TALO-RATU-OHJE Menekit ja menetelmät Toukokuu 2014 1(20) Ratu 0427 korvaa 56-0265 Talo 2000 TUO 7.5 HAN 1.3.2.1, 1.3.2.3, 1.3.2.5 Puupintarakentaminen, sisäpuolinen puuverhous Ohje sisältää sisätilojen paneeliverhouksen ja koolauksen niihin kuuluvine avustavine töineen sekä työkunnan tekemän mittauksen, telinetyön ja siivouksen. Sisällysluettelo Puupintarakentaminen, sisäpuolinen puuverhous Työkokonaisuus 1 Tarvittavat asiakirjat ja suunnitelmat 2 Tehtäväkohtaiset asiakirjat ja suunnitelmat 3 Työmenekit 4 Materiaalimenekit 5 Työmenetelmä 6 Käsitteitä ja määritelmiä 14 Materiaalit 14 Työvälineet, koneet ja kalusto 15 Työturvallisuus 16 Sisäpuolisen puuverhouksen asennuksen laadunvarmistus 18 Käyttöesimerkki 19 Kirjallisuus 20 Liittyvät työt Listoitus-, sähkö- ja putkityöt sekä lämmöneristystyö. Ylläpitävät työt mittaukset materiaali- ja suunnitelmatarkastukset työnaikaiset materiaalisiirrot työnaikainen siivous työturvallisuustoimet Aloittavat työt suunnitelmien tarkastukset aloituspalaveri ja työkohteen vastaanotto materiaalien vastaanotto, tarkastukset ja välivarastointi materiaalien ja koneiden siirrot kiinnitysalustan tarkistus ja mittaus työnaikaiset suojaukset Puupintarakentaminen, sisäpuolinen puuverhous Alustan koolaus Verhouksen asennus ja kiinnitys Lopettavat työt asennustyön jälkisuojaus työvälineiden huolto kaluston siirrot ja varastointi jätteiden lajittelu ja siivous työkohteen luovutus Työkokonaisuus Alkutila Sisäpuolista puuverhousta edeltävät rakenteet ovat suunnitelmien mukaiset, tarkistetut ja hyväksytyt. Työn vaatimat materiaalit, tarvikkeet, koneet ja kalusto ovat työmaalla asianmukaisesti varastoituina. Lopputila Sisäpuolinen puuverhous on tehty suunnitelmien mukaisesti. Työ on tarkastettu ja hyväksytty suunnitelmien mukaisena. Ei sisällä Heloitusta, listoitusta, parkettityötä, lämmön- tai kosteudeneristystä, pintakäsittely. Sisäpuolisen puuverhouksen työvaiheet yksinkertainen koolaus seinän verhous. Karkeutettu työmenekki T3 T4 Alustan koolaus 0,16 tth/m² 0,19 tth/m² Verhouksen asennus ja kiinnitys 0,50 tth/m² 0,60 tth/m² Karkeutettu työsaavutus (työryhmänä 1 työntekijä) T3 T4 Alustan koolaus 50 m²/tv 42 m²/tv Verhouksen asennus ja kiinnitys 16 m²/tv 13 m²/tv Karkeutetut työmenekit ja -saavutukset sisältävät yllä olevan kuvan mukaiset työvaiheet. Varsinaisen sisäpuolisen puuverhouksen lisäksi työmenekissä ja -saavutuksessa on huomioitu vastaanotto, käsinsiirrot, mittaukset, yksinkertaisen koolauksen tekeminen, suojaukset ja siivous. Työmenekkejä on avattu enemmän työmenekkisivulla. TL3-kertoimena on käytetty 1,2. Työryhmä 1-2 työntekijää.
Menekit ja menetelmät 2 Tarvittavat asiakirjat ja suunnitelmat Työmaan laatusuunnitelma Työmaan aluesuunnitelma Työmaapäiväkirja Yleisaikataulu Hankinta-aikataulu Putoamissuojaussuunnitelma Työselostus Kosteudenhallintasuunnitelma Purku- ja suojaussuunnitelma Tulitöiden valvontasuunnitelma Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään mm. työmaan ajallinen ja taloudellinen tavoite ja ohjaus, riskien kartoitus, laadunvarmistus- sekä työturvallisuustoimet ja -vastuut. Ks. Ratu-suunnitteluohje 1180-S Työmaan laatusuunnitelma. Mittakaavaan laadittu suunnitelma, josta ilmenee kuhunkin rakentamisvaiheeseen liittyvät, työmaajärjestyksen kannalta oleelliset seikat kuten kulkutiet ja ajoväylät, työmaatilat, nostokaluston sijainti ja ulottumat, läjitysalueet, varastoalueet, ensiaputarvikkeet sekä sähköistys. Ks. Ratu-ohje C2-0299 Rakennustyömaan aluesuunnittelu. Asiakirja, johon päivittäin merkitään työmaata koskevat tiedot ja tapahtumat mm. käynnistyneet, käynnissä olevat ja päättyvät työt, työmaan työntekijävahvuus ja säätila. Työmaapäiväkirjaan tulee pyydettäessä lisätä viranomaisen, tilaajan, urakoitsijan, asiantuntijoiden tai tavarantoimittajien huomautuksia. Tuotannon aikataulu esimerkiksi jana-aikataulu tai paikka-aikakaavio, jossa on kuvattu viikon tarkkuudella työmaan ajallisesti ja taloudellisesti merkittävät tehtävät. Työmaan materiaalien tilaus- ja saapumisajankohdan sekä siirtojen ja välivarastoinnin optimointiin tähtäävä suunnitelma. Suunnitelman avulla ehkäistään toimitusajoista johtuvia ongelmia. Putoamissuojaussuunnitelma on kirjallinen ja kuvin täydennetty esitys siitä, miten rakennuskohteessa on mietitty ja ajateltu toteuttaa kohteen putoamissuojaus. Suunnitelmassa huomioidaan kohteen erikoispiirteet ja rakennusvaiheet sekä suojaamisessa käytettävät menetelmät ja periaatteet. Työmaan putoamissuojaussuunnitelmaa sovelletaan kussakin tehtävässä ja putoamissuojaussuunnitelman tietoja täydennetään tehtäväsuunnitelmassa. Työselostus on hankekohtainen, tekninen asiakirja, jossa kuvataan käytettävät materiaalit ja aineet, niiden laatu, kerrospaksuudet, työmenetelmät ja rakenteet. Kosteudenhallintasuunnitelmassa määritetään mm. puurakenteiden tavoitekosteudet rakentamisen eri vaiheissa sekä keinot ja tarkastukset tämän varmistamiseksi. Kosteudenhallintasuunnitelman laadinta aloitetaan hankesuunnitteluvaiheessa, jossa rakennushankkeeseen ryhtyvä tekee päätöksen vaaditusta kuivanapidon tasosta. Työmaavaiheessa kosteudenhallintasuunnitelmaa täydennetään ja tarkennetaan urakoitsijan menettely- ja työtavoilla. Purku- ja suojaussuunnitelma liittyy työmaajärjestelyihin ja työmaan aikaiseen kosteudenhallintaan sekä säilyviksi tarkoitettujen rakennusosien suojaamiseen niin, että ne ovat käyttökelpoisia rakennustyön jälkeen. Maankäyttö- ja rakennuslain 134 a ehdotetaan täydennettäväksi siten, että laissa nimenomaisesti mainittaisiin purku- ja suojaussuunnitelma. Rakennusvalvontaviranomainen voisi rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai erityisestä syystä rakennustyön aikana määrätä purku- ja suojaussuunnitelman laatimisesta ja toimittamisesta. HE 147/2013 Tulityöpaikalla tulee olla tulitöiden valvontasuunnitelma, jossa annetaan ohjeet tulitöiden sekä katto- ja vedeneristystöiden tulitöiden turvallisesta tekemisestä.
Menekit ja menetelmät 3 Tehtäväkohtaiset asiakirjat ja suunnitelmat Aloituspalaverin muistio Rakennepiirustukset Nostosuunnitelma Vastaanottopöytäkirja Tehtäväsuunnitelma Valmistajakohtaiset ohjeet Ennen työn aloitusta järjestetään aloituspalaveri, johon osallistuvat työntekijät ja työnjohto. Aloituspalaverissa käydään läpi mm. työn aikataulu, suunnitelmat, laadunvarmistus ja turvallisuusasiat. Palaverista laaditaan muistio. Taso- ja leikkauspiirustuksissa esitetään rakenteet ja niiden sijainti, rakennusosien tunnukset, mitat sallittuine vaihteluväleineen ja yksityiskohdat, kuten tartunnat, erilaiset kiinnitys- ja liitostavat sekä rakenteissa olevat aukot. Kantavuudelle, tulipalon kestävyydelle sekä äänen, lämpöenergian, kosteuden ja pohjaveden eristämiselle asetettujen vaatimusten täyttyminen tulee voida todeta piirustuksista. Rakennepiirustuksista tulee selvitä työvaiheet ja niissä vaadittavat erikoistoimenpiteet sekä työvaiheiden henkilöturvallisuuteen liittyvät tekijät kuten väliaikaisten tuentojen, suojakaiteiden, kulkuteiden ja vastaavien tarve ja niiden rakenteelliset ratkaisut. Rakenne- ja pohjarakennesuunnitelmissa esitetään suunnittelutehtävään soveltuvassa laajuudessa yleensä vähintään seuraavat asiat: 1) rakennejärjestelmän staattista toimintaa ja jäykistämistä kuvaavat rakennemallit; 2) seuraamusluokka, toteutusluokka ja ympäristöolosuhteiden rasitusta kuvaava luokka sekä tarvittaessa toleranssiluokka; 3) kuormat ja kuormien yhdistelyt; 4) voimasuureet; 5) rakennustarvikkeiden ja -tuotteiden tiedot sekä niiden mekaaniset ominaisuudet; murtorajatila - ja käyttörajatilatarkastelut sekä kyseeseen tulevat onnettomuusmitoitustarkastelut sekä mitoitus palotilanteessa; 6) rakenteiden ja rakenteiden toiminnallisten osien ja kiinnitysten sekä liitosten mitat sekä nostettavien elementtien painopisteen paikka; 7) säilyvyys- ja käyttöikätarkastelut; 8) toteutuksenaikaisen ja valmiin rakenteen jäykistys- ja vakavuustarkastelu; 9) käyttöön ja huoltoon vaikuttavat tiedot. Erillinen nostosuunnitelma tehdään kohteissa, joissa nostoja vaativia työvaiheita on samaan aikaan käynnissä useita tai, jos nostot ovat erityisen vaativia, esim. nostopaikat eivät ole nostokoneen kuljettajan suorassa näköyhteydessä, nostettavat taakat ovat suuria tai taakat ovat tuulelle alttiita. Vastaanottopöytäkirjaan merkitään mm. suoritetut tarkastukset, vastaanotettavan työn hyväksyminen tai puutteet, virheet ja jälkitarkastukset. Tehtäväsuunnitelma laaditaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista. Siinä esitetään mm. tehtävän aikataulu, laatuvaatimukset, työturvallisuusasiat, potentiaalisten ongelmien analyysi, materiaalit ja työryhmä. Valmistajakohtaisia ohjeita ovat käyttöturvallisuustiedotteet ja käyttöohjeet. Näissä annetaan ohjeita mm. tuotteiden varastoinnista, ominaisuuksista, työn suorituksesta ja turvallisesta käyttötavasta.
Menekit ja menetelmät 4 Työmenekit Aloittavat työt Työnosa Työmenekki (T3) Tavaran vastaanotto ja välivarastointi puuverhous 0,04 tth/m² Siirrot nosturin valmistelu 16 tth/kerta nosturi, nosto 1. 4. krs. 0,20 tth/siirtokerta traktori, alle 50 m 0,25 tth/siirtokerta käsinsiirrot, 20 50 m 0,04 tth/verhous-m² 0,08 tth/siirtokerta Sisäpuolinen puuverhous Työnosa Työmenekki (T3) Verhousalustan koolaus yksinkertainen koolaus 0,06 tth/m² kaksinkertainen koolaus 0,10 tth/m² Puuverhous katon puuverhous 0,45 tth/m² seinän puuverhous lattian puupäällystys 0,40 tth/m² 0,55 tth/m² Liittyvät työt Työnosa Työmenekki (T3) Lämmöneristys lämmöneriste 50 mm k 600 0,04 tth/m² lämmöneriste 100 mm k 600 0,05 tth/m² Höyrynsulku höyrynsulku 0,02 tth/m² Lopettavat työt Työnosa Työmenekki (T3) Suojaus ja siivous puuverhous 0,02 tth/m 2 Suoritemäärän vaikutus Suoritemäärä (m²) 50 100 200 500 1000 Kerroin 1,15 1,05 1,00 0,90 0,80 Työmenekit on esitetty yllä olevassa taulukossa työvuoroaikoina (T3). Työvuoroaika eli tehollinen aika (T3) on tavoitteellinen työmenekki, joka ei sisällä yli tunnin kestäviä häiriöitä tai keskeytyksiä. Työvuoroaikaa käytetään rakentamisvaiheaikataulujen, viikkoaikataulujen ja tehtäväsuunnitelmien tehtävien kestojen laskentaan. Kokonaisaika eli työvaiheaika (T4) saadaan kertomalla työvuoroaika työvaiheen lisäkertoimella TL3. Lisäaikojen määrää riippuu työnsuunnittelun ja työjärjestelyjen onnistumisesta sekä työolosuhteista. Sisäpuolisen puuverhoustyön TL3-lisäaikakerroin on 1,1 1,2. Kokonaisaikaa eli työvaiheaikaa (T4) käytetään kustannusten arvioimisessa ja alustavan yleisaikataulun laadinnassa.
Menekit ja menetelmät 5 MUUTTUJIEN VAIKUTUS Työnosittain Oheisen taulukon muuttujien vaikutus työmenekkiin on otettava huomioon työnosittain. Työnosa Muuttuja Vaikutus työmenekkiin Suurentaa Pienentää Varastointi Rakennuspaikka Ahdas Toimiva aluesuunnitelma, tilava Nostot ja Tuulen voimakkuus Voimakas tai Tyyni ilma asennus puuskittainen tuuli Rakennuspaikka Ahdas Toimiva aluesuunnitelma, tilava Kaikki työnosat Oheisen taulukon muuttujien vaikutus työmenekkiin on otettava huomioon kaikkien työnosien osalta. Muuttuja Vaikutus työmenekkiin Suurentaa Pienentää Sääsuojat Huonot suojat Hyvät suojat Siirtomatkat Pitkät siirtomatkat Lyhyet siirtomatkat Sääolosuhteet Huonot, sääsuojien tarve Hyvät, ei erillisiä sääsuojia Työmaajärjestelyt Ahtaat ja sekavat työmaatilat yms. Suunnittelemattomuus Siistit työkentely- ja varastointitilat Hyvä logistiikka ja asennussuunnitelma, ennalta suunniteltu Välivarastointi Nostokone/-laite Työvälineet Suunnittelemattomuus, asennettavan materiaalin puute Hidas, kohteeseen tai työvaiheeseen sopimaton Vääränläiset työvälineet, tehottomuus Asennusjärjestyksen huomiointi varastoinnissa Hyvä, tehokas ja työhön soveltuva nostokone Tarkka nostokoneen kuljettaja Työtehtävien mukaiset työvälineet, tehokkuus ja turvallisuus Verhouslaudan leveys Kapea lauta Leveä lauta Aukkojen lukumäärä Paljon aukkoja Ei aukkoja Yhtenäiset pinnat Nurkkien lukumäärä Paljon nurkkia Vähän nurkkia Työnjohto ja työryhmä Kokemattomuus Uusi ryhmä Ammattitaito Tuttu työryhmä Materiaalimenekit Materiaalien teoreettinen menekki on suunnitelmien mukainen menekki. Sisäpuolisen puuverhouksen materiaalilisä eli kokonaishukka muodostuu menetelmä- (ML2), työnvaihe- (ML3) ja työmaalisästä (ML4). Kokonaishukka lasketaan teoreettisesta materiaalimenekistä. Teoreettinen ML2 + ML3 ML4 Yhteensä menekki Naulaus- ja tuuletusrimat 2 3,5 jm/m² 5 7 % 0 3 % 5 10 % Verhouslauta 8,5 12 jm /m² 15 20 % 0 10 % 15 30 %
Menekit ja menetelmät 6 Työmenetelmä Aloittavat työt Aloitusedellytysten varmistaminen 1. Ennen työn aloittamista järjestetään aloituspalaveri, jossa sovitaan työn toteutukseen liittyvät asiat. Aloituspalaverissa käydään läpi sisäpuolisen puuverhouksen asennuksen aikataulu, kaluston, työvoiman, materiaalien ja tarvikkeiden saatavuus, suunnitelmat, asennusohjeet ja -järjestys, laatuvaatimukset ja työturvallisuus. Tarkistetaan suunnitelmien toteutuskelpoisuus. Erityisesti kiinnitetään huomiota liitosdetaljeihin. Tarkistetaan suojausta ja asennustyötä koskevat viranomaismääräykset ja paikalliset järjestyssäännöt. 1. 265.02 2. Aloituspalaverin asialista työturvallisuus työkohteen valmius ja korjattavat asiat aikataulu, liittyminen muihin töihin ja välitavoitteet suojaustoimenpiteet työmenetelmien ja suunnitelmien toteutuskelpoisuus mallityökäytännöstä sopiminen 3. Tarvittavat asiakirjat tasojen mittapiirustukset reikäpiirustukset leikkauspiirustukset purku- ja suojaussuunnitelma kosteudenhallintasuunnitelma asennussuunnitelma Työntekijän perehdyttäminen 2. Työryhmä perehdytetään työkohteeseen ja työmenetelmiin. Työryhmälle selvitetään työvaiheiden laatuvaatimukset ja niiden varmistamismenetelmät sekä menetelmä-, kohde- ja tuotekohtaiset työturvallisuustoimet. Samalla käydään läpi suunnitelmien mukainen työntoteutus, esim. lautajako, verhoussuunta ja kiinnitystapa. Työryhmän tulee tietää myös asennusjärjestys ja aikataulu. 3. Tarkistetaan henkilökohtaisten suojavarusteiden saatavuus ja varmistetaan niiden käyttö. Rakennustyömaalla käytetään kypärää, turvajalkineita, työolosuhteiden vaatimia silmiensuojaimia sekä kuulonsuojaimia. Putoamissuojaus järjestetään ensisijaisesti rakenteellisesti eli suojakaitein ja -verkoin. Nostokorissa tai ilman rakenteellista putoamissuojausta korkealla työskenneltäessä putoamissuojaus varmistetaan käyttämällä turvavaljaita ja turvaköyttä. Tarvittaessa käytetään radiopuhelimia ja käsimerkkejä viestintään. 4. 5. Tarkista henkilökohtaiset suojavarusteet työntekijöiden perehdytys ja tarvittava työnopastus vaadittavat pätevyydet Työkohteen vastaanotto 4. Työkohdetta vastaanotettaessa tarkistetaan, että edeltävät työvaiheet ovat valmiit asennustyötä varten ja täyttävät suunnitelmien vaatimukset. Peittyvien rakenteiden tulee olla valmiina tarkastettuina ja hyväksyttyinä. Asennuspohjan pysty- ja vaakasuoruus tarkistetaan. Kohteen vastaanottotarkastuksessa merkitään muistiin mahdolliset virheet ja puutteet, jotka korjataan ennen töiden aloittamista. Olosuhteet 5. Asennuspaikan olosuhteet tulee järjestää sellaisiksi, että puuverhoustyössä saavutetaan vaadittu laatutaso. Sisäilmaolosuhteiden vaikutus asennukseen selvitetään ennen töiden aloittamista. Varmistetaan, että asennusolosuhteet vastaavat puumateriaalien vaatimuksia (lämpö, kosteus) sekä turvallisuusvaatimuksia (sähkö, valaistus, siisteys).
Menekit ja menetelmät 7 Kaluston ja koneiden tarkastus 6. Koneiden ja laitteiden kunto, toimivuus ja soveltuvuus asennustyöhön ja kohteeseen tarkistetaan ennen niiden siirtoa ja käyttöönottoa työkohteeseen. Asennusmateriaalit, koneet ja laitteet siirretään työkohteeseen. Nosturin ja muiden nostolaitteiden käyttöönottotarkastusten voimassaolo, enimmäiskuorma ja soveltuvuus tarkistetaan ennen siirtoihin ja nostoihin ryhtymistä. Nostoapuvälineet 7. Nostovaijerit, -ketjut ja muut nostoapulaitteet kiinnitetään nostokorvakkeisiin tai muihin valmistajan osoittamiin nostokohtiin. Tarvittaessa käytetään nostotukia. Nostovaijereiden, -ketjujen ja muiden nostoapulaitteiden kuntoa ja toimintaa seurataan koko nosto- ja siirtotyön ajan. Nostoalue 8. Nostojen ja asennuksen aikana on nostoalueella liikkuminen kielletty. Nostoalue erotetaan muusta työmaasta suoja-aitojen, pukkien tai lippusiiman avulla. Nostokorissa tai korkealla työskenneltäessä putoamissuojauksena käytetään turvavaljaita ja -köyttä. Putoamissuojauksien paikoillaan olosta ja turvallisuudesta huolehditaan koko puuverhoustyön ajan. Nostot 9. Työryhmällä ja nosturin kuljettajalla tulee olla esteetön näköyhteys tai häiriötön puheyhteys nostotyön aikana. Jos nosturin tai muun nostolaitteen käyttäjä ei pysty jatkuvasti valvomaan taakan liikkumista, on käyttäjän apuna oltava merkinantaja. 10. Nostoissa otetaan huomioon nostohetkellä vallitsevat sääolosuhteet esim. tuuli-, lumi-, lämpötila-, sade- yms. olosuhteet. Kovalla tuulella (> 10 m/s) nostoissa noudatetaan erityistä varovaisuutta ja erittäin kovalla tuulella (> 15 m/ s) työskentely keskeytetään. Noudatetaan nostolaitekohtaisia ohjeita ja määräyksiä; esim. muutamilla saksilavoilla työskenneltäessä tuulen enimmäisnopeus on 12,5 m/s. Puutavaran vastaanotto 11. Puutavaraa vastaanotettaessa tarkistetaan toimituksen sisältö, puutavaran kunto sekä suunnitelmien- ja sopimuksenmukaisuus. Tarkistetaan, että puutavara on myös tilauksen mukainen. Puuverhouksen puutavaran toimitukset sekä asennusaikataulu ja -järjestys suunnitellaan siten, että puutavaraa ei tarpeettomasti välivarastoida työmaalla. 265.04 6. 265.08 7. 8. 265.09 9. Puutavaran siirrot ja varastointi 12. Työmaa-alueelta varataan riittävästi tilaa puutavaran nostoa, siirtoa ja välivarastointia varten. Välivaraston tulee olla riittävän iso ja sijaita työmaalla niin, että puutavara ei vaurioidu välivarastoinnin aikana. Puutavara sijoitetaan välivarastoon asennusjärjestys huomioon ottaen. Tarkista suunnitelmien toteutuskelpoisuus asennus- ja nostosuunnitelma vastaanottotarkastukset välivarastointi ja suojaukset 10. CE-merkintä Rakennustuotteille pakollisen CE-merkinnän suoritustasoilmoituksen tulee vastata suunnitelmien materiaalivalintoja, asennus tulee tehdä käyttö- tai asennus- ohjeiden mukaisesti ja toteutus tarkastaa rakennusvalvonnan edellyttämällä tavalla. Materiaalit -kohdassa on esitetty tarkemmin puutavaran käyttö rakennustuotteiden CE- merkinnän suoritustasoilmoituksen osalta. 265.06 12.
Menekit ja menetelmät 8 Sisäpuolinen verhous 13. Tarkastukset 13. Ennen koolausta tai verhouksen asennusta tarkistetaan alustan kunto ja suunnitelma-asiakirjojen mukaisuus. Samalla tarkistetaan erilaisten läpivientien ja valaisinpohjien paikat. Materiaalin työstö 14. Mitataan ja katkaistaan seinien tai katon verhouslaudat koko alueelle valmiiksi ennen työn aloitusta. Huomioidaan nurkkien tekotavat ja liittyminen oviaukkoihin. Verhouksen ja rajoittavan pinnan väliin jätetään n. 10 mm rako puun elämistä varten. Työstettäessä verhousmateriaalia sirkkelillä käytetään kuulo- ja silmä-suojaimia. Verhouslaudat on hyvä maalata tai lakata kertaalleen ennen kiinnitystä. 265.11 14. Seinän puuverhous Alustan koolaus 15. Saunan ja kosteiden tilojen vaakaverhouksen taakse jätetään aina tuuletusrako. Seinän runkorakenteen ja höyrynsulun päälle kiinnitetään pystyrimat tätä varten. Ennen verhouksen asentamista tarkistetaan vielä, että verhouksen takainen tuuletusrako toimii koko sen pinnalla ja, että höyrynsulku on ehjä. Seinän runkorakenne tai tuuletusrimat toimivat kiinnitysalustana koolaukselle. 16. Pystyverhouksessa seinän runkorakenteeseen kiinnitetään pystyrimat tuuletusrakoa varten ja vaakasuuntaiset rimat verhouksen kiinnitystä varten. Seinään kiinnitettäviä lauteita ja muita ripustuksia varten asennetaan kiinnitysalustat. 17. Verhouksen kiinnityksen helpottamiseksi voidaan aluskoolaukseen mitata ja merkitä jokaisen verhouslaudan mittamerkki. Verhous aloitetaan yleensä aukottomalta tai näkyvimmällä paikalla olevalta seinältä. Verhous asennetaan suunnitelmien mukaisesti. Laudat olisi hyvä käsitellä kertaallaan ennen asennusta esim. maalilla tai lakalla. 15. 16. 265.14 17.
Menekit ja menetelmät 9 Pystyverhous 18. Seinän pystyverhousta varten asetetaan paneelin alareunaan tukilauta. Tarkistetaan tukilaudan vaakasuoruus ja korkeusmitta lattiasta. Pystyverhouksen ensimmäinen lauta asetetaan tukilaudan varaan nurkkaan. Lauta kiinnitetään ensin alustavasti kahdella naulalla. 19. Tarkistetaan, että lauta on pystysuorassa, jonka jälkeen se kiinnitetään lopullisesti. Pystyverhouksen lauta asennetaan pääsääntöisesti sydänpuoli ulospäin. Lisäksi otetaan huomioon myös oikea lustosuunta (lustokuvio alaspäin kuten myös mahdollinen sahauksessa muodostunut nukka). Lämpökäsitelty puu voidaan kiinnittää puulajista ja käyttökohteesta riippuen myös siten, että puun pintapuoli jää näkyviin. Vaakaverhous 20. Seinän vaakaverhous aloitetaan alhaalta päin. Ensimmäiseksi verhouslaudaksi valitaan mahdollisimman suora lauta. Lauta kiinnitetään ensin alustavasti kahdella naulalla. Tarkistetaan, että lauta on vaakasuorassa, jonka jälkeen se kiinnitetään lopullisesti. Verhouksen kiinnitys 21. Verhouslaudat kiinnitetään täyskantaisilla lankanauloilla tai ruuveilla. Mikäli käytetään paineilmanaulainta, on huolehdittava, ettei naula uppoa liiaksi puuhun eikä siten riko laudan pintaa. Naulan kanta ei saa jäädä koholle, vaan sen tulee upota hieman laudan pintaa syvemmälle. Verhouksen jatkokset 22. Pysty- ja vaakaverhouslautojen jatkoksia tulee välttää. Jatkoksilta voidaan välttyä käyttämällä sormijatkettua verhouslautaa. Jos sormijatketun verhouslaudan liimasaumassa käytetty liima ei ole läpinäkyvää, kannattaa verhous peittomaalata tai suojata lautojen päät peittämällä saumakohta laudalla tai peltilistalla. Vaakaverhouslautojen päittäisjatkokset tehdään huomaamattomasti ja siten, että saumasta saadaan tiivis. Jatkos joudutaan usein naulaamaan hyvin läheltä laudan päätä, ja halkeamisen ehkäisemiseksi tehdään naulan reiät poralla. Lautojen katkaisupinnat pohjustetaan ennen asennusta. 18. 19. 20. 21. 265.19 22.
Menekit ja menetelmät 10 Katon puuverhous Alustan koolaus 23. Ennen katon koolauksen tekoa tarkistetaan kattopinnan, kulmien ja nurkkien suoruudet. Kiinnitetään alusrimoitus yläpohjapalkkeihin. Alusrimoitus on kohtisuorassa verhouksen suuntaan nähden ja rimojen keskinäinen etäisyys on enintään 600 mm. Verhouksen asennus 24. Ensimmäisen kattolaudan reuna muotoillaan seinälinjan mukaiseksi, jos katon ja seinän liittymäkohtaan tulee avosauma. Lauta kiinnitetään alustavasti oikealle paikalleen kattoon ja piirretään siihen kynän ja rimankappaleen avulla seinälinja. 265.20 23. 265.21 24. Verhouksen työstö 25. Työstetään lauta seinälinjan mukaiseksi ja kiinnitetään se kattoon. Tarkistetaan laudan oikea suunta ja sijainti. Verhouksen kiinnitys 26. Kattoverhous kiinnitetään lopullisesti vasta, kun kaikki laudat ovat paikallaan. Kiinnitys tehdään jokaisen naulauspuun kohdalta, esim. linjalankaa apuna käyttäen. Kiinnitys voidaan tehdä päältänaulauksena tai piilokiinnityksenä pontista. 265.22 25. 26.
Menekit ja menetelmät 11 Lattian puupäällystys Tarkastukset 27. Ennen asennusta tarkistetaan lattian alusrakenteen vaakasuoruus ja ristimitta. Ennen ensimmäisen laudan asennusta verrataan huoneen leveyttä lattialautojen hyötyleveyteen huomioiden 10 mm:n asennusvara seinän vierillä. Mikäli viimeinen lauta on jäämässä kovin kapeaksi (noin 20 mm tai vähemmän), voidaan jo ensimmäistä lautaa kaventaa urapuolelta, jotta myös viimeiselle laudalle (ns. tukkolaudalle) jäisi riittävästi leveyttä. Sisäilman kosteus 28. Lautalattian asennusvaiheessa tulee rakennuksen lämpötilan ja ilman kosteuden olla likimain lopullista käyttötilannetta vastaava. Huoneilman suhteellisen kosteuden tulee olla 30 60 % ja lämpötilan vähintään + 15 C niin kauan, että myös lattian alusrakenteet ovat ehtineet saavuttaa kutakuinkin lopullisen kosteuspitoisuuden. Lattian asennuksen jälkeen sisätiloissa ei tehdä sellaisia rakennustöitä, joista aiheutuu olennaisia muutoksia sisäilman kosteuspitoisuuteen. Lattialautojen asennus 29. Ensimmäinen lauta asennetaan kiilojen avulla noin 10 mm irti seinästä urapuoli seinää päin. Lauta kiinnitetään seinän puoleisesta reunasta läpinaulauksella ja piiloon jäävällä vinonaulauksella kielipontin kulmasta. Seuraavat laudat kiinnitetään vain vinonaulauksella kielipontin kulmasta. 30. Mikäli laudoitettava lattia on kiilamainen, ensimmäinen lauta työstetään siten, että laudan etureunasta tulee vastakkaisen seinän suuntainen tai lattian keskiviivan suuntainen. Lattialaudoituksen kiinnitys 31. Käsinnaulauksessa käytetään apuna tuurnaa, jotta naulan kanta saadaan uppoamaan puun sisään laudan särmiä vaurioittamatta. Näin naulan kanta ei estä seuraavan laudan asennusta. Kiinnityksessä käytetään täyskantaisia kampa- tai kierrenauloja, kuumasinkittyjä nauloja tai ruuveja. Naulojen ja ruuvien pituus tulee olla sellainen, että niiden tunkeuma kiinnitysalustaan riittää pitämään verhouslaudat ja -rimat tulevasti kiinni alustassa. Naulat ja ruuvit eivät kuitenkaan saa olla niin pitkiä, että ne vaurioittavat taustan rakenteita. Naulan pituus on yleensä riittävä, kun se lävistää verhouksen kiinnitystuen. Liittimen kannan tulee olla tasan puun pinnan kanssa. Liittimien päätyetäisyyden tulee olla vähintään 70 mm ja reunaetäisyyden vähintään 20...25 mm. Mikäli liitin täytyy kiinnittää lähemmäs reunaa tai päätyä kuin edellä mainitut etäisyydet sallivat, tulee liittimille esiporata reiät verhouslautaan laudan halkeamisen ehkäisemiseksi. 32. Käsinnaulauksen sijasta voidaan käyttää myös paineilmanaulainta. Naulaintyypistä riippuen saatetaan joutua käyttämään vasaraa ja tuurnaa naulan kannan upottamiseen. 27. 28. 29. 265.27 30. 31. 32.
Menekit ja menetelmät 12 33. Kiinnityksessä laudat kiristetään mahdollisimman tiiviisti kiinni toisiinsa varoen, etteivät lautojen näkyvät särmät tai pontit vaurioidu. Kiristämisessä käytetään apuna lattialaudan pätkästä tehtyä lyöntikapulaa, kiristysrautaa tai talttaa. Kiinnitystyön aikana huolehditaan lisäksi, että laudoituksen etureuna pysyy suorana. 34. Piilokiinnitys voidaan tehdä itseporautuvilla ruuveilla. Jos laudat joudutaan piilokiinnityksen sijasta kiinnittämään laudan läpi, on suositeltavaa litistää naulan kanta, jotta se uppoaa riittävästi puuhun. Tämän jälkeen naulan kanta voidaan peittää puun värisellä kitillä. Lattialautojen jatkokset 35. Koska lattialautojen jatkoksia pyritään välttämään, tulee huoneen koko ottaa huomioon jo lattialautoja tilattaessa. Jatkokset tehdään siten, että saumasta saadaan tiivis ja huomaamaton. Vierekkäisten lautojen jatkoskohdat eivät saa olla samalla kiinnitystuella. Suositeltavaa on jättää samalle kiinnitystuelle sijoittuvien jatkosten väliin vähintään kaksi ehjää lautaa. 33. 265.31 34. Liikuntasauma 36. Lattia erotetaan ympäröivistä ja läpäisevistä rakennusosista noin 10 mm:n raolla. Tehtäessä lautalattiaa useisiin eri huonetiloihin jätetään vastaava liikuntasauma myös kynnyksen alle. Lattian suojaus 37. Työn edistyessä huolehditaan jo asennetun lattian suojaamisesta kolhiintumista ja likaantumista vastaan. 265.32 35. Verhoustyön eteneminen 38. Verhous etenee urospontti edellä, paitsi paneelikiinnikkeitä käytettäessä naaraspontti edellä. Piilokiinnityksessä lauta naulataan alustaan vinosti uurteesta tai ruoteesta. Aina ennen lopullista kiinnitystä varmistetaan, että verhouslaudat ovat suorassa ja tiukasti pontissaan. 36. 37. 265.35 38.
Menekit ja menetelmät 13 39. Naulan loppukiinnitys tehdään tuurnan avulla, jotta paneelin pinta ei vahingoitu. Laudan reuna voidaan suojata kulmasuojalla naulauksen ajaksi. Varotaan rikkomasta laudan ponttia naulauksen yhteydessä tai iskemästä vasaralla naulan ohi. 40. Verhouksen suoruus korjataan tarvittaessa kiristämällä (lyöntikapulan ja taltan avulla) tai löysäämällä panelointia. 41. Verhouksen läpäiseville putkille jätetään 15 20 mm laajenemisvara. Laudan reunaan jäävään kiilamaiseen koloon liimataan takaisin siitä sahattu kappale. Tarvittaessa putken läpimenokohta peitetään peiterenkaalla. Tarkista asennuksen mittatarkkuus nurkkaliitosten detaljit höyrynsulun eheys ja tuuletusraon toimivuus verhouksen suunta, vaaka- ja pystysuoruus liikkumavarat rakenteiden liittymiskohdissa 265.36 39. 40. Lopettavat työt Suojaukset, pintojen puhdistus ja jätteiden lajittelu 42. Työnaikaiset suojaukset poistetaan. Ympäristö, kulkutiet, liittyvät rakennusosat ja varusteet puhdistetaan ja kunnostetaan työtä edeltävään kuntoon. Työvälineet ja koneet puhdistetaan, huolletaan ja varastoidaan seuraavaa käyttökertaa varten. Työkohde siivotaan ja jätteet lajitellaan niille varatuille paikoille poiskuljetusta varten. Tarvittaessa puuverhous suojataan asentamisen jälkeen ja maalataan tai lakataan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Lopputarkistukset 43. Puuverhous tarkistetaan itselleluovutuksen yhteydessä ennen tilaajan vastaanottotarkastusta ja kohteen luovutusta. Puuverhouspintojen tulee olla luovutettaessa ehjiä ja puhtaita sekä sopimusasiakirjojen mukaisia. Luovutus 44. Valvontapöytäkirjat luovutetaan puuverhouksen asennuksen vastaanottotarkastuksessa. Sisäpuolista puuverhousta koskevat huolto- ja kunnossapito-ohjeet luovutetaan. Tarkista jätteiden lajittelu ympäristön vauriot siisteys 41. 265.39 42. 43. 44.
Menekit ja menetelmät 14 Käsitteitä ja määritelmiä Muotoon höylätyn verhouslaudan nimikkeen muodostus [RT 21-10978. Puutavara. Sahattu, höylätty ja jatkojalosteet.] 1. kirjain eli käyttötarkoitus S = sisäverhouslauta U = ulkoverhouslauta 2. kirjain eli ponttimuodot T = täysipontti Y = yksinkertainen pontti/puolipontti 3. kirjain eli pontin ylähuulen ja ylävasteen reunan muoto eli sauman tai profiilin muoto S = suora V = viisto K = koriste P = pyöristetty L = limi H = hirsi Esim. Sisäverhous ponttilaudasta: STS = sisäverhouslauta, täysipontti, suora Materiaalit Puulajit Lattiat Seinät Katot Koolaus Puuverhous Lattia Seinän pystyverhous Seinän vaakaverhous Katto Toimituskosteus Kiinnitystarvikkeet Muuta CE-merkintä mänty, kuusi, lehtikuusi, koivu, tiikki, pyökki, tammi mänty, leppä, tervaleppä, harmaaleppä (seinäpaneelit) mänty, leppä sahatavara lautalattiat ja lankkulattiat ovat täyspuuta peiterimalaudoitus tehdään kapeasta rimasta, lomalaudoitus sahatusta laudasta limilaudoitus tehdään UVL-verhouslaudasta tai tavallisesta sahatusta laudasta rimakatto rimalaudoista, puupaneelikatto höylätystä, pontatusta sisäverhouslaudasta Vaatimuksena sisäverhouslaudoissa enintään 16 % puun kuivapainosta ja lattialaudoissa enintään 8 %, ellei asiakirjoissa toisin määrätä. pienikantaisia nauloja, ruuveja, kiinnitystulppia, peltikiinnikkeitä hiomapaperia, liimaa Sisäpuolisten puuverhousmateriaalien tulee olla CE-merkittyjä. Merkinnässä tulee ilmoittaa tuotteen perusominaisuudet. Sisäverhouslautoja [lähde: puuinfo] STS, STV, STP STK STH, SYH höylätty lattialauta, HLL paksuus 13,5 21 mm, leveys 70 195 mm paksuus 15 18 mm, leveys 120 195 mm paksuus 18 21 mm, leveys 95 120 mm paksuus 21 33 mm, leveys 58 177 mm Muita lautaprofiilimuotoja [lähde: puuinfo] raakaponttilauta, RPL höylätty ponttilauta, HPL sileäksi höylätty pyöreäkulmainen lauta, SHP karkeaksi höylätty pyöreäkulmainen lauta, KHP / hienosahattu pyöreäkulmainen lauta HSP paksuus 17 33 mm, leveys 95 mm paksuus 12 33 mm, leveys 70 145 mm paksuus 15 28 mm, leveys 45 120 mm paksuus 21 28 mm, leveys 95 195 mm
Menekit ja menetelmät 15 Materiaalit Sisäverhouslautojen suositeltavat paksuudet leveydestä riippuen [SisäRYL 2013, taulukko 751:T1] Leveys Vähimmäispaksuus Suosituspaksuus < 95 mm 12 mm 15 mm 95 145 mm 15 mm 18 mm > 145 mm 18 mm 21 mm Lattialautojen suositeltavat paksuudet eri tukiväleillä [SisäRYL 2013, taulukko 751:T2] Tukiväli Vähimmäispaksuus Suosituspaksuus k 400 21 mm 28 mm k 600 28 mm 33 mm Sisäverhouslautojen laatuluokat Oksakuva Puulaji E = erikoisluokka, lähes oksaton (vain männyn tyvitukkien pintalaudoista) V = vähäoksainen T = terveoksainen (männyn latvatukeista / iso-oksainen, kuusen sydäntavarasta) O = oksainen M = mänty K = kuusi Työvälineet, koneet ja kalusto Suojaus Mittaus Nosto- ja siirtokalusto Sisäpuolinen puuverhous Muuta Siivous Muovit, pahvit ja suojapeitteet sekä palamaton suojamateriaali. Elektroniset tai optiset mittauskojeet, vesivaaka, linjalanka ja (pitkä) mitta. Auto- tai torninosturi, traktori, kurottaja ja siirrettävät asennustelineet sekä valjaat ja turvaköydet. Nostokoukuissa on lukituslaitteet. Pyörösaha, hienohampainen saha, katkaisusirkkeli, sähköpora, ruuvinväännin, naulain, taltta, tuurna, kulmasuoja, kirvesmiehen normaali varustus. Alkusammutuskalusto. Jätteiden keräys- ja kierrätysastiat.
Menekit ja menetelmät 16 Työturvallisuus Henkilökohtaiset suojaimet Olosuhteet Putoamisturvallisuus Työasennot Työhön opastus Työkoneet Ensiapu Siisteys, tarkastukset Työmaan ajotiet, purku- ja lastauspaikat Työmaalla käytetään aina suojakypärää, turvakenkiä, näkyvää vaatetusta ja silmiensuojaimia. Pölyävissä työvaiheissa hengityksensuojaimet. Tulityössä palamattomat suojavaatteet, tummennetut suojalasit, kuulonsuojaimet sekä tarvittaessa raitisilmanaamari. Työkoneiden käyttö edellyttää kuulonsuojaimia. Asennuksessa käytetään henkilökohtaisia suojaimia: kypärää, turvajalkineita, suojavaatetusta ja suojakäsineitä, silmien- ja kuulonsuojaimia. Putoaminen on estettävä ensisijaisesti rakenteellisilla esteillä: kaiteilla tai kaide-elementeillä ja suojaverkoilla. Ellei rakenteellinen putoamissuojaus ole mahdollista, käytetään henkilökohtaisena putoamissuojaimena turvavaljaita ja itsetoimivalla pituuden säätimellä varustettua varmistusköyttä, joka on kiinnitetty esim. nostokorin varmistuspisteeseen tai muuhun kiinteään rakenteeseen. Turvavaljaita on saatavilla myös huomioliivillä sekä integroiduilla työkaluliiveillä varustettuna. Seuraavien laitteiden ja työvaiheiden yhteydessä tulee käyttää alla mainittuja suojaimia: paineilmakäsityökoneet: silmä- ja kuulosuojaimet oikohöylä: kuulosuojaimet, työntökahva käsipyörösaha: silmä- ja kuulosuojaimet kovapuu ja painekyllästetty puutavara: hengityssuojaimet, ei saa työstää sisällä puutavaran, levyjen työstö: hengityssuojaimet. Lumen ja jään aiheuttama liukkaus kulkuteillä, telineillä ja henkilönostimissa on aina otettava huomioon ja pyrittävä poistamaan aina, kun se on mahdollista. Telinetyötä ja nostoja ei tehdä liian kovalla tuulella. Sääsuojien ja katosten peitteet pidetään lumettomina ja huolehditaan, että peitteisiin ei synny vettä kerääviä alueita. Putoaminen estetään ensisijaisesti rakenteellisesti kaitein. Jos rakenteellinen putoamissuojaus ei ole mahdollista tai työ on lyhytaikaista, käytetään turvavaljaita ja turvaköyttä soveltuvalla tarraimella. Turvavaljaita on saatavilla myös huomioliivillä sekä integroiduilla työkaluliiveillä varustettuna. Henkilökohtaista putoamissuojainta käytetään myös kun työtä tehdään henkilönostimen nostokorista. Telineissä tulee käyttää kaiteita, kun putoamiskorkeus työtasolta on 2 metriä tai enemmän. Myös tätä alempana tulee käyttää kaiteita, jos putoamisesta aiheutuu erityinen tapaturman tai hukkumisen vaara. Kiinteän rakenteen ja kaiteettoman työtason väliin jäävän aukon koko saa olla enintään 0,25 m, suuremmat aukot on suojattava kaitein. Kaiteen korkeuden on oltava vähintään 1 metri ja kaiteessa on oltava välijohde ja jalkalista. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös esim. kaide-elementtiä, verkkoja ja levyjä. Minkään johteen alapuolinen vapaa tila ei saa ylittää 0,5 metriä. Huolehditaan oikeista työasennoista. Pyritään työskentelemään selkä suorana ja pitämään kädet hartiatason alapuolella. Työtasoja käytettäessä niiden tulisi olla oikean korkuisia ja tukevia. Nostoissa ja siirroissa käytetään apuna nostokoukkuja ja -hihnoja sekä muita nostoapuvälineitä. Pukkeja, jatkovarsia ja muita vastaavia työskentelyä helpottavia apuvälineitä käytetään tarvittaessa. Varmistetaan, että työntekijä on perehtynyt työhön, työolosuhteisiin ja työturvallisuuteen. Työhönopastuksen antaa työnjohtaja tai hänen nimeämänsä henkilö. Tutustutaan puutavaratoimittajien ohjeisiin. Varmistetaan, että työkoneille on tehty käyttöönottotarkastus ja vaaditut määräaikaistarkastukset. Lisäksi koneille ja laitteille tulee tehdä vastaanottotarkastus työmaalla mm. kuljetusten aikaisten vaurioiden varalta. Työskentelyn aikana noudatetaan laitteiston käyttöohjetta. Koneiden turvallisuusominaisuuksien, kuten turvakytkinten, hätäkatkaisijoiden ja estolaitteiden toimintaa ei saa kytkeä pois päältä tai vahingoittaa. Työmaalla tulee olla vähintään yksi ensiavun antamiseen perehdytetty henkilö, paarit mahdollisen tapaturman uhrin siirtoa varten sekä ensiapuvälineet ja hoitoon sopiva huonetila. Huolehditaan asennuspaikan yleisestä järjestyksestä, ylimääräisten rakennusaineiden ja työvälineiden poistamisesta ja rakennusjätteiden siivoamisesta asennuspaikalta. Huolehditaan työkohteen siisteydestä ja turvallisuusvaatimusten täyttämisestä sekä työmaatarkastuksista ja vikojen korjaamisesta. Varmistetaan, että rakennustyömaan ajotiet, purkaus- ja lastauspaikat ovat kantavuudeltaan ja leveydeltään käytettävän kuljetuskaluston vaatimusten mukaisia. Ajotiet järjestetään siten, että ne eivät tarpeettomasti risteä työmaan kulkureittien kanssa.
Menekit ja menetelmät 17 Yleiset työturvallisuusriskit Työnosa Riskitekijä Seuraus Varautuminen Kaikki työvaiheet Pöly, roskat Silmätapaturmat Käytetään kevyitä suojalaseja tai kasvovisiiriä aina työmaalla. Pöly Herkistyminen pölylle Työkoneissa konekohtainen pölynpoisto. Suojaus tuoteselosteen mukaan. Huono ergonomia Työkoneet Työntekijän nivelten ylirasittuminen Sormien leikkautuminen, nirhaumat, haavat Työasennot pyritään pitämään mahdollisimman vähän selkää, polvia ja ranteita rasittavana. Huolehditaan nostinten, porakoneiden, ym. työkoneiden käytössä turvallisista työmenetelmistä. Käytetään suojakäsineitä. Tulityöt Tulipalo Tulityölle hankitaan tulityölupa ja noudatetaan sen asettamia vaatimuksia. Lämpötila Melu Paleltumat, putoamisvaara Kuulon heikkeneminen, tinnitus Kylmällä ilmalla huomioidaan myös vähäisen tuulen vaikutus ja pukeudutaan säätilaa vastaavalla tavalla. Voimakas tuuli ja tuulenpuuskat vaarantavat nostot. Käytetään kuulonsuojaimia. Henkilökohtainen suojavarustus aloittavat työt asennustyö lopettavat työt työkoneiden käyttö
Menekit ja menetelmät 18 Sisäpuolisen puuverhouksen asennuksen laadunvarmistus Tarkastukset ja palaverit Ennen Työhön opastus Aloituspalaveri Työmaatarkastukset Työkohteen vastaanottotarkastus Aineiden, tarvikkeiden ja valmisosien vastaanottotarkastus Mallityö / koeasennus Aikana Työn tarkastus Jälkeen Itselleluovutus Valmiin työn luovutus Varmistetaan, että työnsuorittaja on työhönsä ja työkohteeseen perehtynyt. Materiaalitoimittajien ohjeisiin on tutustuttava. Työntekijöille annetaan tarvittava työnopastus. Aloituspalaverissa sovitaan työn toteutukseen liittyvät asiat, kuten asennus- ja laatusuunnitelmat; varastoinnin, säilytyksen ja suojausten hoitaminen; vastuuhenkilöt, laadunvarmistus- ja työturvallisuusasiat, aikataulu sekä työajat. Aloituspalaverista tehdään muistio, johon kirjataan mahdolliset muutokset. Muistio liitetään työmaa-asiakirjoihin. Käytettävien koneiden ja laitteiden yms. kunto ja toimivuus tarkastetaan ja varmistetaan niiden sopivuus tehtävään työhön ja työkohteeseen. Tarkastukset tehdään ennen koneiden ja laitteiden käyttöönottoa. Kirjataan tiedot työmaapäiväkirjaan. Tarkistetaan työkohteen valmius. Varmistutaan, että työ voidaan toteuttaa suunnitelmien mukaisesti. Varmistetaan nostokoneiden alustan kantavuus ja riittävä tasaisuus. Vastaanottotarkastuksesta kirjoitetaan muistio. Tarkistetaan rahti- ja kuljetuskirjojen paikkansapitävyys sekä tarkastetaan mahdolliset kuljetus- ja käsittelyvauriot. Tarkastetaan vastaanotettavan puutavaran asiakirjojen mukaisuus. Rakennusrunkoon käytettävillä rakennustuotteilla tulee olla CE-merkintä. Tuotteen suoritustasoilmoitusten (DoP) tulee vastata CE-merkintätietoja. Käytettyjen rakennustuotteiden suoritustasoilmoitukset tulee arkistoida. Rakennustuotteiden käytössä on noudatettava asennusohjeita ja niiden toteutus on tarkastettava. Rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuuksiin kuuluu huolehtia mm. 1. Suunnitteluasiakirjoissa on rakennustuotteilta vaadittavat ominaisuudet ja vaatimustasot esitetty siten, että valittaessa suunnitelmien mukainen tuote rakennuksen olennaiset tekniset vaatimukset (viranomaisvaatimukset) täyttyvät MRL 152 :n mukaisesti 2. Rakennustuotteiden suoritustasoilmoitukset (DoP:it) osoittavat rakennukseen kiinnitettävien rakennustuotteiden olevan suunnitelmien mukaisia 3. Rakennustuotteiden ilmoitettuja ominaisuuksia osoittavat suoritustasoilmoitukset (DoP:it) arkistoidaan ja käytettyjen tuotteiden jäljitettävyys varmistetaan (mm. CE-merkintätiedot) 4. Rakennustuotteet on kiinnitetty/asennettu rakennukseen suunnitelmien ja tuotetta koskevien asennusohjeiden mukaisesti ja toteutuksen tarkastus on suoritettu. Mallityö tehdään ennalta sovitusta alueesta. Mallityön tekevät samat henkilöt samoilla menetelmillä, välineillä ja tuotteilla, joilla varsinainen työ tullaan tekemään. Mallityö tehdään riittävän suurelle alueelle niin, että työmenetelmä vastaa varsinaisessa työssä käytettävää menetelmää. Mallissa tehdään suunnitelmien mukaiset laadunvarmistuskokeet sekä tarkistetaan työmenetelmän ja tuotteiden soveltuvuus kohteeseen. Työn tulee täyttää myös esteettiset laatuvaatimukset. Rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija tarkastavat ja hyväksyvät mallityön. Mahdolliset muutokset ja korjaukset tulee tehdä ja hyväksyä ennen seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä. Mallitöiden tarkastamisesta kirjoitetaan muistio, joka liitetään työmaa-asiakirjoihin. Kaikki työn laatuun vaikuttavat asiat ja laadunvarmistuksen edellyttämät toimenpiteet kirjataan esim. työmaapäiväkirjaan. Kirjattavia asioita ovat esim. sää, ilman lämpötila ja suhteellinen kosteus, tehdyt laadunvalvontakokeet ja -mittaukset ja niiden tulokset. Laadunvalvontakokeet tehdään suunnitteluasiakirjojen mukaisesti. Työn aikana seurataan toteutuvan asennuksen laatua ja verrataan sitä hyväksyttyyn malliin. Poikkeamien syyt selvitetään ja korjataan välittömästi. Puuverhouksen asennuksen aikana jatkuvasti valvottavia asioita ovat mm. mittatarkkuus (saumat, hammastus, pysty- ja vaakasuoruus) aineiden, tarvikkeiden, kaluston ja valmisosien kuljetukset, nostot ja varastointi telineet ja nostolaitteet asennusolosuhteet (lämpötila, tuuli, kosteus, valaistus ja kohteen siisteys) väliaikaiset tuennat, suojaukset ja kiinnitykset materiaalien yhteensopivuus ja kunto peittyvien työsuorituksien asianmukaisuus. Ennen pääurakoitsijan vastaanottotarkastusta ja työn luovutusta rakennuttajalle pidetään itselleluovutus. Tarkistetaan luovutussuunnitelman mukaisen tarkistuslistan avulla työ. Puutteet ja virheet korjataan ennen pääurakoitsijan vastaanottotarkastusta. Työn päätyttyä kootaan luovutusasiakirjat ja mahdolliset käyttö- ja huolto-ohjeet, jotka luovutetaan rakennuttajalle. Samalla tarkistetaan valmis työ ennen työn luovutusta rakennuttajalle. Rakennuttaja, suunnittelija ja urakoitsija tarkastavat valmiin työn, vertaavat tuloksia asiakirjoihin ja hyväksyvät valmiin työn. Työn tarkastamisesta, mahdollisista huomautuksista ja korjausehdotuksista kirjoitetaan tarkastuspöytäkirja. Katselmusten tulokset, mittauspöytäkirjat, materiaalien toimitusasiakirjat ja muu kirjallinen materiaali kootaan työmaalla ylläpidettäviin laadunvalvonta-asiakirjoihin, jotka luovutetaan tilaajalle vastaanottotarkastuksessa.
Menekit ja menetelmät 19 Käyttöesimerkki Työnsuunnittelua varten on laskettava sisäpuolisen puuverhouksen työmenekit, työnosien kestot ja materiaalimenekit. Kohde: Kohteena on rivitalo, johon kuuluu 4 asuntoa. Kohteeseen tulee kylpyhuoneiden ja saunojen kattoihin yhteensä 65 m² puuverhousta ja saunojen seiniin 67 m² puuverhousta. Toteutus: Siirrot kohteessa tehdään käsinsiirtoina. Siirtoja on yhteensä 80. Materiaalit: Verhousalustan koolaus on yksinkertainen. Naulaus- ja tuuletusrimojen kokonaishukkaprosentiksi arvioidaan 7,5% ja verhouslaudan 20%. Suoritemääräkerroin: Suoritemääräkerroin voidaan laskea lineaarisella interpoloinnilla tai siinä voidaan käyttää kerrointa, joka on lähimpänä suoritemäärää. Materiaalimenekit Työnosa Määrä Teoreettinen menekki Kokonaishukkaprosentti Yhteensä (rimat 7,5%, verhouslauta 20%) Naulaus- ja tuuletusrimat 67 seinä-m² 3 jm/ seinä-m² 1,075 216 jm 65 katto-m² 3 jm/ katto-m² 1,075 210 jm = 426 jm Verhouslaudat 67 seinä-m² 10,5 jm/ seinä-m² 1,20 844 jm 65 katto-m² 10,5 jm/ katto-m² 1,20 = 819 jm = 1 663 jm Työmenekit ja kestot Työnosa Määrä Työmenekki (T3) Yhteensä Tavaran vastaanotto ja välivarastointi 132 m² 0,04 tth/m² 5 tth Siirrot, käsinsiirrot 80 kpl 0,08 tth/kpl 6 tth Sisäpuolinen puuverhous - koolaus 132 m² 0,06 tth/m² 8 tth - katon puuverhous 65 m² 0,45 tth/m² 29 tth - seinien puuverhous 67 m² 0,40 tth/m² 27 tth Suojaus ja siivous 132 m² 0,02 tth/m² 3 tth = 78 tth Suoritemääräkerroin (132 m²) Suoritemäärä osuu kahden raja-arvon väliin, joten kerroin saadaan interpoloimalla 1,034 78 tth 1,034 81 tth Kokonaistyömenekki, puupintarakentaminen, sisäpuolinen puuverhous = 81 tth Työn kesto, 2 asentajaa 81 tth 5 tv 8 tth/tv 2 RAM
Menekit ja menetelmät 20 Kirjallisuus Viranomaismääräyksiä ja -ohjeita RatuTT 03-00787 Valtioneuvoston asetus rakennustyön työturvallisuudesta (205/2009) RatuTT 08-00582 Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) RatuTT 06-00734 Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) RT RakMK-21183. Ohjeet 2001. B10 Puurakenteet. Ohjeet 2001. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2001). + lisälehti. (2005) RT RakMK-21183_L. Lisälehti 2005. B10 Puurakenteet. Ohjeet 2001. Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto. Suomen rakentamismääräyskokoelma. (2001). - lisälehti. (2005) Valtioneuvoston asetus eräiden kemikaaleja koskevista kielloista ja rajoituksista annettujen valtioneuvoston päätösten ja asetusten kumoamisesta (415/2009) Ohjeita ja standardeja RT 14-11016. RunkoRYL 2010 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen runkotyöt. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2010. RT 14-11103 SisäRYL 2013. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen sisätyöt. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013. RT 21-10978. Puutavara. Sahattu, höylätty ja jatkojalosteet. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2009. RT 21-10539 Teollisesti maalatut sisäverhouslaudat ja puulistat. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1994. RT 21-10753. Puun käyttö sisätiloissa. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2001. RT 82-10582 Puiset sisäverhoukset. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1995. RT 86-10617. Puulattiat. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1996. RT 21-11094. Kyllästetty puutavara. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2012. RT 82-10804. Avoin puurakennusjärjestelmä, runkorakenteet. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2003. RT 82-10820. Pientalon puurakenteet. Avoin puurakennusjärjestelmä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2004. RT 82-10838. Puukerrostalon rakenteet. Avoin puurakennusjärjestelmä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2005. RT 82-10893. Suuret puurakennukset. Puiset suurten jännevälien rakennukset. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007. RT 82-10852. Puurakenteinen pienkerrostalo. Avoin puurakennusjärjestelmä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2005. RT 21-10908 Lämpökäsitelty puu. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007. RT 99-10779. Tiiviin puutaloalueen suunnittelu, moderni puukaupunki. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2002. RatuTT 14-01092 Tulityöt suojeluohje 2014. Finanssialan Keskusliitto ry. Helsinki. 2013.Rakennusmateriaalien suojaus työmaalla, Koski Hannu, Kauranen Hannu, VTT Rakennustekniikka. 2000. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 32. Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. Työsuojeluhallinto. Tampere. 2010. RIL 142-2010. Työtelineet ja putoamisen estävät suojarakenteet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2010. RIL 205-1-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje. Eurokoodi EN1995-1-1. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2009. RIL 240-2006. Puurakenteiden laadunvarmistus. Suunnittelu - valmistus - työmaatoteutus - käyttö. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2006. RIL 250-2011. Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Helsinki. 2011. SFS-EN 1995 Eurokoodi 5: Puurakenteiden suunnittelu. Osat 1-1 ja 1-2 ja niiden kansalliset liitteet. 2008/2004. Ratu-kirjallisuus Ratu KI-6018 Rakennustöiden turvallisuusohjeet. Raturva 2. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2010. Ratu KI-6025 Rakennustöiden laatu 2014. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013. Ratu KI-6024 Rakennushankkeen työturvallisuus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013. Ratu KI-6022 Rakennuskoneiden käyttöturvallisuus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2012. RatuTT 07-00811 10 kysymystä. Omaksi ja kaverin turvaksi (Telinetorstai 2009). Sisältää myös kieliversiot sv, en, et, ru. Ratu C2-0299 Rakennustyömaan aluesuunnittelu. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007. Ratu S-1180 Työmaan laatusuunnitelma. Rakennustieto Oy. Helsinki. 1997. Ratu S-1211 Työmaatekniikka, nostot ja siirrot. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2004. Ratu S-1218 Rakennustöiden putoamissuojaus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2007. Ratu S-1214 Työmaan aputyöt ja huolto. Työmaatekniikka - Rakennusten suojaus, työmaatilojen huolto, työmaakuljetukset, työnaikainen siivous, loppusiivous. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2005. Ratu S-1215 Työmaan laadunvarmistus, tarkastukset ja mittaukset. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2006. Ratu S-1223 Rakennustöiden putoamissuojaussuunnitelma. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2009. Ratu S-1225 Pölyntorjunta rakennustyössä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2009. Ratu S-1232 Rakennustyömaan sääsuojaus. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013. Ratu 0416 Puurunkorakentaminen, paikalla rakennettu puurunko. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2014. Ratu 0417 Puurunkorakentaminen, platform-menetelmä. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2014. Ratu 0418 Puurunkorakentaminen, ulkopuolinen puuverhous. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2013. Ratu 0420 Levyrakentaminen, levytys. Menekit ja menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2014. Ratu 0422 Kiintokalustaminen, kalustepuusepäntyö. Menekit ja menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2014. Ratu 0426 Levyrakentaminen, väliseinät. Menekit ja menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2014. Ratu 0428 Listoitus. Menekit ja menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2014. Ratu 0429 Vakiovarustaminen, heloitus ja lukitus. Menekit ja menetelmät. Rakennustieto Oy. Helsinki. 2014. Muita julkaisuja Hietavirta, et al. Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen 2011-2012. Rakennusalan kustantajat RAK. Helsinki. 2011. Materiaalivalmistajien ja -toimittajien ohjeet.