1.1.1 SONKAJÄRVEN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 6.4.2011 667 SAVO-KARJALAN VESI- JA YMPÄRISTÖSUUNNITTELU OY Versokuja 4D, 70 250 Kuopio Puh. (017) 369 4481, 369 4482 Faksi (017) 369 4485 S-posti etunimi.sukunimi@skvy.inet.fi 1.1.1 1
Sonkajärven kunta 2 SONKAJÄRVEN KUNTA 1 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 1 2 JOHDANTO 4 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 4 3.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta 4 3.2 Vesihuolto kunnan alueella 4 3.3 Pohjavedenottamot 5 3.4 Viemärilaitokset 10 3.4.1 Viemäriverkostot 13 4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 13 4.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa 13 4.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla 14 4.2.1 Talousvesi 14 4.2.2 Jätevesi 14 4.2.3 Hulevesi 14 4.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla 15 4.3.1 Vesihuoltoverkostojen tarvealueet 15 4.3.2 Haja-asutusalueet 15 5 ARVIO VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUDESTA 17 5.1 Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus 17 5.2 Raakavesilähteiden riittävyys ja tila 17 5.3 Varautuminen poikkeustilanteisiin 18 6 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET KUNNASSA19 6.1 Palveluiden parantamisen päämäärät 19 6.2 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun 20 6.3 Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen 20 6.4 Kytkeytymien maankäytön suunnitteluun 20 6.4.1 Maankäytön nykytila 20 6.5 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet 21 6.5.1 Vesihuollon maksuilla katettava rahoitus ja taksarakenne 21 6.5.2 Kiinteistön omistajien oma rahoitus 22 6.5.3 Kunnan avustukset 22 6.5.4 Avustukset valtiolta ja EU:lta 22 6.5.5 Kiinteistökohtaiset vesihuoltoavustukset 23 6.5.6 Muut tukimahdollisuudet 24 6.6 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet 24 6.7 Vesihuolto toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla 24 6.8 Yhteistyö vesihuollossa 24 6.8.1 Yhteistyö kunnan alueella 24 6.8.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö 24 7 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 26 7.1 Vesihuollon kehittäminen ja parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla 26 7.1.1 Verkostojen kattavuus ja ylläpito 26 7.1.2 Suurempien toimintayksiköiden ja toiminta-alueiden muodostaminen 26 7.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet 26
Sonkajärven kunta 3 7.2.1 Yleistä 26 7.2.2 Viemäriverkostojen toiminta-alueiden laajennukset 26 7.3 Nykyiset toiminta-alueet 26 7.4 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet 27 7.5 Organisaatioiden ja yhteistyön kehittäminen 27 7.6 Ehdotettujen toimenpiteiden analyysi 27 7.6.1 Taloudelliset vaikutukset 28 7.6.2 Muut vaikutukset 28 7.6.3 Vaihtoehtojen vertailu 28 8 TOIMENPIDEOHJELMA 29 8.1 Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto 29 8.2 Jätevesien johtaminen ja käsittely 31 8.3 Kustannukset 32 8.3.1 Investointi- käyttökustannusten kattaminen 32 8.3.2 Liittymismaksut ja taksarakenne 32 8.4 Kiireellisyysjärjestys ja aikataulu 33 8.5 Vastuutahot 33 9 SUUNNITELMASTA TIEDOTTAMINEN 34 10 SUUNNITELMAN AJANTASALLA PITÄMINEN JA PÄIVITTÄMINEN 34 11 YHTEENVETO 34
Sonkajärven kunta 4 2 JOHDANTO Vesihuoltolaki, joka astui voimaan 1.3.2001, velvoitti kuntaa laatimaan alueellaan vesihuollon kehittämissuunnitelman ja pitämään suunnitelmaa ajan tasalla. Vesihuoltolain mukaisesti kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti lain velvoitteiden toteuttamiseksi. Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutenkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti. Vesihuoltolaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan siitä, että terveydellisten tai ympäristösuojelullisten syiden tai suuren asiakasjoukon tarpeen vaatiessa ryhdytään toimenpiteisiin tarpeellisen vesihuoltopalvelun turvaamiseksi. Vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollon toteutumisesta toiminta-alueellaan. Kehittämissuunnitelma ei ole kuntaa tai muita tahoja sitova oikeusvaikutteinen suunnitteluasiakirja, vaan vesihuollon tavoitteita määrittelevä asiakirja. Suunnitelmassa on tarpeen osoittaa alueet, jotka on tarkoitus sisällyttää vesihuoltolaitosten toimintaalueisiin. Tarkoituksena on, että vesihuollon kehittämissuunnittelu kytkeytyisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen suunnittelujärjestelmään, jonka mukaista alueiden käytön suunnittelua se hyödyntää ja täydentää. Vesihuollon kehittämissuunnitelma kattaa koko kunnan alueen. Kehittämissuunnitelmassa esitetään kunnan aluetta koskevat vesihuoltopalvelujen kehittämistavoitteet, päämäärät, organisatoriset linjaukset, kehittämissuunnitelman liittyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Kehittämissuunnitelma viestii nykyisille ja tuleville asukkaille, miten kunnassa suhtaudutaan vesihuollon kehittämiseen ja hoidetaan vesihuoltoasioita. 3 VESIHUOLLON NYKYTILA 3.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta Sonkajärven kunta sijaitsee Pohjois-Savossa naapurikuntinaan Iisalmi, Varpaisjärvi, Rautavaara, Sotkamo ja Vieremä. Kunnan aluetta leikkaavat Iisalmi-Kajaani rautatie, länsiosan kautta kulkeva valtatie nro. 5 sekä Meri-Karelia kantatie. Sonkajärven kunta on perustettu 1922. Kunnan kokonaispinta-ala on 1577 km 2. Vesistöä on kokonaispinta-alasta on 104 km 2. Sonkajärven asukasluku 31.12.2009 oli 4694, josta kirkonkylässä ja Sukevan taajamassa asui 3000 asukasta ja haja-asutusalueella asuu noin 1700 asukasta. Kunnan elinkeinoista palveluilla on merkittävä osuus sekä maa- ja metsätaloudella. Kuntaan on kasvanut kaksi hyvin toimivaa kirkonkylätaajamaa; hallinnollinen keskus Sonkajärven kirkonkylä ja viitostien tuntumassa sijaitseva Sukeva. Suunnittelualue kattaa Sonkajärven kunnan alueen. Kunnan länsiosan vesistöt kuuluu Iisalmen reitin latvavesiin ja itäosa Nilsiä reitin latvavesiin. 3.2 Vesihuolto kunnan alueella
Sonkajärven kunta 5 Kunnan vesihuoltolaitos vastaa kirkonkylän, Sukevan taajaman ja Sukevan vankilan vesi- ja jätevesihuollosta. Kunta myy talousvettä kirkonkylän vesilaitokselta usealle vesiosuuskunnalla. Kunnan vesihuoltolaitokseen sisältyy Jyrkän vedenottamo, josta vettä johdetaan myös Jyrkän vesiosuuskunnan verkostoon. Sonkajärven kunnan alueella on toiminnassa useita vesiosuuskuntia ja -yhtymiä. Taulukko 1. Vesihuoltolaitoksiin liittyneet vuonna 2010. ALUE LIITTYNEET liittymät asukkaat Sonkajärven kunnan vesihuoltolaitos 525 2960 Aittokosken vesiosuuskunta 92 300 Hongikon vesiosuuskunta * 24 70 Kauppilanmäen vesiosuuskunta 62 155 Koirakosken vesiosuuskunta * 6 15 Lauttamäen vesiosuuskunta * 30 90 Luotosenkankaan vesiosuuskunta 54 168 Matkusjoen vesiosuuskunta 222 600 Puukonmäen vesiosuuskunta * 3 5 Sonkakosken vesiosuuskunta 78 180 Viisarin vesiyhtiö * 3 10 Yhteensä 1099 4553 * oma vedenottamo Lauttamäen vesiosuuskunnan vedenottamo ja pääosa vesijohtoverkostosta sijaitsee Iisalmen kaupungin puolella. 3.3 Pohjavedenottamot Sonkajärven kunnassa on neljä vedenottamoa. Jalkomäen ja Matilanniemen vedenottamot sijaitsevat kirkonkylässä tai sen välittömässä läheisyydessä. Järvenpään vedenottamo palvelee Sukevan alueen vedenhankintaa. Edellä mainitut vedenottamot ovat Ylä-Savon Vesi Oy:n omistuksessa ja hoidossa. Sonkajärven kunnan omistamalta Jyrkän vedenottamolta vesi pumpataan Jyrkän taajaman ja Jyrkän vesiosuuskunnan verkostoihin. Kaukovalvonnassa ovat vedenottamoiden lisäksi paineenkorotuspumppaamot ja ylävesisäiliöt. Vuonna 2010 vedenottamoilta pumpattiin noin 320 000 m 3 vettä. Pohjavedenottamoiden lupaehtojen mukaiset ottomäärät on koottu taulukkoon 4.
Sonkajärven kunta 6 Taulukko 2. Vedenottamot vuonna 2003. Vedenottamo Käyttöön-ottovuosi Nykyinen otto, m 3 /d / m 3 /a Lupaehto, m 3 /d Jalkomäen vedenottamo - Jalkomän kaivo 1961 350 / 127 750 620 - Matilanniemen kaivo 1982 250 / 91 250 400 Järvenpää 1994 250 / 91 250 - Jyrkkä 1991 12 / 4380 - Yhteensä 870 / 317 550 1020 Jalkomäen vedenottamo Sonkajärven kirkonkylän pohjavedenottamo muodostuu Matilaniemen siiviläputkikaivosta, Jalkomäen kuilukaivosta sekä vedenottamorakennuksesta jossa ovat alkalointilaitteet sekä hoitotilat. Vedenottamon alkalointilaitteiden uusinta valmistui vuoden 2002 alussa. Alkalointiin käytetään natriumhydroksidia (lipeää). Vedenottamo on varustettu natriumhypokloriitin annostelulaitteistolla. Kloorausta käytetään vain poikkeustapauksessa. Klooridesinfiointiin varautumisen lisäksi vedenottamolla on UV-desifiointilaite, jolla käsitellään kaikki kulutukseen johdettava vesi. Jalkomäessä on yksi kuilukaivo. kaivon halkaisija on 3 m ja syvyys noin 5 m. Matilanniemessä on yksi siiviläputkikaivo jonka halkaisija on 400 mm ja siiviläosan pituus 2,5 m. Vedenottamo on varustettu määrämittareilla jotka mittaavat kummastakin kaivosta pumpattavan veden. Laitoksella on jatkuvatoiminen ph-mittari. Vesimäärä ja phmittauksista on seuranta laitoksen automaatiojärjestelmässä. ph-mittauksesta on hälytys käyttöhenkilöstölle. Käyttötiedoista saadaan raportit automaatiojärjestelmästä. Molempien pohjavesiesiintymien pohjavedenpintaa seurataan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan. Itä-suomen vesioikeus on antanut Sonkajärven kunnalle luvan pohjaveden ottamiseen Jalkomäen esiintymästä 620 m 3 /d kuukausikeskiarvona laskettuna (IVO 24/Va/73 141.Hn.72 16.2.1973). Vastaavasti Matilanniemen esiintymästä vedenottolupa on 400 m 3 /d puolivuotiskeskiarvona laskettuna ((IVO 66/VaI/85 149.Hn.85 24.10.1985). Veden hygieeninen laatu on ollut hyvä, lämpökestoisia koleja ja kokonaiskoleja ei ole todettu.
Sonkajärven kunta 7 Kirkonkylän vesilaitoksen uusi valvontatutkimusohjelma on valmistunut vuonna 2004, jonka mukaisesti vedenlaadun valvontaa tehdään. Ylä-Savon Vesi Oy on laatinut alueellisen valvontatutkimusohjelman vuonna 2004, jossa sovellettu vesilaitoskohtaisia ohjelmia. Säteilyturvakeskus on mitannut Sonkajärven kunnan pohjavesikaivojen (Matilanniemi, Jalkomäki, Sukevan Järvenpää ja Jyrkkä) radioaktiivisuuden 16.2.1994 toimitetuista näytteistä. Säteilyarvot olivat alhaiset, alle määritysrajan tai lähellä sitä. Pohjaveden suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä määritettiin molempien pohjavesiesiintymien AOX (orgaaniset klooriyhdisteet). AOX-arvo oli molempien esiintymien vesissä alle määritysrajan. Lisäksi Jalkomäen esiintymän vedestä määritettiin TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä) ja sen arvo oli 0,96 mg/l eli selvästi alle laatutavoitteiden. Järvenpään vedenottamo Järvenpään vedenottamoon sisältyy kuilukaivo ja siiviläputkikaivo sekä vedenkäsittelyrakennus. Vedenottamo sijaitsee noin 9 km taajamasta luoteeseen. Alkalointiin käytetään natriumhydroksidia (lipeää). Sonkajärven kunta on hankkinut siirrettävän natriumhypokloriitin annostelulaitteen, jota voidaan tarvittaessa käyttää verkostoon johdettavan veden desinfiointiin. Vedenottamo on varustettu määrämittarilla, joka mittaa kummastakin kaivosta pumpattavan veden. Laitoksella on jatkuvatoiminen ph-mittari. Vesimäärä ja phmittauksista on seuranta laitoksen automaatiojärjestelmässä. ph-mittauksesta on hälytys käyttöhenkilöstölle. Käyttötiedoista saadaan raportit automaatiojärjestelmästä. Pohjavesiesiintymän pohjavedenpintaa ja vedenpumppausta seurataan hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan. Järvenpään vedenottamolta on tähän saakka pumpattu vettä alle 250 m 3 /d, joten pohjavedenottamiseksi ei ole tarvittu hakea vesioikeuden lupaa. Jyrkän vedenottamo Jyrkän vedenottamoon sisältyy yksi kuilukaivo sekä vedenkäsittelyrakennus. Vedenottamo sijaitsee noin 2 km taajamasta luoteeseen. Alkalointia varten vedenottamolle on asennettu painesuodatin. Alkaloivana massana käytetään dolomiittipohjaista Magno-Dol massaa. Käsittely nostaa veden ph-, sähkönjohtavuusarvoja, alkaliteettia ja kovuutta. ja alentaa hiilidioksidi-, rauta ja mangaanipitoisuutta. Sonkajärven kunta on hankkinut siirrettävän natriumhypokloriitin annostelulaitteen, jota voidaan tarvittaessa käyttää verkostoon johdettavan veden desinfiointiin. Jyrkän vedenottamolta pumpataan talousvettä verkostoon nykyisin noin 12 m 3 /d.
Sonkajärven kunta 8 Vedenjakelu ja verkostot Sonkajärven keskustaajamassa sijaitsee jalallinen ylävesisäiliö tilavuudeltaan 350 m 3. Sukevan vesilaitokseen sisältyy jalallinen ylävesisäiliö keskusvankilan alueella säiliön vesitilavuus on 350 m 3. Taulukko 3. Vesisäiliöt Säiliö Kirkonkylän ylävesisäiliö Sukevan ylävesisäiliö Tilavuus m 3 350 350 Vesipinta, +150 +189 Kirkonkylän, Sukevan ja Jyrkän vesijohtoverkostot ovat pääosin muovijohtoja. Kirkonkylän vesijohtoverkoston kokonaispituus on noin 19 km, josta muoviputkea 19 km ja valurautaputkea noin 3 km. Sukevan verkoston pituus on 27 km, josta muoviputkea 24 km ja valurautaputkea noin 3 km. Sonkajärven kunnan vesilaitoksen verkostovesi on täyttänyt STM:n asetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset (taulukko 5.). Taulukko 4. Kirkonkylän, Sukevan ja Jyrkän vesijohtoverkoston veden laatu keskimäärin vuonna 2010. Analyysi Yksikkö Kirkonkylän Sukevan verkostoveskostovesi Jyrkän ver- verkostovesi Ammonium mg/l < 0,006 < 0,006 < 0,02 Enterokokit kpl/100ml 0 0 0 E.koli kpl/100ml 0 0 0 Koliformiset bakteerit kpl/100ml 0 0 0 Hiilidioksidi mg/l 12 < 2 17 Kloridi mg/l 7,7 < 1,1 Alkaliteetti mmol/l 1,7 0,38 0,19 Kokonaiskovuus dh 2,3 0,49 0,5 Mangaani µg/l 11,1 < 10 < 10 Nitraatti mg/l 7,8 0,42 50 Nitriitti mg/l < 0,02 < 0,02 < 0,01 Permanganaattiluku mg/l < 4 < 4 2,1 ph 7,6 7,4 6,1 Rauta µg/l < 38 < 30 < 10 Sähkönjohtavuus µs/cm 243 44,6 27 Sulfaatti 9,5 1,8 Väri mgpt/l < 10 < 5 < 5 Sameus FTU 0,27 < 0,11 0,09
Sonkajärven kunta 9 Vesiosuuskunnat ja -yhtymät Aittokosken vesiosuuskunta Osuuskunta ostaa veden Sonkajärven kunnan vesilaitokselta. Aittokosken vesiosuuskuntaan on liittynyt 92 kiinteistöä. Asukkaita liittyneissä kiinteistöissä on noin 300. Vuonna 2003 osuuskunnan vedenkulutus oli noin 40 m 3 /d. Osuuskunta on arvioinut uusien liittyjien määräksi kuluvalla vuosikymmenellä 10. Hongikon vesiosuuskunta Hongikon vesiosuuskunnalla on oma vedenottamo, jota on peruskunnostettu vuonna 2003. Vedenottamon peruskunnostukseen sisältyi toisen kuilukaivon rakentaminen, pumppujen ja ohjauslaitteiden uusiminen. Pumppuja ohjataan taajuusmuuttajalla. Vedenottamon kunnostuksen ohella vuonna 2003 osuuskunnan vesijohtoverkostoa laajennettiin ja rakennettiin yhdysvesijohto Lauttamäen vesiosuuskunnan verkostoon sekä rakennettiin yksi paineenkorotuspumppaamo. Osuuskunnan verkostoon on liittynyt Palosenmäen palvelukoti. Esiintymän pohjavesi, johon vedenottamo on rakennettu, on tyypillisesti hapanta (ph 6,5). Pohjavesi on tavanomaista kovempaa (2,5 dh) josta syystä vesi ei ole erityisen korrodoivaa metalliputkistojen kannalta. Kulutukseen johdettavaa vettä ei käsitellä. Osuuskunnan vedenkulutus on noin 30 m 3 /d. Kauppilanmäen vesiosuuskunta Kauppilanmäen vesiosuuskunnan toiminta-alue sijoittuu Vieremän ja Sonkajärven kuntien alueelle. Osuuskunta ostaa veden Iisalmen kaupungin Marjomäen vedenottamolta. Kauppilanmäen vesiosuuskuntaan on liittynyt 62 kiinteistöä. Asukkaita liittyneissä kiinteistöissä on noin 155. Vuonna 2003 osuuskunnan vedenkulutus oli noin 145 m 3 /d. Osuuskunta on arvioinut uusien liittyjien määräksi kuluvalla vuosikymmenellä 50. Koirakosken vesiosuuskunta Koirakosken vesiosuuskunta sijaitsee noin 20 km kaakkoon Sonkajärven kirkonkylästä. Osuuskunnalla on oma vedenottamo. Osuuskunnan vesijohtoverkostoon on liittynyt palvelukoti. Lauttamäen vesiosuuskunta Lauttamäen vesiosuuskunnan toiminta-alue sijaitsee pääosin Iisalmen kaupungin puolella. Sonkajärveltä osuuskuntaan on liittynyt muutama kiinteistö. Osuuskunnalla on oma vedenottamo, josta kulutukseen on pumpattu keskimäärin noin 60 m 3 /d. Luotosenkankaan vesiosuuskunta Vesiosuuskuntaan on liittynyt 54 kiinteistöä. osuuskunnalla on oma vedenottamo, joka käsittää ø 2500 betonirengaskaivon ja kalkkikivisuodattimen. Veden pumppaamiseksi verkostoon on asennettu kolme pumppua, joita ohjataan taajuusmuuttajalla. Osuuskunnan vedenkulutus on nykyisin noin 14 000 m 3 /vuosi = 40 m 3 /d.
Sonkajärven kunta 10 Luotosenkankaan vesiosuuskunnalle on laadittu talousveden valvontatutkimusohjelma 19.2.2004. Kulutukseen johdettu vesi on täyttänyt STM:n asetuksen mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset. Matkusjoen vesiosuuskunta Osuuskunta ostaa veden Sonkajärven kunnan vesilaitokselta. Matkusjoen vesiosuuskuntaan on liittynyt 222 kiinteistöä. Asukkaita liittyneissä kiinteistöissä on noin 600. Vuonna 2003 osuuskunnan vedenkulutus oli noin 155 m 3 /d. Osuuskunta ostaa veden Sonkajärven kunnan vesilaitokselta. Osuuskunta on arvioinut uusien liittyjien määräksi kuluvalla vuosikymmenellä 40. Osuuskunnan jakaman vedenlaadun tarkkailu sisältyy Sonkajärven kirkonkylän valvontatutkimusohjelmaan. Ohjelmaan sisältyy yksi vedenlaadun tarkkailupiste osuuskunnan vesijohtoverkostossa Mansikkavirralla. Puukonmäen vesiosuuskunta Puukonmäen vesiosuuskunta sijaitsee noin 10 km itään Sonkajärven kirkonkylästä. Osuuskuntaan on liittynyt 3 kiinteistöä ja niissä asukkaita on 5. Osuuskunnalla on oma vedenottamo, joka sisältää seuraavat osiot: - betonirengaskaivo ø 1500 mm - pumppaamorakennus - verkostovesipumppuja 1 kpl - painevesisäiliö 500 l Sonkakosken vesiosuuskunta Sonkakosken vesiosuuskuntaan on liittynyt 78 kiinteistöä. Asukkaita liittyneissä kiinteistöissä on noin 180. Vuonna 2003 osuuskunnan vedenkulutus oli noin 40 m 3 /d. Osuuskunta ostaa veden Sonkajärven kunnan vesilaitokselta. Osuuskunnan jakaman vedenlaadun tarkkailu sisältyy Sonkajärven kirkonkylän valvontatutkimusohjelmaan. Ohjelmaan sisältyy yksi vedenlaadun tarkkailupiste osuuskunnan vesijohtoverkostossa Sonkakosken koululla. Viisarin vesiosuuskunta Viisarin vesihuoltoyhtiö sijaitsee 3 km Sonkakoskelta koilliseen. Yhtymällä on oma vedenottamo. 3.4 Viemärilaitokset Sonkajärven kirkonkylän viemärivedet on vuodesta 2003 lähtien johdettu rakennettua siirtoviemäriä pitkin Iisalmen kaupungin viemäriverkostoon ja edelleen käsiteltäväksi Iisalmen vesi- ja viemärilaitoksen Vuohiniemen jätevedenpuhdistamolla. Sukevan taajaman ja Sukevan vankilan jätevedet käsitellään Sukevan taajamaan vuonna 1997 valmistuneella jätevedenpuhdistamolla.
Sonkajärven kunta 11 Sukevan jätevedenpuhdistamo Sukevan puhdistamolle tuleva vesi on käytännössä kokonaan yhdyskuntajätevettä.. Vuonna 2010 jätevettä tuli laitokselle keskimäärin 188 m 3 /d. Vuotovesien määrä on kohtalainen vuotovesien rajoittamistoimenpiteistä huolimatta. Sukevan puhdistamo on valmistunut vuonna 1998. Puhdistamo on tyypiltään biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Fosforin saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia, ph:n säätöön vesilaitoskalkkia ja polymeeria selkeytystuloksen parantamiseksi.. Puhdistamolle ei tule teollisuuden prosessivesiä. Prosessivaiheet: Esikäsittely Siivilöinti ja hiekanerotus Ilmastus: V = 2 x 175 m 3 = 350 m 3 Jälkiselkeytys: A = 2 x 25 m 2 = 50 m 2, Lietteensakeuttamo A = 10 m 2, V = 40 m 3 Lietteen kuivaus Turvesuodatusaltaat 2 x 125 m 2 =250 m 2 Laitoksella on automaattiset näytteenottimet ja rekisteröivät virtaamamittauslaitteet tulevalle ja lähtevälle vedelle. Taulukko 5. Sukevan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ja tulokuormitus vuonna 2003. Mitoitus Vuosi 2010 Asukasvastineluku as 1 600 690 Q keskim m 3 /d 400 188 q max m 3 /h 75 BHK 7 kg/d 100 37 Kok. Fosfori kg/d 4 1,5 Tilakuorma ilmastuksessa kg BHK 7 /m 3 /d 0,28 0,1 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen päätöksen mukaan jätevesien vesistöön johdettavan jäteveden laadun ja käsittelytehon tulee täyttää seuraavat ehdot: BHK 7 ATU < 15 mg/l, puhdistusteho > 90 % Fosfori < 0,6 mg/l, puhdistusteho > 90 % Sukevan puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2010 yhteensä 68721 m 3 jätevettä eli keskimäärin 188 m 3 /d. Ohituksia puhdistamolla ei ollut vuonna 2010. Puhdistamo on mitoitettu 400 m 3 /d jätevesimäärälle, joten keskimääräinen jätevesimäärä oli 47 % mitoitusvirtaamasta. Vuonna 2010 lietekuormitus on ollut 0,06-0,10 kgbhk 7 /kgss*d, joten laitos on toiminut matalakuormitteisena. Tilakuorma on ollut 0,18-0,81 kg BHK 7 /m 3 /d.
Sonkajärven kunta 12 Taulukko 6. Sukevan jätevedenpuhdistamon toimivuus vuonna 2009. Parametrit lupaehto, mg/l puhdistettu vesi, puhdistus tehovaatimus, puhdistusteho, % mg/l % BHK 7 15 10 > 90 95 kok.fosfori 1,0 0,43 > 90 95 kok.typpi 52 - Kaikki arvot täyttävät puhdistamolle asetetut vaatimukset. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Pieniveteen. Sukevan puhdistamon vesistötarkkailuohjelman on laatinut Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy. Sukevan taajaman jätevesien purkuvesistö on suhteellisen vähävetinen reittivesistö. Tällöin veden laatu herkästi heijastelee vuoden sääoloja eli hajakuormituksen suuruutta. Lietteenkäsittely Sukevan jätevedenpuhdistamoilla prosessista poistettu ylijäämäliete kuivataan turvesuodatusaltaissa ja kuljetetaan jatkokäsittelyyn Iisalmeen Peltomäen jätekeskukseen. Jyrkän jätevedenpuhdistamo Jyrkän jätevedenpuhdistamo on valmistunut vuoden 2009 lopulla. Puhdistamo on tyypiltään biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Flokkauskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Rakennetulla puhdistamolla käsitellään Jyrkän taajaman asumajätevedet sekä taajamassa sijaitsevien matkailukohteiden jätevedet. Puhdistamolle ei tule teollisuuden prosessivesiä. Prosessivaiheet: Esikäsittely Siivilöinti Esiselkeytys A = 6,7 m 2 Ilmastus: V = 27 m 3 Flokkaus Jälkiselkeytys: A = 10,9 m 2 Lietteensakeuttamo V = 15 m 3 Laitoksella on automaattiset näytteenottimet ja rekisteröivät virtaamamittauslaitteet tulevalle vedelle. Taulukko 7. Jyrkän jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ja tulokuormitus vuonna 2010. Mitoitus Vuosi 2010 Asukasvastineluku as 120 Q keskim m 3 /d 20 3 BHK 7 kg/d 7 1 Kok. Fosfori kg/d 0,3 0,1
Sonkajärven kunta 13 3.4.1 Viemäriverkostot Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antaman päätöksen mukaan vesistöön johdettavan jäteveden laadun ja käsittelytehon tulee täyttää seuraavat ehdot: BHK 7 ATU < 20 mg/l, puhdistusteho > 95 % Fosfori < 1,0 mg/l, puhdistusteho > 90 % Kemiallinen hapenkulutus < 125 mg/l, puhdistusteho > 75 % Sakeutettu liete kuljetetaan käsiteltäväksi Sukevan taajaman jätevedenpuhdistamolle. Kirkonkylän ja Sukevan taajaman verkostot rajoittuvat kaava-alueelle. Verkostot on kokonaan erillisviemäröity. Kirkonkylän viemäriverkoston yhteispituus on noin 20 km, josta muoviviemäreitä on 15 km ja betoniviemäreitä 5 km. Vesihuoltolaitos on saneerannut vanhoja viemäreitä ja kaivoja Sonkajärven kirkonkylän alueella tehdyn vuotovesien vähentämissuunnitelman mukaisesti. Sukevan taajaman viemäriverkoston pituus on noin 8 km, josta muoviputkea 5 km ja betoniputkea noin 3 km. Vesihuoltolaitos on saneerannut vanhoja viemäreitä ja kaivoja Sukevan taajamassa tehdyn vuotovesien vähentämissuunnitelman mukaisesti. Jyrkän taajaman viemäriverkostoa laajennettiin merkittävästi vuonna 2009. Verkoston laajennuksen päätarkoitus oli taajaman viemärivesien kokoaminen uudelle jätevedenpuhdistamolle. 4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET 4.1 Toimintojen kehitysnäkymät kunnassa Asutus Väestön väheneminen johtuu pääosin muuttotappiosta erityisesti haja-asutusalueelta, mutta myös jossakin määrin luonnollisen väestönmuutoksen tappiollisuudesta (syntyneitä on vähemmän kuin kuolleita). Taulukko 8. Sonkajärven väestökehitysennuste vuoteen 2040 asti (Tilastokeskus). 2010 2020 2030 2040 Koko kunta 4637 4297 4029 3702 Elinkeinot ja palvelut Sonkajärven työpaikat toimialoittain jakautuu seuraavasti: - palvelut 51,1 % - jalostus 15,9 % - alkutuotanto 30,2 % Koska järjestetty vesihuolto mahdollistaa osaltaan karjatalouden harjoittamisen ja maaseutuelinkeinojen synnyn, tulee maaseutualueilla toimivien yritysten vesihuollon toimintavarmuus ja tarpeet ottaa huomioon vesihuollon kehittämisessä.
Sonkajärven kunta 14 Vapaa-ajan toiminnot Sonkajärven kunnassa on kesäasuntoja 690 kpl. Kesäasuntojen lukumäärän arvioidaan lisääntyvän vuosittain 10-20 asunnolla. 4.2 Vesihuolto nykyisillä toiminta-alueilla 4.2.1 Talousvesi Talousveden laatu ja riittävyys Sonkajärven kunnassa ominaisvedenkulutuksen oletetaan pysyvän jokseenkin samalla tasolla kuin nykyisinkin. Väestön vähenemisen ansiosta veden kokonaiskulutuksen odotetaan kuitenkin hieman laskevan. Kunnan vesilaitoksen toimittama talousvesi riittää hyvin. Verkostovesi on täyttänyt kaikki talousveden laatuvaatimukset. Verkostojen kunto Sonkajärven vesijohtoverkostojen vuotovesiprosentti on noin 5 %, joten vesijohtoverkostoissa ei vuotojen takia ole välitöntä saneeraustarvetta. Verkoston kokonaispituuden huomioon ottaen on kuitenkin varauduttava säännölliseen kunnostusohjelman käynnistämiseen. 4.2.2 Jätevesi Jäteveden käsittely Sukevan jätevedenpuhdistamo Pohjois-Savon ympäristökeskus antoi Sonkajärven kunnalle Sukevan puhdistamolle ympäristöluvan 21.12.2007. Lupapäätöksen määräysten tarkistamista koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 30.6.2017 mennessä lupaviranomaiselle. Jyrkän jätevedenpuhdistamo Pohjois-Savon ympäristökeskus on antanut Sonkajärven kunnalle luvan jätevesien johtamiseen vesistöön Jyrkän jätevedenpuhdistamolta 14.1.2008. Lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Lupamääräysten tarkistamiseksi luvan haltijan on toimitettava uusi hakemus 31.7.2017 mennessä Verkostojen kunto Viemäriverkostoa on kunnostettu, mutta verkostosaneeraustarvetta on yhä edelleen. Sukevan taajaman viemäriverkostojen vuotovesien vähentämiseen tähtäävän selvityksen Sonkajärven kunta teetti vuonna 1996. Tutkimusta täydennettiin vuonna 2001. Kirkonkylän vuotovesiselvitys tehtiin vuonna 2001. 4.2.3 Hulevesi Kirkonkylään on rakennettu hulevesiverkostoa noin 2,5 km ja Sukevan taajamaan noin 2 km. Suurin osa hulevesistä johdetaan vesistöihin avo-ojissa.
Sonkajärven kunta 15 4.3 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Sonkajärven vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella, mutta välittömässä läheisyydessä on kiinteistöjä, joiden liittäminen vesihuoltoverkostoihin olisi sekä kiinteistöjen että haltijoiden, vesihuoltolaitoksen että myös ympäristön edun mukaista. 4.3.1 Vesihuoltoverkostojen tarvealueet 4.3.2 Haja-asutusalueet Talousvesi Uudet asemakaavoitettavat asuin- ja yritysalueet edellyttävät kunnallistekniikan rakentamista. Taajaan asutut alueet, yksittäisten kiinteistöjen aivan vesihuoltolaitoksen toimintaalueiden välittömässä tuntumassa ovat selkeitä vesijohtoverkostojen tarvealueita. Jätevesi Myös viemäriverkosto tulee rakentaa uusille kaavoitettaville alueille. Taajaan asutut alueet, yksittäisten kiinteistöjen aivan vesihuoltolaitoksen toimintaalueiden välittömässä tuntumassa ovat selkeitä viemäriverkostojen tarvealueita. Erityisesti viemäriverkoston tarvealueina on huomattava pohjavesi- ja ranta-alueilla sijaitsevat viemäröimättömät alueet. Yhteisviemäröinnin edistämiseksi maaseutualueen kiinteistön omistajilta tiedustellaan halukkuutta liittyä Sonkajärven kunnan viemäriverkostoon tai alueelliseen yhteishankkeeseen kartoitettaessa kiinteistöjen nykyisiä jätevesijärjestelmiä. Talousvesi Haja-asutusalueilla talouksien kaivovesi ei aina täytä talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia. Veden riittävyydessä on myös esiintynyt puutteita. Jätevesi Ympäristösuojelulain ja hajajätevesiasetuksen määräykset: Ympäristösuojelulain muutokset tulivat voimaan 9.3.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yleiset tavoitteet on määritelty 10. maaliskuuta 2011 hyväksytyssä asetuksessa, joka tuli voimaan 15.3.2011. Uudessa hajajätevesiasetuksessa talousjätevesien käsittelylle määritetty puhdistustehon vähimmäisvaatimustaso on seuraava: - orgaanisen aineen osalta 80 % - kokonaisfosforin osalta 70 % - kokonaistypen osalta 30 % Tiukempaa jätevesien käsittelyn vaatimustasoa sovelletaan vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella ja sellaisilla ranta-alueilla, joissa vesienhoitosuunnitelmis-
Sonkajärven kunta 16 sa hajajätevesien aiheuttama kuormitus on arvioitu merkittäväksi vesien hyvän tilan saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta. Puhdistustehon ankarampi ohjeellinen puhdistustaso asetuksessa on seuraava: - orgaanisen aineen osalta 90 % - kokonaisfosforin osalta 85 % - kokonaistypen osalta 40 % Uuden asetuksen muutokset koskevat vuoden 2004 alun jälkeen rakennettuja jätevesijärjestelmiä heti säädösten voimaantultua. Ennen vuotta 2004 rakennettujen käyttökuntoisten jätevesijärjestelmien tulee täyttää uudet vaatimukset 15.3.2016 mennessä. Asetuksen muutoksella ei ole vaikutusta rakentamisen lupamenettelyihin. Mahdollisuudet poikkeuksiin Voimaan tulleessa hajajätevesiasetuksessa on annettu mahdollisuus poikkeuksiin. Jätevesien puhdistamisen vaatimuksesta vapautuvat kiinteistönomistajat, jotka asuvat kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011. Jos kiinteistön jätevesistä kuitenkin jossain erityistapauksissa aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa, voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan. vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa-ajan asuntoja. Jos kiinteistön hallinnassa tapahtuu muutos eikä ikäehto toteudu, automaattivapautus raukeaa. Ympäristösuojelulain muutoksella on täsmennetty määräaikaisen vapautuksen edellytyksiä. Poikkeuksen perusteena laissa on erikseen mainittu pitkäaikainen sairaus ja työttömyys. Näissä erityisen vaikeassa elämäntilanteessa oleville kiinteistön haltijoille voidaan hakemuksesta myöntää enintään viideksi vuodeksi kerallaan vapautus asetuksen vaatimuksista. Vapautus voidaan myöntää myös niille kiinteistöille, joihin ulotetaan vesihuoltolaitoksen viemäri lähivuosina 15.3.2016 jälkeen. Sakokaivolietteet Haja-asutusalueella muodostuva sako- ja umpikaivojäteveden määrä tulee kasvamaan. Sukevan jätevedenpuhdistamon kuormitus on nykyisin noin 40 % mitoituskuormasta, joten puhdistamolla voidaan ottaa vastaan huomattavasti nykyistä suuremmat lietemäärät käsittelytuloksen siitä mainittavasti heikkenemättä. Kunnan eteläosasta sako- ja umpikaivolietteet ohjataan Iisalmen kaupungin Vuohiniemen puhdistamolle käsiteltäväksi, jossa Sonkajärven kunnan puolelta tuotavilla lietteillä ei ole mainittavaa vaikutusta jätevedenpuhdistamon kokonaiskuormitukseen.
Sonkajärven kunta 17 5 ARVIO VESIHUOLLON TOIMINTAVARMUUDESTA 5.1 Vesihuoltolaitosten toimintavarmuus Sonkajärvellä vedenhankinnan osalta toimintavarmuus on hyvä ja vedenottokapasiteetti näillä näkymin riittävä. Sukevan alueelle vesi johdetaan pelkästään Järvenpään vedenottamolta. Haja-asutusalueella toimivien muiden vesiosuuskuntien vedenjakelu keskeytyy välittömästi sähkön saannin estyessä, koska ko. laitoksilla ei ole ylävesisäiliötilavuutta. Jätevesien käsittelyn toimintavarmuuteen vaikuttaa merkittävästi myös viemäriverkoston kunto ja sitä pitkin tulevien hule- ja vuotovesien määrä, joka Sonkajärvellä on ollut vuositasolla noin 25 %. Tavoitteena olisi saada vuotovesimäärä noin 20 %:n tasolle. Tämä edellyttää suunnitelmallista viemäriverkostojen saneerausta. Ensisijaisesti vanhat betoniviemärit tulisi saneerata. Sonkajärven kunnan vesilaitoksen kirkonkylän vedenjakelun osalta toimintavarmuus on Sukevan aluetta lukuun ottamatta hyvä. Kirkonkylän ja Iisalmen kaupungin verkostojen välille on rakennettu yhdysjohto vedenjakelun toimintavarmuuden parantamiseksi. Joitakin haja-asutusalueella toimivista vesiosuuskunnista ovat yhden vedenottamon varassa. Jätevedenpuhdistamon toiminnalle suurimman riskitekijän muodostaa öljyjen, kemikaalien ja myrkkyjen pääsy viemärivesiin ja sen seurauksena jäteveden puhdistusasteen alenemisen. Vuotovedet heikentävät laitoksen toimintavarmuutta. 5.2 Raakavesilähteiden riittävyys ja tila Sonkajärven kunnan alueella on kohtuullisesti pohjavesivaroja. Pohjavesialueilla on myös jonkin verran kiinteistökohtaisen jätevesihuollon varassa olevia talouksia. Jalkomäen, Matilanniemen ja Sukevan Järvenpään pohjavesialueille on laadittu suojelusuunnitelmat vuonna 1994. Pohjavesien suojeluun liittyvistä asioista tulee jatkossa huolehtimaan Ylä-Savon Vesi Oy. Pohjavesien suojeluun kuuluvat tehtävät ja velvoitteet on kirjattu osakassopimuksessa 17.6.2003 Ylä-Savon Vesi Oy:n tehtäviksi. Sonkajärven kunnan alueella sijaitsevat talousvedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet ja niiden arvioidut kokonaisantoisuudet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 9. Pohjavesialueet. NIMI NUMERO LUOKKA ARVIOITU ANTOISUUS Jalkomäki 0876201 I 657 Kiukoonkangas 0876207 I 600 Selkäniemi 0876211 II 125 Luotosenkangas 0876213 I 414 Järvenpää 0876216 I 268 Yhteensä 2 064 m 3 /d
Sonkajärven kunta 18 Jalkomäen ja Järvepään pohjavesialueille on laadittu pohjavesialueiden suojelusuunnitelma vuonna 1994. Suojelusuunnitelmaa käytetään ohjeena viranomaistoiminnassa kuten maankäytön suunnittelussa, vesilain mukaisessa pohjaveden muuttamis- ja pilaantumiskieltojen valvonnassa, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnassa, vesiensuojelua koskevien ennakkoilmoituksia tarkastettaessa, jätehuollon suunnittelussa sekä terveydensuojelulain ja maa-aineslain mukaisia lupia myönnettäessä. Pohjaveden suojelussuunnitelmien uudistaminen on vireillä ja ne valmistuvat vuoden 2011 lopussa. 5.3 Varautuminen poikkeustilanteisiin Sonkajärven kunnalla on vuonna 2003 päivitetty vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma vesi- ja jätevesihuollon järjestämiseksi poikkeusoloissa. Kirkonkylän kahta vedenottamoa, Matilanniemi ja Jalkomäki voidaan käyttää erikseen ja yhdessä. Säännöstellyn vedenjakelun minimimäärä asutuksen vedentarpeisiin on 50 l/as/d sekä sairaaloiden vedentarpeisiin 150 l/d/hoitopaikka. Laitokselle on asetettu valmiustavoitteet, jotka luokitellaan kolmeen vaiheeseen: perusvalmius, tehostettu valmius ja täysvalmius. Perusvalmius on tila, jota ylläpidetään normaaliaikana. Tehostetulla valmiudella hallitaan uhkaava tai syntynyt poikkeustilanne ja mahdollistetaan täysvalmiuteen siirtyminen lyhyessä ajassa. Valmiuslain mukaisissa poikkeustilanteissa toiminta tapahtuu kunnan johtokeskuksen alaisuudessa ja käytännön työskentelyä johtaa laitoksen valmiuspäällikkö.
Sonkajärven kunta 19 6 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET KUNNASSA 6.1 Palveluiden parantamisen päämäärät Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla vesihuollon kehittäminen kohdistuu palvelujen kehittämiseen, toiminta-alueiden sisällä olevien mutta ilman vesi- ja/tai viemäriliittymää olevien kiinteistöjen verkostoihin liittämiseen ja hallittuun toiminta-alueiden laajentamiseen. Haja-asutusalueilla vesihuollon kehittämistarpeet liittyvät toisaalta juomaveden sekä määrän että laadun turvaamiseen ja toisaalta jätevesien käsittelyn tehostamiseen. Sonkajärven haja-asutusalueiden vesihuollon kehittämisen erityinen painopiste liittyy vesistöjen hajakuormituksen vähentämiseen ja jätevesien käsittelyn tehostamiseen rantaalueilla. Ympäristösuojelulain muutokset tulivat voimaan 9.3.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn yleiset tavoitteet on määritelty 10. maaliskuuta 2011 hyväksytyssä asetuksessa, joka tuli voimaan 15.3.2011. Sonkajärven kunnan vesihuoltopalveluiden parantamisen painopisteet ovat: Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen liittäminen vesijohto- ja viemäriverkkoon Verkostoihin liittyneiden palvelutason ylläpitäminen o Talousveden turvaaminen o Kirkonkylän viemäriverkoston saneeraus o Sukevan taajaman viemäriverkoston saneeraus Toiminta-alueen hallittu laajentaminen o Toiminta-alueen laajentaminen Haja-asutuksen talousveden laadun parantaminen o Laatuongelmien selvittäminen ja lievittäminen o Veden laatuongelmien vaivaamien kiinteistöjen auttaminen Haja-asutusalueiden talousveden määrän turvaaminen o Veden riittävyysongelmien vaivaamien kiinteistöjen auttaminen o Vesiosuuskuntien perustamisen edistäminen o Yhdysvesijohtojen rakentaminen Vesihuoltolaitoksen jätevedenkäsittelyn lupaehtojen edellyttämän tason turvaaminen o Vuotovesien määrän vähentäminen o Vedenpuhdistamoiden saneeraus o Kokonaistypenpoiston toteuttaminen (Sukeva) Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn tehostaminen o Uuden asetuksen mukaiset toimenpiteet Hajakuormituksen vähentäminen o Kiireellisyysaikataulu toteuttamiselle o Ohjeistus kiinteistökohtaisen puhdistamon rakentamiseen
Sonkajärven kunta 20 o Valvonnan ja katselmusten tehostaminen o Ympäristösuojelumääräysten (v. 2011) mukainen toiminnanohjaus Tiedottamisen tehostaminen o Säädökset ja määräykset o Haja-asutuksen jätevesiasetus Asetuksessa haja-asutusalueen jätevesistä sanotaan: Jos jätevesijärjestelmää rakennettava tai sen toimintaa tehostettava, tätä koskeva suunnitelma on liitettävä tarvittavaan maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tehtävään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen taikka rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Sonkajärven kunnassa rakennusluvat käsittelee rakennustarkastaja tai rakennuslautakunta. Rakennuslautakunnan toimenkuvaan soveltuu seurata haja-asutusalueella olevien tai muodostuvien pienten taaja-asutusalueiden (5-10 kiinteistöä) jätevesien käsittelyä ja ohjata yhteisviemäröinti ja jätevesienkäsittelyhankkeiden toteutumista. 6.2 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun Vesihuoltolaitoksen investointien suunnittelu on sidoksissa kunnan muuhun suunnittelutyöhön, koska mm. kaavoitus määrää tulevia vesihuollon tarvealueita. Erityisesti vapaa-ajan osalta maankäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon vesihuollon järjestämismahdollisuudet alueella. 6.3 Kytkeytyminen yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Asianmukaisten vesihuoltopalvelujen järjestäminen on edellytys yhdyskuntarakenteen kehittymiselle. 6.4 Kytkeytymien maankäytön suunnitteluun 6.4.1 Maankäytön nykytila Rakennusjärjestys Rakentamista kunnassa ohjataan 1.4.2002 hyväksytyllä rakennusjärjestyksellä, jonka sisältö on yhtenevä muiden Ylä-Savon kuntien kanssa. Sonkajärven kunta on uudistamassa rakennusjärjestystään yhdessä muiden Ylä-Savon kuntien kanssa. Valtuuston hyväksyttäväksi uusi rakennusjärjestys on tarkoitus saada vuoden 2011 keväällä. Maakuntakaavoitus Ylä-Savon alueella on voimassa Pohjois-Savon liitossa laadittu Ylä-Savon seudun maakuntakaava. Maakuntakaavalla määritellään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet maakunnan kehittämisen kannalta. Se on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa sekä muussa alueiden käytön järjestämisessä. Yleiskaavoitus Sonkajärven kunnan alueella on seuraavia voimassa olevia oikeusvaikutteisia yleiskaavoja: 1. Sälevän rantaosayleiskaava 2. Jyrkän osayleiskaava 3. Taajaman ympäristön yleiskaava
Sonkajärven kunta 21 4. Sukevan osayleiskaava 5. Itä-Sonkajärven rantaosayleiskaavat 6. Nurmijoen rantaosayleiskaavat Edellä mainittujen lisäksi Aittokosken alueella on oikeusvaikutukseton Aittokosken osayleiskaava. Aittokosken osayleiskaava on kunnanhallituksessa hyväksytty 11.4.1984. Rantayleiskaavoitus Itä-Sonkajärven ja Nurmijoen ranta-alueille on laadittu rantayleiskaavat. Nurmijoen kaava on Pohjois-Savon ympäristökeskus vahvistanut 30.9.1996. Itä-Sonkajärven kaava on saanut lainvoiman KHO:n 28.8.1997 tekemän päätöksen jälkeen. Asemakaava Kirkonkylän alueelle on laadittu yhtenäinen asemakaava. Valtuusto on hyväksynyt kaavan 2.9.2003. Vuoden 2009 aikana on tullut vireille asemakaavan muutoksia. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä touko-kesäkuussa 2010 ja valtuustoon kaava on tarkoitus saada syksyllä 2011. Sukevan koko asemakaava-alueella on voimassa 24.4.2006 hyväksytty asemakaava. Alueella ei ole tiedossa muutostarpeita. Ranta-asemakaavoitus Sonkajärven kunnan alueella on kolme ranta-asemakaavaa: 1. Hernejärvi ja Sälevän järven ranta-alueita koskeva 2. Sonkajärven Pihlajasaarta koskeva 3. Matkusjoen varrella Venäänkosken seutua koskeva Palstoitussuunnitelmat Jyrkän ja Koirakosken alueille on vuonna 1985 laadittu pienialaiset palstoitussuunnitelmat, joilla on etsitty rakentamiseen soveltuvia alueita. Mansikkavirralle on laadittu palstoitussuunnitelma vuonna 1989 ja Koirakoskelle vuonna 1992. Molemmat suunnitelmat ovat kunnanvaltuuston hyväksymiä. Savonvirran alueelle on laadittu palstoitussuunnitelma vuonna 1988. Alue on kokonaisuudessaan toteutunut. Kunta on saanut omistukseensa uusia maa-alueita Savonvirralta. Uudelle alueelle on laadittu alustava palstoitussuunnitelma talven 1997-98 aikana. Tavoitteena on, että laaditut palstoitussuunnitelmat tulevaisuudessa korvautuvat asemakaavoilla tai osayleiskaavoilla. 6.5 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet 6.5.1 Vesihuollon maksuilla katettava rahoitus ja taksarakenne Vesihuoltolain mukaan kaikki vesihuoltopalvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset tulisi pitkällä aikavälillä pystyä kattamaan palvelujen käyttäjiltä perittävillä maksuilla.
Sonkajärven kunta 22 6.5.2 Kiinteistön omistajien oma rahoitus Kiinteistön omistajien kustannukset muodostuvat liittymis-, perus- ja käyttömaksuista. Kukin vesihuoltolaitos on määritellyt em. maksujen suuruudet. 6.5.3 Kunnan avustukset Kunnat voivat osallistua haja-asutusalueen vesi- ja jätevesihankkeisiin harkinnanvaraisesti, avustukset eivät ole lakisääteisiä. Avustusta myönnetään kunakin vuonna talousarvioon varatun määrärahan puitteissa. 6.5.4 Avustukset valtiolta ja EU:lta Vesihuoltoavustuksia on perinteisesti suunnattu erityisesti taajamien ulkopuolisen, suhteellisen tiiviin haja-asutuksen hankkeisiin, joko niiden saattamiseksi keskitertyn vesihuollon piiriin tai asutuskeskittymän oman vesihuoltojärjestelmän aikaansaamiseksi. Nykyisin avustettavat hankkeet sisältyvät yleensä kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmiin ja alueellisiin vesihuollon yleissuunnitelmiin ja ne entistä enemmän myös muita tukilain tavoitteita. Vesihuoltoavustuksesta on tulossa vaihtoehto hankkeen tukemiselle valtion vesihuoltotyönä. EU:n osarahoituksella on myönnetty avustuksia suurillekin alueellisille vesihuoltohankkeille, joita ei ole toteutettu valtion työnä. Vesihuoltolaitokset voivat saada investointien rahoittamiseen avustusta valtiolta tai EU:lta. Investointiavustuksia on käytettävissä seuraavasti: 1) Valtion vesihuoltotyö Vesihuoltosopimus tehdään yleensä valtion ja kunnan kesken, mutta sopimuskumppanina voi olla myös vesiosuuskunta Paikallinen yhteistyöosapuli vastaa suunnittelusta, ympäristövaikutusten selvittämisestä ja kaikista luvista Tehtävä kirjallinen perusteltu aloite ELY-keskukseen Suurehkoja, usein ylikunnallisia hankkeita, siirto-, yhdys-, tai merkittäviä haja-asutusalueen siirto-, purku- tai kokoojaviemäreitä Hankkeen tulee perustua vesihuollon kehittämissuunnitelmaan Valtion osuus hankkeen toteuttamiskustannuksista voi yleensä olla enintään 60 % paitsi jos hankkeen pääasiallinen vaikutusalue on haja-asutusalueella, jolloin tuen enimmäismäärä on 75 %. Periaatteena rakentamisessa on, että valtio vastaa pääosin töistä ja yhteistyöosapuoli pääosin tarvikehankinnoista Työ luovutetaan paikalliselle yhteistyöosapuolelle Hanketta voidaan esittää vesihuoltotyöksi milloin tahansa, sillä varsinaista hakuaikaa ei ole 2) Valtion vesihuoltoavustus Alueellisen yhteistyön aikaansaaminen vesihuollossa Vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa Vesihuollon aikaansaaminen maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueella Pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen taikka niiden tilan parantaminen Avustuksen määrä 10-30 % Isojen hankkeiden hakemukset jätetään yleensä lokakuun lopussa. Pieniin hankkeisiin rahoitusta voidaan hakea läpi vuoden
Sonkajärven kunta 23 Avustusten keskeisiä perusteita: Taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset syyt Laissa vesihuollon tukemisesta (686/2004) säädetään vesihuoltotoimenpiteiden tukemisen edellytyksiä. Lain 4 :n mukaan vesihuoltotoimenpidettä varten on laadittava suunnitelma, jossa on otettu huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Hankkeella on hyvä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Hanke tukee kestävää yhdyskuntarakennetta ja suunniteltua maankäyttöä Hanke on kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman mukainen Hanke on alueellisen vesihuoltostrategian tavoitteen mukainen Hanke on kokonaistaloudellisesti tehokas Tuki varmistaa hankkeen asianmukaisen toteuttamisen Sekä vedenhankinta että jätevedenkäsittely on järjestetty asianmukaisesti Veden laadun on täytettävä vaaditut kriteerit Voidaan myöntää yksityiselle kiinteistöille, osuuskunnille tai kunnille Rahoituksen saamisen edellytyksenä on nykyisin asianmukainen jätevesien käsittely, ts. jos jätevesien käsittelyä taajaan asutuilla alueella ei ole hoidettu asianmukaisesti niin pelkkään vedenhankintaan ei ole mahdollista saada rahoitustukea kuin poikkeustapauksissa 6.5.5 Kiinteistökohtaiset vesihuoltoavustukset Kiinteistökohtaista tukea on erityisistä syistä mahdollista myöntää pysyvään asumiseen käytetyille kiinteistöille, kun kiinteistökohtainen ratkaisu on käytännössä ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu ja kun se on terveydellisistä syistä välttämätön ja siitä aiheutuvat kustannukset muodostuvat kohtuuttoman suuriksi. Kiinteistökohtaisen vesihuoltoratkaisun lisäksi avustusta voidaan myöntää myös kiinteistön liittämiseksi vesihuoltoverkostoon. Kiinteistön omia vesihuoltoratkaisuja tuettaessa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tuki ja kotitalousvähennys ovat ensisijaisia tukimuotoja. Nämä tukimuodot eivät perustu vesihuollon tukilakiin, vaan niistä on eri säännökset. Kotitalousvähennyksessä pätevät veroviranomaisen ohjeet ja asuntorahaston tuessa tuen ehtona ovat mm. sosiaaliset perusteet. Avustusten keskeisiä perusteita: Kiinteistön liittäminen vesihuoltoverkostoon on tarpeen ja mahdollista, mutta pitkän etäisyyden takia ilman tukea kohtuuttoman kallista Kiinteistön liittäminen vesihuoltoverkostoon vesihuoltolaitoksen toimintaalueella voidaan katsoa esimerkiksi maaperän laadun tai korkeuserojen takia muutoin kohtuuttomaksi Kiinteistön vesihuolto saatetaan talousveden osalta turvalliseksi sekä jäteveden käsittelyn osalta asetuksen ehdot täyttäväksi Kiinteistökohtainen ratkaisu on olennaisesti tavanomaista kyseisellä alueella vallitsevaa kustannustasoa kalliimpi Kiinteistö ei sijaitse vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella eikä vesihuoltolaitoksen verkoston rakentaminen alueelle ole näköpiirissä
Sonkajärven kunta 24 6.5.6 Muut tukimahdollisuudet EU:n aluekehitysohjelmien, maaseutuohjelmien ja Interreg-ohjelmien kautta voidaan ohjelmista riippuen tukea myös vesihuollon kehittämishankkeita, joissa vesihuolto on osa hankekokonaisuutta. Vesihuoltohankkeiden EU- rahoituksessa noudatetaan EUtukiohjelmien kriteerien lisäksi samoja vesihuollon tukemisen periaatteita kuin kansallisen rahoituksen osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) rahoituksella on mahdollista tukea vesihuoltohankkeita, joilla on suuri merkitys elinkeinotoiminnan kehittämisen tai olemassa olevan toiminnan säilymisen kannalta. 6.6 Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Sonkajärven kunnan alueella toimivien vesihuoltolaitoksille on hyväksytty toimintaalueet. Toiminta-aluerajaukset päivitetään vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisen ohella. 6.7 Vesihuolto toiminta-alueen ulkopuolisilla alueilla Talousveden saanti Verkostojen ulkopuolisilla alueilla vedenhankinta on järjestetty pääsääntöisesti kiinteistökohtaisin ratkaisuin. Viemäröinti ja jätevesien käsittely Kirkonkylän viemäriverkoston piirissä on 2000 asukasta ja Sukevan 800. Sukevan jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös Sukevan vankilan jätevedet. Haja-asutusalueilla jätevesien käsittely on järjestetty kiinteistökohtaisesti. Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn valvonnan suorittaa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä/ympäristönsuojelu. 6.8 Yhteistyö vesihuollossa 6.8.1 Yhteistyö kunnan alueella Kunnallisessa organisaatiossa Sonkajärven vesihuoltolaitos toimii teknisenlautakunnan alaisuudessa. Sonkajärvellä toimii useita vesiosuuskuntia ja yhtymiä. Sonkajärven kunnan vesi- ja viemärilaitoksen palveluksessa työskentelee vastaava laitoksenhoitaja, huoltoasentaja ja ammattimies (putkiasentaja). Vesi- ja viemärilaitoksen vikapäivystystä hoitaa viikonloppuisin ja öisin vesi- ja viemärilaitoksen työtekijä tai kiinteistönhoitaja. Sammutusvesihuollosta ei ole olemassa erillistä suunnitelmaa. Palopostiverkosto on kartoitettu. Palopostit on merkitty karttoihin ja niistä on luettelot paloautoissa. 6.8.2 Kunnan rajat ylittävä yhteistyö Sonkajärven kirkonkylän jätevedet on johdettu Iisalmen Vuohiniemen jätevedenpuhdistamolle vuodesta 2003 lähtien. Sonkajärven kunta ja Iisalmen kaupunki ovat sopimuksella sopineet Sonkajärven kirkonkylän jätevesien johtamisesta Iisalmeen käsiteltäväksi. Sonkajärveltä Iisalmeen johdettavan jäteveden sopimuksen mukainen enimmäismäärä on 1 000 m 3 /d ja poikkeustapauksessa 1 500 m 3 /d.
Sonkajärven kunta 25 Sukevan taajaman jätevedenpuhdistamolla muodostuvat lietteet käsitellään Peltomäen jätekeskuksessa Iisalmessa. Ylä-Savon kuntien yhteistoimintaa vesihuollossa on Iisalmen, Lapinlahden, Kiuruveden, Vieremän ja Sonkajärven vuonna 2003 perustama tukkuvesiyhtiö Ylä-Savon Vesi Oy. Tukkuvesiyhtiö toimittaa osakkailleen ensisijaisesti hyvälaatuista, voimassa olevien normien ja säädösten mukaista talousvettä myös poikkeustilanteissa. Samalla vedenhankinta järkeistyi ja saatiin olemassa olevat investoinnit ja kapasiteetit tehokkaaseen käyttöön. Tukkuvesiyhtiön tehtävänä on hankkia hyvää talousvettä riittävästi, vedenjakelujärjestelmän kehittäminen, vedentuotannon ja jakelun automaation ylläpito, osallistuminen vedensiirtotarpeen edellyttämiin investointeihin ja toiminnan kannalta tarpeellisten pohjavesien suojelu. Tukkuvesiyhtiön tehtävänä on kehittää koko vedenhankintajärjestelmää vedenhankinnasta vedenjakeluun lukuun ottamatta osakaskunnan oman kunnan sisäisen verkoston kehittämistä. Tukkuvesiyhtiö hoitaa terveysviranomaisten määräämään vedenlaadun valvonnan laitoksen omistamassa järjestelmässä ja kaikkien osakkaiden omistamien laitosten toiminta-alueella. Tukkuyhtiö voi ottaa hoitaakseen myös osakkaiden asiakkaina olevien vesiyhtiöiden ja vesiosuuskuntien veden laadun valvonnan. Tukkuvesiyhtiö vastaa osaltaan vesihuollon valmiussuunnittelusta ja tarvittavista toimenpiteistä. Osakaskunnat hoitavat edelleen vesilaitostoiminnan alueellaan ja myyvät palvelujaan yhtiölle omakustannushintaan. Osakkaat ovat antaneet korvauksetta käyttöoikeuden jakeluverkostoonsa tukkuvesiyhtiölle ja sitoutuvat ostamaan kaiken tarvitsemansa talousveden tukkuyhtiöltä.
Sonkajärven kunta 26 7 KEHITTÄMISTOIMENPITEET 7.1 Vesihuollon kehittäminen ja parantaminen nykyisillä toiminta-alueilla 7.1.1 Verkostojen kattavuus ja ylläpito Talousvesi Sonkajärven kunnan haja-asutusalueella vesijohtoverkostot on pääosin rakennettu alueille, joilla yhteisvedenhankinta on taloudellisesti perusteltua. Talousveden jakeluverkostojen täydennysrakentamista jatketaan ilmenevien tarpeiden mukaan. Jätevesi Viemäriverkostoja tullaan rakentamaan pääasiassa haja-asutusalueelle yhteisviemäröintihankkeita toteutettaessa. Hulevesi Hulevesiviemäreitä tultaneen rakentamaan tarpeen mukaan Sonkajärven kunnan taajamiin mm. kaavateiden peruskorjausten yhteydessä. 7.1.2 Suurempien toimintayksiköiden ja toiminta-alueiden muodostaminen Pienten osuuskuntien ja yhtymien lakkauttamisesta ja yhdistämisestä tai liittämisestä tulisi aloittaa neuvottelut sopiviin kokonaisuuksiin mm. naapuriosuuskuntien kanssa, isännöintijärjestelmien kehittämiseksi ja verkostoitumisesta muiden vesihuoltolaitosten kanssa. 7.2 Toiminta-alueisiin sisällytettävät alueet 7.2.1 Yleistä Arvioitaessa ennakoivasti kunnan järjestämisvelvollisuuden alueellista ulottuvuutta sekä vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden tarkistamistarpeita ympäristösuojelulliselta ja terveydelliseltä kannalta on syytä harkita erityisesti, millä alueilla talousjätevesiasetuksen vaatimukset on tarpeen täyttää vesihuoltolaitosten viemäriverkostoja laajentamalla. Suunnitelmassa on määritelty tavoitealueita, joille yhteisviemäröinnin rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi hajajätevesiasetuksen siirtymäajan 15.3.2016 päätyttyä. Päällekkäisten investointien välttämiseksi suunnitelmassa viemäriverkoston piiriin suunnitellut alueet vapautuvat jätevesijärjestelmänsä tehostamisesta ennen yhteisviemärin rakentamista. Viemäriverkostojen piiriin tulevien alueiden kiinteistönomistajat ei tarvitse tehdä erillistä hakemusta määräajan pidentymisen vuoksi. 7.2.2 Viemäriverkostojen toiminta-alueiden laajennukset Sonkajärven vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden päivitykset tehdään kehittämissuunnitelman ohessa. Suunnitellut viemäriverkostojen toiminta-alueiden laajennukset kohdentuvat pääosin Sonkajärven keskustaajaman ja Sukevan taajaman verkostojen laajentamisiin. 7.3 Nykyiset toiminta-alueet Nykyisillä vesihuollon toiminta-alueilla periaatteessa kaikilla kiinteistöillä on teknisesti mahdollisuus liittyä sekä vesijohto- että viemäriverkostoon. Sääntönä pidetään kiinteistön liittämistä sekä vesi- että viemäriverkostoon.