PERUSTELUOSA 1(8) VPK:n mallisääntöjen perusteluosa Vapaaehtoisen palokunnan mallisäännön perusteluosa 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli Nimi Vapaaehtoisen palokunnan, VPK:n, nimellä on pitkät ja ansiokkaat perinteet aina vuodesta 1838 lähtien, jolloin Turkuun perustettiin maamme ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta. Ei ole mitään perusteltua syytä luopua tämän osuvan ja perinteikkään nimen käytöstä. Yhdistyksen nimi kirjoitetaan virallisesti täsmälleen siinä muodossa, kun se on oikeusministeriön yhdistysrekisteritoimiston hyväksymässä yhdistysrekisteri-ilmoituksessa. Yhdistyksen nimestä muodostettuja lyhenteitä ei voida erikseen merkitä rekisteriin, mutta niitä voidaan käyttää epävirallisesti. Lyhenne voi olla osana yhdistyksen nimeä. Vapaaehtoisen palokuntayhdistyksen nimi suositellaan kirjoitettavaksi isoilla alkukirjaimilla ja loppuun liitetään rekisteröintiä osoittava merkintä ry (rekisteröity yhdistys). Kotipaikka Palokunnan toimialueeksi merkitään sijaintikunta. Toimialue voi olla kuntaa laajempi alue, esimerkiksi yhteistoiminta-alue, mutta se voi myös olla kuntaa suppeampi alue. Yhdistyksen kotipaikka on sen sijaintikunta. Yhdistyksen kotipaikka ei voi olla useassa kunnassa. Kotipaikan merkitys on juridinen, sillä sen perusteella määräytyy, mitkä viranomaiset käsittelevät yhdistyksen asioita. Kieli Mikäli yhdistyksellä on erikseen suomenkielinen ja ruotsinkielinen nimi, on siitä oltava maininta säännöissä. Tällöin yhdistyksestä käytetään kulloinkin käytössä olevan kielen mukaista nimeä. Ennen uuden yhdistyslain antamista se ei ollut mahdollista. Sen vuoksi kaksikieliset yhdistykset käyttivät kaksikielistä nimeä. Estettä ei tietenkään ole kaksikielisen nimen säilyttämiseen uudenkaan lain aikana. Se, että yhdistyksellä on erikseen suomenkielinen nimi ja erikseen ruotsinkielinen nimi, ei tee siitä kaksikielistä, mutta asiasta on oltava säännöissä erillinen määräys. Kaksikielinen yhdistys voidaan merkitä yhdistysrekisteriin joko suomenkielellä tai ruotsinkielellä tai molemmilla kielillä. Jos yhdistys halutaan rekisteröidä molemmilla kielillä, säännöt on laadittava sekä suomeksi että ruotsiksi.
PERUSTELUOSA 2(8) Jäsenyys alueen pelastusliitossa Toiminta-alueella toimiva pelastusliitto on jäsenistönsä (kunnat, palokunnat, muut jäsenet) johtama oman alueen palokunnat yhteen kokoava liitto. Pelastusliittojen tehtävänä on edelleen tuottaa vapaaehtoisten palokuntien "etujärjestönä" koulutus-, kilpailu-, ja muita palveluja jäsenpalokunnilleen niiden toivomusten mukaisesti. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoitus on se päämäärä, jonka saavuttamista yhdistyksen toiminnalla tavoitellaan. Toimintamuodot ovat keinoja tarkoituksen saavuttamiseksi. Tarkoitus- ja toimintamuodot liittyvät läheisesti toisiinsa. Toimintamuodoiksi ei voida valita mitään sellaista, joka ei edistä tarkoituksen toteuttamista. Vapaaehtoisen palokunnan tarkoituksena on edelleen vuoden 1982 mallisääntöjen mukaisesti antaa järjestäytynyttä apua sammutus- ja pelastustoiminnassa sekä osallistua alan valistus- ja koulutustyöhön. Ympäristön suojelusta on kuitenkin tullut yksi yhteiskuntamme tärkeimmistä tehtävistä koko ihmiskunnan säilymisen näkökulmasta katsoen. Sen vuoksi palokunnan toiminnan yhdeksi erilliseksi tavoitteeksi on omalta osaltaan haluttu lisätä myös ympäristönsuojelu. Palokunnan tarkoituksen toteutuminen, turvallisuuden edistäminen ja kansalaisten turvaaminen onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta, on laajennettu koskemaan paitsi normaali- myös poikkeusoloja. Tämä johtuu siitä, että Suomen Väestönsuojelujärjestö ry:n ja Suomen Palontorjuntaliitto ry:n toiminnot yhdistyivät 1.1.1993 lukien, jolloin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry aloitti toimintansa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n tarkoituksena on valtakunnallisena keskusjärjestönä toimia yhteistyössä viranomaisten sekä eri järjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa. Se edistää kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen onnettomuuksien ja tuhojen aiheuttamilta vaaroilta normaali- ja poikkeusoloissa. SPEK:n erityisenä tehtävänä on palo- ja pelastustoimen, väestönsuojelun sekä pelastuspalvelun kehittäminen. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry jatkaa Suomen Palontorjuntaliitto ry:n ja Suomen Väestönsuojelujärjestö ry:n työtä ja perinteitä. Läänien pelastusliittojen mallisäännöissä on niiden tarkoitukseksi määritelty Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:n jäsenyhdistyksinä edistää kansalaisten valmiutta ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen onnettomuuksien aiheuttamilta vaaroilta normaali- ja poikkeusoloissa. Läänien pelastusliitot jatkavat läänin palontorjuntaliittojen ja palokuntaliittojen sekä alueellisten väestönsuojeluyhdistysten työtä ja perinteitä. Pelastustoimeen kuuluu palo- ja pelastus- sekä väestönsuojelu, mistä vastaavat kunnat yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella (alueen pelastustoimi). Palokunnan tarkoituksena ei ole pelkästään turvallisuuspalvelujen tuottaminen, vaan sen lisäksi tavoitteena on kasvattaa jäsenet näkemään vastuunsa yhteistyökykyisinä yhteiskunnan rakentajina laajemminkin. Yhteistyökyvykkyys on vaarallisissa palo- ja pelastustehtävissä yksi tärkeimmistä turvallisuuden osatekijöistä.
PERUSTELUOSA 3(8) 3 Toimintamuodot Kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuden edistäminen ja onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen ovat lyhyesti sanottuna VPK:n toiminnan tarkoitus. Pyrkiessään tähän päämäärään ts. toteuttaakseen olemassaolonsa tarkoituksen, on VPK:n mallisääntöjen 3 :ssä lueteltu ne toimintamuodot (keinot), joilla tarkoituspykälässä mainittuun päämäärään pyritään. 1. Palokuntasopimuksen tekeminen alueen pelastustoimen ja VPK:n kesken merkitsee sitä, että VPK:sta tulee osa alueen pelastustoimen järjestelmää sopimusvelvoitteineen. Vapaaehtoisesta palokunnasta tulee käytännössä sammutus- ja pelastustyöhön osallistuvien jäsentensä työnantaja siinä tapauksessa, että koulutuksesta, varallaolosta, harjoituksista tai sammutus- ja pelastustyöstä on maksettu henkilökohtaisia palkkioita jäsenille. Tosin työnantajalle kuuluvista käytännön velvoitteista huolehtii sopimuksen perusteella kunta. Tämä menettelytapa on itseasiassa ainoa järkevä tapa hoitaa palkkioiden maksuun, sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin liittyvät työnantajalle kuuluvat velvoitteet. On syytä myös muistaa, että vain sopimuksen tehneet ja rekisteröidyt VPK:t ovat oikeutettuja samaan Palosuojelurahastosta avustusta kalustohankintoihinsa. Palokuntasopimuksen tekeminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kunta sopimuksella ostaa palo- ja pelastustoimeen liittyvien tehtävien hoidon vapaaehtoiselta palokunnalta. Sopimukseen voidaan erikseen ottaa maininta sairaankuljetusta tukevan toiminnan, ensivasteyksikkötoiminnan hoitamisesta. 2. VPK voi tehdä palopäällikön suostumuksella ja myötävaikutuksella muitakin pelastusalaan liittyviä sopimuksia. Tällaisia sopimuksia voivat olla esim. jälkivahinkojentorjuntaan ja sairaankuljetukseen liityvät sopimukset. 3. Hyvä ja kiinteä yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa on välttämätöntä sopimuspalokuntana toimivalle VPK:lle. VPK:n johdon tehtävänä ja velvollisuutena on luoda toimivat suhteet kunnan palo- ja pelastusviranomaisiin sekä kaikkiin muihin sidosryhmiin, jotka palokunnan toiminnan ja toimintavalmiuden näkökulmasta ovat tärkeitä. 4. Kohdassa 4 on mainittu, että VPK voi perustaa erikseen hälytysosaston. Se onkin suositeltavaa, mikäli VPK:n toiminta on laajaa ja monipuolista. Mutta, mikäli VPK on kooltaan hyvin pieni, voidaan hälytysosasto jättää perustamattakin. Mahdollista on sekin, että VPK keskittyy pelkästään neuvonta- ja valistustehtäviin. Hälytys-, nais-, nuoriso- ja veteraanitoimintaa varten on saatavissa läänien pelastusliitoista erilliset malliohjesäännöt toiminnan suunnittelun ja järjestämisen apuvälineeksi. Näiden toimintojen lisäksi voidaan VPK:ssa toteuttaa muutakin harrastus- ja järjestötoiminta. VPK-toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on tärkeätä ylläpitää nuorisotoimintaa sekä VPKtoimintaa tukevaa naistoimintaa. Veteraanitoiminnalla on oma tärkeä osuutensa VPK-toiminnan tukemisessa. Sammutus- ja pelastustehtäviin osallistuville miehille, palokuntanuorille ja palokuntanaisille on luotu omat koulutusjärjestelmänsä erilaisine kursseineen ja kurssimateriaaleineen. Kaikkea koulutuksessa käytettävää kurssimateriaalia on saatavissa läänien pelastusliitoista.
PERUSTELUOSA 4(8) 6.-8. Toimintamuotojen kohdissa 6, 7 ja 8 halutaan painottaa sitä, että VPK mahdollisuuksiensa mukaan suuntautuisi ulospäin ohjaten ja opettaen viranomaisten ohieiden mukaisesti kuntalaisia suojautumaan erilaisilta vaaroilta ja toimimaan oikein onnettomuustilanteissa. 9.-10. VPK-toiminta on parhaimmillaan monipuolista ja aktiivista. Sen tulisi tarjota jäsenilleen riittävästi mahdollisuuksia itsensä kouluttamiseen, urheiluun ja liikuntaan sekä muuhun erilaiseen harrastamiseen ja osallistumiseen. Tärkeintä on, että jokaiselle jäsenelle annetaan mahdollisuus hänen haluaan ja kykyään vastaavaan toimintaan. Parhaimmillaan jäsenen tulisi tuntea onnistuneensa niissä pyrkimyksissä ja tehtävissä, joita VPK palokuntana jäsenilleen tarjoaa. 11. VPK-liikkeellä on Suomessa pitkät perinteet. Perinteen säilyttäminen ja perinnetietojen kerääminen onkin suositeltavaa ottaa jokaisen VPK:n ohjelmaan. Vahvat ja kunniakkaat perinteet velvoittavat ja innostavat uusia polvia jatkamaan vapaaehtoisten palokuntien arvokasta työtä kanssaihmisten hyväksi. 4 Jäsenyys Yksityisellä henkilöllä tarkoitetaan yhdistyslaissa luonnollista henkilöä, eli ihmistä. Yhdistymisvapaus ts. oikeus perustaa yhdistyksiä ja kuulua niihin jäsenenä koskee hallitusmuodon 10 :n mukaan kaikkia Suomen kansalaisia. Laki ei sisällä mitään ikä- tai muita rajoituksia tämän oikeuden käyttämiselle. Yhdistyksen säännöissä voidaan jäsenyydelle asettaa erilaisia edellytyksiä samoin kuin jäsenoikeuksien käyttämiselle. VPK:n mallisäännöissä ei tällaisia edellytyksiä ole asetettu. VPK-yhdistys pyrkii sen tarkoituspykälässä mainittuihin tavoitteisiin. VPK siis toimii tätä tiettyä turvallisuusasiaa harrastavien jäsenten yhdyssiteenä. On siten luonnollista, että VPKyhdistyksen jäseneksi hyväksytään vain sen tavoitteiden edistämiseen omistautuneet henkilöt. Yhdistyksen jäsenten kelpoisuus sammutus- ja pelastustyöhön määrää kunnan kanssa tehdyn sopimuksen määräykset huomioonottaen palokunnan hallitus. Palokunnan päällikkö päättää niiden mukaan jäsenten osallistumisesta varsinaiseen palokuntatoimintaan ja heidän tehtävistään siinä. Hälytyshenkilöstöön voi kuulua muitakin kuin sammutus- ja pelastustyöhön kelpoisia henkilöitä. Huolto-, viestitys-, kuljetus- ja muihin vastaaviin tehtäviin koulutettuina tällainen henkilöstö voi tehdä hälytystilanteessa arvokasta työtä. Jäsenyyden syntyminen edellyttää sekä jäsenyyttä hakevan tahdonilmaisua että yhdistyksen hallituksen päätöstä, jolla hakemus hyväksytään. VPK:n hallituksella on täysin vapaa oikeus päättää siitä, ketkä se hyväksyy yhdistyksen jäseneksi. Ketään henkilöä ei ole pakko hyväksyä VPK:n jäseneksi. Jäsenhakemuksen hylkäämistä ei tarvitse perustella eikä hylkäämisestä voi valittaa mihinkään. Tarvitseeko ja missä määrin alaikäinen huoltajansa tai holhoojansa suostumuksen liittyäkseen VPK:aan määräytyy lapsen huoltoa ja holhousta koskevien lain säännösten mukaan. Ratkaisuun vaikuttavat yhdistyksen jäsenyyteen liittyvät taloudelliset velvoitteet sekä yhdistyksen luonne. Vapaaehtoisessa palokunnassa harjoitusten ja koulutuksen sisällön on katsottu
PERUSTELUOSA 5(8) pitävän sisällään sellaisia elementtejä, että alle 16 vuotiaan nuoren huoltajalta tai holhoojalta edellytetään suostumus ennen kuin nuori voidaan hyväksyä toimintaan mukaan. Kannatusjäsen Kannatusjäseniä ovat sellaiset yhteisöt tai yksityiset henkilöt, joilta ei edellytetä varsinaiselle jäsenelle asetettuja jäsenyysehtoja. Maksamalla kannatusmaksun kannatusjäsen saavuttaa yhdistyksen jäsenyyden ja sen lisäksi oikeuden olla läsnä yhdistyksen kokouksissa. Kunniajäsen Kunniajäseneksi VPK-yhdistykset voivat kutsua ansiokkaasti palokunnan hyväksi toimineita jäseniä tai palokunnan ulkopuolisia henkilöitä. Jäsenluettelo Hallituksen on pidettävä luetteloa VPK-yhdistyksen jäsenistä. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Henkilörekisterilain mukaan (471/87) jäsenellä on oikeus saada tietoonsa kaikki itseään koskevat luetteloon merkityt tiedot. Säännöissä voidaan kuitenkin jäsenluettelon julkisuudesta määrätä laajemminkin. 5 Eroaminen Jäsen voi milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Erottaminen Yhdistys voi erottaa jäsenensä säännöissä mainitulla erottamisperusteella. VPK:n mallisääntöihin ei kuitenkaan ole sisällytetty mitään erityistä erottamisperustetta, vaan mallisäännöissä on viitattu yhdistyslain 14 :ään, jonka mukaan yhdistyksellä on aina oikeus erottamiseen, jos jäsen: on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut, on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä, ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Jäsenen erottamisesta päättää VPK-yhdistys kokouksessaan. Päätöksessä on mainittava erottamisen syy. Jäsenellä on oikeus äänestää itseään koskevassa erottamisasiassa. Asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen paitsi, milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.
PERUSTELUOSA 6(8) 6 Jäsenmaksut ja muut tulot sekä omaisuus VPK:n säännöissä on aina määrättävä peritäänkö jäseniltä jäsenmaksuja vai ei. Tarkoituksena on, että yhdistykseen liittyvä voi säännöistä nähdä, liittyykö jäsenyyteen taloudellisia velvoitteita. Mallisääntöjen 6 :ään on laitettu suositus jäsenmaksuista siten, että kunniapuheenjohtaja, kunniapäällikkö tai kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksua. Jäsenmaksuista määrääminen yhdistyksen säännöissä merkitsee sitä, että muita maksuja, kuten liittymismaksua, ei jäsenten kannettavaksi voida asettaa muutoin kuin sääntöjä muuttamalla. VPK voi säännöissään määrätä joko maksujen markkamäärän tai määritellä maksuperusteet. On huomattava että jäsenmaksujen tai maksuperusteiden ei tarvitse olla kaikille jäsenille samat. 7 Taloudellinen toiminta Yhdistyksen harjoittamaa taloudellista toimintaa ei ole tarpeen säännöissä yksityiskohtaisesti määritellä, vaikka niin voidaan tehdä. VPK-yhdistys voi harjoittaa sellaista elinkeinoa tai muuta ansiotoimintaa, joka kytkeytyy välittömästi säännöissä määrätyn tarkoituksen toteuttamiseen. Esimerkiksi VPK-yhdistys voi sääntöjensä mukaan järjestää palokuntakilpailuja sekä ylläpitää VPK-taloa. Se voi näin ollen ilman nimenomaista sääntömääräystä ylläpitää esimerkiksi omistamansa VPK-talon yhteydessä kioskia. Sääntömääräyksestä riippumatta VPK-yhdistys voi harjoittaa taloudellisesti vähäarvoisena pidettävää elinkeinoa tai ansiotoimintaa. Toiminta ei kuitenkaan saa laajentua sillä tavoin, että yhdistys muuttuisi luonteeltaan pääasiallisesti taloudelliseksi. 9 Kokoukset Mallisääntöjen mukaan palokunnan varsinaisia kokouksia pidetään kahdesti vuodessa. Varsinaisen kokouksen puheenjohtajaksi ei ole syytä valita VPK:n hallituksen puheenjohtajaa, koska tilinpäätösasioista päätettäessä hallituksen puheenjohtaja on jäävi. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valitaan yleensä joku VPK-yhdistyksen jäsenistä. Puheenjohtajaksi voidaan valita yhdistyksen ulkopuolinenkin henkilö etenkin, milloin kokouksessa käsitellään taloudellisesti, juridisesti tai muuten vaikeita asioita. 11 Hallitus Yhdistystoiminnassa pääsääntö on, että yhdistyksen asioista päättävät jäsenet. Hallitukselle kuuluu vain päätösten toimeenpaneminen ja valmistelu.
PERUSTELUOSA 7(8) Itsenäistä päätösvaltaa hallituksella on vain niissä asioissa, joissa sille on päätösvaltaa laissa, yhdistyksen säännöissä tai yhdistyksen päätöksillä annettu. Yhdistyksen asioiden hoitamiseen kuuluu yhdistyksen päätösten täytäntöönpanon lisäksi muun muuassa yhdistyksen omaisuuden hoitaminen, asioiden valmistelu päätöksentekoa varten, yhdistyksen kokousten järjestäminen, henkilöstön valitseminen ja valvonta sekä yhdistyksen suhteiden hoitaminen viranomaisiin, järjestöihin ja muihin ulkopuolisiin tahoihin. Hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä. Säännöissä voidaan jäsenmäärä ilmoittaa myös liukuvaksi, esimerkiksi 3-12. Varajäseniä hallitukseen ei voida valita, ellei siitä säännöissä ole määrätty. Hallituksella täytyy olla puheenjohtaja, joka ei saa olla vajaavaltainen. Sen sijaan hallituksen jäsenet, yhdistyslain mukaan, voivat olla alaikäisiäkin. Alaikärajaksi on säädetty 15 vuotta. Palokunnan toiminnan luonteen takia mallisäännöissä kuitenkin suositellaan, että hallitukseen valittavan tulisi olla täysi-ikäinen henkilö. Laissa ei ole säädetty mitään hallituksen sisäisestä toiminnasta ja päätöksenteosta. VPKyhdistyksen sääntöihin voidaan kuitenkin kirjata hallituksen toimintaa koskevia sääntömääräyksiä. Säännöissä voidaan esimerkiksi määrätä hallituksen koollekutsumisesta, päätösvaltaisuudesta, päätöksentekotavasta, päätösten pöytäkirjaamisesta sekä pöytäkirjojen allekirjoittamisesta ja tarkastuksista. 12 Hallituksen tehtävät Hallituksen tehtäviin kuuluu määrätä palokunnan henkilöstön tehtävät sekä huolehtia siitä, että sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva henkilöstö täyttää asetuksen pelastustoimesta (468/2003) mukaiset koulutusehdot. 13 Palokunnan päällikön tehtävät Yhdistyksen puheenjohtaja ja palokunnan päällikkö päättävät keskenään sisäisesti tehtäväjaostaan. 14 Palokunnan nimen kirjoittaminen Oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on aina hallituksen puheenjohtajalla, ellei tätä säännöissä rajata siten, että puheenjohtaja vain yhdessä yhden tai useamman muun kanssa voi kirjoittaa yhdistyksen nimen. Tämä on myös ainoa rajoitus, mikä nimenkirjoittamiseen voidaan liittää. Sitä ei voi esimerkiksi kytkeä tiettyihin asioihin.
PERUSTELUOSA 8(8) Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä, että oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on puheenjohtajan lisäksi: yhdellä tai useammalla hallituksen jäsenellä, asemansa perusteella muulla henkilöllä, esim. palokunnan päälliköllä, sihteerillä, rahastonhoitajalla, osaston vastaavalla (esim. palokuntanaisosaston puheenjohtajalla) tai kyläosaston vastaavalla, henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus. Nimenkirjoitusoikeus voidaan antaa myös hallituksen ulkopuoliselle henkilölle. Esimerkiksi palokunnan päällikkö, sihteeri, rahastonhoitaja tai tietyn toiminnan vetäjä ei välttämättä ole hallituksen jäsen, mutta asemansa perusteella hänelle voidaan antaa nimenkirjoitusoikeus. Nimenkirjoittajan täytyy aina olla täysivaltainen. 16 Äänestykset Yhdistyslain 25 :n mukaan jokaisella 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä on äänioikeus, jollei säännöissä toisin määrätä. 19 Sääntöjä muuttaessaan palokunnan tulee huomioida, että saavutetut jäsenoikeudet, esim ilmaisjäsenyys, säilyvät.