Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Samankaltaiset tiedostot
Karstula. Kuntaraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kainuun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kiuruvesi. Kuntaraportti

Forssa. Kuntaraportti

Uudenmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Nurmes. Kuntaraportti

Hämeen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Etelä-Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pohjois-Karjalan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Rovaniemi. Kuntaraportti

Salla. Kuntaraportti

Virrat. Kuntaraportti

Tampere. Kuntaraportti

Kauhajoki. Kuntaraportti

Ilmajoki. Kuntaraportti

Urjala. Kuntaraportti

Ruovesi. Kuntaraportti

Vihti. Kuntaraportti

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Viitasaari. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Varsinais-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Kotka. Kuntaraportti

Muurame. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti

Äänekoski. Kuntaraportti

Laukaa. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti

Kajaani. Kuntaraportti

Iisalmi. Kuntaraportti

Imatra. Kuntaraportti

Kannus. Kuntaraportti

Pielavesi. Kuntaraportti

Lapinlahti. Kuntaraportti

Suonenjoki. Kuntaraportti

Joensuu. Kuntaraportti

Outokumpu. Kuntaraportti

Huittinen. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti

Heinävesi. Kuntaraportti

Kaarina. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Turku. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti

Koski Tl. Kuntaraportti

Uusikaupunki. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Sipoo. Kuntaraportti

Kangasala. Kuntaraportti

Valkeakoski. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti

Pyhtää. Kuntaraportti

Hämeenkyrö. Kuntaraportti

Mänttä-Vilppula. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Kauniainen. Kuntaraportti

Rautalampi. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti

Siilinjärvi. Kuntaraportti

Vesanto. Kuntaraportti

Keitele. Kuntaraportti

Ruokolahti. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti

Tervo. Kuntaraportti

Leppävirta. Kuntaraportti

Sonkajärvi. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti

Luumäki. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Suomussalmi. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti

Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Vöyri. Kuntaraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Pietarsaari. Kuntaraportti

Harjavalta. Kuntaraportti

Sulkava. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti

Kankaanpää. Kuntaraportti

Transkriptio:

Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön kehittymisestä. Elinkeinopoliittisen mittaristokysely toteutettiin nyt seitsemättä kertaa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköposti-informoituna internet-kyselynä 15.2.-20.3.2016 välisenä aikana. Ensimmäinen kutsu lähettiin 15.2. Tutkimusta karhuttiin kolme kertaa (24.2., 7.3. ja 14.3.). Tulosten raportointi: Tässä raportissa esitetään aluejärjestön tulos sekä koko maan tulos vuodelta 2016. Alueen tulokseen on laskettu kaikki alueen yrittäjiltä saadut vastaukset. Raportissa esitetyssä kuntavertailussa on kaikkien niiden kuntien tulos, jossa vastauksia on ollut 10 tai enemmän. Kuntaraportit toimitetaan kaikkiin niihin kuntiin, joissa vastauksia on ollut 5 tai enemmän. 2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 2/4 Vastaajamäärät tässä raportissa esitettyjen tulosten osalta ovat: koko maa, N=6347 alue, Keski-Suomen Yrittäjät, N=339 Alla olevassa taulukossa on esitetty tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali vuoden 2016 frekvenssituloksen (%-arvot) osalta. Taulukossa on myös vastaavat virhemarginaalit keskiarvotuloksille (asteikolle 4-10). Vastaajia (N) Lähetysmäärä (lkm) Vastaus-% Virhemarginaali %-luvulle Virhemarginaali keskiarvolle Keski-Suomi 339 3 673 9,2 % + 5,3 %-yksikköä 6 347 81 358 7,8 % + 1,2 %-yksikköä + 0,33 asteikkoarvoa + 0,08 asteikkoarvoa 3

Tutkimuksen taustat ja toteutus 3/4 n, alueen sekä alueen kuntien vastaajamäärät 2016 ja 2014 ovat seuraavat: Vastaajia 2016 (N) Vastaajia 2014 (N) Vastaajia 2016 (N) Vastaajia 2014 (N) 6 347 4 356 Keski-Suomi 339 301 Jyväskylä 121 92 Jämsä 30 23 Äänekoski 26 23 Muurame 24 17 Laukaa 19 15 Viitasaari 16 16 Keuruu 15 18 Karstula 13 13 Joutsa 10 7 Kuhmoinen 8 6 Saarijärvi 8 15 6 347 4 356 Keski-Suomi 339 301 Pihtipudas 7 9 Konnevesi 6 6 Luhanka 5 2 Uurainen 5 4 Hankasalmi 4 5 Petäjävesi 4 5 Kannonkoski 3 5 Multia 3 4 Kinnula 2 7 Kyyjärvi 2 3 Kivijärvi 0 1 Toivakka 8 5 4

Tutkimuksen taustat ja toteutus 4/4 Kysymyslomakkeella vastaajilta pyydettiin kokonaisarvosanat elinkeinopolitiikan osa-alueista sekä kokonaisarvosana kunnan elinkeinopolitiikasta kouluarvosana-asteikolla 4-10. Elinkeinopolitiikan osa-alueet ovat: 1. elinkeinopolitiikka ja resurssit 2. kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 3. kunnan viestintä ja tiedottaminen 4. koulutus ja osaaminen 5. kunnan hankintapolitiikka 6. kuntapalvelut ja infrastruktuuri 7. seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Jokaisen elinkeinopolitiikan osa-alueen kehityssuuntia vastaajat arvioivat yhteensä 30 väittämällä 5-portaisella asteikolla (asteikko -2 +2). Arviointiasteikko määriteltiin sanallisesti: -2 = Kehittynyt merkittävästi huonompaan suuntaan -1 = Kehittynyt jonkin verran huonompaan suuntaan 0 = Pysynyt ennallaan 1 = Kehittynyt jonkin verran parempaan suuntaan 2 = Kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan 5

Raportin lukuohje Aluejärjestön tulos on esitetty %-arvoina Aluejärjestön keskiarvotulos 2016 n keskiarvotulos 2016 6

Kokonaisarvosana

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Keski-Suomi, N=339) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Aluejärjestö 6,9 Aluejärjestö 4 8 24 30 23 8 2 4 5 6 7 8 9 10 8

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta (Keski-Suomi, N=339) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,9 Muurame (N=24) Karstula (N=13) Keuruu (N=15) Laukaa (N=19) Viitasaari (N=16) Jyväskylä (N=121) Joutsa (N=10) Jämsä (N=30) Äänekoski (N=26) 5,7 7,5 7,0 7,2 6,4 7,0 6,3 6,2 6,1 8,1 8,1 8,5 8,6 2016 2014 9

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta Alueet Keskiarvot 4-10 Savo (N=356) Pohjois-Karjala (N=239) Keski-Suomi (N=339) Etelä-Pohjanmaa (N=480) Satakunta (N=313) Keski-Pohjanmaa (N=215) Varsinais-Suomi (N=571) Etelä-Karjala (N=158) Rannikko-Pohjanmaa (N=90) Häme (N=227) 7,1 6,9 7,0 6,9 7,0 Kainuu (N=135) Pääkaupunkiseutu (N=337) Pirkanmaa (N=642) Pohjois-Pohjanmaa (N=311) Etelä-Savo (N=277) Lappi (N=279) Päijät-Häme (N=251) Uusimaa (N=579) Helsinki (N=370) Kymi (N=178) 6,4 6,3 6,4 6,3 6,2 2016 2014 10

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, joiden tulos parantunut Keskiarvot 4-10 Erotus v. 2016-2014 Sipoo (Uusimaa), N=22 Puumala (Etelä-Savo), N=13 Nivala (Keski-Pohjanmaa), N=19 Leppävirta (Savo), N=25 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Salla (Lappi), N=10 Siikalatva (Pohjois-Pohjanmaa), N=11 Laukaa (Keski-Suomi), N=19 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Hamina (Kymi), N=20 5,4 5,9 6,2 5,9 6,4 6,3 6,4 6,2 7,3 7,5 7,5 7,4 7,5 7,1 7,2 7,5 8,2 1,4 1,3 1,0 1,0 0,9 0,9 0,8 0,8 0,7 0,7 2016 2014 11

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 20-kunnat, asukasluku yli 50 000 Keskiarvot 4-10 Seinäjoki (Etelä-Pohjanmaa), N=82 Kuopio (Savo), N=105 Vaasa (Rannikko-Pohjanmaa), N=61 Jyväskylä (Keski-Suomi), N=121 Espoo (Pääkaupunkiseutu), N=179 Vantaa (Pääkaupunkiseutu), N=143 Mikkeli (Etelä-Savo), N=88 Lappeenranta (Etelä-Karjala), N=62 Joensuu (Pohjois-Karjala), N=68 Hämeenlinna (Häme), N=83 7,1 6,4 6,3 Oulu (Pohjois-Pohjanmaa), N=116 Turku (Varsinais-Suomi), N=137 Salo (Varsinais-Suomi), N=71 Tampere (Pirkanmaa), N=186 Lahti (Päijät-Häme), N=99 Helsinki (Helsinki), N=370 Rovaniemi (Lappi), N=59 Pori (Satakunta), N=88 Kouvola (Kymi), N=90 Kotka (Kymi), N=43 6,4 6,4 6,4 6,2 6,4 6,2 6,4 6,3 6,4 6,3 6,3 6,3 6,2 5,9 6,0 6,2 2016 2014 12

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku 10 50 000 Keskiarvot 4-10 Lieto (Varsinais-Suomi), N=24 Kaarina (Varsinais-Suomi), N=42 Ilmajoki (Etelä-Pohjanmaa), N=30 Alavus (Etelä-Pohjanmaa), N=36 Lempäälä (Pirkanmaa), N=38 Pirkkala (Pirkanmaa), N=23 Kerava (Uusimaa), N=27 Kalajoki (Keski-Pohjanmaa), N=26 Siilinjärvi (Savo), N=27 Ylöjärvi (Pirkanmaa), N=54 7,0 7,1 6,9 8,2 7,5 8,0 7,9 8,0 8,1 7,7 7,7 7,6 7,6 7,6 7,5 7,5 7,5 7,6 7,5 2016 2014 13

Kokonaisarvosana elinkeinopolitiikasta TOP 10-kunnat, asukasluku alle 10 000 Keskiarvot 4-10 Keitele (Savo), N=16 Muurame (Keski-Suomi), N=24 Ilomantsi (Pohjois-Karjala), N=16 Merikarvia (Satakunta), N=18 Karstula (Keski-Suomi), N=13 Pielavesi (Savo), N=12 Rautalampi (Savo), N=15 Ruokolahti (Etelä-Karjala), N=15 Pyhtää (Kymi), N=16 Paltamo (Kainuu), N=10 8,6 8,7 8,5 8,6 8,3 8,0 8,2 8,1 8,1 8,1 7,8 7,7 7,6 8,0 7,6 7,5 7,6 2016 2014 14

Kokonaisarvosanat osa-alueittain

Mittariston koonti osa-alueittain (Keski-Suomi, N=339) Vastaukset asteikolla, % Keskiarvo Elinkeinopolitiikka ja resurssit 5 9 22 33 21 8 2 6,9 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 6 11 21 32 19 7 3 Kunnan viestintä ja tiedottaminen 5 10 17 30 24 11 2 7,0 Koulutus ja osaaminen 4 7 18 33 30 9 7,1 Kunnan hankintapolitiikka 6 11 21 37 17 8 6,3 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri 4 9 22 30 24 9 3 7,0 Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta 4 11 21 30 20 11 3 6,9 4 5 6 7 8 9 10 Aluejärjestö 16

Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Keski-Suomi, N=339) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,9 Muurame (N=24) Karstula (N=13) Keuruu (N=15) Laukaa (N=19) Joutsa (N=10) Jyväskylä (N=121) Viitasaari (N=16) Jämsä (N=30) Äänekoski (N=26) 7,2 7,1 6,4 6,3 6,3 6,0 6,2 5,8 8,4 8,6 8,2 8,1 2016 2014 17

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Keski-Suomi, N=339) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö Muurame (N=24) Karstula (N=13) Keuruu (N=15) Laukaa (N=19) Joutsa (N=10) Jyväskylä (N=121) Viitasaari (N=16) Jämsä (N=30) Äänekoski (N=26) 5,3 7,2 6,3 6,0 6,3 6,3 6,4 6,1 6,0 6,0 7,8 8,5 8,4 8,9 2016 2014 18

Kunnan viestintä ja tiedottaminen (Keski-Suomi, N=339) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 7,0 Muurame (N=24) Karstula (N=13) Keuruu (N=15) Laukaa (N=19) Jyväskylä (N=121) Viitasaari (N=16) Joutsa (N=10) Jämsä (N=30) Äänekoski (N=26) 5,6 6,9 7,0 6,4 6,9 6,4 6,1 6,4 6,2 7,9 7,7 7,4 8,5 8,8 2016 2014 19

Koulutus ja osaaminen (Keski-Suomi, N=339) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,9 7,1 7,1 Muurame (N=24) Karstula (N=13) Keuruu (N=15) Jyväskylä (N=121) Laukaa (N=19) Viitasaari (N=16) Jämsä (N=30) Äänekoski (N=26) Joutsa (N=10) 7,5 7,5 7,3 6,9 7,3 7,2 6,9 6,4 6,3 7,0 8,0 8,4 2016 2014 20

Kunnan hankintapolitiikka (Keski-Suomi, N=339) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,3 6,3 6,4 Muurame (N=24) Karstula (N=13) Joutsa (N=10) Keuruu (N=15) Jyväskylä (N=121) Laukaa (N=19) Jämsä (N=30) Viitasaari (N=16) Äänekoski (N=26) 5,2 7,5 7,3 7,0 5,8 5,9 6,4 6,0 6,2 6,0 5,8 8,0 7,9 2016 2014 21

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Keski-Suomi, N=339) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 7,0 Muurame (N=24) Karstula (N=13) Keuruu (N=15) Viitasaari (N=16) Laukaa (N=19) Joutsa (N=10) Jyväskylä (N=121) Jämsä (N=30) Äänekoski (N=26) 6,2 7,3 7,0 6,9 6,9 6,4 5,9 7,1 8,4 8,5 8,3 8,2 2016 2014 22

Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Keski-Suomi, N=339) Keskiarvot 4-10 Aluejärjestö 6,9 6,9 Karstula (N=13) Keuruu (N=15) Viitasaari (N=16) Muurame (N=24) Jyväskylä (N=121) Jämsä (N=30) Äänekoski (N=26) Laukaa (N=19) Joutsa (N=10) 5,7 7,1 7,6 7,2 7,2 7,4 7,0 6,4 6,1 6,2 8,2 8,2 8,0 2016 2014 23

1 Elinkeinopolitiikka ja resurssit

Elinkeinopolitiikka ja resurssit (Keski-Suomi, N=339) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta ja yritykset tekevät yhteistyötä 6 17 35 34 9 0,2 0,1 Kunta ja yrittäjät asettavat elinkeinopolitiikan tavoitteet yhdessä 9 21 42 24 4-0,1-0,1 Kunta toteuttaa asetettuja elinkeinopolitiikan tavoitteita 8 19 44 24 5-0,1 0,0 Kunnan elinkeinotoimen resurssit ovat riittävät 11 25 41 19 3-0,2-0,3-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 25

2 Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys (Keski-Suomi, N=339) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunnan päätöksenteko on yritysten kannalta avointa 11 25 35 25 4-0,1-0,3 Kunnan päätöksenteko on nopeaa yritysten kannalta 15 30 35 15 5-0,4-0,4 Kunta kuuntelee yrittäjiä tehdessään yrityksiin vaikuttavia päätöksiä 14 21 34 23 8-0,1-0,3 Kunnassa otetaan yritysvaikutukset huomioon jo päätösten valmistelussa 14 24 35 20 7-0,2-0,4-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 27

3 Viestintä ja tiedottaminen

Viestintä ja tiedottaminen (Keski-Suomi, N=339) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta tiedottaa tavoitteista, suunnitelmista, toimista ja päätöksistä, jotka koskevat yrityksiä 7 23 36 28 7-0,2 0,1 Kuntaa markkinoidaan vetovoimaisena yritys- ja asuinpaikkana 7 13 27 41 12 0,1 0,4-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 29

4 Koulutus ja osaaminen

Koulutus ja osaaminen (Keski-Suomi, N=339) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö 3 13 41 36 7 0,3 0,2 Oppilaitokset kunnassa kannustavat yrittäjyyteen 4 9 42 33 12 0,4 0,3 Oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuksia yrittäjien oman osaamisen kehittämiseen 5 16 44 29 6 0,2 0,1 Kunta edistää ammattitaitoisen työvoiman saamista yrityksiin 7 19 53 18 3-0,1-0,3-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 31

5 Hankintapolitiikka

Hankintapolitiikka (Keski-Suomi, N=339) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Yrityksillä on tasavertainen mahdollisuus tuottaa kunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita 13 26 42 16 3-0,3-0,4 Kunta ei harjoita häiritsevissä määrin omaa, yritysten kanssa markkinoilla kilpailevaa elinkeinotoiminta 7 15 53 23 2-0,1 0,0 Kunnan hankintaosaaminen on riittävällä tasolla 15 24 43 17 2-0,3-0,5 Kunta toteuttaa julkiset hankinnat huomioiden paikallisten pk-yritysten osallistumismahdollisuudet esimerkiksi jakamalla hankinnat pk-yrityksille sopiviin 18 27 37 16 2-0,4-0,6 Kunta tekee pienhankinnat huomioiden erityisesti paikalliset yritykset (pienhankinnat = hankinnat joita ei tarvitse hankintalain mukaan kilpailuttaa) 14 21 40 19 5-0,2-0,4 Kunta tiedottaa ennakoivasti tulevista hankinnoista tai hankintoihin liittyvistä linjauksista 8 21 39 24 7-0,4 0,0-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 33

6 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri

Kuntapalvelut ja infrastruktuuri (Keski-Suomi, N=339) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Kunta järjestää julkiset palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti 10 22 38 26 3-0,1-0,2 Kunnan kaavoitus huomioi yritysten tarpeet 9 22 35 28 6-0,1 0,0 Kunta huolehtii yritysten tilatarpeista 9 24 43 21 4-0,1-0,2 Kunta huolehtii yritysten tonttitarpeista 10 17 41 26 7 0,0 0,0 Kunta huolehtii liikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä 11 19 41 24 5-0,1-0,2-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 35

7 Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta

Kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta (Keski-Suomi, N=339) Vastaukset asteikolla, % Kehittymissuunta, keskiarvo Seudullinen kehittämisyhtiö tai - yhteistoiminta tukee yritysten toiminnan kehittämistä 7 16 41 29 7-0,1 0,1 Seudullisen kehittämisyhtiön toiminta ja palvelut tunnetaan yrityksissä 6 19 38 30 7-0,2 0,1 Seudullinen kehittämisyhtiö toteuttaa tehokkaasti kuntien elinkeinopoliittisia tavoitteita 8 19 45 23 5-0,2 0,0 Seudullinen kehittämisyhtiö on tiedottanut tavoitteistaan ja painopisteistään 7 19 45 23 6-0,3 0,0-2 -1 0 1 2 Aluejärjestö 37

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet

Kunnan elinkeinopolitiikan tärkeimmät osa-alueet, % (Keski-Suomi, N=339) Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys 73 76 Kunnan hankintapolitiikka 45 46 Kuntapalvelut ja infrastruktuuri Elinkeinopolitiikka ja resurssit Kunnan viestintä ja tiedottaminen Seudullisen kehittämisyhtiön tai vastaavan toiminta Koulutus ja osaaminen 37 34 36 41 32 30 29 25 21 23 Aluejärjestö 39

Tausta-aineistoa

Suomen Yrittäjät Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 63 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien valtuustoissa yli 1 300 41

Suomen kunnat Suomessa on 313 kuntaa, joista Manner-Suomessa sijaitsee 297kuntaa. 47 35 20 20 001-50 000 10 001-20 000 yli 50 000 kpl asukasta 134 alle 5 000 77 5 000 10 000 Lähde: kunnat.net, kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan 1.1.2016 42

Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa

Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 264 234 Yhteensä 282 958 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014 44

Yritysten henkilöstö 35% 25% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 346 382 Pienyritykset (10 49 hlöä) 301 857 18% 22% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 247 058 Suuryritykset (250 hlöä) 481 703 Yhteensä 1 377 000 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 45

Yritysten liikevaihto 16,4% 43,4% 17,9% 22,3% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 63 mrd Pienyritykset (10 49 hlöä) 69 mrd Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 86 mrd Suuryritykset (250 hlöä) 167 mrd Yhteensä 385 mrd. euroa. Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2014. 46