuluvaisuuden lisäämistä oheisohjelman ja yhteisten epämuodollisten keskustelujen avulla. Yrittäjyysfoorumin aihepiiriin kuuluvia asioita puitiin keskusteluissa sekä aamulla että yhteisen päivällisen yhteydessä. Koko ajan mukana oli Gerd Wassenbergin ja Walter Misdejöl. Keskusteluissa haettiin jatkotoimenpiteitä sisäisen yrittäjyyden ja akateemisen yrittäjyyden kehittämiselle sekä ideoitiin joitain konkreettisia projekteja, joihin palataan myöhemmin. Iltapäivällä oltiin seuraamassa (omakustanteisesti) Bundesliigan peliä Mönschengladbacissa. Pelin jälkeen käytiin myös keskusteluja ja analyysejä jalkapallojoukkueen toiminnasta suhteessa yrittäjyyteen. Päivän keskusteluissa tuli mm. esille seuraavaa: 1. Pasi Teräväinen esitti oman PPT esityksensä, joka ajan puutteen vuoksi jäi pitämättä pääseminaarissa. Esityksen ytimenä oli ideoiden kaivaminen tutkimuksesta konkreettiseksi toiminnaksi. 2. Verrattiin jalkapalloja ja sen valmentamista yrittämiseen ja etsittiin hyödyntämiskohtia - mitkä elementit ovat yhteisiä. 3. Keskusteltiin suomalais-saksalaisen yhteisen ammattikorkeakoulun perustamismahdollisuuksista. 4. Liikeideoita tuli useita, mm. tuulivoimalaitosten purkamisen liiketoimintasuunnitelman laatiminen jo nyt etukäteen (olettamuksena, että ne puretaan pikapuolin ovat rumia eikä ratkaise energiaongelmia). 5. Huurtumattomien silmälasien kehittely nanoteknologialla (pintakäsittely). 6. Suomalais-saksalais-venäläinen hanke Venäjä - opintomoduulin kehittäminen ja sen markkinointi saksalaisille yliopistoille. 7. Foorumin jatkoa käsitellään 6.11.2009 Kauhavalla. Gerd Wassenbergin seuraavan Suomen vierailun yhteydessä (02/2010) ryhmä tapaa hänet. 8. Etäopiskeluun tai etätyöhön ei Saksassa juuri panna painoa, heikkous vai vahvuus? 9. Muodostetaan koemielessä suomalais-saksalainen 10 + 10 opiskelijan ryhmä aiheena yrittäjyyden kehittäminen. Testaamaan toimintaa leiriolosuhteissa. 25.10 - paluumatkapäivä Paluumatka Aachenista Dusseldorfiin ja sieltä lento Helsingin kautta Ouluun ja edelleen Ylivieskaan (matkaika - Saksa-Suomi 2,5 h - Hki-Oulu / Ylivieska 10 h.

Yhteenveto Matkan tavoitteena oli tutustua ja vertailla korkeakoulujen yrittäjyyttä ja sen kehittämistä saksalais-suomalaisen seminaarin avulla. Ohjelma toteutui suunnitelman mukaisesti ja jopa sen ylittäen. saksalaiset olivat paneutuneet seminaarin valmisteluun hyvin ja asiantuntija-alustuksen sekä vierailukohteet olivat huippuluokkaa. Koko matkan ajan tunnelma oli erinomainen ja matka lisäsi hankkeen toimijoiden yhteenkuuluvaisuutta oivallisesti. Myös oheisohjelmat täydensivät oivallisesti ohjelman sisältöä. Kaikki suomalaisen ryhmän jäsenet antoivat myös suoraan kiittävää palautetta ohjelmasta ja sen toteutuksesta. Tästä on hyvä jatkaa Yrittäjyysfoorumin kehittämistä. Esitelmäaineisto (PPT) yhteystietoineen löytyy foorumin sivuilta: http://ylivieska.centria.fi/yrittajyysfoorumi/ Projektipäällikön loppuanalyysi Matka oli ehdottomasti eräs parhaiten järjestetty saksalaisen partnerin toimesta, mihin kukaan ryhmästämme oli aikaisemmin osallistunut Joskus jopa tuntui, että olimme välillä itseämme paremmassa seurassa (tosin vain tilapäisesti) Aachenin sijainnistakin johtuen kansainvälisyys oli luonnollista Saksa panostaa voimakkaasti akateemiseen yrittäjyyteen osana rakennemuutosta ja aluekehitystä Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja investoitavat rahamäärät huikeita Maassa on samanlaisia ongelmia kuin meilläkin rohkaista nuoria ryhtymään yrittäjiksi, tätä ongelmaa madalletaan mm. teknologiapuistoilla EU:n suoranainen osuus kehittämishankkeissa on selvästi pienempi kuin meillä Ajatus Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumin oman yrittäjämäisen toiminnan kehittämisestä oli varsin vieras, turvauduttiin paremminkin perinteiseen menetelmään Etätyö ja etäopiskelu olivat vieraita ajatuksia, paljon emme myöskään törmänneet aikuisopiskeluun Matkan aikana luodut suhteet poikivat jatkossa erilaista korkeakouluyhteistyötä ei ainoastaan Keski-Pohjanmaan amk:n ja saksalaisten välille vaan myös kaikkien muiden osallistujien ja isäntiemme välille Oma ryhmämme tiivistyi ja sen keskeiset ja väliset yhteistyöhankkeet saivat uutta tuulta

Matkalle osallistujien puolesta Keijo Nivala Sattumakuvia matkalta Juhani Nevala