Toiminta-ajatus: Yhdistyksen tavoitteena on auttaa metsänomistajia saamaan metsistään mahdollisimman suuren ja kestävän hyödyn.

Toimintakertomus 211

MAANMITTAUSLAITOS Lupa nro 264/MML/8 Toimialue: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Lahti, Nastola, Padasjoki ja Sysmä Täyttä mh-maksua maksavia v. 211 heidän omistamansa metsäala v. 211 6 959 kpl 244 774 ha Toiminta-ajatus: Yhdistyksen tavoitteena on auttaa metsänomistajia saamaan metsistään mahdollisimman suuren ja kestävän hyödyn. 2

TOIMINTAKERTOMUS 211 hallinto valtuuston jäsenet toimikaudella 29 212 Heikkilä Markku, Asikkala Heikkilä Petri, Asikkala Helminen Eero, Asikkala Hiitiö Seppo, Kärkölä Hoimela Esko, Padasjoki Hämäläinen Mika, Hämeenkoski Hännikäinen Tero, Padasjoki Ilván Tuula, Sysmä Kallioinen Antero, Padasjoki Iso-Kuusela Paula, Asikkala Jutila Tuomas, Sysmä Kalliokoski Maire, Sysmä Kangassalo Risto, Nastola Kataja Jukka-Pekka, Sysmä Kommeri Ilkka, Asikkala Kunnas Kimmo, Nastola Lehmusto Ismo, Kärkölä Leppänen Jussi, Sysmä Niemi Timo, Heinola Ojanperä Raimo, Hämeenkoski Pakkanen Sauli, Asikkala Porvari Jere, Hartola Pentikäinen-Laine Maija, Hartola Ruoppi Janne, Hartola Räsänen Antti, Padasjoki Sankari Markku, Hartola Seppälä Olavi, Heinola Seppälä Olli, Hollola Suntiola Olli, Asikkala Syrjälä Anssi, Heinola Lampinen Seppo, Heinola Vastamäki Eero, Hartola Virta Eero, Hollola Vuorikko Liisa, Lahti Okkeri Matti (1/211 alk.), Raahe Salojoki Virpi (pois 9/211), Hämeenkoski valtuuston varajäsenet: Carlson Marja, Hartola Hoskola Erkki, Heinola Rauhamaa Kari, Kärkölä Salonen Juha, Sysmä Upola Seija, Asikkala hallituksen jäsenet: vuosi 211 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet hallituksen varajäsenet: Toiminnanjohtaja: Tilintarkastajat: hallinnon tarkastaja: Riukka Timo, Asikkala Poutiainen Jarmo, Nastola Ylätalo Jarmo, Padasjoki Peltola Olavi, Sysmä Olkkonen Timo, Hartola Horkka Vesa, Kärkölä Takala Paavo, Hollola Hämeenniemi Tiina, Heinola Temmes Jaakko, Helsinki Iso-Kuusela Paula (Asikkala), Kallioinen Antero (Padasjoki), Kalliokoski Maire (Sysmä), Kunnas Kimmo (Nastola), Leppänen Jussi (Sysmä), Marjokorpi Matti (Heinola), Rosenberg-Riihimäki Eine (Hartola), Virta Eero (Hollola), Vuorikko Liisa (Lahti) Yli-Talonen Jari Peltola Jukka KHT ja Harjula Jouko HTM Sankari Markku ja Ilván Tuula Perustamisvuosi: 1999 (nimenmuutos 11/28) Perustamisvuodet (historia): Asikkala 1933, Hartola 1939, Heinola 1947, Hollola 1933, Koski HL 1933 (Hämeenkoski), Kärkölä 1933, Nastola 1933, Padasjoki 1929, Sysmä 1928 KoKouKseT Valtuuston kevätkokous pidettiin 23.3.211 Heinolassa ja syyskokous 3.11.211 Lahdessa. Hallitus kokoontui 8 kertaa. 3

Puheenjohtajan terveiset Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yksi strateginen päämäärä on pitää taloutemme tasapainossa. Tässä tavoitteessa emme onnistuneet vuonna 211 ja tilikauden tulos vaipui yli 3 euroa tappiolliseksi. Kesällä 211 kassatilanne heikkeni nopeasti ja jouduimme aloittamaan yt-neuvottelut henkilöstön kanssa. Yt-neuvottelut etenivät nopeutetulla aikataululla, kiitos henkilöstön, ja johtivat neljän viikon lomautuksiin syksyllä ja kahden viikon lomautuksiin talvella 212. Lisäksi jouduimme päättämään mittavasta säästöpaketista, joka esimerkiksi vähentää vuonna 212 kuuden ja puolen henkilötyövuoden verran palkkakuluja. Mitkä ovat sitten tärkeimmät syyt tappiolliseen tulokseen? Välitettävien taimien lukumäärän romahtaminen lähes miljoonalla kappaleella budjetoidusta ainakin osittain myyrätuhoriskitiedotuksesta johtuen yhdessä metsänviljelytöiden vähentymisen kanssa jätti noin 7 euron tuotot saamatta budjettiin verrattuna. Myös kiristynyt kilpailu korjuupalvelussa jätti meiltä saavuttamatta budjetoituja tuottoja 1,6 miljoonan euron verran. Toki olemme tehneet myös miinuskatteellisia hankkeita, koska olemme tehneet takuuhintasopimuksia. Miinuskatteellisten hankkeiden hyöty on toki mennyt metsänomistajien hyödyksi, mutta takuuhintasopimusten teko on sittemmin lopetettu. Toki miinusmerkkistä tulosta huononsi mm. lomapalkkavelan kirjauskäytännön muutos tilinpäätökseen velaksi. Tämä kirjausmuutos huononsi vuoden 211 tulosta n. 84 eurolla. Mutta on toiminnassamme myös positiivisia pilkahduksia. Taimikonhoitomäärät nousivat huomattavasti, kiitos taimikoiden varhaisperkauskampanjan aktiivisen markkinoinnin. Yhdistystämme on joskus moitittu liiallisesta toiminnan rönsyilystä, mutta vuonna 211 yksi positiivisista tuloksentekijöistä oli kiinteistönvälitystoiminta, joka ylitti tavoitteensa. Järjestimme elokuussa Vesivehmaan Jenkkapirtillä metsänomistajailtamat yli tuhannelle metsänomistajalle, joille ilta tarjosi ohjelmineen ja tarjoiluineen virkistävän kesäisen tapahtuman jäsenillemme. Päijät- Hämeen yhteismetsän perustaminen oli myös yksi vuoden 211 merkittäviä aikaansaannoksia. Kiitos kaikille metsänomistajille, luottamushenkilöille, työntekijöille, urakoitsijoille ja yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä vuonna 211! Timo Riukka hallituksen pj. 4

Strategia vuosille 29-212 Toiminnan strategiset linjaukset MHY Päijät-Hämeen toiminta-ajatus MHY Päijät-Häme on jäsentensä oma, täyden palvelun metsäorganisaatio. Tarjoamme monipuolisia metsäomaisuuden hoitopalveluita metsänomistajien parhaaksi. MHY Päijät-Hämeen visio vuoteen 212 Olemme paras palveluiden tarjoaja metsänomistajille ja luontevin yhteistyökumppani. Mhy Päijät-Hämeen strategiset päämäärät: Palvelun helppous ja henkilökohtaisuus: Palvelumme ovat helposti saatavilla sekä asiakkaan tarpeen mukaisia Imago ja tunnettuus: Yhdistyksemme on alueellisesti sekä valtakunnallisesti tunnettu ja sillä on vahva positiivinen imago Henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi: Huolehdimme työhyvinvoinnistamme ja osaamisemme kehittymisestä. Kumppanuudet ja yhteistyö: Laadukas toimintamme perustuu vahvoihin kumppanuuksiin, tiiviiseen yhteistyöhön sekä tehokkaisiin toimintatapoihin. Edunvalvonta: Ennakoiva edunvalvontamme on määrätietoista ja vaikuttavaa Talouden ja resurssien tasapaino: Taloutemme on tasapainossa ja meillä on toiminnan tarpeisiin oikein mitoitetut että kohdennetut resurssit 5

METSÄTALOUS JA PUUMARKKINAT VUONNA 211 Metsäteollisuus Yleistaloustilanteen heikkous heijastui metsäteollisuuden markkinatilanteeseen vuonna 211. Metsäteollisuustuotteiden kysyntä maailmanmarkkinoilla heikkeni vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, jonka seurauksena monien tuotteiden vientihinnat kääntyivät laskuun. Valuuttakurssimuutosten ja kustannusten kilpailijamaitamme maltillisemman nousun seurauksena suomalaisten hintakilpailukyky vientimarkkinoilla säilyi kuitenkin kohtuullisena. Paperin keskimääräinen vientihinta kokonaisuutena nousi viisi prosenttia ja kartongin vientihinta seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Sellun keskimääräinen vientihinta säilyi samana kuin vuonna 21. Sahatavaran keskimääräinen vientihinta laski neljä prosenttia vuodesta 21. Metsäteollisuuden kannattavuus kokonaisuutena heikkeni edellisvuodesta. Metsäteollisuuden tuotanto vuonna 211 Suomessa kasvoi kokonaisuutena noin prosentilla. Paperia ja kartonkia tuotettiin 11,3 miljoonaa tonnia, mikä oli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 21. Sellua tuotettiin puolestaan saman verran kuin edellisvuonna. Sahatavaran tuotanto lisääntyi seitsemän prosenttia ja oli 1,1 miljoonaa kuutiometriä vuonna 211. Vaneria tuotettiin kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 21. Puukauppa ja hakkuut Metsäteollisuuden tuotannon kehitys lisäsi erityisesti tukkipuun tarvetta. Vuonna 21 kasvaneiden puuvarastojen ja metsäteollisuustuotteiden markkinatilanteeseen liittyneen epävarmuuden seurauksena puukauppa kuitenkin väheni vajaan neljänneksen edellisvuodesta. Vuoden 211 joulukuun myrskyjen puumarkkinavaikutukset näkyvät vuonna 212. Kokonaisuutena yksityismetsien puukauppamäärä oli kaikkiaan 25,2 miljoonaa kuutiometriä. Vuoden 211 puukauppamäärä vastaa noin 33 miljoonan kuutiometrin hakkuumäärää yksityismetsistä. Pystykauppojen osuus puukaupasta oli noin 8 prosenttia. Metsäteollisuus osti sekä tukkia että kuitua selvästi edellisvuotta vähemmän. Vuoden 211 markkinahakkuut nousivat ennakkoarvion mukaan noin 54,5 miljoonaan kuutiometriin, mikä on viisi prosenttia enemmän kuin vastaava ennakkoarvio vuodelta 21. Markkinahakkuista kertyi puuta teollisuuden tarvitsema määrä ja kuitupuulla kaadetun puun varastot hieman kasvoivat. Tukkipuun hakkuut kasvoivat kahdeksan ja kuitupuun kolme prosenttia vuodesta 21. Markkinahakkuiden ja puukaupan erotuksena metsäteollisuuden pystyvarasto supistui voimakkaasti vuoden 211 aikana. Yksityismetsien markkinahakkuut olivat 43,1 miljoonaa kuutiometriä, eli 2,5 miljoonaa kuutiometriä edellisvuotta enemmän. Hankintahakkuiden osuus yksityismetsien hakkuista oli viime vuonna 16 prosenttia. Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsien hakkuut olivat 11,4 miljoonaa kuutiometriä ja säilyivät edellisvuoden tasolla. Vuoden 211 markkinahakkuista oli tukkipuuta 23,2 ja kuitupuuta 3,7 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun markkinatilanne oli kilpailevien raaka-aineiden halventumisen ja keskeneräisten tukiratkaisujen vuoksi vaikea. Puun hinnat Vuonna 211 koko maan keskimääräiset kantohinnat pystykaupoissa olivat seuraavat: mäntytukki 55,4 /m 3, kuusitukki 56,8 /m 3, koivutukki 42,5 /m 3, mäntykuitu 16,1 /m 3, kuusikuitu 18,9 /m 3 ja koivukuitu 15,8 /m 3. Vuonna 211 keskimääräinen nimellinen kantohintataso oli kolme prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Mänty- ja kuusitukin keskimääräiset kantohinnat nousivat edellisvuodesta kolme prosenttia. Koivutukin hinta puolestaan nousi vuositasolla seitsemän prosenttia. Mäntykuitupuun kantohinta nousi neljä prosenttia, kuusi- ja koivukuitupuun kaksi prosenttia vuodesta 21. Puuraaka-aineen tuonti ja vienti Ulkomaankauppatietojen mukaan raakapuun tuonti supistui vuonna 211. Marraskuun loppuun mennessä raakapuuta oli tuotu 9,7 miljoonaa kuutiometriä eli 1 prosenttia vähemmän kuin vuonna 21 vastaavana aikana. Havupuun osuus tuonnista oli 2,5 miljoonaa kuutiometriä ja lehtipuun 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Haketta tuotiin 3,6 miljoonaa kuutiometriä. Valtaosa pyöreän puun tuonnista oli kuitua. Puun vienti kasvoi kokonaisuutena noin viidenneksen edellisvuodesta ja oli noin 1,4 miljoonaa kuutiometriä. Metsätalouden kannattavuus Yksityismetsien bruttokantorahatulot kasvoivat vuonna 211 noin yhdeksän prosenttia, ja olivat noin 1,57 miljardia euroa. Metla arvioi yksityismetsien puuntuotannon kokonaisinvestointien kohonneen 215 miljoonaan euroon vuonna 211. Tästä metsänomistajien omarahoitusosuus oli arviolta 15 miljoonaa euroa. Yksityismetsätalouden kokonaiskustannusten osuus bruttokantorahatuloista oli Metlan ennusteen mukaan noin 23 prosenttia. Etelä-Suomessa kustannusten osuus oli noin 21 prosenttia bruttotuloista, mutta Pohjois-Suomessa yli 4 prosenttia. Julkisen tuen osuus yksityismetsätalouden bruttokustannuksista laski hieman edellisvuodesta ja oli Metlan arvion mukaan noin 16 prosenttia. Yksityismetsätalouden nettotulos ennen veroja ja vieraan pääoman kuluja oli vuonna 211 keskimäärin 96 euroa metsämaahehtaaria kohti. Yksityismetsätalouden nettotulos vaihteli suuresti alueittain. Vaihteluväli suuralueittain vuonna 211 oli Etelä-Suomen 125 eurosta Pohjois- Suomen 35 euroon metsähehtaarilta. Suhteellisesti metsätalouden kannattavuus parani yhtä paljon Etelä- ja Pohjois-Suomessa. yhdeksän prosenttia vuodesta 21. Yksityismetsien metsänhoitoja perusparannustyöt Taimikon- ja nuorten metsien hoidon kokonaismäärä yksityismetsissä oli vuonna 211 noin 18 hehtaaria. Tämä on sama määrä kuin edellisvuonna. Metsänviljelyala oli ennakkotietojen mukaan noin 8 hehtaaria. Metsänlannoitusta tehtiin vuonna 211 suunnilleen 22 hehtaarilla. Kunnostusojitusta tehtiin noin 48 hehtaarilla eli saman verran kuin 21. Uusia metsäautoteitä rakennettiin ja perusparannettiin noin 2 1 kilometriä. Erno Järvinen tutkimuspäällikkö MTK metsälinja 6

VUOSI 211 Vuoden 211 toiminnan tulokset Vuosi 211 muistetaan erityisesti myyrätuhoriskin romahduttamista taimimääristä, puukauppakartellikorvausten hakemisesta, tempoilevasta puukaupasta, talousvaikeuksista sekä Euroopan synkästä talouskriisistä. Metsänhoitoyhdistyksen kokonaisliikevaihto oli 7,7 milj. euroa ja tulos jäi lomautuksista sekä säästötoimenpiteistä huolimatta miinukselle 36 t. Markkinointiin, puukaupan sujuvuuteen, metsänomistajien metsätalouteen ja hoitotöihin sekä erikoispalveluihin panostettiin taloudellisista haasteista huolimatta. Tapahtumia ja koulutusta Koulutus- ja tiedotustoimintamme oli edelleen poikkeuksellisen runsasta. Vuoden aikana järjestimme (tai olimme mukana järjestämässä) 111 erilaista tapahtumaa, kurssia, kilpailua, esittelyä ja koulutusta. Kotimetsä-lehti ilmestyi kolme kertaa sekä Kotimetsikkö-tiedote 4 kertaa vuoden aikana. Tiedotus- ja markkinointikirjeitä lähetettiin kuusi. Sähköisiä uutiskirjeitä lähetettiin 1-3 kpl/kk ja kotisivut päivitettiin viikoittain. Paikallis-, alue- ja valtakunnantason, sekä kansainvälisissä lehdissä julkaistiin lähes 2 Mhy Päijät-Hämettä ja sen toimintaa käsittelevää artikkelia. Olimme myös yli kolmekymmentä kertaa alue-tv:n ja -radion lähetyksissä. Puukauppa Puukauppavuosi oli Päijät-Hämeen alueella hieman keskimääräistä vilkkaampi mutta huomattavasti edellisvuosia vaisumpi. Puunkorjuupalvelu kohdistettiin edelleen nuorten metsien hoitoon ja ensiharvennus rästien purkamiseen. Puun lähes koko vuoden kestänyt kohtuullisen hyvä kysyntä ei juurikaan nostanut puun keskihintatasoa edellisvuoden tasosta, ensiharvennuksien hintataso päinvastoin selkeästi laski. Männyn- ja kuusen runkohinnoittelu-kauppaa käytiin aktiivisesti. Mhy:n kautta kulkevien puukaupan toimeksiantojen suhteellinen määrä pysyi ennallaan. Mhy P-H valtakirjakauppojen keskihinnat hakkuutavoittain 21-211 Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok ensiharvennus 21 44,7 45,4 33,1 14, 16,2 13,5 ensiharvennus 211 4,8 42,8 35,2 13,9 14,9 13,3 muutos-% -8,7 % -5,7 % 6,3 % -,7 % -8, % -1,5 % Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok harvennus 21 5,3 5,4 37,9 15,6 18, 15, harvennus 211 5,9 5,7 38,2 16,4 17,6 15, muutos-% 1,2 %,6 %,8 % 5,1 % -2,2 %, % Mät Kut Kot Mäk Kuk Kok päätehakkuu 21 56,8 56,9 43,1 17,5 21,6 17,2 päätehakkuu 211 58, 58,2 45, 18,3 21,3 17,8 muutos-% 2,1 % 2,3 % 4,4 % 4,6 % -1,4 % 3,5 % mhy:n tekemät puunmyyntisuunnitelmat 21-211 ha m3 ensiharvennus 21 2 114 11 555 ensiharvennus 211 1 854 92 494 muutos-% -12,3 % -8,9 % ha m3 harvennus 21 4 83 28 62 harvennus 211 3 377 214 12 muutos-% -3,1 % -23,7 % ha m3 päätehakkuu 21 1 869 459 442 päätehakkuu 211 1 574 383 34 muutos-% -15,8 % -16,6 % ha m3 ylispuuhakkuu 21 611 41 245 ylispuuhakkuu 211 481 34 437 muutos-% -21,3 % -16,5 % 7

Vuoden 211 aikana käytettiin ennätyksellisen aktiivisesti Kemera-tukia mhy Päijät- Energiapuu Energiapuukauppa jatkui kohtuullisen vilkkaana. Mhy:llä on kilpailuttamisen perusteella energiapuun välittämisestä sopimukset Vattenfallille (nykyinen LNI), Jyväskylän energialle, Biowatille sekä Kuusakoski Oy:lle. Mhy toimii energiapuun välittäjänä valtakirjalla metsänomistajiensa lukuun. Mhy:n energiapuutoimitusten, energian hinnan sekä Kemera-tuen avulla metsänomistajat saavat kaikkien laskutettujen kulujen jälkeen energiapuustaan pääosin plus-merkkisen tilityksen. Tuhot Päijät-Hämeessä Tuhoarvioita tehtiin kaikkiaan 534 hehtaarille. Tuhot olivat lumi-, myrsky- ja myyrätuhoja. Syysmyrsky ei onneksi aiheuttanut laajoja lisätuhoja Päijät-Hämeessä. Edellisen laajan myyrätuhon loput istutukset toteutettiin kevään 211 aikana, pääosan tuhokohteista kuitenkin korjasi luonto. Uudelta myyrätuholta ilmeisesti säästytään talven aikana ennusteista huolimatta. Hirvieläintuhojen kokonaismäärä arvioitujen korvattavien hehtaarien osalta vähentyi selkeästi metsänhoitoyhdistyksen alueella ollen vuonna 21 yhteensä 38,4 ha ja vuonna 211 enää yhteensä 11,8 ha. Pahimmat tuhot olivat jälleen Hartolan ja erityisesti Sysmän alueella. Kokonaisvahinkomäärä hirvituhoissa metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella oli v. 21 yhteensä 58 994 euroa ja v. 211 yhteensä 12 455 euroa ilman omavastuita. Hirvikannan muutoksia ja toimenpiteitä seurataan edelleen sähköisissä uutiskirjeissä, netissä ja mm. Kotimetsälehden numeroissa. Valtion korvaukset hirvieläinten metsävahingoista Häme-Uusimaalla ko. kalenterivuonna arvioidut vahingot 45 4 382 398 559 Hirvivahingot, kpl Hirvivahinkopinta-alat, ha 35 347 3 288 292 294 25 2 15 1 5 24 22 212 158 135 138 12 112 118 116 116 15 78 79 8 55 66 37 2 1 22 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 euroa Valtion korvaukset hirvieläinten metsävahingoista Häme-Uusimaalla ko. vuonna arvioidut vahingot 8 7 Uudelleen metsittäminen Kasvu- ja laatutappiokorvaus+ arviointikustannus 6 5 4 3 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen tuki eli KEMERA 8

Kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen tuki eli KEMERA Vuoden 211 aikana käytettiin ennätyksellisen aktiivisesti KEMERA -tukia mhy Päijät-Hämeen alueella. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista (KEMERA) tukea käytettiin Päijät-Hämeen alueella yhteensä 2 626 887 euroa. Tästä tie - ja ojaryhmän sekä luonnonhoitoryhmän hankkeisiin käytettiin yhteensä 83 73 euroa. Tuhometsityksiä toteutettiin 474 hehtaarin alueella. Alueemme kokonaistuesta n. 66 %:a eli 1,72 milj. euroa haettiin metsänhoitoyhdistyksen kautta ja maksettiin alueemme metsänomistajille. Pääkohteena oli nuorten metsien hoito johon varoja käytettiin 1,2 milj. euroa. KEMERA-tuen avulla toteutettiin kaikkiaan mm. nuoren metsän hoitoa yhteensä 3 382 ha sekä energiapuunkorjuuta 1 168 ha alalla. Kaikkiaan KEMERA-tuki kohdistui Päijät- Hämeessä 8 36 ha:n toteutusalalle. Metsänomistajien omia varoja käytettiin näissä KEMERA-tuki kohteissa lisäksi yhteensä 992 857 euroa. Kaava- ja ympäristöasiat Mhy Päijät-Häme on ollut mukana turvaamassa metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä kaavojen eri luonnosvaiheissa ja antanut useita lausuntoja kaavojen valmisteluvaiheissa. Mhy Päijät-Hämeen kaava- ja ympäristötiimin koulutuksia jatkettiin vuonna 211. Ympäristötukea haettiin 172 hehtaarin alueelle. Sertifioinnin ja metsänhoitosuositusten koulutus sekä tiedotus jatkuivat kaikilla tasoilla työntekijöistä metsänomistajiin. Mhy Päijät-Häme osallistui alueelliseen ryhmäsertifiointiin ja sertifiointitarkastuksen kohteena oli tie- ja ojatoiminnot. Jari Yli-Talonen toiminnanjohtaja 9

Metsänhoitotyöt Metsänviljelyn määrä mhy Päijät-Hämeen alueella väheni oleellisesti edellisvuosien tasosta. Syynä oli mm. voimakas myyrävahingoista tiedottaminen ja jopa uudistamisen siirtämiseen kehottaminen. Kuiva kesä pienensi myös syysistutusten määrää. Pudotusta kokonaistaimimäärässä oli yli 4 %. Taimikonhoidon määrä oli selvästi edellisvuotta suurempi, vaikkakaan metsänomistajien itse toteuttamien töiden määrä ei paljon muuttunut. Taimikonhoitomäärä nousi edellisvuoden noin 15 ha:sta lähes 22 ha:iin. Nuoren metsän kunnostuksen ala oli noin 18 ha, joten nuoren metsän hoidon kokonaismäärä nousi noin 4 ha:iin. Tämän lisäksi nuorten harvennusmetsien ennakkoraivausta tehtiin noin 85 ha. Yhtenä syynä taimikonhoitomäärien nousuun oli taimikon varhaishoitokampanja. Kohderyhmänä oli 5-8 vuotta sitten perustetut havupuutaimikot. Ajallaan tehty taimikonhoito säästää kustannuksia ja parantaa taimikon alkukehitystä. Kylvön määrä pysytteli lähes tarkalleen samana eli noin 7 ha:ssa. Muokkausmäärä nousi kuluneena vuonna lähes 2 % edellisvuodesta ja oli noin 12 ha. Bräcke-laikkurin muokkaama ala oli noin 23 ha ja sen määrää on tarkoitus nostaa edelleen. Metsurit Paksuluminen talvi haittasi jälleen metsuritöitä kuten edellisenäkin vuonna. Helmikuun lopulla metsureilla alkoi lomautus, joka kesti noin 1,5 kk. Vakinainen metsurikanta väheni entisestään eläkkeelle siirtymisen johdosta. Vuodenvaihteessa vakinaisia metsureita yhdistyksen palkkalistoilla on enää 17. Metsuriyrittäjien määrä on lisääntynyt ja näin ollen on työmääriä pystytty kasvattamaan. Antero Lehti metsänhoitoesimies Metsäenergiaa kannattavasti METKA Mhy:n toteuttaman metsänhoidon keskikustannusten kehitys Päijät-Hämeessä 28-211 16 141 14 12 1 /ha 8 28 29 6 21 211 51 57 4 384 389 2 kaikki muokkaustavat, toteutunut keskihinta, /ha kuusen paakkutaimien istutuksen keskihinta (18 kpl/ha) kuusentaimien keskihinta (18 kpl/ha) kuusen uudistamisketjun kokonaishinta, /ha taimikonhoidon keskihinta, /ha Antero Lehti metsänhoitoesimies 1

Tiet ja ojat Työlajin osalta vuosi kului totuttuun tapaan uusien hankkeiden suunnittelun, toteutushankkeiden töiden ja markkinoinnin parissa. Tieasiat olivat hyvin esillä niin omassa lehdessä kuin paikallislehdissäkin koko vuoden. Yllättäen tiehankkeissa pääosaa esittivät kooltaan pienehköiksi jääneet uusien teiden rakentamishankkeet. Toimialueen tiestön kunnon ja käytettävissä olevan valtion rahoituksen huomioon ottaen parantamishankkeita olisi voinut olla enemmän. Suometsiin kunnostusojituksia suunniteltiin pyöreästi 25 hehtaarille, eli noin 7 kilometriä ojaa. Samanaikaisesti ojia kaivettiin vajaa 5 kilometriä, josta luovutettiin valmiiksi saatua ojaa tilaajille noin 3 kilometriä reilun 1 hehtaarin pinta-alalla. Uusien teiden rakentamiseksi laadittiin suunnitelmia noin 6 kilometrille. Toimialueella tehtiin suunnitelmia tien parantamiseksi vain vajaalle 2 kilometrille. Keskeneräisiksi jääneillä hankkeilla töitä teiden parantamiseksi tehtiin reilulle 4 km:lle ja uusien teiden rakentamiseksi vajaalle 8 kilometrille. Tämän lisäksi valmiiksi saatuja tiehankkeita luovutettiin tilaajille vajaa kolme kilometriä. Kunnostusojitus- ja tiehankkeet olivat kuluneena vuonnakin pääosin valtion Kemera -tukivaroin toteutettuja useiden tilojen yhteishankkeita, joissa suunnittelukustannukset on maksettu valtion varoin. Urakoita kilpailuttamalla hankkeita on saatu toteutettua kohtuukustannuksin. Kunnostusojituksen keskikustannus oli,84 / ojametri, eli vajaat 235 /hehtaari. Tien tekemisen, joka sisältää perusparannukset ja uusien teiden rakentamisen, keskikustannus oli kuluneena vuonna noin 1 /tiemetri. Valtion tukien jälkeen maanomistajien maksettavaksi on tiehankkeissa jäänyt noin 6 / tiemetri. Kunnostusojituksissa maanomistajien maksettavaksi on tukien jälkeen jäänyt noin,5 / ojametri, eli noin 14 / hehtaari. Verohyödyt (15 % poistomenettely) huomioiden maanomistajalle jäävät lopulliset kustannukset tulevat olemaan vielä noin kolmanneksen alhaisemmat. Lokakuussa Hartolassa avoimessa ja kehittämishenkisessä ilmapiirissä pidetty metsäsertifioinnin tie- ja ojitusasioihin keskittyvä auditointipäivä osoitti, että asiat ovat meillä sertifioinnin suhteen pääosin kunnossa. Lisäksi vuoden aikana osallistuttiin useampiin eri koulutustapahtumiin ja tiedotustilaisuuksiin. Näistä yksi tärkeimmistä oli Nikkarilassa järjestetty tie- ja oja-asiantuntijakoulutus. Jyrki Mäkiranta tie- ja oja-asiantuntija Jyrki Mäkiranta Metsätien runko syntyy edullisesti paikanpäältä saatavasta moreenimaasta. 11

Metsätietoa kouluihin-hanke Vuosi 211 oli Metsätietoa kouluihin-hankkeen toinen täysi toimintavuosi. Aiemmin tehty pohjatyö toi yksittäisiä metsätapahtumia jo talveen, mutta pääasiassa kevään retket ajoittuivat huhti-toukokuulle ja syksyllä syys-lokakuulle. Mukaan retkille saatiin myös kouluja, joista ei aiemmin ole ollut mukana yksikään luokka. Hankkeella oli tarjota valmiita retkikohteita ja paketteja kouluille, joka helpotti suunnattomasti hankevetäjän työtä. Lisäksi retkille kerralla mukaan lähtevien ryhmien kokoa pienennettiin tarkoituksella pääsääntöisesti yhteen bussiin (n. 5 henkilöä) tai jopa yhteen luokkaan, jotta toiminta retkillä oli tehokkaampaa ja koululaiset saivat rautaisannoksen metsäasiaa. Hankevetäjä suunnitteli ja järjesti vuoden aikana 36 erilaisen metsäisen tapahtuman sisällön, joissa tavattiin 19 hankealueen koululaista opettajineen. Tapahtumat suunniteltiin yhdessä koulujen kanssa ja samalla tehtiin pohjatyötä seuraaviin tapahtumiin, joita järjestetään osittain samoille kouluille. Onpa keli sitten ollut sateinen tai paahteinen, niin koululaisilla on ollut reipas ja iloinen mieli. Pääasia on, että saa olla kavereiden kanssa ulkona oppimassa ja uusia kokemuksia hankkimassa. Mari Sarvaala hankevetäjä Energiapuuta joutomailta-hanke Osana ProAgria Hämeen hallinnoimaa Hämeen Bioenergia II-hanketta metsänhoitoyhdistys on toteuttanut energiapuun korjuuta joutoalueilta. Kun energiapuulla on lisääntyvä kysyntä, on hyvä saada tietoa varsinaisen metsän ulkopuolisten energiapuukohteiden määristä, korjuuteknisestä hyödynnettävyydestä sekä korjuun kustannuksista. Hankkeen puitteissa on tehty kohteiden kartoitus, neuvottelut ja korjuun suunnittelu. Joutoalueiden energiapuun korjuu vaatii enemmän suunnittelua ja valmistelua, jotta korjuu saadaan kannattavaksi, edes nollatuloksen tuottavaksi. Hankkeen mukaisesti energiapuuta on korjattu peltojen reunoilta, teiden varsilta, tonteilta, viemärilinjoilta, sorakuopista, joen ja järvien rannoilta. Määrällisesti kohteita on toteutettu n. 8 m3. Hanke jatkuu vielä muutaman kuukauden vuoden 212 puolella ja kehitteillä on jatkohanke ProAgrian toimesta. Jatkohankkeessa keskityttäisiin joutoalueiden korjuun lisäksi maisemallisiin näkökohtiin energiapuun korjuussa. Mari Sarvaala Hämäläiset metsät sukupolvelta toiselle-hanke Hämäläiset metsät sukupolvelta toiselle-hanke, SPV-hanke, on pyörinyt vuoden ajan. Hanke on metsänomistajien koulutus-, tiedotus- ja neuvontahanke, jossa pyritään saamaan metsänomistajat aktiivisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan tilansa omistusjärjestelyjä. Heti hankkeen alussa aloitettiin voimakas tiedottaminen puhelimitse ja kirjeitse hankkeen tarjoamista koulutuksista ja palveluista. Talven aikana metsäneuvojien soittokierrosten ensisijaiseksi kohteeksi otettiin kuolinpesät, joille markkinoitiin hankkeen tarjoamia palveluja samalla kun käytiin muuten läpi tilan metsäasiat. Koulutuksia on järjestetty metsäveropäivistä sukupolvenvaihdosten koulutuksiin ja yhteismetsätilaisuuksiin. Yhteensä koulutuksia on ollut 21, joissa on tavattu lähes 5 metsänomistajaa. Hankkeessa on annettu tilakohtaista neuvontaa omistusjärjestelyjen suunnitteluun sekä järjestetty erityisiä metsälakimies Tuomo Pesälän spv-klinikoita niille, jotka halusivat lakimiehen neuvoja tilansa kohtalosta. Koska sukupolvenvaihdos tai muu omistajanvaihdos on usein pitkäkestoinen prosessi, hankkeen aikaansaamina toteutettuja omistusjärjestelyjä on vasta yksittäisiä. Hankkeen puitteissa on saatu paljon metsänhoito- ja hakkuutöitä sekä tila-arvioita ja kiinteistönvälitystä toteutukseen. Lisäksi on perustettu ensimmäisenä Suomessa mhy-vetoinen yhteismetsä, Yhteismetsä Päijät-Häme, johon otetaan uusia osakkaita jatkuvasti. Mari Sarvaala projektipäällikkö Metsäomaisuuden hallintapalvelut Metsäomaisuuden hallintapalveluiden roolia keskeisenä Mhy:n palvelutuotteena on nostettu esiin käynnissä olevan SPV-hankkeen myötä. Metsäneuvojat ovat kertoneet MOH-palveluistamme suoraan metsänomistajakenttään yhteydessä ollessaan. Käytännön toiminnassa perunkirjoituksia, spv-kauppoja, kauppakirjojen laatimisia, yhteishallintasopimusten ja verotusyhtymäsopimusten laatimisia tehtiin jonkun verran, mutta LKV -toiminta on noussut jo keskeiseksi osaksi Mhy:n liiketoimintaa. Metsäkiinteistöjen välitys onkin keskeinen osa metsäomaisuuden hallintapalveluita. Kiinteistönvälitystoiminnan kautta usein varsin toimettomassa tilassa ollut metsä saadaan takaisin aktiivisen metsätalouden piiriin. Metsäkiinteistöjä välitettiin nelinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Metsätiloja välitettiin n. 5 kpl ja välitetyissä metsähehtaareissakin päästiin lähes tuhanteen hehtaariin. Metsäkiinteistöjen välityksessä toimimme yhteistyössä Etelä-Suomen Metsätilat LKV:n kanssa. Jukka Suhonen ympäristöpäällikkö, LKV 12

Metka-hanke, mhy Kanta- ja Päijät-Häme 211 Vuosi 211 oli hankkeen viimeinen vuosi ja tästä syystä pääpaino oli jo tehtyjen tutkimusten raportoinneilla ja loppuunsaattamisella. Hankkeen toiminnallinen osa rajoittui lähinnä palsta- ja esimurskauskokeen sekä terminaalitutkimuksen käynnistämiseen ja loppuunsaattamiseen. Terminaalitutkimus tehtiin METKA hankkeen ja VTT:n yhteistyönä. Toimintasuunnitelman (211) toteutuminen Metlan Juha Laitilan suunnitteleman, Energiapuun korjuusaannon ennustaminen nuorissa metsissä eli METKA-maastolaskurin testausta jatkettiin tehokkaasti kesällä 211 harjoittelija Juhani Savijärven toimesta. Savijärvi inventoi maastolaskurilla mhy Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella olevia, kesäkorjuukelpoisia energiapuuleimikoita. Inventoinnin tuloksia verrattiin syksymmällä toteutuneisiin hakkuusuoritteisiin samoilla leimikoilla. Terminaalikäytäntöjen kehittäminen Terminaalikäytäntöjen kehittämistutkimus tehtiin yhteistyönä VTT:n kanssa. Tutkimuksen suoritti VTT:n Ismo Tiihonen. Tutkimukseen osallistuivat myös terminaaliyrittäjä Demolite Oy sekä terminaalin pääasiakas Vattenfall Lämpö Oy. Tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää terminaaliin ajettavien kantopalojen ja murskauksessa syntyvän ns. kantoalitteen määrä. Lisäksi tutkittiin kantoalitteen kemiallista koostumusta polttokokein. Polttokokeiden tarkoituksena oli selvittää, voidaanko kantoalitteen maa-ainesosaa käyttää maanparannusaineena, vai onko se toimitettava jätteenkäsittelyyn. Tutkimuksessa syntynyt raportti on luettavissa hankkeen Internet sivuilta osoitteessa www.mhy.fi/metka. Viestintä ja tiedottaminen Metka-hanke oli esillä syksyn 211 aikana Veronmaksajien Taloustaito-lehdessä, osana laajaa bioenergia-aiheista artikkelia. Lisäksi projektipäällikkö esitteli hanketta mhy Kanta-Hämeen korjuunäytöksissä Janakkalassa ja Lopella. Marraskuun lopussa Metka-hankkeen, Kestävää energiaa Hämeestä ja Hämeen bioenergia II hankkeiden projektipäälliköt järjestivät yhteistyössä kaksi seminaaria. Vierumäellä 23.11. järjestetty Hakkeesta sähköä ja lämpöä seminaari oli pääasiassa Hämeen bioenergiahankkeen järjestämä, Visamäessä 3.11. järjestetty Bioenergiaa kestävästi ja kannattavasti Hämeessä -seminaari taasen oli Metka-hankkeen järjestelyvastuulla. Hämeenlinnan seminaari keräsi 55 osallistujaa HAMK:n tiloihin. Antti Alhola esitteli seminaarissa Metka-tuloksia metsänhoitoyhdistysten näkökulmasta. Tilaisuuden esitykset on luettavissa Metka-hankkeen www-sivuilla. Metka-hankkeesta kirjoitettiin artikkeleita sekä mhy Kanta- että Päijät-Hämeen asiakaslehtiin. Lisäksi Metka-hankkeen ajankohtaisia asioita on esitelty yhdistysten sähköisissä uutiskirjeissä. Metka-hankkeelle päädyttiin hakemaan hallinnollista jatkoaikaa huhtikuun 212 saakka, jotta hankkeen loppuraportointi ja taloushallinto saadaan tehtyä loppuun hankkeen toteutusaikana. Metka-hankkeen tuloksia käytetään syksyllä 211 käynnistyneessä Metka-koulutushankkeessa. Antti Alhola logistiikkavastaava Logistiikan ohjausjärjestelmän kehittäminen Once logistiikan ohjausjärjestelmän kehittämistyötä jatkettiin myös läpi vuoden 211. Logistiikanohjausjärjestelmästä mhy:n näkökulmasta tehtiin raportti, joka julkaistaan hankkeen muiden raporttien joukossa. Juha Huttusen opinnäytetyö Kantomurskeen logistiikkaketjujen vertailu Mhy Päijät-Hämeen alueella valmistui lokakuussa 211. 13

Toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutuminen Toimintasuunnitelma Puunmyyntisuunnitelmia tehtiin 1 31 kpl (741 11 m 3 ) eli selkeästi tavoitetta vähemmän. Puukaupan toimeksiantojen (valtakirjakauppa ja puukaupan avustaminen) osuus pysyi korkeana, ollen suunnitelmista 64,6 %. Puukaupan toimeksiantoja laskutettiin (eli hakattiin) yhteensä 471 215 m 3. Puunmyyntisuunnitelmien hakkuuala oli 7 412 ha. Puunkorjuupalvelu- ja energiapuunkorjuu määrä pysyi korkeana ollen 192 862 m 3. Muokkausala pieneni 37,% vuodesta 21 ollen vain 1 226 ha. Metsänviljelyn kokonaisala pieneni 38,4%, ollen 1 195 ha. Välitettävien taimien kokonaismäärä romahti ollen vain 2,22 milj. kpl. Taimikonhoidon ja nuoren metsän kunnostuksen kokonaismäärä kasvoi 8,9% ollen 4 36 ha, joista KEMERA-kohteita oli 2 617 ha. Raivauspinta-ala kasvoi 6,5% uudistusalojen (312 ha) osalta ja pieneni 5,2% kasvatushakkuiden raivauksen (861 ha) osalta. Metsäsuunnittelun määrä lisääntyi 14,5% ollen 4 742 ha. Tila-arvioiden määrä lisääntyi peräti 14,7% ollen 6 41 ha. Metsätiloja välitettiin ennätykselliset 47 kpl, yhteensä 988 ha. Metsänomistajien ja nuorison neuvontaan, koulutukseen ja tiedotukseen panostettiin edelleen. Henkilökohtaista neuvontaa annettiin 4 22 kertaa. Metsänomistajien ja nuorison kurssit, tapahtumat ja koulutus sekä muu neuvonta 111 kpl (5 847 henkilöä) saavutti vuositavoitteet. Metsänomistajien kokonaan itse tekemät metsänhoitotyöt koostettiin erillisinä arvioina yhteen. Kaikkiaan metsänomistajien omien hoitotöiden määräksi arviossa saatiin n. 3 255ha. Tästä suurimman osan muodostivat 39 ha:n muokkaus, 48 ha:n istutus ja 1 ha:n nuorenmetsänhoito. Yleistä edunvalvontaa on pidetty erittäin korkealla tasolla. Metsänhoitoyhdistys on edustamassa metsänomistajia ja vaikuttamassa asioiden esittelyyn ja käsittelyyn paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla useassa eri työryhmässä. Toimintaan vaikuttaneet muut tapahtumat Metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oli vuoden 211 aikana 7 metsäharjoittelijaa inventoinneissa, taimikonhoidon markkinoinnissa ja toimihenkilöitä avustavissa tehtävissä. Talousarvio Jari Yli-Talonen toiminnanjohtaja Kevään ja alkukesän työmäärien romahtaminen ja katteiden aleneminen heijastuivat yhdistyksen koko loppuvuoden toimintaan. Koska myös ennuste koko vuoden toimintavolyymeista oli selvästi budjetoitua alhaisempi, syyskuussa aloitettiin toimihenkilöiden lomautukset, joilla pyrittiin turvaamaan yhdistyksen taloudellinen tilanne. Vuoden 211 liikevaihto oli 7,7 milj. euroa (21 8,2 milj. euroa) ja jäi tavoitteesta 23 %. Taimivälitys ja istutusmäärät alenivat edellisestä vuodesta huomattavasti ja koko materiaalivälityksen liikevaihto jäi edellisestä vuodesta yli 4 %. Korjuupalvelussa toimintaa supisti alentunut 14

energiapuun hintataso sekä ostajien suuret tienvarsivarastot. Toimitettu määrä jäikin n. 3 m 3 (14 %) edellistä vuotta pienemmäksi. Korjuupalvelun liikevaihto aleni n. 8 % vuodesta 21 ja tavoitteesta jäätiin 27 %. Tappiolliset energiapuuhankkeet sekä budjetoitua pienemmät muut korjuupalvelun tuotot johtivat siihen, että liiketoiminnan kate jäi yli 4 % tavoitteesta. Metsänhoitopalveluissa liikevaihto kasvoi n. 8 % vuoteen 21 verrattuna. Liikevaihtoa nosti tie- ja ojahankkeiden sekä taimikonhoidon kasvaneet määrät. Liikevaihtotavoitteesta jäätiin kuitenkin reilut 15 %. Parantuneen kannattavuuden ansiosta euromääräinen katetavoite lähes saavutettiin. Asiantuntijapalveluissa asetetut tavoitteet saavutettiin ja kiinteistönvälityksessä tavoite ylitettiin lähes 38 %:lla. Hanketoiminta oli erittäin vilkasta vuonna 211 ja osaltaan tasapainotti taloutta. Eri hankkeista saadut bruttotuotot (174 t ) lähes kaksinkertaistuivat edelliseen vuoteen verrattuna (92 t ). Kiinteät kulut olivat vuonna 211 3,9 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli,3 Milj euroa. Kulujen kasvu johtui pääasiassa leasingkulujen jaksottumisesta sopimusajan loppupäähän sekä toimihenkilöiden lomapalkkavelan kasvusta (83 t ). Suurimmat kulusäästöt saatiin ostopalveluissa (44 t ). Liiketoiminnan tulos oli 345 t tappiollinen. Varsinaisen toiminnan tulos sekä sijoitus- ja rahoituserät huomioiden tilikauden tulos oli 36 t tappiolla. Vuonna 212 jatketaan toiminnan sopeuttamista ennustettujen työmäärien edellyttämälle tasolle. Henkilöstökuluja karsitaan n. 6,5 henkilötyövuoden verran vähentämällä määräaikaisia työsuhteita, lomauttamalla vakinaiset toimihenkilöt kahden viikon ajaksi sekä jättämällä palkkaamatta kesäharjoittelijoita. Lisäksi yleis- ym. kuluja vähennetään vuositasolla lähes 1 tuhatta euroa. Seppo Sorjonen hallintopäällikkö METSÄNHOITOMAKSUVAROJEN KÄYTÖN JAKAUTUMINEN ERI KÄYTTÖKOHTEILLE 211 Metsänhoitomaksuvarat yhteensä Metsänhoitomaksuvarojen käyttö Neuvonta, koulutus, tiedotus Puunmyyntisuunnitelmat Monimuotoisuuden edellytysten turvaaminen Toimihenk. mh-varoilla kat. koulutus Pienet kuviot, lisätyöt Hallinto YHTEENSÄ Metsänhoitomaksuvarojen yli- / alijäämä Edistämistoiminnan tuotot Yli-/alijäämä 849 116,13 euroa 469 578,26 euroa 314 5,94 euroa 24 87,39 euroa 26 362,9 euroa 19 115,56 euroa 156 669,61 euroa 1 1 313,86 euroa -161 197,73 euroa 14 125,85 euroa -21 71,88 euroa LIIKEVAIHTO 14 12 1 8 1 6 12 24 4 5 927 6 11 8 21 7 654 2 27 28 29 21 2 11 15 LIIKEVAIHDON JAKAUMA (%)

16

Toimintakertomus, Metsänhoitoyhdistys tilasto-osa Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Yleistiedot 211 Yksityismetsät Yleistiedot Pinta-ala - metsämaata 296 813 ha - kitumaata 3 42 ha - joutomaata tms. 2 931 ha Yksityismetsien kokonaispinta-ala 33 146 ha - siitä virallisesti suojeltuja alueita 35 789 ha Puusto Kokonaistilavuus 49,9 milj.m 3 Keskimäärin metsämaalla 159,9 m 3 /ha Keskikasvu 7,2 m 3 /ha/v Hakkuusuunnite Myyntimäärä 1 55 m 3 /v 1 8 m 3 Metsätulot Yksityismetsänomistajien kantorahatulot 46 5 euroa Yksityismetsänomistajien hankintatyötulot 8 5 euroa Käytetty kestävän metsätalouden rahoituslain mukainen rahoitus yhteensä 2 626 887 euroa - metsänhoitoyhdistys 1 724 78 euroa - metsäkeskus 92 17 euroa Metsälöt Metsänhoitomaksua maksavia 6959 kpl 244 774 ha - joista yhdistyksen jäseniä 691 kpl 242 84 ha Metsänhoitomaksusta vapautetut vuonna 211 12 kpl 953 ha Mh-maksusta vapautetut 1.1.1999-31.12.211 216 kpl 31 48 ha Ei metsänhoitomaksuvelvollisuutta 2199 kpl 4 483 ha Jäseneksi liittyneet vuonna 211 4 kpl 24 ha Jäsenyydestä eronneet vuonna 211 8 kpl 754 ha Jäsenyydestä eronneet 1.1.1999-31.12.211 146 kpl 14 21 ha Metsänhoitoyhdistyksen perustamisvuosi 2 Jäsenistö Jäsenmäärä Jäsenmäärä vuoden alussa Jäseneksi liittynyt 211 Jäsenyydestä eronneet 211 Jäsenmäärä vuoden lopussa Metsäsertifiointiin sitoutuneet metsänomistajat Metsäsertifiointiin sitoutuneilla metsämaata 6 938henkilöä 4 henkilöä 8 henkilöä 6934 henkilöä 6 931henkilöä 242 44hehtaaria Metsänhoitomaksu perusmaksu ha-koht. maksu, e/ha ha-koht. maksu, % Metsänhoitomaksu 21 (päätetty syksyllä 21) 25,63 2,95 8,4 Metsänhoitomaksu 211 (päätetty syksyllä 211) 22,3 3,2 1,4 17

1. Henkilöstö 211 1.1 Toimihenkilöt Nimi Yhdistyksen palvelukseen/palveluksessa Vakinaiset: Alhola Antti 13.2.26 Auvinen Tarja 17.3.1997 Hannonen Timo 1.1.21 Heikkinen Mikko 21.12.1999 Heinonen Tarja 13.4.1989 Hendunen Juha 1.6.1988 Hirvonen Juha 15.11.28 Honkanen Kirsti 15.2.198 Ikonen Reijo 2.4.199 Jaskari Juhani 1.3.1991 Juhola Arttu 1.8.29 Karjalainen Joonas 1.1.211 Koiravuori Risto 1.5.1981 Laakso Vilho 12.4.198 Laine Teppo 14.4.28 Laitinen Elias 1.5.28 Laukkanen Katja 31.1.211 Lautala Minna 19.3.24 Lehti Antero 1.6.1981 Leppäaho Jussi-Tapio 19.1.1987 Leppälä Marko 1.1.28 Leskinen Jarmo 4.12.1989 Lilja Thomas 2.8.27 Martikainen Ake 15.4.1986 Mäkiranta Jyrki 1.2.29 Nevalainen Juha 24.4.1989 Niemi Erkki 1.2.1979 Nieminen Markku 1.2.2 Ojansivu Tiina 1.1.28 Pasanen Marko 1.2.2 Saarinen Sinikka 1.8.198 Savio Hannu 1.4.1979 Sorjonen Seppo 1.1.28 Suhonen Jukka 17.1.27 Upola Mikko 1.1.27 Valtonen Pekka 1.1.1977 Ylisirniö Perttu 1.4.1985 Yli-Talonen Jari 1.11.1999 Määräaikaiset toimihenkilöt: Huttunen Juha 1.1.211 31.12.211 Knuuttila Mirka 29.9.28 31.12.211 Makkonen Marjut 6.4.21 15.1.212 Päivinen Jarmo 26.4.211 31.12.211 Sahramies Piia 1.6.21 31.12.212 Salovaara Petteri 1.4.29 31.12.211 Sarvaala Mari 6.4.21 31.12.212 Harjoittelijat: Alanko Suvi 2.5.211 15.7.211 Karejoki Mira 16.5.211 15.7.211 Lahtinen Juho 2.5.211 3.6.211 Lassila Timo 2.5.211 15.7.211 Luoma Ville 1.6.211 19.8.211 Schroderus Mervi 13.6.211 19.8.211 Tontti Taneli 2.5.211 3.6.211 Vuorotteluvapaalla: Valtonen Pekka 1.8.21 24.7.211 Osa-aikaeläkkeellä: Saarinen Sinikka 1.1.21 alkaen Savio Hannu 1.1.211 alkaen 1.2 Metsurit Nimi Vakinaiset: Aaltonen Juha Gullsten Juha Honkanen Juha Hyytiäinen Tuomo Järvinen Janne Kallioinen Pertti Kähönen Janne Leppänen Mauri Luukkanen Lars Mäkelä Pasi Nieminen Pentti Nieminen Reijo Paukkunen Jorma Pietiläinen Seppo Purovirta Hannu Raninen Esa Salonen Ismo Schildt Eero Tähkänen Seppo Wiberg Maj-Britt Eläkkeelle jäivät vuonna 211 Kallioinen Pertti Pietiläinen Seppo Wiberg Maj-Britt 2. Kokousedustajat 211 2.1 2.2 Muut kokousedustajat Edustajat Metsänomistajien liitto Etelä-Suomi: Suntiola Olli, Helminen Eero, Peltola Olavi, Kalliokoski Maire, Hoimela Esko, Räsänen Antti, Hämeenniemi Tiina, Seppälä Olavi, Vastamäki Eero, Ruoppi Janne, Horkka Vesa, Hämäläinen Mika, Virta Eero, Kunnas Kimmo ja Vuorikko Liisa. Varajäsenet: Riukka Timo, Heikkilä Markku, Jutila Tuomas, Ilván Tuula, Kallioinen Antero, Ylätalo Jarmo, Niemi Timo, Syrjälä Anssi, Porvari Jere, Olkkonen Timo, Hiitiö Seppo, Takala Paavo, Seppälä Olli, Ojanperä Raimo ja Salojoki Virpi. Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Riukka Timo Poutiainen Jarmo 18

19

Puukaupalliset palvelut TOT. -1 TAV. -11 TOT. -11 1. PUUNMYYNTISUUNNITELMAT, M 3 - Mäntytukki 14 54 13 5 92 632 - Kuusitukki 363 54 36 266 69 - Koivutukki 24 416 22 5 22 738 - Muu tukki 2 78 2 2 771 Tukkipuuta yhteensä, m 3 494 682 434 384 75 - Mäntykuitu 82 68 89 69 4 - Kuusikuitu 176 959 173 145 638 - Koivukuitu 87 892 88 86 257 - Muu kuitu 62 999 5 55 326 Kuitupuuta yhteensä, m 3 49 918 4 356 261 Energiapuuta yhteensä, m 3 65 337 4 1 152 856 Yhteensä, m 3 969 937 874 893 867 Yhteensä ilman energiapuuta, m 3 94 6 834 741 11 Yhteensä puunmyyntisuunnitelmia, kpl 1 693 1 45 1 31 Teollisuuden ostomäärä (ei sis. energiapuuta), m 3 1 38 1 8 Mhy:n osuus (ei sis. energiapuuta), % 66 58 2. PUUNMYYNTISUUNNITELMIEN HAKKUUTAVAT, HA - Ensiharvennukset 2 3 2 5 1 814 - Muut harvennukset 4 834 3 52 3 377 - Ylispuiden poisto 616 65 481 Kasvatushakkuut yhteensä, ha 7 48 6 175 5 672 - Avohakkuut 1 695 1 44 1 415 - Siemenpuuhakkuut 13 8 12 - Suojuspuuhakkuut 31 2 17 - Kaistale- ym. hakkuut 15 1 11 - Luontaisen uudistamisen hakkuut yhteensä 176 11 13 Uudistushakkuut yhteensä, ha 1 871 1 55 1 545 Muut hakkuut, ha 272 15 195 Hakkuuala yhteensä, ha 9 623 7 875 7 412 3. PUUNMYYNTISUUNNITELMIEN PUUMÄÄRÄT, M 3 - Ensiharvennukset 96 277 11 9 55 - Muut harvennukset 281 1 245 214 38 - Ylispuiden poisto 41 287 35 34 437 Kasvatushakkuut yhteensä, m 3 418 664 39 338 98 - Avohakkuut 434 355 412 363 34 - Siemenpuuhakkuut 23 516 17 17 942 - Suojuspuuhakkuut 4 81 2 2 565 - Kaistale- ym. hakkuut 2 927 2 1 74 - Luontaisen uudistamisen hakkuut yhteensä 3 524 21 22 247 Uudistushakkuut yhteensä, m 3 464 879 433 385 551 Muut hakkuut, m 3 21 57 11 16 48 Puumäärät yhteensä, m 3 94 6 834 741 11 4. PUUKAUPPAPALVELUT - Puukaupan toimeksiannot (=valtakirjakaupat), m 3 496 981 435 48 868 - Korjuupalvelu, m 3 166 575 4 1 156 622 - Korjuupalvelu, ha 2 872 6 2 845 - Kesäkauden aikaiset hakkuut (1.5.-31.1.), ha 92 2 784 - Juurikäävän biologinen torjunta uudistushakkuissa, ha 11 14 - Juurikäävän biologinen torjunta kasvatushakkuissa, ha 465 18 588 - Juurikäävän biologinen torjunta yhteensä, ha 476 18 62 - Muu puukaupan avustaminen, m 3 91 439 38 69 47 - Puutavaran mittaus, m 3 119 65 35 86 5 - Hakkuun ja mittauksen valvonta, kpl 167 1 5 1 22 - Energiapuutoimitukset (kaikki kohteet), m 3 179 29 173 145 132 - Kannot, m 3 4 24 637 - Oksa- ja latvusmassa, m 3 2 17 732 - Rankapuu, m 3 113 12 763 Ilman metsänomistajan ennakkovaltakirjaa toimitettu puu - Pienyrityksille (alle 6 m 3 ), m 3 - Energiapuu, m 3 2

/m3 Kuitupuun kantohintakehitys kuukausittain Päijät-Häme (mhy): Pystykauppa, Harvennushakkuu (Peruspuutavaralajit) 26 24 22 2 18 16 14 12 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 27 28 29 21 211 Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu MTK / Repun hintainfo / 18.1.212 /m3 Tukkipuun kantohintakehitys kuukausittain Päijät-Häme (mhy): Pystykauppa, Harvennushakkuu (Peruspuutavaralajit) 65 6 55 5 45 4 35 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 27 28 29 21 211 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki MTK / Repun hintainfo / 18.1.212 m3 Puunmyyntisuunnitelmien puumäärät kumulatiivisesti Päijät-Häme (mhy): Kaikki hakkuutavat 1 2 1 8 6 4 27 28 29 21 211 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 3 3 3 3 3 3 3 3 3 4 4 4 4 4 4 4 4 4 4 5 5 5 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 MTK / Repun hintainfo / 18.1.212 21

/m3 Kuitupuun kantohintakehitys kuukausittain Päijät-Häme (mhy): Pystykauppa, Uudistushakkuu (Peruspuutavaralajit) 3 28 26 24 22 2 18 16 14 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 27 28 29 21 211 Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu MTK / Repun hintainfo / 18.1.212 /m3 Tukkipuun kantohintakehitys kuukausittain Päijät-Häme (mhy): Pystykauppa, Uudistushakkuu (Peruspuutavaralajit) 8 7 6 5 4 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 1 1 2 1 2 1 2 1 2 1 2 27 28 29 21 211 Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki MTK / Repun hintainfo / 18.1.212 22

Metsänhoitopalvelut ja arvio metsänomistajien itse tekemistä metsänhoitotöistä TOT. -1 TAV. -11 TOT. -11 TOT. -11 TOT. -11 YHT. Arvio -11 mhy tehnyt mhy tehnyt mhy tehnyt mo tehnyt + mhy tehnyt + mo:n täysin + valvonut + valvonut mhy valvonut mhy valvonut itse tekemät 1. METSÄNUUDISTAMINEN Uudistusalojen raivaus, ha 293 45 169 148 317 3 Maanmuokkaus, ha - Laikutus 125 3 164 44 28 2 - Äestys 27 7 56 6 62 2 - Ojitus- ja laikkumätästys 829 1 8 798 11 899 15 - Säätöauraus - Pellon muokkaus 24 45 9 9 2 Maanmuokkaus yhteensä, ha 1 5 1 495 1 18 16 1 178 39 Kulotus, ha 6 14 6 6 1 Metsänviljely, ha - Männyn kylvö 61 11 29 37 66 3 - Kuusen kylvö 2 2 5 - Koivun kylvö 6 1 9 9 5 Kylvö yhteensä, ha 67 111 29 48 77 4 Kylvöstä konekylvöä, ha 14 55 13 7 2 - Männyn istutus 64 35 5 1 15 2 - Kuusen istutus 1 661 1 37 52 41 921 4 - Koivun istutus 141 119 64 46 11 5 - Muiden kotimaisten puulajien istutus 8 19 4 7 11 5 - Ulkomaisten puulajien istutus 1 3 1 1 5 Istutus yhteensä, ha 1 877 1 546 594 465 1 59 48 Istutuksesta pellonmetsitystä, ha Metsänviljely yhteensä, ha 1 944 1 657 623 513 1 136 52 Täydennysviljely (ei sis. viljelyalaan), ha 342 2 98 146 244 2 Mhy:n toimittamat siemenet, kg 19 47 22 22 Mhy:n toimittamat taimet, kpl 3 521 2 82 15 2 92 239 2 92 239 Heinäntorjunta, ha 119 45 51 64 115 - heinäntorjunnasta kemiallisesti, ha 46 35 3 24 54 Mhy:n toimittamat taimisuojat, ha 37 2 5 1 15 2. NUOREN METSÄN HOITO T1-taimikon hoito, ha 15 3 153 35 188 5 T2-taimikon hoito, ha 1 512 1 2 1 513 677 2 19 7 Nuoren metsän kunnostus, ha 1 5 1 115 1 662 125 1 787 3 Yhteensä taimikon hoito ja NMK, ha 2 667 2 615 3 328 837 4 165 1 5 Energiapuun (KEMERA) korjuu, kiinto-m 3 4 47 52 3 55 51 7 1 Energiapuun (KEMERA) haketus, irto-m 3 1 88 6 88 6 2 Pystykarsinta, ha 28 1 19 13 32 3 Kemiallinen vesakontorjunta, ha Kasvatushakkuiden ennakkoraivaus, ha 98 65 793 58 851 3 3. MUUT TYÖT Kasvatuslannoitus, ha 583 3 Terveyslannoitus, ha 92 5 Kunnostusojitus, km 36 35 7 7 1 Metsäteiden tekeminen, km 13 7 6 6 5 Metsäteiden perusparannus, km 16 17 1 1 1 Kantojen nosto (ei kemera-kohteita), ha 641 3 377 377 23

Koulutus-, neuvonta- ja suunnittelupalvelut 1. SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIPALVELUT TOT. -1 TAV. -11 TOT. -11 ajantasaisen metsäsuunnittelun kokonaispinta-ala, ha 2 235 25 Metsäsuunnittelu, ha (mhy:n tekemät) 4 143 5 2 4 742 - edellisestä alihankintana metsäkeskukselle, ha Metsäsuunnittelu, kpl (mhy:n tekemät) 4 19 69 Metsäsuunnitelmien päivitys, ha (mhy) 11 2 5 32 6 41 Metsäsuunnitelmien päivitys, kpl (mhy) 89 93 18 Tila-arviot, ha 7 462 7 2 6 41 Tila-arviot, kpl 16 23 94 Tuhoarviot, ha 5 176 35 534 Tuhoarviot, kpl 242 13 44 Ympäristötukisopimukset, kpl 68 52 62 Metsäluonnon hoitohankkeet, kpl 5 175 8 2. NEUVONTA, KOULUTUS JA TIEDOTUS Metsänomistajien lukumäärä henkilökohtaisessa neuvonnassa 4 63 5 4 22 Muu neuvonta (ryhmäneuvonta, kilpailut, retkeilyt ym.) - Tilaisuuksien lukumäärä 44 7 32 - Osanottajien lukumäärä 1 736 3 5 2 638 Metsänomistajien koulutus (tutkinto- ja muut kurssit) - Koulutustilaisuuksien lukumäärä 26 5 38 - Osanottajien lukumäärä 56 1 3 769 Jäsentiedotteiden ja -lehtien lukumäärä (ei levikkimäärä) 15 13 12 Lasten ja nuorten metsäosaaminen - Tilaisuuksien lukumäärä 51 2 41 - Osanottajien lukumäärä 2 289 1 2 44 3. HENKILÖSTÖN JA HALLINNON KOULUTUS Toimihenkilöt - Koulutukseen osallistumispäivien lukumäärä 34 42 26 - Koulutukseen osallistuneiden lukumäärä 46 48 46 Metsurit - Koulutukseen osallistumispäivien lukumäärä 297 1 46 - Sertifiointikriteerien mukaiseen koulutukseen osallistuneiden lukumäärä 22 28 22 Yrittäjät ja urakoitsijat - Koulutukseen osallistumispäivien lukumäärä 111 15 69 - Sertifiointikriteerien mukaiseen koulutukseen osallistuneiden lukumäärä 66 7 46 Hallinto (ei sääntömääräiset kokoukset) - Hallituksen koulutus/tilaisuudet, kpl 4 8 5 - Valtuuston koulutus/tilaisuudet, kpl 3 3 3 24

25

Annettu koulutus, kurssit, tapahtumat, kilpailut, esittelyt 211 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry. 1.1.211-31.12.211 Pvm Koulutuksen tai tapahtuman aihe osallistujat tuntia hlöä Hallinto 23.3. Valtuuston kokous, Heinola 1 hallinto+toimihlöt 4 38 14.4. Mo-liiton kevätkokous ja katsaukset, Mäntsälä 1 valtuusto 3 12 21.6. Taimesta taloksi, puun elinkaari metsäpäivä, Heinola 1 valtuusto+toimihlöt 6 3 3.11. Valtuuston koulutusja kokous, Lahti 1 hallinto+toimihlöt 4 39 16.12. Mo-liiton syyskokous ja katsaukset, Mäntsälä 1 valtuusto 3 13 Tilaisuuksia 5 henkilöitä 132 Esittelyt 2.1. Nikkarilassa, Pieksämäellä metsäesitys 1 metsänom. + toimihlöt 4 67 7.4. Kehittämiskeskus Tapiossa, metsurityövoiman käyttö 1 sidosryhmät 4 2 12.4. Klapipäivä, Hollola 1 metsänom. 5 25 14.4. Energiapuunäytös, Lahti/Nastola 1 metsänom. 4 3 2.11. Topin päivien esitys, Asikkala 1 metsänom. 3 3 2.11. Agrimarketin metsäpäivä, Lahti 1 metsänom. 6 45 Tilaisuuksia 6 henkilöitä 561 Kilpailut 8.3. Metsätaitokisa, Hartola, VASTUU 1 metsänom.+toimihlöt 2 67 1.6. Metsätaitokisa, Heinola, Mhy Päijät-Häme 1 metsänom. 2 42 12.8. Metsätaitokisa, Vesivehmaa 1 metsänom. 3 51 14.8. Metsätaitokisa, Heinola, Paaso 1 metsänom. 4 17 27.8. SM-metsätaito, Tuulos 1 metsänom. 4 26 Tilaisuuksia 5 henkilöitä 23 Retkeilyt 5.-8.5. Metsänomistajien koulutusmatka, Pärnu 1 metsänom. 32 22 24.5. Taimesta taloksi, puun elinkaari metsäpäivä, Heinola 1 metsänom. 6 45 5.-1.7. Metsämatka, Itävalta 1 metsänom. 48 21 13.7. Retkeily, Mynnilän Arboretum 1 metsänom. 8 53 24.9. Syysmetsäpäivä, Tampere 1 metsänom. 8 3 Tilaisuuksia 5 henkilöitä 144 Kurssit ja koulutukset 1.2. Metsäveropäivä, Asikkala 1 metsänomistajat 3 46 2.-3.2. Metsäluonnonhoitajakoulutus luennot, Asikkala 1 metsänomistajat 12 1 4.2. Metsäveropäivä, Padasjoki 1 metsänomistajat 3 32 7.2. Metsäveropäivä, Hollola 1 metsänomistajat 3 17 7.2. Metsä- ja viheralueiden hoitotyökurssi 1 työttömät työnhakijat 8 15 11.-12.2. Metsänhoito tutuksi -kurssi, SPV ja verotus 1 metsänomistajat 6 16 8.2. Metsäveropäivä, Lahti 1 metsänomistajat 3 32 9.2. Metsäveropäivä, Hartola 1 metsänomistajat 3 3 9.2. Yhteismetsätilaisuus, Lahti 1 metsänomistajat 3 36 1.2. Metsäveropäivä, Sysmä 1 metsänomistajat 3 34 11.2. Metsäveropäivä, Hämeenkoski 1 metsänomistajat 3 35 14.2. Metsäveropäivä, Helsinki 1 metsänomistajat 3 23 14.2. Metsäveropäivä, Kärkölä 1 metsänomistajat 3 36 15.2. Metsäveropäivä, Heinola 1 metsänomistajat 3 26 16.2. Metsäveropäivä, Nastola 1 metsänomistajat 3 14 1.3. SPV-koulutus, Maamiesseuran tupailta, Kärkölä 1 metsänomistajat 3 19 15.3. Tuomo Pesälän spv-klinikka, Heinola 1 metsänomistajat 4 18.-19.3. Metsänhoito tutuksi -kurssi, puunjalostus ja kulttuuri 1 metsänomistajat 6 16 6.4. Tuomo Pesälän spv-klinikka, Asikkala 1 metsänomistajat 1 14.4. SPV-koulutus, Lahti 1 metsänomistajat 3 13 15.-16.4. Metsänhoito tutuksi -kurssi, luonnonhoito 1 metsänomistajat 6 16 21.4. Tuomo Pesälän spv-klinikka, Hollola 1 metsänomistajat 1 6.-7.5. Metsänhoito tutuksi -kurssi, metsänuudistaminen 1 metsänomistajat 6 16 11.5. Tuomo Pesälän spv-klinikka, Hollola 1 metsänomistajat 1 27.-28.5. Metsänhoito tutuksi -kurssi, taimikonhoito 1 metsänomistajat 6 16 19.-2.8. Metsänhoito tutuksi -kurssi, nuorenmetsänhoito 1 metsänomistajat 6 16 16-17.9. Metsänhoito tutuksi -kurssi, virkistyskäyttö 1 metsänomistajat 6 16 4.1. Yhteismetsäretki 1 metsänomistajat 8 17 6.1. SPV-koulutus, Hartola 1 metsänomistajat 3 18 14.-15.1. Metsänhoito tutuksi -kurssi, palkkatieto/metsänsuunnittelu 1 metsänomistajat 6 14 18.1. SPV-koulutus, Asikkala 1 metsänomistajat 3 19 11.-12.11. Metsänhoito tutuksi -kurssi, puukauppa 1 metsänomistajat 6 16 9.-1.12. Metsänhoito tutuksi -kurssi, puunkorjuu 1 metsänomistajat 6 14 Tilaisuuksia 33 henkilöitä 637 26