Kotimaisema Asuntosäätiön asiakas- ja tiedotuslehti 4 2014 4-5 70-luku toi muovin ja kirkkaat värit 6-11 Omaleimainen Ulrikanpuisto valmistuu 12-13 Merja Stillman puuhaa yhteisen hyvän eteen Sähkögrilli, tippalukollinen kahvinkeitin ja vohvelirauta olivat hittituotteita s.5
Pääkirjoitus Tärkeä osa sopimusta Ulrikanpuiston rakentamisessa oli se, että pääsimme mukaan jo kaavan valmistelemiseen. Väriä ja välittämistä Nyt kaamosajan hämärässä on vuorossa sukellus 70-luvulle, joka yleisesti ottaen näyttäytyy vakavana ja värikkäänä, mutta ennen kaikkea muutosten vuosikymmenenä. Hyvinvointiyhteiskunnan tukipilarit pystytettiin asteittain 1970-luvulla, ja samalla henkilökohtaisesta tuli poliittista. Kaiken taustalla vaikutti 1970-luvun tunnetuin suomalainen Urho Kaleva Kekkonen. Kaikille ilmainen peruskoulu toteutettiin asteittain 1970-luvulla, laki työttömyyspäivärahasta ja työttömyyskassoista säädettiin 1971, kunnalliset terveyskeskukset perustettiin 1972, ja samana vuonna lanseerattiin myös opintotuki. Miltä kodit näyttivät siitä enemmän tuonnempana lehdessä. Toisena teemana on yhteisöllisyys tai oikeastaan iloinen mutkattomuus. Yhteisöllisyyden kehittämiseksi ollaan tehty kasapäin tutkimuksia, mutta olisiko kuitenkin kysymys perimmiltään siitä, että eletään ihmisiksi. Näin ilmaisi asian eräs Facebookin Kahvikerhosivuillamme kilpailuun osallistunut. Kilpailussa haettiin taloyhtiön hyväntekijää. Kilpailuaika on jo päättynyt, mutta sivuilla näkyy yhä edelleen erilaisia näkökulmia aiheeseen. Tässä numerossa tutustumme myös ihan oikeaan kaikkien viihtyvyydestä huolta kantavaan espoolaiseen. Tästä voisi myös johtua pohdiskelemaan miten osana entistä asukasystävällisemmän urbaanin ympäristön kehittämistä voisi suunnitella uudenlaisia kevyen yhteisöllisyyden paikkoja: mikä houkuttelisi yhteissaunaan oman huoneistosaunan sijaan, miten rappukäytävä voisi kehittyä arjen kohtaamispaikaksi, miten pihapiirejä voitaisiin suunnitella niin, että ne edistäisivät asukkaiden kohtaamista, millä ehdoilla lasten itsenäinen liikkuminen asuinalueella voi toteutua ja miten asuinalueelle kehittyy jaetun vastuuntunteen kulttuuria? Niin ja Ulrikanpuisto on valmis! Toivottavasti olemme onnistuneet luomaan hyvän kotiseudun monenlaisille ihmisille Vantaalle Rekolan aseman tuntumaan. Onhan johonkin kuuluminen meille kaikille tärkeää. Tarve olla osa jotakin ryhmää voi toteutua esimerkiksi työssä, harrastuksissa tai asukasyhteisössä. Tunne voi hyvinkin kohdistua paikkaan, kuten kotiin, asuinalueeseen, kaupunginosaan tai vaikka kotikaupunkiin. Osallisuuden kokeminen on tärkeää niin oman yhteisön sisällä kuin koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Päätoimittaja Ritva Bergström KUSTANTAJA Asuntosäätiö, Tuulikuja 2, 02100 ESPOO, p. (09) 809 3210, www.asuntosaatio.fi Päätoimittaja Ritva Bergström Toimituskunta Helena Hiila-O'Brien, Henri Holmberg, Esa Kankainen, Eija Lopmeri, Raija Mäkinen, Päivi Tulokas, Timo Kivioja ja Kari Toiviainen TUOTANTO TK mediatalo Oy, p. 010 421 5000, www.tkmediatalo.fi Toimitus Tom Kalima, Timo Kivioja, Anne Korkala Kannen kuva Mikko Käkelä Painopaikka Hansaprint, Turku Painosmäärä 5 300 kpl Eija Lopmeri Asuntosäätiö, s. 8 Oranssi oli yksi 70-luvun sisustamisen muotivärejä. Kahrin perhe löysi Ulrikanpuistosta kodin hyvien kulkuyhteyksin ääreltä. Kone Hissit Oy ottaa kokonasvastuun Asuntosäätiön hisseistä. Tässä lehdessä 4-5 6-11 12-13 14-15 70-luvulla sisustettiin värikkäästi Eri aikakausien rakentamista käsittelevässä juttusarjassa on vuorossa 70-luku. Koteja sisustettiin muhkeilla sohvilla ja käytettiin muotivärejä: vihreää, ruskeaa, oranssia, keltaista ja punaista. Perheystävällinen Ulrikanpuisto Lähes valmis Ulrikanpuisto Vantaalla suunniteltiin alusta lähtien omaleimaiseksi ja arkkitehtonisesti korkeatasoiseksi, monipuoliseksi alueeksi, josta löytyy niin omistus-, asumisoikeus- kuin vuokra-asuntojakin. Merja tekee työtä viihtyvyyden eteen Merja Stillman on Espoon Vuoden Eläkeläinen. Hänet tunnetaan iloisena ja aktiivisena ihmisenä, joka haluaa tehdä työtä myös oman asuintalonsa ja -ympäristönsä viihtyvyyden eteen. Ajankohtaista Kone Hissit Oy vastaa nyt kaikkien Asuntosäätiön kiinteistöjen hissien toiminnasta, huollosta ja korjaustöistä. Sopimus parantaa tiedonkulkua asukkaille. Asunnon ohjeelliset huoltovälit helpottavat mahdollisuutta mukavaan elämään. Ota talteen kätevä kodinhuollon aikataulurunko. Helsingin Kruunuvuorenrannan alueelle käynnistyi 33 asunnon hitas-kohteen ennakkomarkkinointi. Helsingin Alppikylään, Espoon Suurpeltoon ja Vantaan Ulrikanpuistoon on juuri valmistunut runsaasti uusia asuntoja. 3
Näillä sivuilla jatkuu sarja, jossa käsitellään asumista eri aikakausina. Nyt on vuorossa 1970-luku. Teksti Anne Korkala Kuva Lehtikuva Mehevien värien vuosikymmen Vaikka 1970-luvun ruutuelementteihin pohjautuva betonirakentaminen näyttikin ulkoapäin harmaalta massalta, sisällä kodeissa soivat Finnhitsit, räiskyivät värit ja olohuoneen sohvakalusto oli pehmeän upottava syli. huimimpina vuosina rakennettiin jopa 75 000 kerrostaloasuntoa vuodessa. Aravatalot eri puolilla maata olivat samannäköisiä tasakattoisia betonitaloja, joiden julkisivu ei juu- 70-luvun ri eronnut talon takaosasta. Huoneiden määrän pystyi laskemaan ruutuelementeistä, yksi ikkuna yhtä huonetta ja yhtä julkisivuelementtiä kohden. Pesubetonipintojen lisäksi julkisivuja päällystettiin tiililaatoilla ja klinkkereillä. Tunnistettavuutta haettiin maalaamalla elementtitalojen detaljit aikakauden voimakkailla väreillä. Parvekkeet toteutettiin ulkonevilla betonipieliseinillä ja betonikaiteilla. Kolhosta ulkonäöstä huolimatta parveke oli mukava lisätila, joka toi vuodenaikojen vaihtelun osaksi asuntoa. Arava taloissa vastaavasti ei sallittu parvekkeita. Energiakriisi karsi mukavuuksia. Perheasunnon keskimääräinen koko vuonna 1971 oli 71 neliötä, ja asunnossa oli keittiö, olohuone ja erilliset makuuhuoneet. BES-betonielementtijärjestelmän myötä kantavien seinien määrä väheni ja asuntojen pohjaratkaisuja voitiin muokata. Mitoitusjärjestelmä näkyi myös Arava-ohjeistuksessa, jossa olohuoneen vähimmäisleveydeksi asetettiin 3,6m. Vuoden 1973 energiakriisin seurauksena huone- ja ikkunakoko pieneni ja asuntojen ikkunoista tehtiin kolmilasisia. Asuntojen hintojen laskiessa keskituloisella perheellä oli ensimmäistä kertaa elämässään mahdollisuus kaupunkiasuntoon, jossa oli oma huone myös teini-ikäiselle. Astianpesukoneet yleistyivät hitaasti, mutta pienkoneet kuten sähkögrilli, tippalukollinen kahvinkeitin ja sähköinen vohvelirauta olivat hittituotteita. TV ohjasi sisustushaaveita. Ajan muotivärit vihreä, ruskea, oranssi, keltainen ja punainen toistuivat tekstiileissä, lattioissa ja huonekaluissa mehevinä sävyinä. Huonekaluja valmistettiin isoja sarjoja, ja myytiin kelpo hintaan suurissa huonekaluhalleissa. Kiireisempi selaili Anttilan myyntikuvastoa kotisohvalla ja tilasi sisusteet postimyynnistä. Tv-sarjojen amerikkalais- ja englantilaistyyliset muhkeat huonekaluryhmät haluttiin myös omaan kotiin. Askon myydyin sohvamalli olikin korkeaselkäinen, plyysiverhoiltu Kensington, joka edusti juuri tätä perinteistä englantilaista sohvaryhmää. Modernimpi vaihtoehto oli metallisella ristijalalla pyörivät nojatuoli. Sohvaryhmän lisäksi olohuoneessa oli usein tummapuinen lasipöytä ja baarikaapin sisältävä kookas kirjahylly. Lattiamateriaalina suosittiin kokolattia- ja muovimattoa, parkettia, klinkkeriä ja korkkia. Seinät koristeltiin maisemamaalauksilla, ilmapuntareilla, kuparipakotuksilla ja lankatauluilla. Lastulevy ja muovi yleistyivät kalustemateriaaleina. Kauppoihin ilmestyivät elementtikalusteet, hyllyt ja laatikostot kuten Muurame ja Palaset. Myös ruotsalainen Lundia sopi hyvin suomalaiseen makuun. Vuosikymmenen edetessä kirkkaat värit tummuivat hillitymmiksi: vihreän ja oranssin tilalle tuli tummanruskean sävyt, beige ja luonnonvärit. Öljykriisi karsi sohvan fyllinkejä. Sohvissa jätettiin puuosat selkeästi näkyviin ja kotimaiset puulajit tulivat muotiin. Runsas pienkonevalikoima. Keittiöissä terästiskipöydät yleistyivät, linoleum vaihtui kuviolliseen muovimattoon ja myöhemmin parkettia jäljittelevään vinyylimuovimattoon. Kirkkaiden lastulevyovien rinnalla suosittiin täyspuisia holvikaariovia. Keittiötä avarrettiin olohuoneen suuntaan ja syntyi baari- ja tupakeittiöitä. Täyspuu- ja lastulevykaappien ovissa käytettiin lankavetimiä tai pyöreitä pinta- ja uppovetimiä. Keittiön yleisilmettä korosti välitilan kovalevy tai kuvioidut ornamenttija kukka-aiheiset neliökaakelit. Keittiön ja kylpyhuoneen valaisimina yleistyivät loisteputket. Sisustusvalaisimien materiaalina oli maalattu metalli, puu ja akryylimuovi. Astianpesukone yleistyi hitaasti, mutta pienkoneet kuten sähkögrilli, tippalukollinen kahvinkeitin ja sähköinen vohvelirauta olivat hittituotteita. Makuuhuoneen koko kasvoi. Makuuhuoneesta tuli vanhempien oma huone, jonka sisustukseen panostettiin. Kirjoituspöytä ja ompelukone korvasivat peilipöydän. Teinit somistivat huoneensa rokkibändien ja idoleiden kuvilla, jotka uusi keksintö sinitarra kiinnitti kätevästi. Lisäneliöitä lastenhuoneisiin saatiin parvisängyillä. Verhoja lakanakuosit olivat kookkaita ja monivärisiä. Kylpyhuoneita somistettiin maalatuilla kaakeleilla, ammeet korvattiin suihkualtailla ja asuntosaunat yleistyivät. Vessanpöntön viereen asennettiin käsisuihkut. Laattavalikoima rikastui huomattavasti Laattapisteen tyyppisten myymälöiden yleistyttyä. Tuontilaattojen väritys ja koristeellisuus mukailivat tapetteja ja laatu oli tasaista. t Venturo-taloja valmistettiin Suomessa 70-luvun alussa 19 kappaletta lähinnä vapaa-ajanasunnoiksi ja kahviloiksi. Rakennusmateriaalina oli lasikuitu. 4 5
Teksti Tom Kalima Kuvat Mikko Käkelä ja SRV Ystävällinen Ulrikanpuisto Ulrikanpuisto pähkinänkuoressa 329 kodin Asuinalue Vantaalla. Suunnittelu käynnistyi 1997. Suunnitelma valmistui ja rakentaminen alkoi 2004. Viimeinen kohde valmistui marraskuussa 2014. Sijaitsee Rekolan aseman läheisyydessä. Ulrikanpuisto sai nimensä alueella 1800-luvulla vaikuttaneesta kätilö Ulricasta. Hänen muistoaan vaalittiin rakentamalla perheystävällinen kohde. p Kaupunkimaisen Ulrikanpuiston asumismukavuutta lisää istutusten ja puiden runsas kirjo. 6 7
Ulrikanpuisto on loistavien yhteyksien varrella, Vantaalla sijaitseva asuinalue, jossa on omistusasuntoja, asumisoikeusasuntoja ja vuokraasuntoja. Monipuolisella alueella on sekä kerros- että rivi- ja paritaloja sekä päiväkoti, joka valmistui lähes ensimmäiseksi. Esimerkkikohteita Ulrikanpuistosta u Ulrikan päiväkoti valmistui niin, että se oli valmiina odottamassa lapsiperheiden muuttoa alueelle. Ulrikanpuiston rakentaminen käynnistyi 2000-luvun alkupuolella. Hanke toteutettiin kolmen toimijan tiiviissä yhteistyössä. Nyt alue on viittä vaille valmis. Viimeisenä valmistuneita asumisoikeusasuntoja on vielä jonkin verran tarjolla. Tämän jälkeen viimeistelemättä on enää puistoalue, jonka työt kaupunki aloittaa ensi kesänä. Näitä töitä ei kapeahkolla puistoalueella ole voitu vielä aloittaa, koska rakentaminen on ollut käynnissä. Ulrikanpuiston rakentamisesta solmittiin sopimus Asuntosäätiön, Vantaan kaupungin ja Tehorakentajan (nykyinen SRV) kanssa. Tärkeä osa sopimusta oli myös se, että pääsimme mukaan jo kaavan valmistelemiseen, kertoo rakennuttajapäällikkö Eija Lopmeri Asuntosäätiöstä. Tämän kolmikantasopimuksen turvin syntyi Ulrikanpuisto. Asuntosäätiö rakennutti ja SRV rakensi, kunnes SRV luopui oikeudestaan toimia urakoitsijana alueen hankkeissa. Tämän vuoksi kahden viimeisen talon rakentaja on valittu urakkakilpailun perusteella. Vantaan kaupungin näkökulmasta hanke onnistui hyvin. Alkua hidastivat perinteiset kaavavalitukset ja sen jälkeen ovat taloudelliset suhdanteet hidastuttaneet lopullista valmistumista. Ehkä se on hyväkin, koska nyt on saatu toteutetuksi alue, jossa hyvin toteutuu monipuolinen asuminen, sanoo Vantaan asumisasioiden päällikkö Tuula Hurme. Joskus nimittäin käy niin, että asuntomyynnin hidastuttua tehdään suunnitelmiin muutoksia ja rakennetaan pelkästään vuokra-asuntoja. Sellainen ei ole kaupungin kannalta hyvä asia. Nykyisin ollaan ehdottomasti sitä mieltä, että viihtyisimpiä ja toimivimpia ovat sellaiset asuinalueet, joilla on monipuolista asumista, hän kertoo. Tämän vuoksi olemme tyytyväisiä, että Asuntosäätiö on maltilla toteuttanut hankkeen loppuun asti alkuperäisiä suunnitelmia kunnioittaen, Tuula Hurme sanoo. Yli 300 kodin kaunis asuinalue. Ulrikanpuisto on 329 kotia käsittävä asuinalue Rekolan aseman tun- Asuntosäätiö osoitti, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja voidaan pääkaupunkiseudulla nykyäänkin rakentaa, vaikka monet ovat toisin väittäneet. tumassa, Vantaalla. Omistusasuntoja on kaikkiaan 193, asumisoikeusasuntoja 101 sekä korkotuettuja vuokra-asuntoja 35. Alueen vetovoimaisuudesta kertoo hyvin se, että viimeksi valmistuneisiin vuokra-asuntoihin oli monta sataa hakijaa enemmän kuin tarjolla olevia asuntoja. Mielestäni oli hienoa myös se, että Asuntosäätiö osoitti, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja voidaan pääkaupunkiseudulla nykyäänkin rakentaa, vaikka monet ovat toisin väittäneet, sanoo Tuula Hurme. Vantaan kaupungin kannalta Asuntosäätiö on Hurmeen mukaan ollut hyvä ja luotettava kumppani. Vaikka talouden nopeat syklit vaikuttavat aina voimakkaasti rakentamiseen, asiat ovat silti edenneet sovitusti hyviin lopputuloksiin. Tämä on näkynyt myös Leinelässä, joka oli seuraava yhteistyökohteemme Asuntosäätiön kanssa. Siellä toimijoita on tosin enemmän. Samaa on kuitenkin toimintamalli, jossa rakennuttajat ja urakoitsijat ovat jo kaavoitusvaiheessa yhteistyössä kaupungin kanssa. Tämä tuntuu toimivan. Asuntosäätiö rakensi päiväkodin. Vantaan kaupungin tavoitteena oli tehdä Ulrikanpuistosta kaupunkimainen, omaleimainen, arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja viimeistelty asuinalue, mikä myös näyttää toteutuneen hyvin. Koska kohteeseen muuttavien asukkaiden joukossa uskottiin olevan myös paljon lapsiperheitä, päiväkodin pikaista rakentamista pidettiin tärkeänä. Vantaan kaupungilla ei kuitenkaan juuri silloin ollut mahdollisuuksia investoida päiväkodin rakentamiseen. Tämän vuoksi tavoite toteutettiin poikkeuksellisella tavalla, Asuntosäätiön ja Vantaan kaupungin välisellä yhteisellä sopimuksella. Asuntosäätiö rakennutti päiväkodin omaan taseeseensa 15 vuoden vuokrasopimuksella ja kun määräaika on ummessa, Vantaan kaupunki lunastaa päiväkodin itselle. Kurjenmiekka on kolme pienkerrostaloa käsittävä yhtiö puistoon rajoittuvalla rinnetontilla Rekolan aseman läheisyydessä. Huoneistojen koko vaihtelee välillä 33 m 2 65 m 2. Asumisoikeuskohde. Angervossa on 50 kaunista kotia, kolmessa 4- ja 5-kerroksisessa kerrostalossa. Kaikissa huoneistoissa on lasitettu parveke. Asumisoikeusasuntokohde on valmistunut elokuussa 2010. Ulrikanhuppu on Ulrikanpuiston maamerkki. Kaikki huoneistot ovat modernisti varusteltuja, keittiöissä on niin astianpesukoneet kuin keraamiset liesitasotkin, parvekkeet ovat lasitettuja. Omistusasuntokohde. Lipstikka on vuokrakohde, joka koostuu kahdesta nelikerroksisesta pientalosta. Lipstikka on korkotuettu vuokra-asuntokohde, jonka asukasvalinnat on tehty ja niistä on ilmoitettu valituille. 8 9
p Ulrikanpuistoon haluttiin tuoda yhteisöllisyyttä pihojen yhteiskäytöllä. Pidimme päiväkotia erittäin tärkeänä osana aluetta ja päätimme toimia näin. Asuntosäätiön perusarvoja on hyvä rakentaminen, mihin oleellisesti kuuluu asumisen viihtyisyys. Me emme vain rakenna asuntoja vaan puhumme mieluummin siitä, että teemme koteja ihmisille, Eija Lopmeri painottaa. Päiväkodissa on ryhmät pienimmistä lapsista esiopetukseen saakka. Ja se sijaitsee luonnollisesti aivan keskeisellä paikalla asuinaluetta. Ulrica-kätilön muistoa vaalien. Nimensä Ulrikanpuisto on saanut historiallisesta henkilöstä. Nimi juontaa juurensa alueella 1800-luvulla vaikuttaneeseen kätilöön, Ulrica Hermoniukseen. Voidaan siis perustellusti sanoa, että hänen muistoaan on vaalittu, kun aluetta on lähdetty rakentamaan päiväkoti edellä. On haluttu perustaa perheystävällinen kohde, jossa päivähoitopalvelut ovat valmiina kun perheet muuttavat uusiin koteihinsa. Historiankirjoituksissa Ulrica Hermoniuksesta, saaristoperämiehen vaimosta, kerrotaan, että hän paheksui virallisen kätilön puuttumista kylältä. Äidit ja vauvat olivat hänen mukaansa vaarassa, koska ammattimaista kätilön osaavaa apua ei synnytyksiin ollut tar - jolla. Kylän asioista päättävät miehet olivat kuitenkin pitkään sitä mieltä, että lapset saavat syntyä maailmaan samoin kuin aina ennenkin: Kuten minä ja kyläni asukkaat ovat tulleet maailmaan ilman sivullisten mamsellien sekaantumista, heidän lapsensakin saavat syntyä perinteellisellä tavalla. Tällä päätöksellä Ulrica Hermoniukselle ei suostuttu maksamaan hänen vaatimaansa elatusta (palkkaa). Voimakastahtoinen kätilö ei kuitenkaan antanut periksi, vaan taisteli itselle ensin pienemmän korvauksen ja sen jälkeen vielä lisää. Vuoden 1818 pöytäkirjoissa sanotaankin, että pitäjän omana kätilönä on Ulrica Hermonius. Palkkana hänelle maksettiin 3 tynnyriä ruista, 1 tynnyri ohraa ja 1/2 tynnyriä kauraa. Suunnittelu käyntiin 1997. Ulrikanpuiston suunnittelu käynnistyi 1997 ja suunnitelma hyväksyttiin 2004. Asuinalue sijoittuu Tikkurilasta Korsoon johtavan Asolanväylän ja Rekolan aseman väliseen puistomaiseen kainaloon. Laadukkaasti rakennettu ja hyvin suunniteltu alue koostuu monista asumismuodoista, sekä rivi- pari- että kerrostaloista. Rata sekä monet linja-autoyhteydet palvelevat asukkaiden liikkumista erinomaisesti. Päiväkodin lisäksi välittömässä tuntumassa on Citymarket ja koko laajahkoa aluetta palveleva Peijaksen sairaala, joka on osa Helsingin yliopistollista keskussairaalaa HYKSiä. Myös viereisen Rekolan ja Asolan asuinalueiden monipuoliset palvelut ovat hyvin saavutettavissa. Viimeisenä Ulrikanpuistoon valmistui Kurjenmiekka, jossa on kaikkiaan 51 asumisoikeusasuntoa. p Kristiina Kahri asuu Ulrikanpuistossa miehensä ja kahden lapsen kanssa. Ulrikanpuistoon perhe muutti syksyllä 2010. Lapsiperheelle hyvä ympäristö Teksti Anne Korkala Kahrin perhe on asunut Ulrikanpuistossa asumisoikeusasunnossa syksystä 2010. Julkiset liikenneyhteydet ja palvelut vaikuttivat valintaamme, sillä etsimme asuntoa alueelta, jossa arki on sujuvaa ilman autoa. Ulrikanpuisto vaikutti sopivalta eikä perheellämme ole edelleenkään autoa, sillä Rekolan juna-asemalle on muutama sata metriä ja vierestä kulkee useita bussilinjoja, kertoo Kristiina Kahri. Toinen kriteeri oli alue missä asuu paljon lapsiperheitä. Ulrikanpuistoon on haluttu tuoda yhteisöllisyyttä pihojen yhteiskäytöllä, ja ulkoilukäytössä on myös kahden viereisen kerrostaloyhtiön piha-alueilla. Naapureihin on helppo tutustua kun voi luvan kanssa viettää aikaa myös toisten pihoilla, Kahri perustelee ja kertoo alueen olevan hyvin kaupunkimainen. Asumismukavuutta lisäävät piha-alueiden istutukset sekä puiden ja pensaslajikkeiden runsas kirjo. Kesäisin alue on vehreä ja syksyllä perhettä ilahduttaa luonnon upea väriloisto. Hyvä äänieristys. Läheisen leikkikentän vilinää voi seurata ikkunasta, mutta hyvin äänieristetty talo pitää melun ulkona. Lenkkipolkujen ja hiihtolatujen lisäksi Kahri toivoisi monipuolisempia ulkoilureittejä esimerkiksi metsään. Alueen monipuoliseen palvelutasoon perhe on ollut tyytyväinen. Naapureihin on helppo tutustua kun voi luvan kanssa viettää aikaa myös toisten pihoilla. Lyhyen matkan päässä on useita ruokakauppoja. Varsinkin Korso on yllättänyt monta kertaa laadukkailla lähipalveluilla. Olemme olleet tyytyväisiä myös kunnallispalveluihin. Alueella on oma päiväkoti ja terveyskeskuksesta on saanut avun tarvittaessa, jatkaa Kahri. Asukasyhdistyksen puheenjohtajana ja Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n hallituksessa asukasjäsenenä toimiva Kahri haluan edistää asumisoikeusasumisessa asukkaiden mahdollisuutta tiedonsaantiin ja vaikuttamiseen, joihin on vaikutettu jo lakimuutoksilla. Kahrin mukaan asumisoikeusasumisen pitäisi erota nykyistä enemmän vuokraasumisesta. Asukastoiminnassa haasteena on tällä hetkellä aktiivisten asukkaiden vähyys. Pelkät puitteet eivät riitä. Toivoisimme saavamme lisää asukkaita, jotka haluavat sitoutua oman kohteensa ylläpitoon ja kehittämiseen, toteaa Kahri. 10 11
Teksti Tom Kalima Kuva Mikko Käkelä Vuoden eläkeläinen panostaa taloyhtiön viihtyvyyteen Minusta on aina mukava puuhastella jotakin ulkona ollessani. Miksi en siis tekisi töitä taloyhtiön paremman viihtyvyyden eteen. Ruohoa leikkaava tai pihaa haravoiva nainen koiransa kanssa on tuttu näky Merikarhunkuja 8:n pihapiirissä. Hän on Merja Stillman, jonka mielestä roskaaminen pitäisi kieltää lailla. u Taloyhtiössämme on hyvä henki. Täällä tervehditään yleensä myös vieraita, Merja Stillman sanoo. Ystävällinen Ceci-koira on ollut Merjan uskollinen kaveri jo 14 vuotta. Täällähän minä asun loppuikäni, ellei sitten tule rikas mies ja vie minua, elämäniloinen Merja Stillman naurahtaa. Nykyisin Merja on eläkkeellä, eikä mikä tahansa eläkeläinen olekaan. Hänet valittiin tänä vuonna Espoon Vuoden Eläkeläiseksi. Valintaa ehdotti Tapiolan Kansalliset Seniorit ry. Se tuli minulle aivan täydellisenä yllätyksenä. Olen toiminut järjestössä 10 vuotta ja kuulunut myös hallitukseen, mutta en minä tällaisesta huomionosoituksesta osannut edes kuvitella. Ajattelin, että ehdottakoot! Valituksi tulee kuitenkin joku espoolainen julkisuuden henkilö. Toisin kuitenkin kävi. Merja Stillman valittiin ja hänet kukitettiin juhlallisessa tilaisuudessa. Hiljaiset puurtajat ja pyyteettömät työntekijät siis kaikesta huolimatta huomataan, vaikka he eivät itse tekemisistään mitään numeroa halua tehdäkään. Tätä osoittaa myös se, että saman talon asukkaat ehdottivat Merjaa tähän lehtihaastatteluun. Hän on heidän mukaansa hyvä esimerkki vastuullisesta asumisoikeusasukkaasta. Mieluummin töihin kuin istumaan. Minä olen vähän sellainen, että teen mieluummin jotain, jotta en tylsistyisi sohvalle television ääreen. Tästä pidin kiinni silloinkin, kun ystäväni pyysi minua liittymään Tapiolan Kansallisiin Senioreihin. Sanoin, että haluan pienen homman, joka takaisi syyn mennä kokouksiin. Onhan siellä mielenkiintoisia esityksiäkin aina tarjolla. Jäisin kuitenkin ehkä laiskuuttani pois kokouksista, ellei tehtäväni olisi keittää kahvia ja valmistaa tarjottavaa kokousväelle. Samalla saan aina hyvän syyn lähteä Kivenlahdesta Tapiolaan ja käydä samalla reissulla ostamassa kankaita kangaskaupasta. Merja Stillman on nimittäin toiselta ammatiltaan ompelija. Hän on tehnyt asut muun muassa Asuntosäätiön entiselle toimitusjohtajalle Anja Mäkeläiselle sekä entiselle Espoon kaupunginjohtajalle Marketta Kokkoselle Tapiolan 50-vuotistilaisuuteen. Olin vuosia töissä pankissa, mutta pankkikriisin jälkeen päätin opiskella itselleni ompelijan ammatin. Näitä töitä teen edelleen. Korjaan vanhoja tai teen asiakkaille aivan uusia tai entistän vaatteita kirpputorilla myytäviksi. Asuntosäätiö hankki välineitä. Merja asuu ensimmäisessä kerroksessa ja viettää paljon aikaa ulkona. Minulla ei ole autoa, kesämökkiä eikä juuri rahaakaan. Olen siis paljon kotosalla ja ulkona. Minusta on aina mukava puuhastella jotakin ulkona ollessani. Miksi en siis tekisi töitä taloyhtiön paremman viihtyvyyden eteen. Olen erittäin tyytyväinen, että toiveeni otettiin vakavasti ja Asuntosäätiö hankki tarvittavia välineitä taloyhtiölle. Saimme puutarhaletkun kastelua varten, haravia ja erilaisia työkaluja sekä jopa ruohonleikkurin. Lumitöitä minä en jaksa tehdä, mitä nyt joskus ulkorapun edustaa, kun lähden aamulla koiraa ulkoiluttamaan. Huoltoyhtiöthän kerkeävät vasta myöhemmin, joten on kiva, että asukkaat pääsevät mukavammin töihin aamulla. Roskaaminen pitäisi kieltää. Merikarhunkuja 8 sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, kallion kupeessa. Talon ohi kulkee myös vilkkaassa käytössä oleva kävelytie. Asukkaiden harmiksi kävelytien toisessa päässä on pikaruokaravintola, mistä ostetut eväät ikävän usein loppuvat juuri talon läheisyydessä ja roskat päätyvät usein maastoon. Saisivat säätää lain, joka kieltäisi roskaamisen sakon uhalla. Nyt kukaan ei tunnu välittävän. Tosin siivoaminen on työtä, jota jokainen ihminen osaa, joten voitaisiinhan näitä töitä työttömilläkin teettää, Merja sanoo tuimasti. Voisin jotenkin ymmärtää, että lapset roskaavat, jos kotona ei ole riittävästi opetettu, mutta aivan samalla tavalla roskaavat aikuiset. Se hämmästyttää. Merja Stillmanin tuntevat muutkin kuin oman taloyhtiön asukkaat. Pidän kävelytien varrella usein kirpputoria, missä myyn kunnostamiani vaatteita. Monet pysähtyvät siihen juttelemaan ja ostamaan jotain. Minulle se on pientä ylimääräistä tuloa. Toisaalta se on myös muodikasta kierrätystä, sillä pianhan tulee myös laki, joka kieltää vaatteiden heittämisen roskiin ja kaatopaikoille, Merja sanoo. 12 13
Ajankohtaista Uutta asumista Asumisen vinkit Teksti Niclas Heimberg ja Pauli Partia Piirros Juha Hellström Teksti Anne Korkala Kuva Kone Ennakkomarkkinoinnissa Täyshuoltosopimus takaa käyttövarmuuden Syyskuun lopulla solmittu hissihuoltosopimus Kone Hissit Oy:n kanssa on kaiken kattava täyshuoltosopimus. Asuntosäätiön nykyinen hissien täyshuoltosopimus oli päättymässä marraskuussa 2014. Koska konserniin kuuluvalla Suomen Asumisoikeus Oy:llä oli voimassaoleva sopimus Kone Hissit Oy:n kanssa, neuvottelimme sopimuksen, jossa koko konsernin hissikanta huolletaan saman yrityksen toimesta, kiinteistöpäällikkö Henri Holmberg kertoo. Sopimuksen piirissä on nyt yli 400 laitetta. Täysturvasopimus kattaa sekä perushuoltokäynnit että korjaustyöt. Vakiohintainen sopimus takaa sen, ettei Asuntosäätiölle ei tule kustannuspiikkejä, vaan kustannuserä on helppo budjetoida. Vastuu hisseistä on Kone Hissit Oy:llä. Pysähtyminen merkki turvalaitteen toiminnasta. Hissien toimintavarmuus taataan säännöllisellä huollolla. Jokaiselle hissille tehdään huolto-ohjelma, ja käyntimäärä määritellään hissin käytön mukaan. Käynneillä tarkistetaan turvalaitteet, testataan hälytysyhteydet ja turvalaitteet sekä puhdistetaan kuilut ja hoidetaan voitelu. p Kaikki hisseille tehtävät toimenpiteet tallentuvat sähköiseen järjestelmään, josta ne on myöhemmin todennettavissa. Tyypilliset viat liittyvät oviin. Automaattiovellisissa hisseissä on paljon turvalaitteita, kuten hississä yleensäkin. Ovien avautuminen ja sulkeutuminen aiheuttaa hissin toiminnan kannalta suurimman starttimäärän. Hissin pysähtyminen kerrosten väliin on merkki turvalaitteen toimimisesta. Pysähtymisen tarkoitus on turvata hissin matkustajien turvallisuus ja samalla estää suuremmat vahingot, luonnehtii Kone Hissit Oy:n myyntipäällikkö Mika Komulainen. Uusien hissien esteettömyys on vanhaan verrattuna aivan uudella tasolla. Vanhojen hissien korikoko oli pieni. Pyörätuolit ja rollaattorit mahtuivat hissiin huonosti. Nykyään oven leveys on vähintään 80 cm, pyörätuoli mahtuu hissiin hyvin ja hissin käyttö on esteetöntä. Uusissa hisseissä on aina myös automaattiovi, kertoo Komulainen. Uskomme, että tehty sopimus parantaa hissiemme toimivuutta sekä tiedonkulkua asukkaiden ja huoltohenkilöiden välillä. Tehokasta ajankäyttöä. Kaikki hissille tehdyt toimenpiteet merkitään huoltopäiväkirjaan. Kunnossapitoasentajan kenttäpäätteen kautta toimenpiteet menevät aikaleimoina suoraan Koneen järjestelmään ja ovat todennettavissa jälkikäteen. Vianilmoituksesta ja korjauksesta saadaan tieto myös isännöitsijän sähköpostiin. Järjestelmä on saanut hyvää palautetta ja vaikuttaa myös kiinteistöhuollon ajankäyttöön. Kiinteistöpäällikkö Holmberg näyttää tulevaisuudelle vihreää valoa. Uskomme, että tehty sopimus parantaa hissiemme toimivuutta ja tiedonkulku asukkaiden, kiinteistönylläpidosta vastaavien henkilöiden ja hissihuoltoyrityksen kesken parantuu entisestään, summailee Holmberg. Helsingin Gunillankukka. Helsingin Kruunuvuorenrannan alueelle käynnistyi 33 asuntoa käsittävän hitas-kohteen ennakkomarkkinointi. Valittavana on yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja 4 huoneen asuntoja, joiden kooty vaihtelevat 35 m 2 aina 106,5 m 2. Kohteen suunnittelu on Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy:n käsialaa. Valmistuneet Helsingin Kotikivi. Helsingin uuteen koilliseen kaupunginosaan, Alppikylään valmistui 37 uutta asumisoikeusasuntoa kerrostaloon ja ns. kaupunkirivitaloon. Arkkitehtitoimisto Veijo Kujalan suunnittelemassa ja Rakennus Omera Oy:n urakoimassa yhtiössä on muutama rivitalohuoneisto vielä vapaana. Espoon Aristoteles. Lokakuun lopussa Suurpeltoon valmistunut Aristoteles käsittää 51 vapaarahoitteista omistusasuntoa kolmessa pistetalossa. Kohteen suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy ja rakentamisesta Peab Oy. Vantaan Ulrikanpuisto. Vantaan Ulrikanpuistoon, Rekolan aseman tuntumaan, on valmistunut runsaasti uusia asuntoja. Joulukuun alussa päästiin muuttamaan 51 asumisoikeusasuntoa käsittävään Kurjenmiekkaan. Samaan aikaan valmistui myös viereinen kohde, Lipstikka, jossa on 35 korkotuettua vuokra-asuntoa. Näissä molemmissa on suunnittelijana toiminut Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy ja rakentamisesta on vastannut Pakrak Oy. TAAS KOHTA ON GOLFIN AIKA p Helsingin Gunillankukka. p Helsingin Kotikivi. p Espoon Aristoteles. p Vantaan Kurjenmiekka. p Vantaan Lipstikka. Perinteiseen tapaan Asuntosäätiö tarjoaa pelioikeuksia merellisen Pickalan kolmelle kentälle hintaan 830. Toimi ripeästi osta itselle tai lahjaksi. Tarjous on voimassa vuoden 2014 loppuun ja maksuun voit käyttää myös Smartumin liikuntaja kulttuuriseteleitä. Ota yhteyttä: Päivi Tulokas, p. 050 373 8947 paivi.tulokas@asuntosaatio.fi Asumisen arkea Valmiissakin kodissa on tehtävä yhtä ja toista, jotta valmius mukavaan elämään säilyy. Elämä nyt vaan on helpompaa, kun niitä kaikkia arjen rutiineita ei tarvitse koko ajan miettiä. Siispä isännöinniltä loppuvuoden tarjous: kätevä aikataulurunko yleisen asumismukavuuden ylläpitoon. Ohjeellinen huoltoväli: Kylpyhuone, sauna ja WC Lattiakaivon puhdistus 1 kk Ilmanvaihto venttiilien puhdistus 6 kk WC-istuimen puhdistus 1 vko Keittiö Lavuaarin hajulukon ja putkiston puhdistus 6kk Jää-pakastinkaapin sulamisvesiputken puhdistus 6kk Jää-pakastinkaapin takaosan puhdistus ja imurointi 12 kk Liesikuvussa olevan rasvasuodattimen puhdistus 1 kk Huonetilat Korvausilmaventtiilien puhdistus (ikkunan päällä) 6 kk Tulo-poistoilmaventtiilien puhdistus (seinillä olevat) 2 vko Tuuletusikkunoiden mekanismin öljyäminen 6 kk Parveke Vedenpoistojärjestelmän puhdistus kevät ja syksy Muuta yleistä Ovien saranoiden ja lukon kielten öljyäminen 6 kk Palovaroittimien pattereiden vaihto 6 kk Kiinteiden valaisimien lamppujen uusiminen kuuluu asukkaalle, myös jääkaapin ja lieden valot. Joulumuistio Palovaroittimien patterit on hyvä vaihtaa marraskuussa vaikka eivät vielä piipittäisikään Kynttilöitä ei saa jättää palamaan ilman jatkuvaa valvontaa, koskee myös ulkotiloissa olevia Kinkkurasvoja ei saa kaataa viemäriin. Ne on jäähdytettävä ja laitettava biojätteisiin 14 15
OMAAN KOTIIN UUTEEN SUURPELTOON Sovi oma esittelyaika! Asunto Oy Espoon Aristoteles valmistui ihan äskettäin Espoon Suurpeltoon. Alueen parhaalta paikalta löydät nyt uutuuttaan hohtavia valoisia koteja kolmesta kerrostalosta. Aristoteleen kantavana ideana ovat kulmiin sijoittuvat suuret parvekkeet. Lasitettuja parvekkeita onkin muutamissa asunnoissa kaksin kappalein. Joissakin huoneistoissa hyvin työtilana toimiva huone omalla sisäänkäynnillä ja kaikilla autopaikat kätevästi maanalaisessa autohallissa. Energialuokka C 2007. 5 h + k + s Asunto Oy Espoon Aristoteles Klariksentie 5 mh alk. vh alk. 2 h + kk + s 55,0 m 2 86.543 264.630 3 h + k + s 80,0 m 2 113.258 357.047 3 h + k + s 83,0 m 2 112.694 353.025 4 h + k + s 107,0 m 2 142.229 465.552 5 h + k + s 120,5 m 2 156.560 524.837 Muista tarkistaa edullinen pelioikeus! Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. 09-809 3210 www.asuntosaatio.fi