Asuminen 2016 Asunnot ja asuinolot 2015 Yksinasuvien määrä kasvoi eniten vanhemmissa ikäryhmissä 2015 Tilastokeskuksen mukaan asuntokuntia oli vuoden 2015 lopulla 2,6 miljoonaa, joista 42 prosenttia oli yhden henkilön asuntokuntia. Yksinasuvien määrä kasvoi edellisvuodesta 14 000:lla ja muiden asuntokuntien määrä muutamalla tuhannella asuntokunnalla. Eniten kasvoi 65-vuotta täyttäneiden yksinasuvien määrä, yli 10 000 henkilöllä. Vähintään 65-vuotta täyttäneiden yksinasuvien määrän kasvua selittää osin suurten ikäluokkien vaikutus. Leskeksi jääminen lisää yksinasuvien määrää erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. Alle 35-vuotiaiden yksinasuvien määrä kasvoi edellisvuodesta noin kolmella tuhannella henkilöllä. Yksinasuvien määrä vanhemmissa ja nuoremmissa ikäryhmissä 1991 2015 Yksinasuvat, 65-vuotta täyttäneet henkilöt asuvat pääosin kerrostalossa. Ikäryhmässä on kuitenkin muihin yksinasuviin verrattuna suhteellisesti eniten omakotitalossa- tai paritalossa asuvia. Yksinasuvista, 65 vuotta täyttäneistä 28 prosenttia asui vuoden 2015 lopulla omakoti- tai paritalossa, 16 prosenttia asui rivitalossa ja 54 prosenttia asui kerrostalossa. Kaikista yksinasuvista 62 prosenttia asuu kerrostalossa. Alle 35-vuotiaista yksinasuvista kerrostalossa asuu 80 prosenttia. Laitoksissa asuvat eivät ole mukana tilastossa. Helsinki 24.5.2016 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Asuntokunnat koon mukaan ja asuntokuntien keskikoko 1960 2015...3 Liitetaulukko 2. Asuntokunnat asumisväljyyden mukaan 31.12.2015, maakunnittain...4 Liitetaulukko 3. Pinta-ala huoneistoa kohti (m2) asunnon talotyypin mukaan 1970-2015, koko asuntokanta...4 Laatuseloste: Asunnot ja asuinolot...6 2
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Asuntokunnat koon mukaan ja asuntokuntien keskikoko 1960 2015 1960 1970 1975 1980 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Asuntokuntia yhteensä 1 204 385 1 420 723 1 567 941 1 781 771 1 887 710 1 916 606 1 947 574 1 981 693 2 008 531 2 036 732 2 065 937 2 094 204 2 119 691 2 148 527 2 180 934 2 198 791 2 221 191 2 247 206 2 272 910 2 295 386 2 329 343 2 354 082 2 378 079 2 402 091 2 429 500 2 453 826 2 476 505 2 499 332 2 517 393 2 537 197 2 556 068 2 579 781 2 599 613 2 617 780 2 634 339 1 henkilö 188 995 288 970 376 904 482 476 532 094 551 369 573 248 600 717 624 762 646 229 668 967 693 825 716 052 740 837 766 636 781 901 799 337 819 418 839 316 856 746 882 559 903 440 923 236 942 711 964 739 983 626 999 812 1 014 974 1 025 658 1 040 378 1 053 070 1 069 933 1 082 996 1 098 023 1 112 342 2 henkilöä 3 henkilöä 4+ henkilöä Asuntokunnan keskikoko 245 921 323 640 392 367 457 667 514 825 532 147 551 640 569 977 583 894 597 928 610 619 619 098 625 489 638 086 652 608 663 929 676 422 692 650 708 112 722 437 741 726 753 595 766 068 777 790 789 950 801 068 811 596 822 639 830 843 837 234 846 679 855 816 864 594 869 454 874 880 229 824 284 336 322 321 345 769 347 127 345 669 343 287 339 981 335 155 332 295 330 233 327 772 326 651 324 803 323 921 321 986 320 379 317 842 315 633 312 646 310 149 307 241 303 554 300 491 297 276 294 518 292 140 290 820 291 056 290 767 289 600 289 058 287 960 286 621 285 433 539 645 523 777 476 349 495 859 493 664 487 421 479 399 471 018 464 720 460 280 456 118 453 509 451 499 444 801 437 769 430 975 425 053 417 296 409 849 403 557 394 909 389 806 385 221 381 099 377 535 374 614 372 957 370 899 369 836 368 818 366 719 364 974 364 063 363 682 361 684 3,34 2,99 2,73 2,64 2,56 2,53 2,50 2,46 2,44 2,42 2,40 2,38 2,36 2,34 2,31 2,29 2,28 2,25 2,23 2,21 2,19 2,17 2,15 2,14 2,12 2,11 2,10 2,09 2,08 2,07 2,07 2,06 2,05 2,04 2,04 3
Liitetaulukko 2. Asuntokunnat asumisväljyyden mukaan 31.12.2015, maakunnittain Maakunta Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa Asuntokuntia 2 634 339 763 896 233 177 109 945 84 577 246 233 102 020 90 487 66 677 76 805 122 453 82 412 133 378 88 009 82 081 29 923 183 989 37 268 87 441 13 568 Henkilöitä 5 363 637 1 575 379 462 348 218 330 171 360 495 156 197 709 174 381 128 548 147 382 242 765 161 379 270 635 189 390 178 785 67 906 403 918 73 706 176 020 28 540 Pinta-ala/asuntokunta Pinta-ala/henkilö Ahtaasti asuvia asuntokuntia 81,7 75,9 83,4 88,5 84,9 80,1 80,3 82,0 80,9 83,7 81,1 81,2 81,2 93,6 91,4 95,0 86,8 83,8 84,5 96,8 40,1 36,8 42,0 44,5 41,8 39,8 41,4 42,5 41,9 43,6 40,9 41,5 40,0 43,5 41,9 41,8 39,5 42,4 41,9 45,9 228 098 78 287 18 852 8 014 7 041 20 975 7 268 6 161 4 507 5 180 9 603 6 846 11 336 6 930 7 191 2 693 16 733 2 542 6 920 1 019 Ahtaasti asuvia henkilöitä 939 806 308 351 74 024 32 302 29 129 83 768 29 917 25 247 17 995 20 904 39 249 27 703 48 043 30 735 30 617 13 116 83 474 11 065 30 037 4 130 4
Liitetaulukko 3. Pinta-ala huoneistoa kohti (m2) asunnon talotyypin mukaan 1970-2015, koko asuntokanta Asuinpinta-ala m2/henkilö Muut rakennukset Asuinkerrostalot Rivi- ja ketjutalot Erilliset pientalot Kaikki rakennukset 18,9 54,0 51,0 73,0 66,0 60,0 1970 26,3 55,5 54,8 71,7 83,6 69,3 1980 28,9 59,1 56,3 72,0 92,8 73,9 1985 30,5 60,3 55,8 70,8 93,8 73,8 1988 31,0 60,2 55,8 70,5 94,9 74,2 1989 31,4 59,7 55,8 70,2 95,3 74,4 1990 31,9 59,6 55,8 96,6 74,8 1991 32,3 56,9 55,8 97,1 74,8 1992 32,7 55,9 98,0 75,1 1993 33,0 55,9 98,7 75,3 1994 33,4 56,7 55,9 99,2 75,5 1995 33,7 59,0 56,0 70,2 99,7 75,7 1996 34,1 58,6 56,0 70,2 100,1 75,8 1997 34,5 59,0 56,0 70,3 100,6 76,0 1998 34,9 60,4 56,1 70,7 101,1 76,5 1999 35,3 59,8 56,1 70,0 101,9 76,5 2000 35,8 61,2 56,1 102,6 76,8 2001 36,3 59,9 56,2 70,2 103,5 77,0 2002 36,7 59,7 56,2 70,3 104,1 77,3 2003 37,2 59,6 56,2 70,4 104,9 77,6 2004 37,5 59,2 56,2 70,6 105,3 78,1 2005 38,0 60,4 56,3 70,7 106,5 78,4 2006 38,3 60,6 56,4 70,9 107,1 78,8 2007 38,6 60,8 56,4 71,0 107,8 79,1 2008 38,9 60,9 71,1 108,0 79,4 2009 39,1 60,7 71,2 108,4 79,5 2010 39,4 61,2 71,2 109,0 79,8 2011 39,6 61,1 71,3 109,5 79,9 2012 39,8 60,6 71,3 109,9 79,9 2013 39,9 60,7 56,4 71,3 110,8 80,0 2014 40,1 60,8 56,4 71,3 111,0 80,0 2015 5
Laatuseloste: Asunnot ja asuinolot 1. Tilastotietojen relevanssi Asunnot ja asuinolot -tilasto kuvaa olemassa olevaa asuntokantaa, asuntojen lukumäärää, asuntokuntien lukumäärää ja asuntokuntien ja asuntoväestön asuinoloja vuoden viimeisenä päivänä. Asuntokantaan sisältyvät sekä vakituisesti asutut asunnot että vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot. Kesämökit, jotka ovat vakinaisessa asuinkäytössä, on otettu mukaan asuntokantaan vuodesta 2000 lähtien. Asuntokunnan muodostavat väestötietojärjestelmän mukaan kaikki samassa asuinhuoneistossa vuoden lopussa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntoja ja asuntokuntia voidaan kuvata mm. talotyypin (pientalo, rivitalo, kerrostalo), rakennusvuoden, huoneistotyypin (yksiö, kaksio jne.), hallintaperusteen (vuokra-, omistusasunto jne.) ja pinta-alan mukaan ja asuntokuntia lisäksi asuntokunnan rakenteen, elinvaiheen ja tulojen mukaan. Asunnot ja asuinolot -tilasto perustuu pääosin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennuksia, asuntoja ja henkilöitä koskeviin tietoihin, joita ylläpitävät kuntien rakennusvalvontaviranomaiset, maanmittaustoimistot sekä maistraatit. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee laki- ja asetus väestötietojärjestelmästä. Tilastokeskuksen tehtävänä on puolestaan laatia yhteiskuntaoloja kuvaavia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta). 2. Menetelmäkuvaus Asunnot ja asuinolot on kokonaistilasto, jonka perustiedot poimitaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän väestöä, rakennuksia ja asuntoja koskevista tiedoista. Väestörekisterikeskuksen rakennuksia ja asuntoja koskeva tietojärjestelmä on luotu 1980-luvun alussa. Sen tietopohjan muodostaa Tilastokeskuksen, vuoden 1980 väestölaskennan yhteydessä, omistajilta tai rakennuksen ja asunnon haltijoilta kerätyt tiedot. Tiedonkeruu perustui väestökirjalakiin ja erilliseen väestölaskenta-asetukseen. Vuodesta 1982 lähtien rakennus- ja huoneistotietoja on päivitetty tietojärjestelmään rakennushankeilmoituksilla, jotka täytetään haettaessa rakennuslupaa uutta rakennusta, laajennusta tai muutostöitä varten. Koko 1980-luvun ajan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotietoja tarkistettiin ja korjattiin eri tietojen osalta. Tilastokeskus kehitti erilaisia käsittelysääntöjä aineiston käsittelemiseksi, jotta rekisteritietoja pystyttäisiin jatkossa käyttämään vuosittaisen rakennus- ja asuntokantatilaston tekemiseen. Vuosittainen tilastotuotanto aloitettiin Tilastokeskuksessa vuodesta 1987 alkaen. Asunnot ja asuinolot -tilaston laatu on suhteellisen suoraan riippuvainen lähdeaineiston laadusta. Tiedot asuntojen purkamisesta tai muusta rakennusten poistumasta eivät välity kaikilta osin väestötietojärjestelmään. Tämän vuoksi Tilastokeskuksen aineistoa pyritään korjaamaan käsittelysäännöillä siten, että aineistosta karsitaan todennäköiset poistumatapaukset kuten vanhat ja huonokuntoiset rakennukset ja asunnot. Myös muita alkuperäisaineiston virheellisyyksiä ja rakennusten puuttuvia tietoja pyritään päättelemään ja korjaamaan Tilastokeskuksessa. Osa rakennusten ja asuntojen varustetiedoista on kerätty vasta vuoden 1980 väestölaskentatietojen jälkeen. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi hissi, parveke ja koneellinen ilmastointi. Yksilöivien tunnistetietojen avulla asuntotietoihin yhdistetään muita tietoja, esimerkiksi asuntoväestö ja vakinaisesti asutut asunnot päätellään väestötietojärjestelmän henkilötiedoista. Kaikki samassa asunnossa vakituisesti asuvat henkilöt muodostavat asuntokunnan. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta tilastoinnissa asuntokuntia. Myöskään asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa tai vastaavissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. Asuntokunnan tulojen, varallisuuden, elinvaiheen ja viitehenkilön määrittämiseksi Asunnot ja asuinolot -tilastoon yhdistetään myös kunkin vuoden verotusrekisteristä saatuja tietoja henkilötunnuksen avulla. Tilastoon viedään lisäksi tietoja asuntokunnan saamista erilaisista asumisen tuista (kuten yleinen asumistuki, eläkeläisten ja opiskelijoiden asumislisä). 6
3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilaston lähdeaineistona käytetään erilaisia hallinnollisia rekisteriaineistoja. Tilaston laatu onkin siten riippuvainen lähdeaineistojen laadusta. Asuntojen keskeisten tietojen peittävyys on suhteellisen hyvä. Vuoden 1990 väestölaskennan yhteydessä tehdyn luotettavuustutkimuksen mukaan rekisteripohjaisesti pääteltyjen asuntojen määrä oli tilastossa koko maan tasolla suhteellisen oikein. Väestötietojärjestelmän rakennuksia ja asuntoja koskevista tiedoista ei saada poistumatietoja tarkasti, minkä vuoksi Tilastokeskus pyrkii karsimaan vanhat ja huonokuntoiset rakennukset ja asunnot. Asumattomista omakotitaloista on joskus vaikea päätellä, milloin niiden huoneisto kuuluu vielä asuntokantaan, milloin se sieltä asuinkelvottomana poistetaan. Tämän vuoksi tilastosta poistetaan yli 15 vuotta asumattomina olleet omakotitalot. Mikäli tällaiseen asuntokannasta poistettuun rakennukseen muuttaa vakinaisia asukkaita, asunto palautuu jälleen asuntokantaan. Asunnot ja asuinolot on kokonaistilasto, jonka perustiedot poimitaan Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän väestöä, rakennuksia ja asuntoja koskevista tiedoista. Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän tunnusjärjestelmä muuttui, kun ns. pysyvä rakennustunnus otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Tilastossa pysyvä rakennustunnus on käytössä aineistovuodesta 2014 lähtien, mikä voi vaikuttaa jonkin verran mm. aikasarja- ja vuosimuutostietoihin. Vuosittain tuotetut tilastotiedot ovat pitemmällä periodilla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään, vaikka yksittäiset vuosimuutokset eivät ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia. Asuntojen ominaisuustiedoissa voi myös olla jonkin verran virheellisyyttä, sillä kaikki muutostiedot eivät tule kattavasti väestötietojärjestelmää ylläpitävien viranomaisten tietoon. Tiedot ilman lupaa rakennetuista uusista kohteista sekä muutos- ja parannustöistä, jotka eivät vaadi lupaa tai joille ei ole lupaa haettu, eivät välity tietojärjestelmään. Lämmitystavan tai -aineen muutokset eivät kaikissa tapauksissa ole luvanvaraisia rakennustoimenpiteitä, eivät myöskään rakennuksen varusteita ja verkostoliittymiä koskevat toimenpiteet, joten niissä saattaa olla virheellisyyttä. Vääriä tietoja pystytään jonkin verran korjaamaan Tilastokeskuksessa poistamalla ristiriitaisuuksia eri varusteiden, lämmitystapojen ja -aineiden kesken. Myös niissä tiedoissa on puutteellisuuksia, joita on alettu kerätä vasta vuoden 1980 tietopohjan perustamisen jälkeen. Esimerkiksi tiedot hissistä, parvekkeesta ja koneellisesta ilmastoinnista voivat olla puutteellisia. Asunnon hallintaperuste (omistus, vuokra, yms.) päivittyy väestötietojärjestelmään muuttoilmoituksen kautta asukkaan muuttaessa. Tilastokeskus täydentää hallintaperustetietoa verohallituksen asunto-osakekauppojen varainsiirtoveroaineistoa ja Valtion Asuntorahaston tietoja hyväksikäyttäen. Väestörekisterikeskuksen väestöä koskevia tietoja on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen (vuodesta 1989) pelkästään väestömuutosilmoituksin. Tietojen oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus, joka on otantatutkimus ja tutkimuksen toteuttajana on ollut Tilastokeskus. Viimeisin selvitys osoitetietojen oikeellisuudesta on vuodelta 2012. Noin 11 000 hengeltä tiedusteltiin, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 2012 tutkimuksessa vastanneista 98,1 prosentilla tieto oli oikein (kadot mukaanlukien). 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Asunnot ja asuinolot -tilasto tehdään vuosittain. Tiedot kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Ensimmäiset asuntokanta- ja asuntokuntatiedot valmistuvat noin viisi kuukautta tilastointiajankohdan jälkeen. Aluejakona käytetään tilastointiajankohdan jälkeistä päivää eli vuoden vaihteen jälkeistä päivää. Näin ollen kunnat, jotka yhdistyvät vuoden ensimmäisenä päivänä on tilastoitu yhteen. Asunnon hallintaperustetiedot valmistuvat noin 10 kuukautta viiteajankohdan jälkeen. Tilastossa on myös kertymätietoja koko vuodelta (esim. tulotiedot ja asumisen tukitiedot). Nämä valmistuvat noin 13 kuukautta viiteajankohdasta. Julkistamiskalenterin verkko-osoite: http://tilastokeskus.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html. 5. Tilastojen saatavuus Asuntoja ja asuinoloja koskevia tietoja on saatavilla kunnittain ja kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen internet-sivuilta, maksuttomasta StatFin -tilastopalvelusta sekä muuta tietoa Asunnot ja asuinolot -tilaston kotisivulta http://tilastokeskus.fi/til/asas/index.html. Kotisivun linkeistä löytyvät mm. 7
tilaston kuvaus, käsitteet ja määritelmät. Asuntokanta- ja asuinolotilastoja koskevia painojulkaisuja on julkaistu vuosittain Asuminen-sarjassa vuosina 1985 2007. Sitä aikaisemmin tietoja on julkaistu Väestölaskenta-sarjassa vuodesta 1950. Asuntokantatilastoa sekä Asuntokunnat ja asuinolot -tilastoa on tehty erillisinä tilastoina tilastovuoteen 2007 asti. Tilastovuodesta 2008 alkaen tilastot yhdistettiin siten, että tilaston nimeksi tuli Asunnot ja asuinolot -tilasto ja sen tietosisältö on sama kuin aikaisemmin erillisinä olleiden tilastojen. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailtaessa eri ajankohtien tietoja on otettava huomioon, että osa muutoksista voi johtua osin rekisterissä tehdyistä tarkastuksista, tilastoaineiston käsittelyn muutoksista ja aikaisempien vuosien erilaisista tiedonkeruumenetelmistä. Esimerkiksi rakentamisvuosien korjaukset vaikuttavat rakennusten ikärakenteeseen, samoin rakennusten käyttötarkoitukseen kohdistuneet tarkistukset. Vuoden 1985 väestölaskennassa käytettiin ensimmäisen kerran rekisteritietoja asunto-, rakennus- ja asuntokuntatilastojen muodostamisessa. Tiedot asunto- ja rakennuskannasta on tuotettu väestölaskennoissa vuosina 1950,1960, 1970, 1980 sekä 1985. YK:n väestölaskentasuositukset on otettu huomioon väestölaskentoja toteutettaessa. Vuodesta 1987 lähtien tietoja on tuotettu vuosittain rekisteripohjaisesti, ja vuosittain tehdyt tilastotiedot ovat pitemmällä periodilla suhteellisen vertailukelpoisia keskenään. Vuosimuutokset eivät ole kaikilta osin tarkkoja ja luotettavia. Hallintaperusteluokitus on muuttunut hieman vuosien varrella. Vuodesta 1994 alkaen on saatavissa aravavuokra-asuntoja kuvaavia tietoja. Vuodesta 1995 ei työsuhde- ja muita vuokra-asuntoja enää erotella toisistaan. Vuodesta 1998 on tilastoissa käytetty uutta hallintaperusteluokitusta, jossa on tietoja aravavuokratalojen lisäksi myös korkotukivuokrataloista sekä asumisoikeustaloista. Rakennus-, asuntoja asuinolotilastojen tuotantojärjestelmä uudistettiin tilastovuodesta 2005 lähtien. Samalla tarkennettiin joidenkin tietojen käsittelyä, mm. asunnon hallintaperusteen käsittelyssä huomioitiin rakennuksen omistajan tiedot entistä tarkemmin. Tämä vaikutus näkyy hallintaperustetietojen lukumäärissä vuodesta 2005 alkaen etenkin luokissa Muut vuokra-asunnot (lukumääriä vähentävästi) ja Omistaa talon (lukumääriä lisäävästi). Asuntokuntatilastoja on tehty rekisteripohjaisesti vuodesta 1980 lähtien. Tällöin otettiin käyttöön asuntokuntakäsite. Vuonna 1980 asuntokuntia muodostettiin myös henkilöistä, jotka asuivat asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa, mutta joiden asunto ei täyttänyt asunnon määritelmää. Myöhemmin näin ei ole enää tehty. Ennen vuotta 1980 käytettiin väestölaskennoissa ruokakuntakäsitettä. Ruokakunnan katsottiin muodostuvan yhdessä asuvista perheenjäsenistä ja muista henkilöistä, joilla oli yhteinen ruokatalous. Alivuokralainen, jolla oli oma ruokatalous, muodosti oman ruokakuntansa. Vuodesta 1980 alivuokralainen kuuluu asuinolotilastoissa samaan asuntokuntaan muiden asunnossa asuvien kanssa. Asuntokunta poikkeaa kotitalouskäsitteestä. Kotitalouden muodostavat henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai jotka muuten käyttävät tulojaan yhdessä. Asuntokunta muodostuu henkilöistä, jotka asuvat samassa asunnossa huolimatta siitä onko henkilöillä esimerkiksi yhteinen rahatalous. Samaan asuntokuntaan voi joissakin tapauksissa kuulua useampia kotitalouksia. 7. Selkeys ja yhtenäisyys Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot vastaavat toisiaan siten, että jokaista asuntokannan asuntoa vastaava rakennus on rakennuskannassa. Asutut asunnot on saatu yhdistämällä väestötietojärjestelmän henkilötiedot huoneistotietoihin tunnistetietojen avulla, jolloin saadaan kuvattua myös asuinoloja. Asuntokanta sisältää myös tyhjät ja tilapäisesti asutut asunnot. Kaikille asuntokunnille ei myöskään löydetä oikeaa asuntoa puutteellisten tunnistetietojen takia. Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntokantatilastot ja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistotiedot eivät ole täysin yhtenevät, koska rekisterin sisältämiä virheitä on pyritty korjaamaan Tilastokeskuksessa. Tilastokeskuksen asuntokantatilaston sekä rakentamista kuvaavan Rakennus- ja asuntotuotantotilaston uudistuotannon lukumäärien erot johtuvat mm. eri poiminta-ajankohdista. Lisäksi asuntokannassa on mukana kaikki ne asunnot, joissa asuttiin vuoden viimeisenä päivänä, vaikka ne eivät vielä olisi 8
valmistuneetkaan. On myös mahdollista, että asuntokantaan aikaisemmin kuulumaton rakennus otetaan asumiskäyttöön, jolloin se tulee mukaan asuntokantaan. Asuntoväestö poikkeaa perheiden perusväestöstä mm. siinä, että perheisiin luetaan mukaan asuntoloissa asuvat perheelliset henkilöt. Asuntoväestöön ei sisälly laitosväestöä (ks. käsitteet ja määritelmät: http://tilastokeskus.fi/meta/kas/index.html) 9
Asuminen 2016 Lisätietoja Marja Hermiö Arja Tiihonen Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma 029 551 3211 029 551 3272 info@stat.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh. 029 551 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1798-6745 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi