18.2.2016 VALITUSVALIOKUNNAN PÄÄTÖS VALITUKSEEN NRO 4 / 2015-2016 Suomen Jääkiekkoliiton valitusvaliokunta on käsitellyt Nokian Pyry ry:n (Pyry) ja Joensuun Jääklubi ry:n (Kiekkokopla) valituksen koskien Suomen Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunnan 11.2.2016 tekemästä päätöksestä 7.2.2016 pelatun miesten Suomi-sarjan ottelun PYRY - Kiekkokopla tapahtumista. Tapauksessa on tutkittu seuraavat asiakirjat; - Pyryn ja Kiekkokoplan yhdessä tekemä valitus liitteineen - kilpailuvaliokunnan päätös - seurojen vastineet ja lisäselvitykset - erotuomareiden selvitykset ja lisäselvitykset - kuvatallenne tapahtumista Valitus on tehty sääntöjen määräämällä tavalla määräajan puitteissa ja valitusmaksu on maksettu. Tapahtumista todetaan seuraavaa: Suomen Jääkiekkoliiton Suomi-sarjassa pelattiin 7.2.2016 ottelu Nokian Pyryn ja Kiekkokoplan välillä. Ajassa 54:06 Pyry teki alivoimalla 7-0 maalin. Tämän jälkeen havaittiin, että A-joukkueen puolustuspäässä oli jäästä lohjennut pala. Jään alta oli betoni tullut esiin joltakin osin. Kilpailuvaliokunnan päätöksen mukaan tämän jälkeen ottelun erotuomaristo oli todennut, että kilpailusääntöjen perusteella jää on pelikelvoton ja vaarallinen, jolloin ottelu oli keskeytetty. Kilpailuvaliokunnan päätöksen mukaan tämän jälkeen ottelun päätuomari oli soittanut jääkiekkoliiton kilpailupäällikölle saadakseen tilanteeseen toimintaohjeita. Kilpailupäällikkö oli ohjeistanut, että sääntöjen mukaan, jos ottelua ei voida jatkaa ja keskeytys on enemmän kuin yhden tunnin, on ensisijaisesti pyrittävä pelaamaan ottelu loppuun lähimmällä pelikelpoisella jäällä. Toissijaisesti, jos korvaavaa jäätä ei löydy, ottelu keskeytetään ja pelataan myöhemmin uudestaan. Kilpailuvaliokunnalle antamassaan raportissa ottelun päätuomari totesi, että jäätä huollettiin ja 20 minuutin kunnostuksen jälkeen betoni saatiin piiloon. Tämän jälkeen erotuomaristo päätti jatkaa ottelua sääntöjen mukaisesti. Välittömästi kiekon pudotuksen jälkeen kumpikin joukkue kuitenkin käytännössä lopetti pelaamisen. Pelikello kävi ottelun loppuun, jonka jälkeen ottelu päätettiin. Kilpailuvaliokunnalle antamassaan vastineessa joukkueet toteavat, että ottelun loppuminuuttien passiivinen peli oli seurausta seuraavasta tapahtumaketjusta: jäähän oli tullut iso railo, joka havaittiin pelikellon näyttäessä aikaa 54.06. Tämän jälkeen tuomaristo päätti lopettaa pelin tähän tilanteeseen. Kun tuomarit olivat tämän jälkeen konsultoineet jääkiekkoliiton kilpailupäällikköä, oli selvinnyt, että peliä ei voi lopettaa ennen täyttä aikaa. Tämän jälkeen jäätä hoidettiin ja jään hajonnut kohta saatiin kohtuulliseen kuntoon, jolloin peli päätettiin pelata loppuun. Joukkueiden selvityksen mukaan joukkueet olivat kuitenkin haluttomia ottamaan riskejä jään mahdollisesta pettämisestä tilanteessa, jossa peli oli jo ratkennut. Tämän vuoksi kumpikaan ei enää tehnyt aloitetta hyökkäykseen lähdöstä, kun kiekko uudelleen tiputettiin pelattavaksi. 1
Päätöksessään kilpailuvaliokunta toteaa, että ottelusta olevasta kuvatallenteelta katsottuna voidaan selvästi todeta, että erotuomarin pudotettua kiekon ajassa 54:07, ei kumpikaan joukkue tee kentällä elettäkään pelin aloittamiseksi, vaan pelaajat seisovat keskiympyrässä yhdessä ottelun päätuomarin kanssa. Näin jatketaan, kunnes peliaika pelikellossa käy loppuun. Tarkasteltaessa tapahtumaketjua kilpailuvaliokunta on todennut, että ottelun lopun tapahtumissa on rikottu räikeästi pelin pääperiaatetta, pyrkimystä parhaaseen kilpailulliseen lopputulokseen. Kilpailuvaliokunnan päätöksen mukaan tilanteen on voinut tulkita myös ottelun lopputuloksen sopimiseksi, kun kumpikaan joukkue ei lainkaan pyri maalintekoon. Lisäksi ottelun erotuomaristo on jättänyt noudattamatta tapaukseen sovellettavia sääntöjä salliessaan ottelun lopun tapahtumat. Päätöksessään kilpailuvaliokunta oli määrännyt molemmille osapuolille, Nokian Pyry Hockey Oy:lle ja Joensuun Jääklubi ry:lle kummallekin 1.000 euron sakon kilpailusäännön kohtien 2.7, 7.12,10.1, 10.4, 10.5, sekä sääntökirjan 4.3 ii, 4.9 iii, 157 i ja ii rikkomisesta. Kilpailuvaliokunnan päätöksen mukaan ottelun lopputulos jää voimaan. Lisäksi kilpailuvaliokunta oli määrännyt kummallekin joukkueelle kolmen (3) pisteen pistevähennys. Edelleen kilpailuvaliokunta siirtää ottelun tuomariston osuuden tapahtumiin kilpailusääntöjen mukaisesti Jääkiekkoliiton erotuomarivaliokunnan kurinpitokäsittelyyn. Nokian Pyry ja Joensuun Jääklubi ovat valittaneet kilpailuvaliokunnan päätöksestä. Valituksessa todetaan, että sen jälkeen kun päätuomari oli todennut jään rikkoutuneen, ja siten pelikelvottomaksi, päätuomari kävi neuvottelemassa Kiekkokoplan valmennuksen kanssa. Valituksessa todetaan, että keskustelun jälkeen päätuomari oli päätynyt ehdottamaan Pyrylle ottelun lopettamista. Valituksen mukaan Pyryn valmennus oli hyväksynyt tuomarin päätöksen. Tämän jälkeen tuomari ilmoitti kuuluttajalle, että ottelu lopetetaan ja kuuluttaja kuulutti ottelun päättyneeksi, jolloin myös katsojat poistuvat hallista. Tämän jälkeen, noin 20-30 minuutin kuluttua ottelun loppumisesta, tuomarilta tuli ilmoitus, että ottelun käymättä jäänyt peliaika pitää pelata loppuun. Valituksen mukaan tuomari oli ehdottanut, että laitetaan molemmilta joukkueilta seisomaan 5 pelaajaa ja maalivahdit kentälle. Valituksen mukaan tuomari teki saman ehdotuksen molemmille joukkueille ja lupasi ottaa kaikesta tapahtuvasta vastuun. Valituksen mukaan tuomarilta kysyttiin useampaan kertaan molempien joukkueiden taholta, onko tämä oikein, jolloin hän aina vastasi kaikille, että jos jotain ongelmia tulee hän ottaa vastuun. Lisäksi tuomari oli valituksen mukaan todennut useammalle henkilölle, että taitaa olla hänen viimeinen peli koska, tulee varmasti saamaan jonkun sanktion. Valituksen mukaan Pyryn joukkueenjohtaja oli valmiudessa soittamaan Hakametsän jäähalliin pelin siirrosta, mutta koki tämän tarpeettomaksi tuomarin ilmoitettua, että peli pelataan jollain tavalla loppuun Nokialla. Valituksen mukaan oli tuomarin ehdotus, että pelaajien tulee seisoa otteluajan loppuun keskellä kenttää, jotta peliaika saatiin kulumaan loppuun. Pelaajien tätä ihmetellessä tuomari oli valituksen mukaan ilmoittanut viheltävänsä pilliin aina kun joku ylittää siniviivan. Valituksessa todetaan, että molemmat joukkueet ovat toimineet tuomarin ohjeiden mukaan ja tehneet kaikki ratkaisut tuomarin toivomusten mukaisesti tuomarin koko ajan samalla korostaen ottavansa vastuun kaikesta jatkoseuraamuksista. Valituksessa on todettu, että joukkueet eivät hyväksy saamiaan sakko- ja pisterangaistusta valituksessa mainittuihin seikkoihin vedoten joukkueet ovat toivoneet asiaan pikaista korjausta. Joukkueiden valitusta käsiteltäessä valitusvaliokunta on pyytänyt ottelun tuomareilta uuden selvityksen tapahtumista, koska kilpailuvaliokunnan käsittelyaineiston ja joukkueiden valituksen välillä on merkittäviä ristiriitaisuuksia. Päätuomarin antaman lisäselvityksen mukaan jään lohkeamisen seurauksena hän oli mennyt toimitsija-aitiolle ja ilmoittanut, että peli keskeytetään. Tämän jälkeen ottelun kuuluttaja oli kuuluttanut: Ottelu lopetetaan tässä kohtaan jään rikkoutumisen takia. Tämän jälkeen joukkueet olivat tulleet jäälle, kätelleet ja lähteneet pukusuojiinsa. Joukkueiden kapteenit olivat tulleet kättelemään tuomaristoa, mutta samalla ottelun tuomaristo oli keskustelemassa mitä tapahtuu seuraavaksi. Tässä yhteydessä tuomaristo selvitti myös, mitä kilpailusäännöissä (7.12) todetaan kyseistä tapahtumasta. Myös jääkiekkoliiton kilpailupäällikköön oltiin yhteydessä, joka oli 2
varmistanut tuomaristolle kilpailusäännön 7.12 sisällön. Päätuomarin selvityksen mukaan tuomarit olivat ilmoittaneet kotijoukkueen joukkueenjohtajalle, että kilpailusääntöjen mukaan heidän tulisi etsiä uusi halli, missä peli voitaisiin pelata loppuun. Päätuomarin selvityksen mukaan kotijoukkueen joukkueenjohtaja oli ilmoittanut, että Mistä me uusi halli löydetään? Ei me aleta mitään hallia hakemaan. Päätuomarin selvityksen mukaan toimitsija-aitiossa käydyssä keskustelussa molemmat joukkueet olivat selkeästi ilmaisseet, etteivät ole halukkaita lähtemään toiseen halliin, jota tuomarin mukaan ei edes yritetty etsiä, eikä kumpikaan missään nimessä halunnut pelata uusintaottelua myöhempänä ajankohtana. Tässä yhteydessä päätuomarin mukaan kumpikin joukkue oli alkanut ehdottelemaan kellon loppuun käyttämistä. Selvityksen mukaan tuomaristo ei kuitenkaan tästä ollut liiemmin innostunut. Selvityksen mukaan tässä vaiheessa tuomaristo meni tarkastamaan jään huoltotyön etenemistä ja totesi, että jäätä ei saada huoltamalla pelikuntoiseksi eikä turvalliseksi. Tämän jälkeen päätuomari meni jäähyaitiolle, jossa olivat kummankin joukkueen päävalmentajat sekä joukkueiden muita toimihenkilöitä sekä joitain pelaajia. Keskustelua käytiin siitä vaihtoehdosta, että pelikello käytetään loppuun. Keskustelun päätteeksi päätuomari suostui joukkueiden tahtoon käyttää pelikello loppuun, mutta asetti joukkueille ehdoksi, ettei kuitenkaan pelata, koska jää ei sitä kestä. Tämä tuomarin esitys sopi joukkueille, jonka jälkeen päätuomari teki päätöksen kellon loppuun käyttämisestä. Päätuomarin mukaan hän teki itse päätöksen kellon loppuun käyttämisestä ilman keskustelua muiden tuomareiden kanssa. Selvityksen mukaan päätuomari perusti päätöksensä seuraaviin seikkoihin: Ottelu oli ollut A-joukkueen hallintaa alusta asti ja B-joukkueen mahdollisuudet nousta rinnalle tai ohi olivat olemattomat jäljellä olevan peliajan puitteissa. Esimerkiksi torjunnat A: 15 torjuntaa ja B: 45 torjuntaa. Lisäksi uuden pelipaikan löytäminen Pirkanmaalla sunnuntaina ei ole helppoa. Uusintaottelu tulisi myös (varsinkin B-joukkueelle) suhteettoman kalliiksi. Myöskään sarjapisteillä ei ollut vierasjoukkueelle varsinaisesti merkitystä. Kellon loppuun käyttäminen oli nimenomaan pelin toimijoiden toive. Tuomarin selvityksen mukaan tuomarin päätöksen jälkeen kentälle laitettiin tarvittava määrä pelaajia, pelaajat keskiympyrään maalinjälkeiseen aloitukseen, kiekko jäähän ja kelloa alettiin kuluttamaan loppuun juuri niin kuin joukkueiden kanssa oli sovittu. Tuomarin selvityksen mukaan hän kertoi pelaajille keskialueella kellon käydessä, ettei nyt aleta taistelemaan kiekosta, koska oli nimenomaan joukkueiden tahto käyttää kello loppuun. Tuomari oli todennut myös, että mikäli peli menee päätyyn, jään kunto tarkastetaan uudestaan, jolloin se todetaan pelikelvottomaksi, jolloin kotijoukkueen tulee etsiä uutta hallia. Tuomarin mukaan tällä kehotuksella hän halusi suojella pelaajia. Tuomarin mukaan kaikki ymmärsivät tilanteen kentällä. Tuomarin mukaan hän oli todennut pelaajille, että hän ottaa suhteellisen kovan henkilökohtaisen riskin toimiessaan sovitulla tavalla. Summerin soitua pelaajat menivät koppiin. Tuomarin selvityksen mukaan ottelun jälkeen kotijoukkueen joukkueenjohtaja ja kapteeni tulivat erotuomarikoppiin kiittelemään häntä tehdystä ratkaisusta. Tuomari oli todennut, että oli ottanut joukkueiden takia suuren riskin lähtiessään tulkitsemaan sääntöjä omin päin. Kotijoukkueen joukkueenjohtaja ja kapteeni esittivät kumpikin tukensa tuomarin ratkaisulle. Ottelun linjatuomareilta sekä ottelun pöytäkirjan pitäjältä saadut lisäselvitykset ovat yhtenevät ottelun päätuomarin kanssa. Tuomareiden lausuntoihin tutustumisen jälkeen valitusvaliokunta on vielä pyytänyt joukkueilta täydentävät lausunnot tuomareiden lisäselvityksistä. Joukkueiden lisäselvityksissä korostetaan, että nimenomaan tuomari teki päätöksen ottelun lopettamisesta. Lisäselvityksessä todetaan myös, että jääkiekkoliiton kilpailusäännön 7.12 todetaan, että pelipaikan vaihtumisesta päättävät erotuomarit. Joukkueet korostavat myös, että ilmoittaessaan tuesta tuomareille he eivät tarkoittaneet vastuun ottamista tehdyistä päätöksistä. Tuki tuomareille tarkoitti vastineen mukaan sitä, että joukkueet toivovat jääkiekkoliiton ottavan huomioon olosuhteet, jossa tuomarit tekivät päätöksen. 3
Valitusvaliokunnan perustelut: Valitusvaliokunta toteaa, että Suomen Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjen kohdan 2.7 mukaan urheilutoiminnan eettinen lähtökohta on, että urheilijat, joukkueet, seurat ja erotuomarit pyrkivät kilpailutilanteessa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen. Seura, jonka joukkueen kilpailutapahtuman tuloksesta on sovittu etukäteen, menettää kilpailuoikeutensa liiton harkinnan mukaan pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kaudeksi. Pelaaja, toimihenkilö tai erotuomari, joka yrittää pelata, pelaa tai ehdottaa pelaamista ennakolta sovittuun lopputulokseen pyrkien tai muulla tavoin manipuloi tai pyrkii manipuloimaan ottelutapahtumia tai laiminlyö tällaista toimintaa koskevan tiedonantovelvollisuuden liitolle tai seuralle, asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään kilpailu- ja toimintakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi. Jos henkilöä on syytä epäillä syyllistyneen tämän kohdan rikkomiseen, voi liittohallitus määrätä hänet väliaikaiseen peli- tai toimintakieltoon. Ennen päätöstä epäillylle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi. Kilpailusäännön 7.12 mukaan jos ottelu keskeytyy esim. sähkövian, savun, jään sulamisen tai valaistuksen riittämättömyyden vuoksi tai muista kaukalon ulkopuolisista tekijöistä johtuen ja keskeytys kestää enemmän kuin yhden tunnin, on erotuomarin keskeytettävä ottelu. Kotijoukkueella on mahdollisuus järjestää tunnin aikana korvaava pelipaikka, jossa ottelua voidaan jatkaa samana päivänä ja pelata se loppuun. Tällöin ottelua jatketaan toisella pelipaikalla vaikka keskeytys olisi pidempi kuin yksi tunti mutta enintään kaksi tuntia. Pelipaikan vaihtumisesta päättävät ottelun erotuomarit. Jos korvaavaa pelipaikkaa ei löydy, ottelu on keskeytettävä ja se pelataan myöhemmin uudestaan. Joukkueilla on enintään viikko aikaa sopia ja ilmoittaa uusintaottelun aika ja paikka sarjan järjestäjän määräämään takarajaan mennessä. Jos joukkueet eivät pääse sopuun uudesta pelipäivästä, uusintaottelun ajankohdan määrittelee sarjan järjestäjä. Uusintaottelun kaikista järjestämiskuluista vastaa kotijoukkue. Vierasjoukkue vastaa matkamajoitus- ja ruokailukustannuksistaan. Mahdollisessa uusintaottelussa ovat edustuskelpoisia vain ne pelaajat jotka olivat merkittynä pöytäkirjaan alkuperäisessä ottelussa. Sääntökirjassa kohdan 43 ii todetaan, miten ottelua tulee pelata. Kahden joukkueen tulee kilvoitella ottelussa maalinteossa. Joukkue, joka tekee enemmän maaleja, julistetaan voittajaksi. Säännön 49 iii mukaan kiekko on pidettävä liikkeessä koko ajan. Jos jompikumpi tai molemmat joukkueet eivät pelaa kiekkoa, tuomaristo katkaisee pelin, ja seuraava aloitus suoritetaan aloituspisteestä, joka on lähinnä kiekon sijaintia pelin katkaisuhetkellä. Säännön 157 mukaan mikään joukkue ei voi jättää huomioimatta päätuomarin kehotusta pelin aloittamisesta. i kohdan mukaan jos molemmat joukkueet ovat jäällä ja toinen joukkue jostakin syystä kieltäytyy pelaamasta, päätuomarin tulee varoittaa vastahakoisen joukkueen kapteenia ja antaa kieltäytyvälle joukkueelle enintään 30 sekuntia aikaa pelin jatkamiseksi. Jos joukkue yhä kieltäytyy pelaamasta, päätuomari tuomitsee sille joukkuerangaistuksen. ii kohdan mukaan jos sama tapahtuma uusiutuu, päätuomari päättää ottelun ja tapaus raportoidaan asiaan kuuluvalle elimelle, jolla on valta julistaa ottelu luovutetuksi ei-rikkoneen joukkueen hyväksi. Valitusvaliokunta toteaa, että esitetyn aineiston perusteella on 7.2.2016 Nokian Pyryn ja Kiekkokuplan välillä pelatussa ottelussa on tapahtunut seuraavaa; Sen jälkeen kun ajassa 54:06 Pyry oli tehnyt alivoimalla 7-0 maalin, todettiin A-joukkueen puolustuspäässä jäästä lohjenneen pala. Jään alta oli betoni tullut esiin joltakin osin. Ensin ottelun tuomari oli keskeyttänyt ottelun, jonka jälkeen jään kunnostaminen oli aloitettu. Päätuomari oli ilmoittanut ottelun jo päättyneen, kunnes oli selvittänyt kuinka kilpailusääntöjen mukaan kyseisessä tilanteessa tulisi toimia. Aineiston mukaan tuomariston ja kummankin joukkueen edustajien kanssa on käyty useita neuvotteluita, kuinka tilanteessa menetellään. Esitetyn aineiston perusteella on ilmeistä, että neuvotteluissa on kaikkien osapuolen kanssa yhdessä päädytty toimintamalliin, että pelikello käytetään loppuun ilman, että ottelua kuitenkaan varsinaisesti 4
pelataan loppuun. Vaikka tosiasiallisen päätöksen asiasta on tehnyt päätuomari, ovat esillä olevan aineiston perusteella ilmeistä, että joukkueet ovat olleet esittämässä tai ainakin olleet yhdessä sopimassa asiaa ja hyväksyneet kumpikin osaltaan tämän toimintamallin. Kuten valiokunnan käytettävissä olleesta kuvatallenteesta ilmenee, on kello käytetty loppuun samalla, kuin joukkueiden pelaajat ovat seisoneet keskiympyrässä yhdessä ottelun päätuomarin kanssa. Viimeistään tuolloin, kun joukkueet eivät ole pelanneet, vaan vain seisoneet keskiympyrässä, ovat he täyttäneet yhdessä sovitun menettelytavan. Valiokunta toteaa, että kun ottelun tuomari on pudottanut kiekon jäähän ottelun aloittamisen merkiksi, eivätkä joukkueen pelaajat ole tämän jälkeen kilvoitelleet maalin tekemisestä, on toimittu törkeästi jääkiekon pelisääntöjen vastaisesti. Kun joukkueet kyseisellä toiminnallaan tosiasiallisesti ovat yhdessä hyväksyneet ottelun siinä vaiheessa olevan pelituloksen ottelun lopputulokseksi, voidaan todeta, että kyseisellä toiminnalla on pelattu ennakolta sovittuun lopputulokseen pyrkien tai vähintään muulla tavoin manipuloitu tai pyritty manipuloimaan ottelutapahtumaa. Jääkiekon sääntökirjan säännöt muodostavat varsinaisen perustan jääkiekon pelaamiselle. Sääntökirjan mukaan niitä tulee kunnioittaa ja noudattaa kaiken aikaa. Yhdenmukaiset säännöt ja velvollisuus noudattaa niitä on oikeudenmukaisen ja tasapuolisen toiminnan ehdoton edellytys. Sääntökirjan noudattaminen ja reilu peli ovat myös oikeusturvakysymys. Tähän peliin liittyvään peruskysymykseen tukeutuvat myös kaikki sääntökirjan mukaisiin sarjoihin osallistuvat joukkueet, otteluiden katsojat sekä myös otteluita pelilistoilleen ottavat vedonlyöntiyhtiöt. Valitusvaliokunta toteaa, että suomalainen jääkiekko on erittäin laaja yhteisö. Jääkiekon piirissä toimii kymmeniä tuhansia lisensioituja pelaajia, mutta myös lukuisa määrä joukkueiden ja seurojen toimihenkilöitä. Kunkin kauden aikana pelataan kymmeniä tuhansia pelejä. Jotta jääkiekon pelaamista ja koko jääkiekon ympärillä olevaa laajaa yhteisöä kyetään lajia kunnioittaen, jäsenistön oikeustaju huomioiden sekä pelaajien turvallisuudesta huolehtien viemään eteenpäin, tulee sillä olla oikeudenmukaiset, kannustavat ja yhdenvertaiset säännöt. Jotta jääkiekkoyhteisö toimisi, tulee sääntöjen noudattamisen olla sen jäsenistölle myös selkeä lähtökohta ja itsestäänselvyys. Edellytyksenä on myös, että säännöt ovat jäsenistön tiedossa. Yleisen oikeustajun ja jääkiekkoyhteisön hyväksymää on myös se, että sääntörikkeet on sanktioitu. Valitusvaliokunta toteaa, että joidenkin jääkiekkoyhteisön jäsenten oma näkemys tietyn säännön tarpeellisuudesta tai tilanteeseen soveltamattomuudesta ei oikeuta tahalliseen sääntöjen rikkomiseen tai muuhun oman käden oikeuteen. Valiokunta katsoo, että käsillä olevassa tapauksessa kyse on ollut tietoisesta ja tahallisesta säännöistä poikkeavasta toiminnasta, jossa säännöt ja niiden mukainen toimintatapa on ollut asianosaisten tiedossa. Tästä syystä joukkueiden ja tuomareiden selvästi voimassa olevista säännöistä poikkeava toiminta ei ole ollut miltään osin hyväksyttävää. Se, että selkeiden sääntöjen noudattamisesta aiheutuu kuluja tai muuta vaivaa ei mahdollista sitä, että osapuolet itse arvioivat, tuleeko kyseistä sääntöä noudattaa. Kokonaisuutta arvioitaessa tulee erityisesti huomioida, että joukkueiden ja tuomareiden asiassa tekemät päätökset ja toiminta eivät ole olleet vahinkoja, vaan tahallisia sääntörikkomuksia. Toiminta on siten ollut selkeästi rangaistavaa. Valiokunta toteaa lisäksi, ettei se asianosaisten valituksessaan ja vastineissaan esittämä seikka, että tuomari on tehnyt asiassa oman toimivaltansa perusteella päätöksen, poista joukkueiden omaa vastuuta sääntörikkomuksista tai niiden toiminnan moitittavuutta. Tämä seikka korostuu, kun kyseessä on keskeisen säännön eli ottelun manipuloinnin estämistä koskevan säännön rikkomus. Kun arvioidaan määrättävän rangaistuksen määrää, tulee huomioida, että rangaistuksen tulee olla sillä tavoin ankara, että sääntörikkeen tahallisuus tulee huomioitua. Samalla rangaistuksen tulee olla kokonaisuuteen nähden kohtuullinen ja suhteessa yhteisön sekä yleiseen oikeustajuun. Annettuja rangaistuksia tulee pystyä vertamaan myös vastaavista muista tapauksista annettuihin rangaistuksiin. 5
Valitusvaliokunnan ratkaisu: Valitusvaliokunta toteaa, että esitetyn aineiston perusteella on tullut toteennäytetyksi, että ottelussa pelanneet joukkueet sekä ottelun tuomarit ovat yhdessä sopineet, että selkeistä ja tiedossa olevista säännöistä huolimatta ottelua on yhdessä päätetty jatkaa siten, että ottelun kello käytetään loppuun ilman, että ottelua pelataan maalintekoa tavoitellen. Valitusvaliokunta toteaa, että teko rikkoo selkeästi kilpailusäännön 2.7 mukaista urheilutoiminnan eettistä lähtökohtaa ja että pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit ovat pelanneet ottelun lopun tiettyyn lopputulokseen pyrkien, tai ovat vähintään kilpailusäännön 2.7 tarkoittamalla tavalla muulla tavoin manipuloineet tai pyrkineet manipuloimaan kyseisen ottelun ottelutapahtumia. Vaikka edellä kuvatun mukaisesta teosta tulisi määrätä kilpailu- ja toimintakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi, on valitusvaliokunta arvioinut asian kokonaisuutena ja ottanut huomioon ottelun pelitapahtumat, toimijoiden pyrkimyksen huomioida pelaajien turvallisuuden sekä tapahtumaan tosiasiallisesti johtaneet olosuhteet. Nämä tekijät on otettu huomion rangaistuksen mittaamisessa, mutta ne eivät poista teon ja siihen liittyneiden sääntörikkomusten rangaistavuutta. Valitusvaliokunta pitää voimassa Suomen Jääkiekkoliiton kilpailuvaliokunnan ratkaisun. Erotuomareiden toimintaan valitusvaliokunta ei ole kantaa, vaan toteaa, että kilpailuvaliokunta on siirtänyt ottelun tuomariston osuuden tapahtumiin kilpailusääntöjen mukaisesti Jääkiekkoliiton erotuomarivaliokunnan kurinpitokäsittelyyn. Valitusosoitus: Valitusvaliokunnan päätökseen tyytymätön voi saattaa päätöksen urheilun oikeusturvalautakunnan tutkittavaksi kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä päivästä, jona ratkaisu annettiin, tätä päivää määräaikaan lukematta. Muutoksenhaku ei keskeytä kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanoa, ellei oikeusturvalautakunta näin muutoksenhakijan pyynnöstä nimenomaan määrää. SUOMEN JÄÄKIEKKOLIITTO Mikko Kuparinen valitusvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Oikarinen valitusvaliokunnan sihteeri 6