1 SÄÄRIRATIA OPPIMAAN Tämä opetuspaketti tutustuttaa sinut yhteen perinnekäsityötapaan fransuun. Perinnekäsityöt tarkoittavat isoäidin ajalle kuuluvaa kotiteollisuutta, jolloin käsitöitä tehtiin tarpeeseen kotona tai teetettiin ammattilaisilla käsityöntekijöillä. Tuohon aikaan tyttöjen velvollisuutena oli oppia vanhat käsityötavat, esim. kehruu ja kutominen, ja tehdä omat kapionsa itse lähes kokonaan. Seurusteluikäisellä tyttärellä oli kapioita tehtynä niin paljon, että luhtiaitta voitiin verhoilla lattiasta kattoon tytön käsitöillä, joita olivat mm. peitot, vällyt, pyyhe- ja pöytäliinat, hamekankaat, hameet, esiliinat ja räsymatot. Morsian vapautettiin normaaleista töistä tekemään kapioita. Varakkaat turvautuivat ammattilaisiin esim. ompelijaan, joka saattoi tulla ompelukoneineen kotiin avuksi ompelemaan. Oli hyvä varata etukäteen omat pitovaatteet, mahdollisuuksien mukaan vuode- ja liinavaatteet joutuipa sitten miniäksi tai emännäksi. Mitä fransu sitten oikein on? Fransu on hyvin kaunista pitsimäistä solmintapintaa, jonka helpoimmin tunnistaa tupsuihin päättyvistä solmintalangoista. Keski-Pohjanmaalla, Vetelissä asuvalla tytöllä oli kapioissaan 2-3 fransulakanaa ja yhteen lakanaan hän tarvitsi n. 8 metriä fransupitsiä. Tehtävä 1. Mitä kapioita sinulla on? Oletko saanut esim. mummolta pientä liinaa tai pussilakanaa? Mieti, mitä tekstiilejä tarvitset, kun lähdet opiskelemaan ja muutat kotoa opiskelija-asuntoon. Keksi ainakin kolme tarpeellista tekstiiliä, joita tulet joka päivä käyttämään. ( Vastausehdotus seuraavalla sivulla)
2 Vastausehdotus tehtävään 1. Tarvitset opiskeluasunnossasi ainakin lakanat ja tyynynliinan, kasvo-ja kylpypyyhkeen, verhot, maton jne. Fransun historiaa: Vaikka fransun solminta-alueena pidetään erityisesti Keski-Pohjanmaata, on tekotapa tunnettu melkein kautta Suomen 1700-luvulta lähtien. Vanhoista fransuista on löytöjä Hämeestä, Karjalasta, Uudeltamaalta, Tornionjoki-laaksosta, Ahvenenmaalta ja Pohjanmaalta. Eniten on tallennettua tietoa museoiden kokoelmista ja perunkirjoituksista rajan Kemijärvi-Rautjärvi länsipuolelta. Etelä-Pohjanmaalla fransut vietiin vanhanaikaisina vintille tai hävitettiin 1930-luvulta aina 1960-luvulle. Maija Märsylä Himangalla elvytti fransuperinnettä julkaisemalla 1970-luvulla kirjan Fransua oppimaan ja samalla fransu koki uuden nousukauden kansalaisopistojen piireissä. Fransun näköistä pitsiä löytyy myös Rhodoksen ja Kreikan museoista. Muualta maailmasta ei ole varmaa tietoa. Ruotsin Taalainmaalla on tiettävästi fransua nimellä frans. Suomessa on Maija Märsylä tallentanut fransuperinnettä pieneen tupaansa Himangalla. Seuraavassa kuvassa nurkkaus hänen tuvastaan. Tehtävä 2. Piirrä karttaan tunnetuin fransualue Keski-Pohjanmaa ja hahmottele linja Kemijärvi- Rautjärvi. Viivoita sen länsipuoli.
3 Vastaus tehtävään 2. Fransun käyttötapoja: Fransuilla liinavaatteiden koristaminen oli länsisuomalainen tapa ja ne olivat juhliin ja pitoihin kuuluvia yleistekstiilejä. Fransua on ennen käytetty juhlapöydän liinana, häätuvan seinäverhona, häissä katossa morsiustaivaana, vihkiraanun alla, kasteelle vietävän lapsen ympärillä, vainajan arkun alla ja sängynpeittona ns. pyhäpetauksessa. Pyhäpetaus tarkoitti, että sivusta vedettävä puusänky kasattiin ja kaikki vuodevaatteet tyynyineen pantiin sänkyyn päällekkäin. Viimeiseksi tuli silmikkoraanu päiväpeitteeksi ja sen alta näkyi kauniisti fransupitsin reunustama valkoinen fransulakana. Tällä lakanalla oli monta nimeä paikkakunnittain vaihdellen, sillä f-kirjaimen lausuminen tuotti ongelmia. Niinpä fransulakanaa on sanottu mm. hetu-, hesu-, hepsu-, hekuma-, ripsu- ja franssilakanaksi. Kun fransupitsi kiersi koko lakanan ympäri, pitsiä kului n. 8 metriä. Sen jälkeen kun fransulakanaa ei enää käytetty sängyssä, siitä tuli suosittu pöytäliina. Tehtävä 3. Miten paljon oli solmittava fransupitsiä, jos tytöllä oli kapioissaan 2-3 fransulakanaa?
4 Vastaus tehtävään 3. Fransupitsiä tarvittiin joko 2x 8m tai 3x 8m eli joko 16 m tai 24 m. Fransun uudempia käyttötapoja: 1970-luvulla fransua on alettu käyttää myös uudenaikaisempien tekstiilien koristeena, esim. ikkunaverhoissa, kuten kapan reunassa, lampunvarjostimissa, vaatteissa ja asusteissa. (Haapakoski, K. Fransua oppimaan ). Tänä päivänä ilmajokinen fransun taitaja liittää fransupitsiä vauvan kastetyynynliinaan ja morsiusparin sormustyynyyn tai solmii kaulukset ja solmion. Tehtävä 4. Millaisiin käyttötarkoituksiin keksit fransupitsiä käytettävän nykypäivänä?
5 Vastaus tehtävään 4. Esim. asusteet ja laukut. Fransun solmimisessa tarvittavat välineet: Solmintalankana käytettiin ennen aina puuvillalankaa, mutta nykyisin enemmän pellavalankaa. Puuvillalankaa, jota ennen käytettiin, kutsuttiin nimellä sukkalanka. Sitä valmisti Vaasan puuvilla Oy ja langan numero oli 12/4 (langassa oli 4 kaksitoista numeroista lankasäiettä yhdessä). Fransun solmintaan on erikseen 3- säikeistä pellavalankaa (sen numero on 8/3) kolmea eri väriä eli valkoista, punaista ja pellavan-väristä. Nykyisin erilaiset merseroidut puuvillalangat sopivat myös solmintaan. Fransun tekijöillä oli erityinen solmintalaite, konkari, jonka pystypuiden väliin pingotettiin tukilanka ja solmintalangat kiinnitettiin tukilankaan. Konkarin puuttuessa tuolin jalat nostettiin pöydälle ylösalaisin. Tehtävä 5. Fransun solmintalaitteen nimi on. a) Kankuri b) Konkari c) Kinkeri
6 Vastaus tehtävään 5. b) konkari Fransun solmintapinnan nimitykset Solminnassa käytetään vain kahta erilaista solmua, mutta solmituilla pinnoilla on hauskoja nimityksiä. Pientä ruutua muistuttava pinta on nimeltään tihiää, sääriradissa langat muodostavat pareittain kuvion. Ikkunassa on pieniä ruutuja, tähdessä langat ovat keskeltä sidottu yhteen ja muodostavat säteittäisen kuvion. Solmittavat langat päättyvät hampaisiin eli kolmion muotoon ja kolmion päässä muodostavat tupsun. Tupsujakin on sijaintipaikan mukaan pää-, korva- ja isotupsu. Tupsuista tunnistat aina fransupitsin. Pitsi voi olla yksi-, kaksi- tai kolmitähtinen sen mukaan, monessako rivissä tähdet ovat. Tehtävä 6. Minkä nimisiin tupsuihin fransupitsi päättyy?
7 Vastaus tehtävään 6. Fransut päättyvät päätupsuun, isotupsuun ja korvatupsuun. Fransusolmut: Solminnassa käytetään vain kahta erilaista solmua A ja B. Solminta etenee aina vasemmalta oikealle. Aluksi on pingotettava tuolin jalkojen tai konkarin väliin tukilanka, ns. sydänlanka, jonka varaan varsinaiset solmintalangat sidotaan surmansilmukalla. Sydänlankaan solmittavien lankojen tiheys on noin 3 lankaa sentillä. Mallista ja langan vahvuudesta riippuu miten monta solmittavaa lankaa tarvitaan. Lankojen pituus riippuu solmittavan pitsin leveydestä. Esim. 140 cm pitkistä langoista solmit 50 cm fransupitsiä. ( Haapakosken kirjassa hyviä ohjeita.) SOLMU A SOLMU B Tehtävä 7. Keksi solmuille mukavat nimet, sillä solmuilla ei ole muuta nimeä kuin A ja B. Tehtävä 8. Palauta mieleesi surmansilmukka. Ota pieni langanpätkä ja harjoittele. Mikäli et muista, katso seuraavalta sivulta.
8 Ohje tehtävään 8. Surmansilmukan tekeminen. Kokeile fransun solmujen tekoa laittamalla sydänlankaan tai avaimenperään 6 paria lankoja. Lankojen pituus : avaimenperään 50 cm ja kirjanmerkkiin 1m. (Lankojen pituudessa on huomioitu, että ne muodostavat parin.) Solmintaohje avaimenperää tai kirjanmerkkiä varten: 1. Kun olet saanut parit kiinni surmansilmukalla avaimenperään, kiinnitä avaimenperä esim. pöydän jalkaan tukevasti. Kirjanmerkkiä varten solmi sydänlanka tukevasti tuolin jalkoihin. 2. Solmi vasemmasta reunasta ensimmäisen parin oikeanpuoleisella ja seuraavan parin vasemmanpuoleisella lankaparilla solmu A eli vasen lanka oikean päälle ristiin, pidä vasemmalla peukalolla ja etusormella risteyskohdasta kiinni. Oikeassa kädessä oleva lanka tekee lenkin toisten lankojen yli, nykäise langan pää lenkistä. ( katso solmun A kuvaa samalla). Älä päästä vasenta peukaloa irti, ennen kuin solmu on kiristetty tiukasti paikoilleen. Tee samoin seuraavalla parilla. Tarkkaa, että saat tasaisin välein solmut. Jatka toinen rivi taas vasemmalta alkaen. Ota aina solmittavat langat eri pareista kuin edellisellä kerralla, jolloin pintaan muodostuu pientä ruutua eli tihiää. 3. Tee vielä kolmas rivi tihiää. 4. Kokeile seuraavaksi sääriratia eli ota vasemmalta kaksi paria lankoja eli yhteensä neljä lankaa ja tee nyt solmu B. Pidä kaikista neljästä langasta vasemman käden peukalon ja etusormen avulla kiinni ja ota oikealta reunimmainen lanka, joka tekee nyt lenkin toisten yli ja langanpää taas lenkistä. Kiristä solmu pitäen loppuun asti vasemmalla kädellä langoista kiinni. Voit tehdä solmun hieman alemmaksi, jolloin sääristä tulee pidemmät. Saat langoista kolme sääriparia.
9 5. Seuraavalla rivillä solmi taas jalkaparit solmulla A parittain. 6. Tee vielä toinenkin rivi tihiää. 7. Jos et halua tehdä enempää, voit katkaista langat tasapituisiksi, 8. tai jatkaa tekemällä hampaan ja tupsun. Siirry kohtaan 15. 9. Kirjanmerkissä voisi kokeilla seuraavaksi tähden solmimista. 10. Solmi vasemmalla ja oikealla olevat tihiän pinnat solmulla A ja jätä keskimmäiset kaksi lankaa(eripareista)solmimatta. Seuraavalla rivillä samoin jätä keskeltä lisää kaksi lankaa solmimatta eli yht.neljä lankaa. Vielä kerran seuraavalla rivillä jätät solmimatta kaksi lankaa lisää eli yht. kuusi lankaa. 11. Solmi keskimmäiset kuusi vapaana olevaa lankaa yhteen solmulla B. Kiristä hyvin. 12. Tee nyt ensin vasen puoli tähdestä. Tee tihiää pintaa eli solmu A ottamalla aina yksi solmintalanka vuorotellen keskeltä tähdestä. Tarkkaile, että solmurivi menee kauniisti vinoon muodostaen tähden vasemman alareunan. Katso piirrosta. 13. Tee oikea puoli tähdestä samoin. 14. Yhdistä tähden alareunassa molemmista suunnista tulevat solmurivit A-solmulla. Onnittele itseäsi, jos sait ensimmäisen tähtesi kauniin neliön muotoiseksi. 15. Seuraavaksi jatketaan solmimalla hammas. Vasemmassa ja oikeassa reunassa työ alkaa kaventua siten, että reunimmaiset 3 lankaa solmitaan solmulla B yhteen ja muihin tihiää solmulla A. Seuraavalla rivillä jälleen kaventaen reunoissa solmun B avulla. Jatka kaventaen, kunnes lopuksi kaikki langat solmitaan solmulla B.
10 16. Tupsun teko. Ota puolet loppulangoista ja kiepauta viimeisen solmun yläpuolelta taakse. Jätä langat tasapitkiksi nelinkerroin. Solmi nyt kaikkien lankojen yli yhdellä pitkistä langoista solmulla B. Tee vielä toinenkin solmu. Tasaa tupsut saksilla leikaten. Lisätietoja fransun solminnasta saat kirjallisuudesta: Aspfors, B. 1992. Fransut eli franssit. Kokkola: Kustannusosuuskunta Länsirannikko. Haapakoski, K.1977 Solmimme fransuja. Keuruu: Otava Märsylä, M.1973. Fransua oppimaan. Kokkola: Keski-Pohjanmaan kirjapaino Oy. Uola, K.1974 Tutkielma Keski-Pohjalaisista fransuista. Fredrika Wetterhoffin Kotiteollisuusopettajaopisto. Heikinmäki, M-L.1981. Suomalaiset häätavat (kapioista ym.).