1.1 Lähtökohtana vapaus kuvata perustuslain suojaamana oikeutena

1 Kuvaamisesta 1.1 Lähtökohtana vapaus kuvata perustuslain suojaamana oikeutena Perustuslaki suojaa sananvapautta. Sananvapauteen kuuluu ilmaisunvapaus, vapaus kuvata mitä tahansa aihetta, vapaus kirjoittaa mistä tahansa aiheesta. Lähtökohta on siis se, että missä tahansa saa kuvata ja ketä tahansa tai mitä tahansa saa kuvata, ellei sitä ole lainsäädännössä kielletty. Perustuslaki velvoittaa perusoikeusmyönteiseen laintulkintaan. Laintulkintaa ohjaa lakihierarkia, jossa perustuslaki on ylemmänasteinen säännös kuin tavallinen laki ja on siksi ristiriitatilanteessa etusijalla. Jos siis perustuslain turvaama sananvapaus ja alemmanasteinen säännös tavallisessa laissa, asetuksessa tai alemmanasteisessa säädöksessä ovat ristiriidassa, tulee laintulkitsijan valita perusoikeusmyönteinen tulkinta. Usein tämä merkitsee kuvaamisen sallimista. 1.2 Kuvaaminen julkisilla paikoilla Oikeus kuvata yleisölle avoimilla julkisilla paikoilla on johdettavissa perustuslain suojaamista perusoikeuksista ja nauttii perustuslaissa tarkoitettua perusoikeuksien suojaa. Julkisella paikalla kuvaaminen ei siten edellytä erityistä lupaa. Eräitä julkisia paikkoja koskevat erityislait.tällaisia paikkoja ovat rautatie- ja lentoasemat. Metroasemia ei koske mikään erityislaki. 1. 3 Rautatieasema Rautatieasema on julkista, yleisölle avointa tilaa, jossa kuvaaminen voimassa olevan lainsäädännön mukaan on sallittua ilman etukäteistä lupaa. Rautatieasemilla liiketoimintaa harjoittaa VR-Yhtymä Oy. VR toivoo, että kaikkien kuvausten osalta noudatettaisiin aina ilmoitusmenettelyä, jotta kuvaamisrauhan ja turvallisuuden takaamiseksi mahdollisesti tarvittavat järjestelyt voitaisiin suorittaa ja antaa kuvaustilanteen kulloinkin edellyttämiä ohjeita. Rautatielain (198/2003) ja Ratahallintokeskuksesta annetun lain (199/2003) mukaan rautatieliikenteen harjoittamiseen liittyvät viranomaistehtävät kuuluvat rataverkon haltijalle joka on Ratahallintokeskus. Ratahallintokeskuksen antamien ohjeiden mukaan 1) radalle ei saa mennä, 2) laiturin reunaa ei saa mennä 1,5 m lähemmäksi, ellei nouse junaan tai tule junasta pois 3) junaliikenteelle ei saa aiheutua kuvauksesta häiriötä 4) ajolankoja tai sen

tukirakenteita ei saa mennä 3 m lähemmäksi millään pitkällä esineellä, kuten esim. mikrofonilla, valolampulla, sähköiskuvaaran vuoksi 5) matkustajille ei saa olla kuvauksesta haittaa. Ohjeiden tarkoituksena on Ratahallintokeskuksen mukaan taata turvallisuus kuvaustilanteissa. VR varmistaa Ratahallintokeskuksen ohjeiden noudattamisen kuvaamistilanteissa, joissa käytetään sekä Ratahallintokeskuksen laiturialuetta että VR:n tiloja tai kalustoa. Kaupallisen kuvaustoiminnan eli mainos-, musiikkivideo- tms. kuvaamisen osalta, jossa kalusto- ja henkilöstömäärät ovat suurempia ja kuvaaminen edellyttää vaativampia järjestelyjä kuin eikaupallisessa uutiskuvauksessa, VR-Yhtymä Oy edellyttää, että kuvaamisjärjestelyistä sovitaan tapauskohtaisesti ja kirjallisesti. Sopimuksissa on sovittu kustannus- ja vahingonkorvausvastuusta sekä annettu turvallisuus- ja toimintaohjeita. 1.4 Lentoasema Sisäasiainministeriön poliisimääräys N:o 1367/1995 mukaan liikkuminen ja oleskelu ilman Ilmailulaitoksen antamaa asianmukaista lupaa on kielletty lentokenttäalueella. Lentokenttäalueella tarkoitetaan turvatarkastuksista lentoliikenteessä annetun lain (305/1994) 2 :ssä määriteltyä aluetta, joka on aidattu ja merkitty liikkumis- ja oleskelurajoituksin, tai terminaali- ja muussa rakennuksessa olevaa aluetta, jonne vapaa pääsy on rakenteellisesti estetty. Lentoaseman asematasolla ja liikennealueilla liikkumista sääntelevät Lentoturvallisuushallinnon ilmailulain ( 281/1995) nojalla antamat ilmailumääräykset. Turvatarkastustoimintaa koskee laki turvatarkastuksista lentoliikenteessä (281/1993). Tiloissa, joihin yleisöllä on vapaa pääsy, kuten matkustajaterminaalien ennen turvatarkastusrajaa olevissa yleisötiloissa (ns. land-side -alueella sijaitsevat tilat) kuvaaminen on sallittu kaikille ilman rajoituksia. Ilmailulaitoksen lähtökohtana on, että kuvauksiin suhtaudutaan lentoasemalla erittäin myönteisesti ja joustavasti. Ilmailulaitoksen mukaan tiedotusvälineiden edustajien kanssa on sovittu, että suoritettavista kuvauksista pyrittäisiin mahdollisuuksien mukaan etukäteen ilmoittamaan lentoaseman asianomaiselle yksikölle. Pääsääntöisesti tiedotusvälineet noudattavatkin mainittua käytäntöä. Tarpeen vaatiessa ja erityisesti kiireellisissä tapauksissa uutis- ja ajankohtaiskuvauksia suoritetaan myös ilman etukäteen tehtyä ilmoitusta lentoasemalle. Yleisötiloissa ja alueilla, joilla liikkuminen ja oleskelu edellyttää säädösten perusteella lentoaseman myöntämää lupaa, kuten esimerkiksi matkustajaterminaalien yleisötilat, jotka sijaitsevat turvatarkastusrajan jälkeen (ns. air-side -alueella sijaitsevat tilat), edellyttää kuvausten toteuttaminenkin pääsääntöisesti, että kulkulupa kuvaajalle on myönnetty (ellei henkilöllä ole asianmukaista lentomatkaan liittyvää matkustusasiakirjaa). Kulkulupaa on haettava lentoasemalta ennen kuvauksen aloittamista, jolloin myös kulkuluvan hakemisen peruste ilmoitetaan. Kiireellisissä tapauksissa ja henkilöresurssien niin salliessa voidaan kuvaaja viedä edellä mainituille alueille asianmukaisen kulkuluvan omaavan saattajan valvonnassa.

Asematasolla liikkuminen on lentoturvallisuussyistä ilmailumääräyksissä tarkoin säänneltyä ja edellyttää lentoaseman myöntämän kulkuluvan lisäksi aina erillisen liikkumisluvan sekä tarkkojen liikkumista koskevien ohjeiden noudattamista. Asematasolla liikkuminen on sallittu ainoastaan lentoaseman erityisajoneuvolla. Tämän vuoksi kuvausmahdollisuus voidaan järjestää vain poikkeustapauksissa. Lentoliikennealueella tapahtuvaa kuvaamista varten ei lentoturvallisuussyistä myönnetä lainkaan kulku- ja liikkumislupia. Laki turvatarkastuksista lentoliikenteessä velvoittaa Ilmailulaitoksen huolehtimaan turvatarkastustoiminnan yleisestä ohjauksesta, kehittämisestä ja valvonnasta. Lentoasemalla on turvatarkastuksen järjestämiseen liittyviä tiloja, joissa kaikki kuvaaminen on lentoturvallisuussyistä kokonaan kielletty. Kuvaamisen salliminen mainituissa tiloissa voisi vaarantaa turvatarkastuksen asianmukaisen toteutumisen sekä loukata perusteettomasti lentomatkustajien yksityisyyden suojaa. Kuvauksista, jotka edellyttävät lentoasemien tilojen käyttöä siten, että sillä on selvästi vaikutusta lentoaseman perustoimintoihin, kuten lentomatkustajien liikkumiseen ja oleskeluun tai lentoasemalla toimivien yritysten toimintaan, on sovittava etukäteen lentoaseman kanssa. Tällaisia kuvauksia ovat esimerkiksi monet mainoskuvaukset sekä elokuvien ja televisiosarjojen kohtausten kuvaukset, joita varten kuvauksen suorittaja pystyttää tilaa vaativaa kuvaus-, valaistus- tai lavastekalustoa lentoasemalle. Kysymys ei ole tällöin varsinaisesti kuvaamisen luvanvaraisuudesta, vaan lentoaseman tilojen käytöstä sopimisesta. Ilmailulaitoksen mukaan lentoasemalla harjoitettavan elinkeinotoiminnan edellytysten turvaaminen edellyttää, että lentoasemalla ei voida sallia selvästi elinkeinotoimintaa vahingoittavaa tai hyvien tapojen vastaista kuvaustoimintaa. Ilmailulaitoksen tiedossa ei ole tapauksia, joissa uutiskuvaus olisi estetty Helsinki-Vantaan lentoaseman yleisölle avoimissa tiloissa. 1. 5 Metroasema Helsingin kaupungin liikennelaitos on todennut, että metroliikennesääntöön ei sisälly kieltoa kuvata metroasemilla. Säännön 17 :ään viitaten HKL on kuitenkin antanut ohjeen, että metroasemilla kuvaamiseen tarvitaan lupa. Säännön 17 :n mukaan "matkustajan tulee kuljettaessaan matkatavaroita tai kotieläimiä noudattaa Helsingin kaupungin liikennelaitoksen niiden kuljetuksesta antamia ohjeita. Matkustaja ei saa tuoda metroaseman laiturialueelle eikä metrojunaan palavia nesteitä, kaasusäiliöitä, räjähdysaineita tai happoja eikä muutakaan tavaraa, joka voi vaarantaa tai haitata matkustajia tai metroliikenteen hoitoa". Metroliikennesääntö on perustunut Helsingin kaupungin liikennelaitoksen johtosääntöön.3.2.4 Vartioimisliiketoimintaa sääntelee laki yksityisistä turvallisuuspalveluista (282/2002). Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain 19 edellyttää vartioimisliikkeen laativan yleiset toimintaohjeet, joiden avulla vartijan tulee kyetä suorittamaan vartioimistehtävät oikein ja turvallisesti. Jos olot vartioimisalueella tai vartioimiskohteessa sitä edellyttävät, vartioimisliikkeellä tulee lisäksi olla erilliset

vartioimisalue- tai -kohdekohtaiset toimintaohjeet. Näissä ohjeissa tulee olla kuvaamista koskeva toimintaohje jos kohteessa kuvaaminen on yleistä. Vartioimisliike on vastuussa siitä että sen työntekijöiden toiminta on lainsäädännön mukaista. Sisäasiainministeriön poliisiosasto on 2.11.2004 todennut, että järjestyslakia (612/2003) sovelletaan yleisillä paikoilla. Uutis- tai muu vastaava kuvaaminen asemien yleisissä paikoissa ei poliisiosaston käsityksen mukaan häiritse yleistä järjestystä tai vaaranna turvallisuutta järjestyslaissa kielletyllä tavalla. Kuvaamisen kieltäminen metroasemilla on perustuslain vastaista, eikä perustu mihinkään voimassaolevaan lainsäädäntöön. 2 Valokuvaamisen rajoitukset 2. 1 Valokuvaamisen vapaus lähtökohta Valokuvaajan suorittama kuvaaminen kuuluu perustuslaissa taatun sananvapauden piiriin. Perustuslain 12 :n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Perustuslain 10 :n mukaan jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu. Kuvaamiseen liittyvä sananvapauden ja yksityisyyden suojan välinen rajanveto on tehty salakatselua koskevassa rikoslain 24 luvun 6 :ssä. 2.2 Salakatselu rajoitussäännös Kuvaamista on rajoitettu salakatselua koskevalla säännöksellä. Rikoslain 24 luvun 6 :n 1 momentin mukaan se, joka oikeudettomasti kuvaa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Säännöksen soveltamisessa ovat olennaisia edellytyksiä rakennuksen, huoneiston tai aidatun piha-alueen sulkeminen yleisöltä, teon oikeudettomuus ja sen kohdistuminen tällaisella suljetulla alueella oleskelevaan henkilöön. Säännöksen perusteena olleen hallituksen esityksen (HE 184/1999) mukaan kuvaaminen voi olla valokuvaamisen kaltaista, tietyn hetken kuvaamista, tai luonteeltaan jatkuvaa videokameralla kuvaamista. Ollakseen rangaistavaa salakatselun tulee tapahtua oikeudettomasti. Kuvaaminen teknisellä laitteella ei ole oikeudetonta silloin, kun siihen on saatu tarkkailtavan suostumus. Oikeudetonta ei ole lainkohdan suojaamassa paikassa oikeudettomasti oleskelevan tarkkailu. Siten salaisenkin valvontakameran käyttö on lainmukaista omakotitalon tai suljetun viraston sisäänkäynnin valvomiseksi. Oikeudetonta ei myöskään ole katselu tai kuvaaminen, jota sen vakiintuneisuuden vuoksi ei yleensä koeta yksityisyyttä loukkaavana ja johon ihmiset osaavat varautua. Salakatselun kohteena tulee olla jonkun henkilön. Tämän vuoksi tyhjän tilan tai eläinten, esineiden, rakennusten tai muun ympäristön kuvaaminen ei ole salakatseluna rangaistavaa. Rangaistavan teon kohteena olevan henkilön on oleskeltava säännöksessä tarkoitetussa paikassa. Säännöksellä suojataan kotirauhan piirissä ja käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä. Säännöstä sovelletaan julkisrauhan piirissä oleviin

huoneistoihin ja rakennuksiin ja rakennusten aidattuihin piha-alueisiin. Näitä ovat virastot, liikehuoneistot, tuotantolaitokset, toimistot, kokoustilat ja muut vastaavat paikat. Lisäksi edellytetään, että kyseiset paikat ovat (1) yleisöltä suljettuja ja (2) kuvaaminen tapahtuu yksityisyyttä loukaten. Suoja ei siten ulotu yleisille paikoille, kuten kaduille ja toreille, eikä myöskään kauppoihin, pankkeihin ja muihin paikkoihin, joihin yleisöllä on pääsy. Yleisöltä suljetulla paikalla tarkoitetaan paikkaa, johon yleisöllä ei ole pääsyä. Tarkoituksena on suojata yksityisyyttä tilanteissa ja paikoissa, joissa oleskelua ihmiset pitävät yksityiselämäänsä kuuluvana tai eri syistä arkaluonteisena. Tällaisina on mainittu yleisöltä suljetut kokoukset ja oleskelu sairaalassa tai muussa hoitolaitoksessa. Toiseksi tarkoituksena on suojata muun muassa virastoissa ja toimistoissa työskentelevien rauhaa ja yksityisyyttä sellaisissa paikoissa, joihin yleisöllä ei ole pääsyä. Virastot ja toimistot ovat tällaisia paikkoja, lukuun ottamatta yleisöä varten erityisesti järjestettyjä palvelupisteitä. Yksityisyyden loukkaamisen nimenomaisella vaatimuksella on tarkoitus jättää rangaistavan salakatselun ulkopuolelle yksityisyyden kannalta harmiton tarkkailu. Teon kiellettävyyttä arvioitaessa on tämän vuoksi kiinnitettävä huomiota kuvaajan ja kuvattavan väliseen suhteeseen, katselun tai kuvaamisen tarkoitukseen, kestoon, paikkaan ja ajankohtaan sekä kuvattavan tilanteeseen, kuvaamisen yllätyksellisyyteen, kuvattavan kieltäytymisen ja poistumisen mahdollisuuteen ja muihinkin seikkoihin, joilla voi olla merkitystä teon loukkaavuuden arvioimisessa. Arvioinnissa on olennaista, onko tarkkailuun tai kuvaamiseen ollut mahdollista varautua riittävästi ja koetaanko kyseessä olevan tyyppinen tarkkailu yleensä loukkaavana. Hallituksen esityksen mukaan oikeudetonta ja yksityistä loukkaavaa ei ole muun muassa tavanomaiseksi muodostunut 3 :ssä tarkoitetussa yleisöltä suljetussakaan paikassa oleskelevan ihmisryhmän kuvaaminen, johon kuvattavat osaavat varautua. Oikeudetonta ei yleensä olisi kokousväen avoimesti tapahtuva valokuvaaminen, jos sen tekee kokoukseen osallistuja tai kokousta luvallisesti seuraamassa oleva henkilö. Jos katselemisen tai kuvaamisen ohella kuunnellaan tai talletetaan ääntä, sovelletaan salakatselusäännöksen ohella myös salakuuntelua koskevaa pykälää. Salakatselun suoja on suppeampi kuin salakuuntelussa. Salakatselulla hankitun yksityiselämää koskevan kuvan levittämiseen sovelletaan lähinnä 8 :ää tai mahdollisesti 9 tai 10 :ää taikka muuta tietojen oikeudetonta levittämistä koskevaa rikoslain säännöstä. Hallituksen esitystä koskevassa lakivaliokunnan mietinnössä (LaVM 6/2000) on todettu, että rikoslain 24 luvun 6 :n 1 momentin 2 kohta merkitsee salakatselun laajentamista julkisrauhan piirissä oleviin paikkoihin. Mietinnön mukaan "Laajennuksen on epäilty rajoittavan liiaksi tiedotusvälineiden kuvausmahdollisuuksia, mutta valiokunta pitää laajennusta perusteltuna. Epäilykset kuvaamisen epäasiallisesta rajoittamisesta vaikuttavat ylimitoitetulta. Pykälässä olevat oikeudettomuusedellytys ja yksityisyyden loukkaamista koskeva vaatimus rajaavat uutismateriaalin normaalin hankinnan rangaistavan käyttäytymisen ulkopuolelle". 2.3 Julkisrauhan rikkominen Julkisrauha säännökset estävät pääsyä eräisiin tiloihin. Siltä osin kuin pääsy tiloihin on edellytys kuvaamiselle, voi myös tästä säännöksestä tosiasiallisesti aiheutua kuvaamisen

rajoittuminen. Rikoslain 24 luvun (531/2000) 3 :n mukaan se, joka oikeudettomasti 1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka 2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan, on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta. 2.4 Sopimuksiin perustuvia kuvausrajoituksia Kun henkilö hankkii lipun esimerkiksi konserttiin, voi konsertinjärjestäjä sopia konserttilipun hankkijan kanssa ehdoista. Konserttiin tulija sitoutuu noudattamaan konsertinjärjestäjän muotoilemia ehtoja hankkiessaan lipun. Esimerkiksi Lippupalvelun kautta myytävien tilaisuuksien osallistuja sitoutuu Lippupalvelun ehtojen mukaisesti siihen, ettei hän tuo kameraa tilaisuteen johon hän ostaa lipun. 2.5 Videointi voi olla salakuuntelua Rikoslain 24 luvun 5 :n 1 momentin mukaan se, joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa 1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka 2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan, on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. 3 Kuvan julkaiseminen 3.1 Julkistaminen ja julkaiseminen Julkistaminen ja julkaiseminen on määritelty tekijänoikeuslain 8 :ssä. Nämä tekijänoikeuslain määrittelemät tavat käyttää valokuvateosta tai valokuvaa eivät ole identtiset, vaan kaksi erilaista käyttötapaa.

Teos katsotaan julkistetuksi, kun se on luvallisesti saatettu yleisön saataviin. Tällaista julkistamista olisi esimerkiksi valokuvanäyttely, johon valokuvaajan suostumuksella on tuotu studiosta julkisesti näyttelyyn näytettäväksi hänen valokuviaan, joita ei ole aikaisemmin nähty julkisuudessa. Valokuva tulee julkistetuksi myös, jos valokuvaaja asettaa sen valokuvaamonsa näyteikkunaan ohi kulkevan yleisön nähtäville. Valokuva tulee julkistetuksi myös jos valokuvaaja laittaa sen osaksi kotisivuaan internettiin. Julkaistuksi teos katsotaan, kun sen kappaleita on saatettu kauppaan tai muulla tavoin levitetty yleisön keskuuteen. Julkaisemisen ja kappaleiden levityksen tulee tapahtua valokuvaajan suostumuksella. Julkaisemista on esimerkiksi valokuvien painaminen viikkolehteen ja viikkolehden myyminen kioskeissa. Julkaisemista olisi myös valokuvan julkaiseminen kunnan esitteessä ja esitteen jakelun kunnan toimipisteissä. Julkaisemiseen ja julkistamiseen liittyy tiettyjä oikeusvaikutuksia, jotka alkavat vaikuttaa vain silloin, jos julkistaminen on tapahtunut valokuvaajan suostumuksella. Tekijänoikeuslain 2 luvun poikkeussäännöksiä, jotka mahdollistavat valokuvan käytön ilman valokuvaajan lupaa ja ilman korvausta, sovelletaan vain julkaistuihin valokuviin. Jos joku varastaa valokuvatiedoston valokuvaajan studiosta ja julkistaa valokuvan internetissä tai julkaisee sen sanomalehdessä, ei ole tapahtunut tekijänoikeuslain tarkoittamaa valokuvaajan oikeuksia rajoittavaa julkistamista tai julkaisemista. Oikeus saada päättää, missä, milloin, ja millaisin ehdoin valokuva julkistetaan, on keskeinen osa valokuvaajan tekijänoikeutta ja lähioikutta, ja tämän oikeuden rikkominen on tekijänoikeuslain vastainen teko, joka voi täyttää tekijänoikeusrikkomuksen tai tekijänoikeusrikoksen tunnusmerkit. Julkistamaton teos ja tekijänoikeus tällaiseen teokseen on omaisuutta jota ei voi ulosmitata tekijänoikeuslain nimenomaisen kiellon vuoksi. 3.2 Sananvapaus lähtökohtana kuvien julkaisemiselle Sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 1 :n 2 momentin mukaan ei kuvien julkaisemista viestintävälineissä saa rajoittaa enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa. Kuvien julkaisemista on rajoitettu kahdella lailla, tekijänoikeuslailla ja rikoslailla.

3.3 Tekijänoikeuslain asettama rajoitus julkistamiselle Tekijänoikeuslain mukaan valokuvan julkaiseminen on tekijän yksinoikeus. Tekijänoikeuslaki rajoittaa tätä tekijän yksinomaista oikeutta ainoastaan tilatun muotokuvan osalta. Tekijänoikeuslain 27 :n 2 momentin oikeussäännön mukaan valokuvaaja ei saa käyttää tekijänoikeuslain mukaista oikeuttaan, kuten oikeutta päättää teoksen julkaisemisesta, ilman muotokuvan tilaajan lupaa. Säännöksestä käy ilmi, että muotokuvan tilaajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä muotokuvan kohdetta, joka on tilannut muotokuvan. Kun tilatun muotokuvan esittämä henkilö on kuollut, on oikeus estää julkaiseminen säännöksen mukaan vielä hänen leskellään ja perillisillään. Tämä tarkoittaa, että kielto-oikeus on vain perukirjassa mainituilla perillisillä kuten lapsilla. Myöhemmät sukupolvet eivät enää voi kieltää tilatun valokuvamuotokuvan julkaisemista. 3.4 Yksityisyyden suoja asettamat rajoitukset julkistamiselle Yksityisyyttä suojaavasta lainsäädännöstä aiheutuu rajoituksia valokuvan julkaisemiselle, jos katsotaan että valokuvan julkaiseminen loukkaa henkilön yksityisyyttä. Jos henkilö on antanut suostumuksen valokuvaamiselle, ei tästä vielä voida yksiselitteisesti päättää että valokuvan julkaiseminen ei loukkaa yksityisyyttä. Yksityisyyden suojasta säädetään rikoslaissa, ja rikoslaki on ei-dispositiivistä oikeutta, eli henkilöt eivät lähtökohtaisesti voi sopimuksella tehdä rikoksesta sallittua toimintaa. Henkilön suostumus valokuvatuksi tulemiseen on eri asia kuin suostumus valokuvan julkaisemiseen. Esimerkiksi valokuva jonka ottamiseen annetaan suostumus läheiselle ystävälle ei lainkaan tarkoita että henkilö haluaa antaa suostumuksen valokuvan julkaisemiselle, jolloin se leviää ystäväpiirin ulkopuolelle. Valokuvaaja voi suojata itseään hankaluuksilta hankkimalla suostumuksen valokuvan julkaisemiseen aina kirjallisena valokuvattavalta henkilöltä. Tällöin vältetään vaikeudet joita voi aiheutua väärinymmärryksistä tai tilanteiden muutoksesta. Suostumuslomakkeita voi tehdä valmiiksi jolloin niihin tulee lisätä vain kuvattavan nimi, päiväys ja mahdolliset kuvattavan vaatimat rajoitukset julkaisemiselle. Täysi-ikäinen ja täysivaltainen henkilö voi tehdä päteviä sopimuksia. Alle 18-vuotiaan osalta sopimukset valokuvaamista ja valokuvien julkaisemista koskien tekevät huoltajat. Yksityiselämää loukkaavasta kuvan levittämisestä on säädetty rikoslain

24 luvun 8 :ssä siten, että joka oikeudettomasti 1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai 2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville, esittää toisen yksityiselämästä kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 3.5 Journalistiliiton ohjeet henkilökuvien julkaisemisesta Journalistiliitto on antanut ohjeita henkilökuvien julkaisemisesta. Journalistin ohjeet, kohta 25: Henkilökuvien julkaisemisessa on noudatettava huolellisuutta. Kuvaa ei pidä käyttää harhaanjohtavasti eikä loukkaavassa yhteydessä. Erityistä varovaisuutta on noudatettava julkaistaessa kuvia onnettomuuksien tai rikosten uhreista. Journalistiliiton ohjeiden noudattamista valvoo Julkisen sanan neuvosto, jonka lausuntokäytäntöön voi tutustua ositteessa www.jsn.fi. 4 Oikeudet kuvaan 4.1 Tekijänoikeuslaki luo yksinoikeuden valokuvaajalle Tekijänoikeuslaki luo valokuvaajalle yksinoikeuden hänen ottamiinsa valokuviin. Tekijänoikeuslain 1 :n mukainen tekijän yksinoikeus syntyy valokuvaajalle valokuvateoksiin, jotka hän on ottanut tai luonut. Valokuvateos voi syntyä sekä valottamalla että vaikkapa photoshop työskentelyn avulla. Valokuvateos on valokuva joka ylittää teoskynnyksen eli se on itsenäinen omaperäinen valokuvataiteen teos. 4.2 Taloudelliset oikeudet Tekijänoikeus antaa valokuvaajalle kaksi taloudellista oikeutta, yksinoikeuden päättää valokuvan kappaleiden valmistamisesta ja yksinoikeuden päättää valokuvan saattamisesta yleisön saataviin. Oikeus päättää valokuvan kappaleiden valmistamisesta kattaa kaikenlaisen valokuvan toisintamisen ja monistamisen, digitaalisten ja analogisten kappaleiden valmistamisen. Oikeus saattaa valokuva yleisön saataviin kattaa kaiken käytön internetissä, tiedotusvälineissä ja näyttelyissä.

Jos valokuvaaja ottaa valokuvia, jotka eivät yllä teostasoon, saavat ne kuitenkin tekijänoikeuslain suojaa. Teoskynnyksen alittaville valokuville on tekijänoikeuslaissa oma suojamuoto, lähioikeus valokuvaajan oikeus. Tekijänoikeuden ja valokuvaajan oikeuden laajuus on pääosin samanlainen. Eroa on suojan pituudessa ja moraalisten oikeuksien luovutuksessa. 4.3 Moraaliset oikeudet Moraaliset oikeudet syntyvät valokuvaajalle. Moraaliset oikeudet sisältävät kaksi oikeutta, isyysoikeuden ja respektioikeuden. Isyysoikeus antaa valokuvaajalle oikeuden tulla mainituksi valokuvaajana hyvän tavan mukaisesti aina kun valokuvaa toisinnetaan tai näytetään julkisesti. Respektioikeus suojaa valokuvaajaa sellaiselta valokuvan muuntelulta joka loukkaisi valokuvaajan taiteellista ominaislaatua. Respektioikeus myös estää valokuvan julkaisemisen yhteydessä joka loukkaisi valokuvaajan taiteellista ominaislaatua. Tekijänoikeus suojaa tekijän persoonaa, se on YK:n ihmisoikeusjulistuksen 27 artiklan mukainen ihmisoikeus. Tiukin suoja on tekijän moraalisilla oikeuksilla, jotka ovat tekijänoikeuden persoonallisuussuojan ydinalue. Siksi tekijän suojaksi on tekijänoikeuslain 3 :n 3 momentissa säädetty, että tekijä voi luopua moraalisista oikeuksistaan vain rajoitetusti. Oikeudesta luopuminen voi koskea vain rajattua ja tarkoin määriteltyä käyttöyhteyttä. Esim. sopimus jonka mukaan tietyssä esitteessä ei näy valokuvateoksen tekijän nimi on pätevä. Sen sijaan sopimus jossa valokuvateoksen tekijä luopuu isyysoikeudestaan teokseen ei ole pätevä. Tämä tekijänoikeuden moraalisia oikeuksia koskeva luovutusrajoitus ei koske lähioikeus valokuvaajan oikeutta. Valokuvaaja voi luopua isyysoikeudesta ja respektioikeudesta. Valokuvaajan oikeus voi myös syntyä valokuvaamolle, se ei synny ainoastaan luonnolliselle henkilölle kuten tekijänoikeus. Koska tekijänoikeus on ihmisoikeus, se voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle. Tekijän taloudelliset oikeudet voidaan luovuttaa vain sopimuksella. Taloudelliset oikeudet voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain. Tekijänoikeuden luovutuksen laajuus määräytyy tehdyn sopimuksen perusteella. ne oikeudet, joiden ei voida näyttää siirtyneen tekijänoikeuden luovutussopimuksella, jäävät tekijälle. Näyttötaakka oikeuksien siirtymisestä on ostajalla.

Tekijänoikeuslain 28 :n säännöksen mukaan tekijänoikeuden edelleenluovutusoikeudesta ja muunteluoikeudesta on sovittava nimenomaisesti. Niinpä esimerkiksi ehto, jonka mukaan lähettäjä luovuttaa lehdelle valokuvan vapaan ja ajallisesti rajoittamattoman käyttöoikeuden, ei sisällä edelleenluovutusoikeutta eikä muunteluoikeutta, koska niitä ei ole nimenomaisesti kirjattu kyseisellä sopimuksella siirtyvinä oikeuksina. Tekijänoikeus suojaa teosta tai valokuvaa joka on tallennettu analogisesti tai digitaalisesti. Tekijänoikeus on tallennetun muodon suojaa. Tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, sisältöä, juonta tai kuvan sisältämää tietoa. Jos luovutetaan tekijänoikeus yhteen teokseen esimerkiksi lähettämällä kyseinen valokuva lehteen julkaistavaksi, ei se siirrä muiden samasta aiheesta otettujen valokuvien oikeutta. Jos valokuvaajan ja valokuvan tilaajan välillä on sopimussuhde, määriytyy luovutettavien valokuvien määrä ja oikeuksien laajuus sopimuksen perusteella. Käyttölupa joka on nimenomaisesti ajallisesti rajoittamaton kestää koko tekijänoikeuden tai valokuvaajan lähioikeuden suoja-ajan. Suoja-ajan päätyttyäkin luvansaaja voi jatkaa käyttöä tekijänoikeuden estämättä. Tekijänoikeuden suoja-aika on tekijän elinikä ja 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Valokuvaajan lähioikeuden suoja-aika on 50 vuotta valokuvan ottamisvuoden päättymisestä. Suoja-ajan jälkeen tekijän taloudelliset ja moraaliset oikeudet raukeavat. Leski, perilliset tai testamentinsaajat tai valokuvaoikeuden sopimuksella saaneet oikeudenhaltijat voivat tekijänoikeuden nojalla määrätä teoksesta 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Tämän jälkeen teoskappaleen fyysinen omistus voi nataa mahdollisuuden taloudelliseen hyötymiseen, mutta nämä sopimukset eivät enää perustu tekijänoikeuslakiin. Moraaliset oikeudet perillisten oikeutena lakkaavat, mutta Opetusministeriön alainen Tekijänoikeusneuvosto voi vielä kieltää teoksen käytön, jos se loukkaa julkisesti sivistyksellisiä etuja. Suvaitsevassa ja moniarvoisessa yhteiskunnassamme kynnys kieltää teoksen käyttö sivistyksellisiä etuja loukkaavana on korkea. Säännöstä ei ole milloinkaan sovellettu valokuvaan.

4.4 Oikeudet tilattuun muotokuvaan Kun valokuvaaja ottaa muotokuvan kohteena olevan henkilön valokuvan, syntyvät tekijänoikeuslain mukaiset oikeudet yksinoikeutena valokuvaajalle. Valokuvaaja ei kuitenkaan saa käyttää näitä hänelle syntyneitä oikeuksia ilman muotokuvan kohteena olevan henkilön lupaa, kun kyseessä on tilattu muotokuva. Tekijänoikeuslain 27 :n 2 momentin oikeussäännön mukaan valokuvaaja ei saa käyttää tekijänoikeuslain mukaista oikeuttaan ilman muotokuvan tilaajan lupaa. Säännöksestä käy ilmi, että muotokuvan tilaajalla tarkoitetaan tässä yhteydessä muotokuvan kohdetta, joka on tilannut muotokuvan. Kun tilatun muotokuvan esittämä henkilö on kuollut, on oikeus estää käyttö säännöksen mukaan vielä hänen leskellään ja perillisillään. Tämä tarkoittaa, että kielto-oikeus on vain vainajan perukirjassa mainituilla perillisillä. Myöhemmät sukupolvet eivät enää voi kieltää tilatun valokuvamuotokuvan käyttöä. 4.5 Kuvattavan oikeudet Henkilölle jota kuvataan ei synny tekijänoikeutta eikä valokuvaajanoikeutta. Tekijänoikeus ja valokuvaajan lähioikeus ovat yksinoikeuksia jotka syntyvät vain valokuvaajalle.tilatun muotokuvan tilajalla on kuitenkin oikeuuksia ajotka on määritelty tekijänoikeuslaissa. Tekijänoikeuslain 40 c :n mukaan valokuvaamalla valmistetun muotokuvan tilaajalla on, vaikka valokuvaaja on pidättänyt itselleen oikeuden teokseen, oikeus antaa lupa muotokuvan ottamiseen sanomalehteen, aikakauskirjaan tai elämäkerralliseen kirjoitukseen, jollei valokuvaaja erikseen ole pidättänyt oikeutta kieltää sitä. Kuvattavan henkilön kuvasta tunnistettavaa henkilökuvaa ei kuitenkaan saa käyttää markkinoinnissa ilman kuvattavan henkilön antamaa suostumusta. Tarvittaessa kuvaajan on kyettävä todistamaan tämän suostumuksen olemassaolo, joten tarvittaessa suostumus on kyettävä todistmaan kirjallisella luvalla. Tästä suostumuksesta käytetään kansainvälistä nimitystä "model release". Vaatimus henkilön suostumukseen on kirjattu Internetional Chamber of Commerce ICC markkinoinnin yleisohjeisiin. Ohjeiden noudattamista valvoo Keskuskauppakamari. Näiden ohjeiden noudattamatta jättäminen on Sopimaton menettely elinkeinotoiminnassa lain säännösten vastaista menettelyä.

4.6 Valokuvan luovutuksen oikeusvaikutukset Tekijänoikeuslain nimenomaisen säännöksen mukaan valokuvan kappaleen luovutukseen ei sisälly tekijänoikeuden luovutusta. Henkilö, jolle valokuvaaja luovuttaa vastikkeellisesti tai vastikkeetta valokuvan, ei saa lainkaan oikeutta, tekijänoikeutta tai valokuvaajan oikeutta. Valokuvan kappaleen saaja saa vain valokuvan materiaalisen kappaleen, ei immateriaalista oikeutta. Sen sijaan valokuvataiteen teoksen julkisen näyttämisen eräs oikeus, oikeus julkiseen näyttämiseen ilman teknistä apuvälinettä, raukeaa. Henkilö jolla on hallussaan hänelle valokuvaajan suostumuksella luovutettu kappale, saa esittää tämän kappaleen näyttelyssä tai kaupan näyteikkunassa. Internetkäyttö edellyttää kappaleen valmistamista ja julkista näyttämistä teknisen apuvälineen avulla, joten internet käyttöön kappaleen omistus ei oikeuta.