Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab

Vaasan Sähkö Oy Vaasan Sähköverkko Oy Oy RAVERA Ab VUOSIKERTOMUS 2015

Sisältö Toimitusjohtajan katsaus............................ 5 Hallituksen toimintakertomus......................... 6 Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö...................... 13 Konsernipalvelut.................................. 14 Sähkökauppa.................................... 16 Kaukolämpö..................................... 18 Vaasan Sähköverkko Oy............................ 20 Oy RAVERA Ab.................................. 22 Vaasan Sähkö -konsernin strategia lyhyesti............. 24 Tilinpäätös...................................... 25 Vaasan Sähkö -konserni ja Vaasan Sähkö Oy Tuloslaskelma............................... 26 Tase...................................... 27 Rahavirtalaskelma............................ 28 Tilinpäätöksen liitetiedot...................... 29 Ympäristökatsaus............................ 44 Eriytetyt tilinpäätökset: Sähkökauppa........................... 45 Kaukolämpö............................ 45 Tytäryhtiöiden tilinpäätökset: Vaasan Sähköverkko Oy................... 47 Oy RAVERA Ab......................... 47 Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi....... 49 Hallintoneuvoston lausunto......................... 50 Konsernin tunnuslukujen kehitys 160 120 80 40 0 2011 2012 2013 2014 2015 Liikevaihto (milj.euroa) 2

30% 25% 20% 15% 10% 5% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 35 30 25 20 15 10 5 0% 2011 2012 2013 2014 2015 0% 2011 2012 2013 2014 2015 0 2011 2012 2013 2014 2015 Liikevoitto-% Omavaraisuusaste-% Tilikauden voitto (milj.euroa) 20% 60 1,50 15% 50 40 1,00 10% 30 5% 20 10 0,50 0% 2011 2012 2013 2014 2015 0 2011 2012 2013 2014 2015 0 2011 2012 2013 2014 2015 Sijoitetun pääoman tuotto-% Investoinnit (milj.euroa) Maksuvalmius (Quick Ratio) MENESTYSTEKIJÄT JA TAVOITTEET Vaasan Sähkö on tehokas, kannattava ja hinnoiltaan edullinen energiakonserni. Vaasan Sähköllä on luotettavat energiaverkot alueensa elinkeinoelämälle ja asukkaille. Konserni kasvaa lisääntyviä resurssejaan hyödyntäen energiamarkkinoilla. 3

4 4

Toimitusjohtajan katsaus Eurooppaa lähes vuosikymmenen ajan piinannut matalasuhdanne näyttää vihdoin olevan kääntymässä hitaaksi kasvuksi. Kaukoidän voimakas talouskasvu sen sijaan näyttää olevan hidastumassa. Poliittinen mielenkiinto on energia-asioita voimakkaammin ollut kärjistyneessä pakolaiskysymyksessä. Ulkopoliittinen retoriikka on kaikin puolin voimistunut ja äänenpainot kärjistyneet. Energiamarkkinoiden kannalta joulukuussa 2015 aikaansaatu Pariisin ilmastokokouksen sopimus on hyvin merkittävä. Pariisin kokous oli tähänastisista ilmastokokouksista yksituumaisin. Pariisissa sovittiin mm. tavoitteista, joilla eri puolilla maailmaa käytössä olevia päästöjen vähentämiseen tähtääviä mekanismeja pyritään yhdistämään. Öljyn ja kivihiilen markkinahinnat ovat ilmastosopimuksista välittämättä edelleen laskeneet. Tuottajamaat eivät ole saaneet aikaan yhtenäistä rintamaa hintatason nostamiseksi. Erityisesti Venäjän talous kärsii vallitsevasta tilanteesta. Markkinavoimat ja Pariisissa paalutettu ilmastopolitiikka kiskovat nyt kehitystä vastakkaisiin suuntiin. Poliittinen tahtotila on sovittu, mutta päästöoikeuden ja polttoaineiden hintakehitys vetävät kehitystä aivan päinvastaiseen suuntaan kuin poliittinen ohjaus. Suomessa tuulivoiman syöttötariffin sulkeminen uuden hallituksen toimesta oli vuoden 2015 voimakkain energiatoimialaa koskenut toimenpide. Käytännössä tuulivoimamarkkinat sulkeutuvat Suomessa moneksi vuodeksi nyt aloitettujen puistojen valmistuttua. Uusiutuvan energian voimakas lisääntyminen on tuonut markkinoille merkittävästi markkinoista riippumatonta uutta energian tuotantoa, jonka tarjonta on romahduttanut sähkön hintatason. Vanhaa tuotantokapasiteettia viimeisimmäksi Tahkoluodon ja Kristiinan hiililauhdevoimalaitokset on poistunut tuotannosta kannattamattomana. Tehon riittävyys on noussut keskeiseksi osaksi energiakeskustelua. Sähkötehon riittävyys ei vuonna 2015 vallinneen leudon sään vuoksi kuitenkaan tullut testatuksi. Sähkön vähittäishinnat ovat voimakkaasti laskeneet. Kilpailu asiakkaista on saavuttanut tason, jonka seurauksena osa toimijoista joutunee lopettamaan loppuasiakasmyyntinsä jatkuvan tappiollisuuden katkaisemiseksi. Vaasan Sähköllä hyvä vuosi Vaasan Sähkön vuosi 2015 oli tuloksellisesti hyvä. Liikevaihto supistui niukasti, mutta tulos parani merkittävästi. Tilinpäätökseen sisältyy useiden voimalaitosten ja projektien lopettamisesta johtuvia alaskirjauksia. Kiinteän omaisuuden myynnistä ja tuulivoimaohjelmasta saadut kertaluonteiset tulot kattoivat kuitenkin reilusti alaskirjausten vaikutukset. Suurimmat yksittäiset investoinnit kohdistuivat tuulivoimaan Torkkolan tuulivoimapuiston valmistuttua keväällä ja Ilmajoen Santavuoren tuulivoimapuiston rakentamisen alettua. Vuoden lopussa tehtiin lisäksi päätös Metsälän tuulivoimapuiston rakentamisesta Kristiinankaupunkiin. Investoinnit sähkö- ja kaukolämpöverkkoihin jatkuivat entiseen tapaan. Sähkökaupan liikevaihto supistui lämpimän sään ja alentuneen sähkön hinnan seurauksena. Sähkökaupan operatiivinen tulos säilyi entisellä tasolla. Loppuasiakkaiden määrä aleni pelkkää sähkökauppaa harjoittavien kilpailijoiden aktiivisen myynnin seurauksena. Kaukolämmön liikevaihto supistui hiukan, mutta tulos parani onnistuneen tuotannon seurauksena. Takavuosien isot investoinnit kaukolämmön perustuotantoon ovat osoittautuneet onnistuneiksi. Öljyn käyttö kaukolämmön tuotannossa on viimeksi ollut yhtä vähäistä 1960-luvulla, jolloin kaukolämpötoiminta Vaasassa aloitettiin. Vuoden aikana toteutettiin laajamittainen kaukolämpöstrategian päivitys. Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto kasvoi ja tulos parani. Yhtiön kustannustehokkuus on säilynyt hyvällä tasolla. Investoinnit sähköverkon säävarmuuteen ovat jatkuneet ja sähkön laatua mittaavat tunnusluvut ovat parantuneet. Toinen tytäryhtiö Oy RAVERA Ab selvisi lähes edellisen vuoden tulokseen huolimatta asiakasrakenteissa ja urakoiden kilpailutuksessa tapahtuneista voimakkaista muutoksista. Vuoden käytössä ollut Vaasan Sähkön uusi toimitalo on osoittautunut hyvin toimivaksi. Kiitän henkilöstöä, hallituksen ja hallintoneuvoston jäseniä hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Hannu Linna toimitusjohtaja 5

Hallituksen toimintakertomus 1.1. 31.12.2015 Olennaiset tapahtumat tilikaudella Energian kulutus aleni vuonna 2015 poikkeuksellisen lämpimän sään ja energian käytön tehostumisen myötä. Matalasuhdanne jatkui taloudessa hidastaen investointeja elinkeinoelämässä, minkä seurauksena uusien sähkö- ja kaukolämpöliittymien määrä pysyi vaatimattomalla tasolla. Sähkön hinta jatkoi laskuaan sekä tukku- että vähittäismarkkinoilla. Markkinahintojen alhainen taso johti sekä käytössä olleiden voimalaitosten että käynnissä olleiden voimalaitosprojektien lopettamiseen. Konsernin liikevaihto päätyi lähes edellisen vuoden tasolle sähkökaupan liikevaihdon laskusta huolimatta. Kaikki Vaasan Sähkön liiketoiminta-alueet saavuttivat hyvän tuloksen. Konsernin tilikauden tulos oli tulokseen vaikuttaneiden kertaerien jälkeen hyvä. Vaasan Sähkön uusi toimitalo on käytössä osoittautunut hyvin toimivaksi. Investoinnit sähkön tuotantoon EPV Energia Oy:n hankkeiden kautta jatkuivat vuonna 2015. Vaasan Torkkolan ja Rajakiirin tuulivoimapuiston laajennus Torniossa valmistuivat vuoden aikana. Työn alla ovat tällä hetkellä Raaheen terästehtaan yhteyteen rakentuva Ravolan masuunikaasuvoimalaitos sekä Ilmajoen Santavuoreen rakentuva tuulivoimapuisto. Kristiinankaupunkiin rakennettavasta Metsälän tuulivoimapuistosta tehtiin joulukuussa investointipäätös. Tuulipuisto tulee valmistuessaan olemaan Suomen suurin. Taloudellinen kehitys Konsernin vuoden 2015 liikevaihto oli 140,7 (141,6) miljoonaa euroa. Liikevaihto aleni 0,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Liikevoitto sen sijaan kasvoi 31,3 prosenttia ollen 36,6 (27,8) miljoonaa euroa. Emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy:n liikevaihto laski ollen 106,1 (110,4) miljoonaa euroa, mutta liikevoitto kasvoi 23,0 (18,6) miljoonaan euroon. Konsernin tulos kokonaisuudessaan ennen veroja 36,4 (28,2) miljoonaa euroa on Vaasan Sähkön historian paras. Sähkökaupan liikevaihto oli 75,5 (79,7) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevaihto oli 31,0 (31,1) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 30,7 (29,8) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevaihto oli 12,8 (12,7) miljoonaa euroa. Sähkökaupan liikevoitto oli 15,1 (12,6) miljoonaa euroa, kaukolämmön liikevoitto oli 8,5 (7,1) miljoonaa euroa, Vaasan Sähköverkko Oy:n liikevoitto oli 8,0 (7,4) miljoonaa euroa ja Oy RAVERA Ab:n liikevoitto oli 0,6 (0,7) miljoonaa euroa. Konsernin vuoden 2015 tulosta rasittavat kertaluonteiset Olkiluoto 4 ydinvoimalaitosprojektin keskeyttämisestä, Tahkoluodon ja Kristiinankaupungin hiilivoimalaitosten tuotannon päättämisestä, sekä Mervento-omistuksen alaskirjauksesta seuranneet yhteensä 4,5 miljoonan euron kustannukset. Kon- 6

Vaasan Sähkö Oy:n hallitus vasemmalta lukien: Miapetra Kumpula-Natri (varapuheenjohtaja), Mauri Holma, Teija Laitinen, Seppo Rapo ja Joakim Strand (puheenjohtaja). 7

sernin tulosta paransivat vanhan toimitilarakennuksen ja tuulivoimaosuuksien merkintäoikeuksien myynnit sekä osuus EPV Energiakonsernin tuloksesta yhteensä 12,7 miljoonaa euroa. Emoyhtiön sähkön myynti toimintavuonna oli volyymiltään 1 793 (1 811) gigawattituntia (GWh), kaukolämmön myynti 615 (644) GWh ja Vaasan Sähköverkko Oy:n myynti 938 (962) GWh. Oy RAVERA Ab urakoi edellistä vuotta enemmän konsernin ulkopuolelle, kun taas konsernin sisäisen myynnin osuus aleni. Konsernin tilikauden voitto oli 30,3 (23,1) miljoonaa euroa ja emoyhtiön tilikauden voitto 18,9 (15,5) miljoonaa euroa. Keskeisimmät konsernin ja emon taloudelliset tunnusluvut Konserni 2015 2014 2013 2012 Liikevaihto 1 000 140 658 141 642 149 282 149 757 Liikevaihdon muutos % -0,7 % -5,1 % -0,3 % 6,8 % Liikevoitto % 26,0 % 19,7 % 19,5 % 16,4 % Oman pääoman tuotto % *) 13,6 % 11,3 % 12,9 % 14,0 % Sijoitetun pääoman tuotto % *) 13,5 % 10,9 % 12,3 % 14,9 % Omavaraisuusaste % *) 66,7 % 62,6 % 63,1 % 67,0 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,6 0,7 0,9 0,9 Emo 2015 2014 2013 2012 Liikevaihto 1 000 106 088 110 412 116 383 118 972 Liikevaihdon muutos % -3,9 % -5,1 % -2,2 % 4,5 % Liikevoitto % 21,7 % 16,9 % 17,1 % 13,5 % Oman pääoman tuotto %*) 13,6 % 12,3 % 12,8 % 12,1 % Sijoitetun pääoman tuotto %*) 11,9 % 10,4 % 12,0 % 12,6 % Omavaraisuusaste % *) 54,2 % 51,1 % 52,6 % 59,9 % Maksuvalmius (Quick Ratio) 0,4 0,5 0,7 0,8 *) Omaan pääomaan on laskennassa huomioitu liittymismaksuvelat oman pääoman luontaisena eränä. Bruttoinvestoinnit olivat toimintavuonna 27,1 (36,5) miljoonaa euroa, josta EPV Energian osakkeita oli 15,3 (14,2) miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit 1 000 2015 2014 2013 2012 Vaasan Sähkö Oy - Sähkökauppa 15 486 14 482 34 798 10 455 Vaasan Sähkö Oy - Kaukolämpö 2 442 3 236 1 798 5 300 Vaasan Sähkö Oy - Palvelut 1 513 8 850 15 159 1 026 Vaasan Sähköverkko Oy 8 304 10 287 12 809 8 683 Oy RAVERA Ab 272 179 163 37 VS Tuulivoima Oy - - - 5 Konsernieliminoinnit -920-542 -8 143-664 Yhteensä 27 097 36 492 56 584 24 843 8

Rahoitus Liittymismaksuja konsernissa kertyi 1,3 (1,9) miljoonaa euroa. Korolliset velat olivat 58,1 (72,0) miljoonaa euroa 31.12.2015. Maksuvalmius laski vuoden aikana, likvidit rahavarat olivat tilinpäätöshetkellä 1,3 (0,6) miljoonaa euroa. Henkilöstö Keskeisimmät konsernin ja emon henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut Konserni 2015 2014 2013 2012 Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella 174 176 187 179 (osa-aikaiset suhteutettuna) Vakituisia 31.12. 155 170 171 172 Määräaikaisia 31.12. 19 9 12 15 Yhteensä 31.12. 174 179 183 187 Tilikauden palkat ja palkkiot 8 245 491 8 440 306 8 819 617 8 279 446 Emo 2015 2014 2013 2012 Keskimääräinen henkilöstömäärä tilikaudella 84 77 90 85 (osa-aikaiset suhteutettuna) Vakituisia 31.12. 71 78 80 83 Määräaikaisia 31.12. 12 7 11 8 Yhteensä 31.12. 83 85 91 91 Tilikauden palkat ja palkkiot 4 126 495 4 046 386 4 219 154 4 051 567 Konsernirakenne Vaasan Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Vaasan Sähkö Oy, tytäryhtiöt Vaasan Sähköverkko Oy, Oy RAVERA Ab, VS Tuulivoima Oy ja osakkuusyhtiöt EPV Energia Oy ja Smedsby Värmeservice Ab. Arvio tulevasta kehityksestä Erilaisten tukijärjestelmien avittama tuotanto yhdessä pitkään jatkuneen matalasuhdanteen kanssa on pudottanut sähkön markkinahinnan kestämättömän alas. Olemassa olevaa tuotantokapasiteettia poistuu edelleen markkinoilta eikä markkinaehtoista tuotantokapasiteettia lähivuosina ole kannattavaa rakentaa. Vaasan Sähkön suhteellinen kilpailuasema on vahva kaikilla konsernin nykyisillä liiketoimintasektoreilla, vaikka sähkömarkkinoiden näkymät ovat entisestään heikentyneet. Kaukolämmön kilpailukyky on sekä kustannuksilla että ominaispäästöillä mitattuna hyvä. Panostus sähköverkkoon ja tuulivoimaan tuo kasvumahdollisuuksia myös verkkoliiketoiminnoille. Tutkimus- ja kehitystoiminta Vaasan Sähkö Oy:n oma liiketoiminta perustuu valmiin teknologian hyväksikäyttöön. Uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja energiateknologian kehittämiseen on aiempien vuosien tapaan panostettu yhteistyökumppanien kautta. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Konsernissamme riskienhallinta tarkoittaa systemaattista ja ennakoivaa tapaa analysoida ja hallita toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja uhkia, ei yksinomaan riskien eliminointia. Emoyhtiön hallitus vastaa yhtiön ja konsernin riskienhallintapolitiikasta ja valvoo sen toteutumista. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja raportoinnista hallitukselle. Riskienhallinta on 9

osa liiketoimintayksiköiden ja konsernin tukitoimintojen päivittäisiä liiketoimintaprosesseja ja päätöksentekoa. Taloudellinen tulos Konsernin taloudellinen tulos altistuu useille taloudellisille, poliittisille ja strategisille riskeille. Taloudelliseen tuloksen tekokykyyn vaikuttavia avainasioita ovat sähkön markkinahinnan kehitys, poliittisen sääntelyn toimenpiteet ja yleinen maailmantaloudellinen tilanne. Epävakaa poliittinen ja taloudellinen tilanne niin muualla maailmassa kuin Suomessakin vaikuttaa raaka-aineiden ja päästöoikeuksien hintoihin ja tätä kautta energiakonsernin tulokseen. Riskipolitiikka ja suojausperiaatteet sähkökaupassa Sähkökauppa altistuu sähkön hintariskille fyysisen tuotannon ja myynnin yhteydessä. Sähkön hintariskin hallinnassa käytetään aktiivisesti sähköjohdannaisia. Suojaustoiminnasta syntyvää sähkökaupan riskiasemaa ja johdannaisriskiasemaa seurataan systemaattisesti. Riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Päästöoikeuksien ja polttoaineiden hintojen epävarmuudesta aiheutuvat riskit hallitaan tuotantoyhtiöissä. Olkiluoto 3 Yhtiöllä ei ole käynnissä olevia riita-asioita, mutta Vaasan Sähkö on epäsuorasti osallisena Olkiluoto 3 rakentamista koskevaan riitaan. Yhtiön kannalta on huolestuttavaa, että rakenteilla oleva ydinvoimalaitos on myöhässä ja siihen liittyy laitostoimittajan kanssa erimielisyyksiä. Päästöoikeuskaupan hintariski Tuotantolaitokset joutuvat palauttamaan sähkömarkkinaviranomaiselle huhtikuun loppuun mennessä päästöoikeuksia edellisenä kalenterivuonna toteutuneiden kasvihuonekaasupäästöjen verran. Vaje ostetaan markkinoilta ja ylijäämä myydään markkinoille. Päästöoikeuksien markkinahinta vaihtelee voimakkaasti ja ennakoimattomasti. Päästöoikeuskaupan riskejä hallitaan erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Vakuutuspolitiikka Konserni tarkistaa säännöllisesti vakuutuksensa osana riskien kokonaishallintaa. Vakuutuksilla pyritään kattamaan kaikki ne riskit, jotka ovat taloudellisesti tai muista syistä järkevää hoitaa vakuuttamalla. Rahoitus- ja likviditeettiriskin hallinta Konsernihallitus vahvisti konsernin rahoituspolitiikan periaatteet 9.11.2015. Konsernin rahoitus on keskitetty emoyhtiöön ja tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä ratkaisuilla. Konsernissa on käytössä konsernin sisäinen pankki konsernin sisäisen, lyhytaikaisen rahoituksen turvaamiseksi ja keskittämiseksi. Konsernin talousjohtaja yhdessä emo- ja tytäryritysten toimitusjohtajien kanssa vastaa likviditeettiylijäämän sijoittamisesta. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on konsernin rahoituksen varmentaminen kaikissa tilanteissa. Korkoriski Korkoriskien hallitsemiseksi konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Korkoriskin hallitsemiseksi voidaan käyttää apuna johdannaissopimuksia. Tavoitteena on suojautua korkotason muutosten aiheuttamilta negatiivisilta vaikutuksilta. Korkojohdannaissopimuksia tehdään vain hyvän luottokelpoisuuden omaavien Suomessa toimivien pankkien kanssa. Luottoriski Liiketoimintayksiköt vastaavat myyntisaamisiin liittyvästä luottoriskistä. Myyntisaamisiin liittyvää luottotappioriskiä hallitaan myös luotonantopolitiikalla ja tehokkaalla perintätoiminnalla. 10

Hallituksen esitys voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 85,166 (78,235) miljoonaa euroa, josta tilikauden voitto on 18,938 (15,473) miljoonaa euroa. HALLITUS EHDOTTAA YHTIÖKOKOUKSELLE, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti: emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 85 165 532,52 euroa osinkona jaetaan 300,80 euroa/osake eli yhteensä 9 475 200,00 euroa jätetään omaan pääomaan 75 690 332,52 euroa Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on riittävä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Hallintoneuvosto on valinnut keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Viveca Bäckin, Niilo Hamarin, Sirpa Sainion ja Juha Häkkisen, joka toimii puheenjohtajana. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa, miten asetetut tavoitteet on saavutettu Vaasan Sähkö Oy:ssä ja miten yhtiön perustehtävä on toteutunut. Tämän lisäksi valiokunta tekee ehdotuksen hallintoneuvostolle hallituksen nimeämiseksi ja hallituksen jäsenten palkkioiden määrittelemiseksi kerran vuodessa. Hallintoneuvoston valitsemina Vaasan Sähkö Oy:n hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Joakim Strand (puh.joht.), Miapetra Kumpula-Natri (varapuh.joht.), Mauri Holma, Markku Mäntymaa, kuollut 9.5.2015, Seppo Rapo (8.9.2015 alkaen) ja Teija Laitinen. Hallitus piti vuoden aikana 11 kokousta. Vaasan Sähköverkko Oy:n hallitukseen kuuluivat Heikki Miilumäki (puh.joht.), Laura Ala-Kokko, Heimo Hokkanen, Arja Rosing ja Ossi Suortti. Oy RAVERA Ab:n hallitukseen kuuluivat Hannu Linna (puh. joht.), Tomi Mäkipelto, Kyösti Salo ja Tapio Mäki. Tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Kristian Berg. Yhtiön osakkeet Yhtiöllä on 31 500 osaketta. Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön organisaatio, johto ja tilintarkastajat Hallintoneuvostoon kuuluivat Juha Häkkinen (puh.joht.), Viveca Bäck (varapuh.joht.), Sirpa Sainio (varapuh.joht.), Ivanka Capova, Erik Cederholm, Niilo Hamari, Dick Jungerstam, Tomi Kaunismäki (7.12.2015 alkaen), Marjatta Kiviranta, Raija Koivisto-Rasmussen, Marianne Munkki, Ari Mäkelä (23.9.2015 saakka), Mauri Ollila ja Salla Rundgren. Lisäksi hallintoneuvoston kokouksiin osallistuivat henkilöstön edustajina neljä luottamusmiestä. 11

12

Yhteiskuntavastuu ja henkilöstö Yhteiskuntavastuu Vaasa Sähkö -konsernissa yhteiskuntavastuu tarkoittaa sitä, että kukin konserniyhtiö kantaa vastuunsa taloudellisesti ja sosiaalisesti suhteessa sidosryhmiin. Strategiassa määritellyt yhteiset arvot: avoimuus, osaaminen ja luottamus ohjaavat yhteiskuntavastuutyötä. Vastuuseen kuuluu huolehtia kaikkien asiakkaiden energiatarpeista panostamalla toimitusvarmuuteen ja edulliseen energian hintaan sekä tuottaa taloudellisesta lisäarvoa omistajille ja sitä kautta hyvinvointia koko alueelle. Konserni tuntee vastuunsa ympäristöstä ohjaten toimintaansa entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Konserni on mukana kehittämässä ja rakentamassa ympäristön kannalta kestäviä energiantuotantovaihtoehtoja. Konsernissa noudatetaan hyvää hallintotapaa ja toiminnan läpinäkyvyyttä sekä avointa vuorovaikutusta. Päämääränä on eri sidosryhmien eli asiakkaiden, henkilöstön, viranomaisten sekä omistajien luottamuksen kasvattaminen ja säilyttäminen. Kannattavuus konsernissa perustuu edulliseen energiaan sekä operatiivisesti erinomaiseen toimintaan. Henkilöstö Henkilöstön työhyvinvointia ja motivaatiota seurataan ja edistetään. Konsernin henkilökunta on sitoutunutta noudattamaan työturvallisuuslainsäädäntöä ja konserni edellyttää samaa myös alihankkijoiltaan. Työtä pyritään rationalisoimaan ja tehostamaan sekä tekemään työ mielekkäämmäksi henkilökohtaisia vaikutusmahdollisuuksia, joustavuutta ja koulutusta tarjoamalla. Työhyvinvointi ja työssä viihtyminen on ollut paljon esillä eri medioissa viimeisen vuoden aikana ja samoin myös Vaasan Sähkö -konsernissa. Erityisesti on käyty keskustelua yhteistyöstä ja yhdessä toimimisesta ja mietitty toimenpiteitä edelleen parantaa yhteistyötä konsernin sisällä. Vaasan Sähköverkossa toteutettiin osaamiskartoitus vuonna 2015. Kartoituksen avulla pystytään paremmin johtamaan kriittistä osaamista ja varautumaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Vuonna 2015 työsuhteessa olevien henkilöiden määrä konsernissa oli vuoden lopussa 174, ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana oli 174. Konsernin henkilöstön keskiikä laski vuonna 2015 ollen 43 vuotta. Vaasan Sähkö Oy VSV Oy RAVERA Ab Yhteensä Henkilöstö 31.12.2015 83 (85) 32 (32) 59 (62) 174 (179) Henkilöstö keskimäärin 2015 84 (77) 32 (33) 58 (66) 174 (176) Keski-ikä 42 v 44 v 42 v 43 v Koulutus keskimäärin/henkilö/vuosi 1,7 pv 1,3 pv 4,3 pv 2,4 pv Sairauspäivät keskimäärin/henkilö/vuosi 6,1 pv 9,7 pv 6,1 pv 7,3 pv Ylityöt keskimäärin/henkilö/vuosi 18 h 32 h 100 h 50 h 13

Konsernipalvelut Sähköinen asiointi Konsernin strateginen tavoite sähköisen asioinnin kasvattamisesta näkyi vahvasti vuonna 2015 kaikkialla konsernipalveluissa. Vuosi kirjoitettiin historiaan viimeisenä paperisen kirjanpidon vuotena Vaasan Sähkössä. Talouspalvelut siirtyivät aidosti paperittomaan kirjanpitoon 2016 vuoden alusta lukien. Paperisia ostolaskuja saapuu vielä jonkin verran ja ne muunnetaan talouspalveluissa sähköiseen muotoon. Ostolaskuista jo 80 prosenttia oli sähköisiä verkkolaskuja vuonna 2015. Ostolaskujen sähköisen kierrätyksen ja hyväksynnän järjestelmä päivitettiin tilikaudella uudempaan ja kevyempään ohjelmaan, joka mahdollistaa mm. laskujen hyväksynnän älypuhelimilla. Vuonna 2009 alkanut siirtyminen etäluettaviin mittareihin on alkuvuosien nopean lisääntymisen jälkeen asettunut hitaammalle kasvu-uralle koko valtakunnassa. Vuoden 2015 lopussa voitiin kuitenkin tyytyväisinä todeta, että Vaasan Sähkön asiakkaista enää alle 100 kpl oli arviolaskutettavia. Myyntilaskujen sähköistyminen sitä vastoin hidastui vuonna 2015. Kaikista energialaskuista n. 33 prosenttia toimitettiin asiakkaille sähköisinä, suoramaksuja oli n. seitsemän prosenttia koko laskumäärästä. Laskutus- ja saatavienhallinnan järjestelmän uudistaminen eteni testausvaiheeseen, johon osallistuivat aktiivisesti laskutuksen, luotonvalvonnan ja talouspalvelujen henkilöt. Järjestelmän testaus jatkuu myös vuonna 2016. Asiakaspalvelussa palveluiden sähköistyminen sai aikaan kiireisiä hetkiä syksyllä 2015, kun konsernin uusi online-palvelu ja sisäinen sanomaliikenne otettiin käyttöön. Uudistunut verkkopalvelu keräsi asiakkailta kiitosta. Palvelussa asiakas voi seurata omaa energian käyttöään tuntipohjaisesti, tarkastella ja päivittää sopimus- ja yhteystietojaan sekä tutustua laskuarkistossa laskuihinsa. Vuoden aikana liikkeelle lähdettiin myös sosiaalisen median strategian toteuttamisessa. Konsernin Facebook- ja Instagram-sivut ovatkin jo keränneet mukavasti seuraajia. Paperiset palkkalaskelmat korvattiin sähköisillä verkkopalkoilla alkuvuodesta 2015. Konsernin hallintoelimet pääsevät osallistumaan sähköisiin asiointipalveluihin siirtymiseen. Sähköisen hallitusportaalin käyttöönotto on suunniteltu vuoden 2016 alkuun. Arvot ja hyvä työyhteisö Vaasan Sähkön ja Vaasan Sähköverkon esimiehet osallistuivat yhteistyössä Vaasan yliopiston kanssa järjestettyyn Esimiestyö voimavarana -projektiin, jossa workshoppien muodossa pyrittiin tunnistamaan Vaasan Sähkön esimiestoiminnan ja esimieskyvykkyyden kannalta olennaisimmat kehityskohteet yhteisestä arvopohjasta ponnistaen. Projektin tulosten perusteella lähdetään esimiestoimintaa ja esimiestyön johtamista kehittämään 14

ja yhdenmukaistamaan konsernissa liiketoimintojen erilaisuus kuitenkin huomioiden. Vasemmalta lukien: Mariela Rasku, Sofia Persson ja Arja Rosing Uusi toimitalo Tätä kirjoittaessa vuosi on tullut täyteen uudessa toimitalossa. Talossa on nyt totuttu asumaan ja sen mahdollisuudet hyödyntämään päivä päivältä paremmin. Edelleen vuodenaikojen mukaan muuttuva maisema ikkunan takana jaksaa ihastuttaa yhtä paljon kuin ensimmäisinä talossa vietettyinä päivinä. Arja Rosing talousjohtaja 15

Vaasan Sähkö Oy:n voimaosuudet 31. 12. 2015 EPV Tuulivoima Oy 100 % Vaasan Sähkö Oy 17,5 % Voimapiha Oy 42,4 % Rajakiiri Oy 65,1 % EPV Energia Oy 50 % Rapid Power Oy Tornion Voima Oy Raahen Voima Oy Teollisuuden Voima Oyj 100 % 6,5 % Pohjolan Voima Oy 25 % 6,6 % 58,5 % 100 % 50 % 50 % EPV Alueverkko Oy Vaskiluodon Voima Oy Sähkökauppa Sähkön markkinahinnat jatkoivat laskuaan Suomen hinta-alueella pörssisähkön keskihinta laski 17,6 prosenttia vuodesta 2014 ja oli 29,66 euroa/megawattitunti ( /MWh). Pörssisähkön kuukausikeskiarvo Suomen hinta-alueella oli kalleimmillaan tammikuussa 33,80 /MWh. Halvimmillaan se oli kesäkuussa 21,52 /MWh. Vuositasolla Suomen aluehinta oli 8,68 /MWh systeemihintaa korkeampi. Viidessä vuodessa pörssisähkön hinta Suomessa on laskenut lähes 48 prosenttia. Kilpailutilanne vähittäismarkkinoilla jatkui tiukkana koko vuoden ja asiakasmäärä vähentyi edellisvuodesta. Vuoden lopussa sähköä myytiin 93 458 sähkönkäyttöpaikkaan. Toimitusvelvollista sähköenergian hintaa alennettiin toukokuussa laskemalla energiamaksukomponentteja n. 4,5 prosenttia ja toinen lähes yhtä suuri alennus tuli voimaan vuoden vaihteessa. Asiakkaille sähköä myytiin 1 417 gigawattituntia (GWh) ja sähköpörssiin 376 GWh. Asiakasviestintää kehitettiin Uusitussa Online-palvelussa asiakas voi hoitaa sopimusasioita, tarkastella laskuja sekä paljonko sähköä on kulunut energiana ja euroina. Asiakaspalvelujärjestelmän vaiheittaiseen uusimiseen tähtäävää projektia jatkettiin järjestelmätoimittajan tehdessä ohjelmointityötä. Sosiaalisen median strategia laadittiin ja sen pohjalta käynnistettiin sisällöntuotanto Facebook- ja Instagram-palveluissa. Nette-asiakaslehti jaettiin asiakkaille neljä kertaa vuoden aikana. Merkittäviä sähköntuotantoon liittyviä päätöksiä Sähkönhankinta oli 1 796 (1 815) GWh vuonna 2015. Määrä oli lähes sama kuin edellisvuonna. Vaasan Sähkön tuulisähkön osuus kasvoi 26 MW, kun EPV Tuulivoima Oy:n ensimmäinen puisto valmistui keväällä. Vaasan Sähkö päätti investoida kahteen uuteen EPV Tuulivoiman hankkeeseen. Ilmajoen Santavuoren puistosta merkittiin 16

Vasemmalta lukien: Pekka Niemelä, Olli Arola, Jani Niemistö ja Kia Lettelin 11 MW teho-osuus ja Kristiinankaupungin Metsälän puistosta 19,7 MW. Metsälän puistosta myytiin hankeoikeuksia 36,2 MW:n edestä EPV Energian muille osakkaille. Työt Olkiluodon kolmannen yksikön (OL3) työmaalla saivat uutta vauhtia, kun käyttöautomaatiojärjestelmän asennukset alkoivat laitostyömaalla. Hankkeen arvioidaan valmistuvan vuoden 2018 lopulla. Teollisuuden Voiman Olkiluoto 4 -hankkeelle ei haettu rakentamislupaa, joten myönnetty periaatepäätös raukesi. Pohjolan Voiman Vaasan ja Kristiinankaupungin öljylauhdevoimalaitokset suljettiin sekä Kristiinankaupungin ja Porin Tahkoluodon hiililaudelaitosten tuotannollinen toiminta lopetettiin. Vaasan Sähkön teho-osuus näistä laitoksista oli yhteensä 72,3 MW. Tulos hieman edellisvuotta parempi Sähkökaupan liikevaihto oli 75,5 (79,7) milj. euroa ja liikevoitto 15,1 (12,6) milj. euroa vuonna 2015. Tulosta paransi Metsälän tuulipuiston merkintäoikeuksien myynnistä saatu kertaluonteinen tulo. Riskienhallinta perustui hallituksen hyväksymään riskipolitiikkaan ja sen säännölliseen raportointiin hallitukselle. Olli Arola sähkökauppayksikön johtaja Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 2015 2014 Liikevaihto 1000 75 532 79 687 Liikevaihdon muutos % -5,2-7,3 Myyntivolyymi (GWh) 1 793 1 811 Liikevoitto 1000 15 078 12 580 Henkilöstö keskimäärin 16 16 17

Kaukolämpö 2015 alussa kymmenen prosenttia ja energiamaksua kaksi prosenttia. Lämpimät vuodet jatkuivat Vuodesta 2015 muodostui ennätyksellisen lämmin. Kaikki lämmityskauden kuukaudet olivat keskimääräistä lämpimämpiä ja vuosi kokonaisuudessaan oli astepäiväluvulla mitattuna Vaasassa noin 20 prosenttia niin kutsuttua normaalivuotta lämpimämpi. Vuoden 2015 kokonaismyynti oli 615 (644) gigawattituntia (GWh), joka oli noin kahdeksan prosenttia budjetoitua pienempi. Lämmönmyynnistä 302 GWh suuntautui asuintaloille, 288 GWh teollisuudelle ja julkisille rakennuksille sekä 25 GWh Smedsby Värmeservice AB:lle Mustasaaren puolelle. Kaukolämmön myynnin keskihinta vuonna 2015 oli 62,3 euroa/megawattitunti (sis.alv), kun se edellisenä vuonna oli 59,7 /MWh. Kaukolämmön perusmaksua korotettiin vuoden Puolet vuoden kaukolämpöhankinnasta hiilineutraaleilla polttoaineilla Kaukolämpöä hankittiin toimintavuoden aikana yhteensä 668 (699) GWh. Yhteistuotannolla kaukolämpöä tuotettiin biopolttoaineilla ja hiilellä Vaskiluoto 2:ssa 396 GWh sekä kierrätyskelvottomalla yhdyskuntajätteellä Westenergyn jätteenpolttolaitoksella 265 GWh. Yhteistuotannon määrä vastasi noin 99 prosenttia koko hankinnasta. Oman vara- ja huipputuotannon (öljy) määrä pienentyi entisestään ja oli yhteensä noin 6 GWh eli alle prosentin hankinnasta. Lisäksi noin 1 GWh eli noin 0,2 prosenttia kaukolämmön vuosihankinnasta muodostui Vasemmalta lukien: Ossi Suortti ja Gunnar Stenback 18

kaatopaikkakaasun poltosta. Hiilineutraalin polttoaineen määrä kokonaishankinnasta oli yhteensä 49 prosenttia. Suurin hankinnan tuntikeskiteho mitattiin aamupäivällä 22.1.2015, jolloin kaukolämpöverkkoon syötetty kokonaisteho oli 219 megawattia. Verkosto- ja mittaushäviöt olivat toimintavuoden aikana 52,7 GWh eli 7,9 prosenttia verkostoon syötetystä energiasta. Asiakkaiden kokonaismäärä kasvoi noin kaksi prosenttia Uutta verkostoa rakennettiin vuoden aikana 3 237 metriä ja vanhaa verkostoa purettiin 296 metriä. Vaurioitunutta verkostoa uusittiin vuoden aikana 338 metriä ja paikallisia vuotoja korjattiin 17 kpl. Kaukolämpöverkoston kokonaispituus oli vuoden lopussa 237 km. Ossi Suortti kaukolämpöyksikön johtaja Kaukolämpöön liittyi vuoden aikana 59 uutta asiakasta, joista 44 oli omakotitaloja. Asiakkaiden kokonaismäärä vuoden lopussa oli 3 190, joista 1 819 oli omakotitaloja. Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 2015 2014 Liikevaihto 1000 30 987 31 084 Liikevaihdon muutos % -0,3 1,0 Myyntivolyymi (GWh) 615 644 Liikevoitto 1000 8 493 7 087 Henkilöstö keskimäärin 35 33 19

Vaasan Sähköverkko Oy Vaasan Sähköverkko Oy suunnittelee, rakennuttaa ja ylläpitää edullisia ja toimintavarmoja sähkön siirtoyhteyksiä toimialueen asiakkaille yhdessä palveluntuottajiensa kanssa. Valmius sähköverkon häiriötilanteiden tehokkaaseen hoitoon on keskeinen osa palvelua. Yhtiö vastaa sähkön mittauksesta ja taseselvityksestä. Vaasan Sähköverkko on Vaasan Sähkön kokonaan omistama eriytettyä sähköverkkoliiketoimintaa harjoittava tytäryhtiö. Yhtiön toimintajärjestelmä on sertifioitu ja täyttää laatustandardin ISO 9001, ympäristöstandardin ISO 14001 ja työterveys- ja työturvallisuusstandardin OHSAS 18001 vaatimukset. Teollisuuden vähentynyt sähkönkäyttö ja lauha sää näkyvät siirtomäärissä Sähkön siirron kokonaismäärä oli 976 (1 000) gigawattituntia (GWh) ja toimialueen asiakkaille toimitettiin yhteensä 938 (962) GWh, mikä on 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Siirtovolyymiin vaikuttivat loppuvuoden lauha sää ja teollisuuden sähkönkäytön väheneminen. Uusia liittymiä sähköverkkoon tehtiin toimintavuoden aikana 276 kpl, ja vuoden lopussa asiakkaita oli yhteensä 69 212. Verkon uudistaminen näkyy lisääntyvänä kaapelointina ja parantuneena toimitusvarmuutena Ylläpidettävän sähköverkon kokonaispituus on 6 751 km. Verkkoinvestointien määrä oli 8,3 (10,3) miljoonaa euroa. Merkittävimmät kaapelointihankkeet olivat Lintuvuoren teollisuusaluetta ja Maalahden keskustaa syöttävien linjojen kaapelointi. Gerby Alskatin 110 kv voimajohtohankkeen aloitus viivästyi lunastusluvasta tehdyn valituksen käsittelyn ollessa edelleen kesken. Sähkön toimitusvarmuus oli loppuvuoden tykkylumen aiheuttamista keskeytyksistä huolimatta keskimääräisellä tasolla. Asiakkaan kokema keskimääräinen energiapainotettu keskeytysaika oli 42 minuuttia, kun viiden vuoden liukuva keskiarvo on 56 minuuttia. Toimitusvarmuuden hyvän kehityksen perustana on varautuminen myrskyn aiheuttamien vaurioiden korjaukseen ja keskimääräistä korkeampi verkon kaapelointiaste. Toimitusvarmuuden kannalta keskeisen keskijänniteverkon kaapelointiaste oli vuoden lopussa 27,1 (25,2) prosenttia ja pienjänniteverkon 62,6 (61,5) prosenttia. Asiakasviestintää häiriötilanteissa toteutettiin mm. tekstiviestein. Asiakkaille lähetettiin vuoden aikana 160 000 tekstiviesti-ilmoitusta sähköverkon häiriötilanteista. Yleistä energiatehokkuutta parannettiin verkostohäviöihin kuluvan sähkön määrää vähentävillä kohdennetuilla verkkoinvestoinneilla sekä asiakkaiden energiatehokkuusneuvonnalla. Yhtiö on liittyneenä toimialan vapaaehtoiseen Energiatehokkuussopimukseen. Toimintavuosi oli kohtuullisen tuoton valvonnan kolmannen jakson viimeinen vuosi. Energiavirasto teki marraskuun lopulla valvontapäätöksen kohtuullisen tuoton valvonnasta koskien vuosia 2016 2019 ja 2020 2023. 20

Vasemmalta lukien: Rami Isomäki, Jarno Kivioja ja Juha Rintamäki Tutkimus- ja kehitystoiminta Tutkimus- ja kehitystoiminta oli tiedonhankintaa ja osallistumista yhteisiin tutkimushankkeisiin, kuten Sähkötutkimuspoolin toimintaan ja Sundom Smart Grid INKA -hankkeeseen. Muutto uusiin konserni yhteisiin toimitiloihin Yhtiön toiminta siirtyi helmikuussa Vaasan Sähkö -konsernin uusiin toimitiloihin Kirkkopuistikko 0:aan. Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 2015 2014 Liikevaihto 1000 30 671 29 795 Liikevaihdon muutos % 2,9 4,5 Myyntivolyymi (GWh) 938 962 Liikevoitto 1000 8 019 7 420 Sijoitetun pääoman tuotto % 10 10 Henkilöstö keskimäärin 32 33 Juha Rintamäki toimitusjohtaja 21

Oy RAVERA Ab Oy RAVERA Ab on sähköverkon rakentamiseen ja kunnossapitoon sekä tie- ja katuvalaistukseen erikoistunut Vaasan Sähkö Oy:n tytäryhtiö. Vuonna 2015 konsernin sisäisen verkonrakennuksen liikevaihto laski, joka johtui kokonaisvastuurakentaminen-urakoiden (KVR) lisääntyneestä hintakilpailusta. Konsernin ulkopuolisen verkonrakentamisen liikevaihto nousi, joka oli seurausta merkittävästi lisääntyneestä KVR-urakoinnista. RAVERA sai päätökseen ensimmäisen merkittävän projektin tuulivoimalan kaapelija kuituverkon rakentamisesta EPV-Tuulivoiman kanssa ja voitti kaksi uutta tuulivoimalan kaapelointi- ja kuituverkkourakkaa. Kokonaisliikevaihto nousi 12,8 (12,7) milj. euroon ja liikevoitto oli 0,62 (0,73) milj. euroa. Verkonrakennustoiminto Verkonrakennuksen kokonaisliikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla (-0,5 % ), mutta tulos heikkeni hieman johtuen kovasta hintakilpailusta. Verkonrakennuksen painopistealueina olivat kaapeliverkon suunnittelu ja rakentaminen sähkönjakelun luotettavuuden parantamiseksi. Painopisteen siirtyessä entisestään verkon maakaapelointiin, suoritettu henkilötyömäärä laski edellisvuoteen verrattuna liikevaihdon pysyessä ennallaan. KVRtöiden painottuminen syksylle sekä projektien suurentuminen toi mukanaan lisähaasteita töiden tehokkaaseen läpivientiin. Toiminnan kehittäminen Vuoden aikana panostettiin merkittävästi osaamisen kehittämiseen kaikilla organisaation tasoilla. Työnohjauksen ja projektiohjauksen raportointijärjestelmien kehittämistä jatkettiin, tavoitteena tehostaa projektiseurantaa sekä projektien tuloutuksen ennustamista. Hankintasopimusrakennetta materiaaliostojen ja maanrakennussopimusten osalta päivitettiin vastaamaan paremmin suurentuneiden KVR-töiden tarpeita. Tuulivoimaprojektin projektihallinnassa uusien tietotekniikkaan perustuvien ratkaisujen hyödyntämistä kehitettiin entisestään ja niiden avulla saavutettiin merkittävää etua projektin hallinnassa, dokumentoinnissa ja asiakastyytyväisyydessä. Työsuojelun kehittämistä ja työsuojeluun liittyviä erilaisia työsuojelukampanjoita, joiden painopistealueena olivat henkilökohtainen turvallisuus ja perehdyttäminen, jatkettiin vuoden aikana. Aimo Latvala toimitusjohtaja 22

Vasemmalta lukien: Nils Pada ja Aimo Latvala Liiketoiminnan keskeiset tunnusluvut 2015 2014 Liikevaihto 1000 12 768 12 735 Liikevaihdon muutos % 0,3 27,7 Liikevoitto 1000 615 734 Sijoitetun pääoman tuotto % 27 39 Henkilöstö keskimäärin 58 66 23

VISIO Energiaa 150.000 asiakkaalle edullisesti ja luotettavasti. KANNATTAVUUS KASVU STRATEGISET PAINOPISTEALUEET KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT KUSTANNUS- TEHOKKUUS HINNOITTELU HANKINTA- RAKENNE RISKIENHALLINTA SÄHKÖINEN ASIOINTI MISSIO Vaasan Sähkö on edullinen ja luotettava energian toimittaja, joka luo hyvinvointia alueelleen. ARVOT Avoimuus, osaaminen ja luottamus Vaasan Sähkö -konsernin strategia lyhyesti Vaasan Sähkö -konsernin strategian ytimessä on kustannustehokkuus, kannattavuus ja kasvu ydinliiketoiminnoissa, joita ovat sähkökauppa-, sähkönsiirto- ja kaukolämpöliiketoiminta. Konsernin ydinliiketoimintojen menestymistä tukee tehokas konsernipalvelu sekä verkkourakointiliiketoiminta. Kaikkien toimintojen tavoitteena on asiakaslisäarvon tuottaminen operatiivisella erinomaisuudella. Konsernin menestymisen mahdollistaa hyvä työyhteisö, oikein mitoitetut resurssit, sidosryhmäyhteistyö sekä rajattu palvelu- ja tuotevalikoima ja yksinkertaiset prosessit. Strategian mukaisesti sähköenergianhankinta on pääosin keskitetty osakkuusyhtiö EPV Energia Oy:n kautta tapahtuvaksi. Kaukolämpö tuotetaan sähkön ja lämmön yhteis tuotantona Vaskiluodon Voima Oy:n ja Westenergy Oy:n tuotantolaitoksissa. Energian hankinnan painopisteitä ovat nykyisen tuotantokapasiteetin luotettava ja tehokas käyttö sekä uusien panostusten kohdistaminen yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon sekä hiilidioksidivapaaseen tuotantoon, kuten vesi- tuuli- ja ydinvoimaan. Panostuksia voidaan tehdä myös pohjoismaisen kantaverkon alueella vesi- ja tuulivoimaan. Myös Pohjanmaan alueen 110 kv:n alueverkon omistaminen osakkuusyhtiön kautta on osa konsernin strategiaa. Vaasan Sähkön -konsernin tavoitteena on ylläpitää ja kehittää luotettavasti toimivaa sähkö- ja kaukolämpöverkkoa alueensa elinkeinoelämälle ja asukkaille. Kaukolämmössä tavoitteena on säilyttää kaukolämpö halutuimpana lämmitysmuotona Vaasassa ja kasvattaa päästötön kaukolämmöntuotanto suuremmaksi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Strategisena toimintaa ohjaavana periaatteena on operatiivinen erinomaisuus, joka tarkoittaa suoraviivaisia, tehokkaita toimintaprosesseja ja sitä kautta asiakkaille vaivatonta asiointia ja edullista energiaa. 24

Tilinpäätös 25

Tilinpäätös (1000 ) Vaasan Sähkö -konserni Vaasan Sähkö Oy TULOSLASKELMA 1.1.- 31.12. 2015 1.1.- 31.12. 2014 1.1.- 31.12. 2015 1.1.- 31.12. 2014 LIIKEVAIHTO 140 658 141 642 106 088 110 412 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 1 117 1 142 Liiketoiminnan muut tuotot 9 467 690 11 298 2 384 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 5 033 1 563 Materiaalit ja palvelut -92 650-91 464-79 808-81 003 Henkilöstökulut -8 371-8 344-4 970-4 950 Poistot ja arvonalentumiset -11 303-10 536-3 904-3 098 Liiketoiminnan muut kulut -7 380-6 843-5 731-5 123 LIIKEVOITTO 36 571 27 849 22 974 18 624 Rahoitustuotot ja -kulut -187 368-312 482 VOITTO ENNEN SATUNNAISERIÄ 36 384 28 218 22 663 19 106 Satunnaiset erät 2 965 3 000 VOITTO SATUNNAISERIEN JÄLKEEN 36 384 28 218 25 627 22 106 Tilinpäätössiirrot -2 133-3 228 Tuloverot -6 124-5 079-4 556-3 405 TILIKAUDEN VOITTO 30 260 23 139 18 938 15 473 Ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä 26

Tilinpäätös (1000 ) Vaasan Sähkö -konserni Vaasan Sähkö Oy TASE 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1 004 918 1 031 1 185 Konserniliikearvo 536 804 Aineelliset hyödykkeet 134 389 134 215 61 093 61 192 Sijoitukset 180 602 169 932 163 159 157 522 PYSYVÄT VASTAAVAT 316 530 305 869 225 283 219 899 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 4 744 4 020 1 516 2 458 Pitkäaikaiset saamiset 236 385 233 383 Laskennallinen verosaaminen 1 209 1 155 Lyhytaikaiset saamiset 26 592 28 871 20 515 22 971 Rahat ja pankkisaamiset 1 301 611 1 298 608 VAIHTUVAT VASTAAVAT 34 082 35 043 23 561 26 420 VASTAAVAA 350 612 340 913 248 844 246 318 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 1 589 1 589 1 589 1 589 Edellisten tilikausien voitto 144 570 133 438 66 227 62 762 Tilikauden voitto 30 260 23 139 18 938 15 473 OMA PÄÄOMA 176 419 158 167 86 755 79 825 Tilinpäätössiirtojen kertymä 20 981 18 848 Pakolliset varaukset 23 VIERAS PÄÄOMA Laskennallinen verovelka 14 211 13 494 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 48 677 58 632 48 677 58 632 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 63 840 68 498 39 410 45 065 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 9 423 13 311 27 482 25 141 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 38 020 28 811 25 540 18 808 VIERAS PÄÄOMA 174 170 182 746 141 108 147 646 VASTATTAVAA 350 612 340 913 248 844 246 318 27 Ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä

Tilinpäätös Vaasan Sähkö -konserni (1000 ) Vaasan Sähkö Oy RAHAVIRTALASKELMA 31.12.2015 31.12.2014 31.12.2015 31.12.2014 Liiketoiminnan rahavirta TILIKAUDEN VOITTO 30 260 23 139 18 938 15 473 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset 11 303 10 536 3 904 3 098 Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja -tappiot (+) -1 053-76 -1 052-6 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista -5 033-1 563 Rahoitustuotot ja -kulut 187-368 312-482 Tuloverot 6 124 5 079 4 556 3 405 Muut oikaisut -832 228 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 41 788 36 746 25 826 21 715 Käyttöpääoman muutos: Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) -724-184 942 945 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) 2 375 967 2 552 1 441 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) 122 1 430-2 243-608 Varausten muutos 23 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 43 584 38 959 27 077 23 494 Maksetut korot liiketoiminnasta -1 346-1 591-1 478-1 697 Saadut osingot liiketoiminnasta 2 013 1 881 2 013 2 081 Saadut korot liiketoiminnasta 80 108 89 118 Muut rahoituserät liiketoiminnasta 54-98 54-98 Maksetut verot liiketoiminnasta -3 613-3 845-2 858-3 452 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 40 771 35 413 24 898 20 446 Liiketoiminnan rahavirta 40 771 35 413 24 898 20 446 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -11 472-21 976-3 816-11 988 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 1 217 76 1 203 6 Ostetut osakkuusyhtiöosakkeet -5 038-12 339-5 038-12 339 Investoinnit muihin sijoituksiin -274-379 -274-379 Luovutustulot muista sijoituksista 55 29 55 29 Investointien rahavirta -15 511-34 590-7 869-24 671 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot 10 008 13 311 10 008 13 311 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -13 896-11 445-13 896-11 445 Konsernitilisaamisten /-velkojen muutos 6 229 4 021 Liittymismaksujen lisäys 1 281 1 868 283 397 Pitkäaikaisten lainojen nostot 23 546 29 025 23 546 29 025 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -33 501-22 923-33 501-22 923 Maksetut osingot -12 008-11 009-12 008-11 009 Saadut ja maksetut konserniavustukset 3 000 2 500 Rahoituksen rahavirta -24 570-1 173-16 338 3 876 Rahavarojen muutos 689-349 690-349 Rahavarat tilikauden alussa 611 960 608 957 Rahavarat tilikauden lopussa 1 301 611 1 298 608 Ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä 28

Tilinpäätöksen liitetiedot Vaasan Sähkö -konserni kuuluu Vaasan kaupungin konserniin. Vaasan kaupungin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta Vaasan kaupunki, Vaasanpuistikko 10, 65100 Vaasa. Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laskentaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhtiöinä kaikki ne yhtiöt, joiden osakkeiden tuottamasta äänimäärästä emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 %. Sisäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmän mukaisesti. Konsernin oman pääoman eliminointi on tehty tasekaavan mukaisessa järjestyksessä ylhäältä alaspäin. Osakkuusyritykset EPV Energia Oy ja Smedsby Värmeservice Ab on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernitaseessa 31.12.2014 jäljellä oleva konserniliikearvo kohdistetaan konsernitasolla EPV Energia Oy:n omistamiin Teollisuuden Voima Oyj:n osakkeisiin 1.1.2015 alkaen. Liikearvopoistojen kirjaaminen lakkautetaan siten tilikaudesta 2015 alkaen. Konserniyhtiöiden väliset liiketapahtumat, voitonjako sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Lähipiiritapahtumat Tavanomaisessa liiketoiminnassaan lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa Vaasan Sähkö Oy toimii kaupallisin perustein, jotka ovat samat kuin kolmansien osapuolten kanssa noudettavat ehdot, poikkeuksena osakkuusyhtiö EPV Energia Oy, jota käsitellään jäljempänä näissä liitetiedoissa. VAASAN KAUPUNKI JA VAASAN KAUPUNKI -KONSERNIN YHTIÖT Kaikki liiketoimet Vaasan Sähkö Oy:n ja Vaasan kaupungin sekä Vaasan kaupunki -konserniin kuuluvien yhtiöiden välillä tapahtuvat markkinaehtoisesti. OSAKKUUSYRITYKSET Vaasan Sähkö Oy omistaa osuuksia EPV Energia Oy:ssä, joka puolestaan omistaa tuotantoosuuksia eri tuotantoyhtiöistä. Osakassopimuksien nojalla jokaisella omistajalla on oikeus sähköön osakeomistuksensa suhteessa tai muiden sopimusten perusteella. Jokainen omistaja on vastuussa omistusosuuttaan vastaavasta kustannusosuudesta, tuotannon määrästä riippumatta. EPV Energia Oy ei ole voittoa tuottava yritys, koska EPV Energia Oy ostaa sähköä tuotantokustannuksiin perustuvalla hinnalla, joka sisältää myös korkokulut ja valmisteverot. Johdannaissopimukset Vaasan Sähkön riskienhallinnan päämääränä on suojautua sähkön markkinahinnan epävarmuuden vaikutukselta kassavirtaan ja katteeseen. Salkunhallinnassa noudatetaan yhtiön hallituksen hyväksymää riskipolitiikkaa. Riskipolitiikkaa toteutetaan salkunhallintaperiaatteella. Myyntitoiminnalle ja tuotantotoiminnalle on omat salkkunsa, joiden tila ja riskit analysoidaan ja raportoidaan säännöllisesti. Altistumista markkinahintariskille mitataan, rajataan suojauskaupoilla ja raportoidaan systemaattisesti riskikäsikirjassa määritettyjen periaatteiden mukaisesti. Salkunhallinnassa noudatetaan jatkuvasti hallituksen hyväksymiä riskirajoja. Riskienhallinnan keinona käytetään pääasiallisesti riskien pienentämistä. Johdannaissopimuksiin sovelletaan pääasiassa suojauslaskentaa. Suojauslaskentaa sovellettaessa johdannaisinstrumenttien tulosvaikutus kirjataan yhtä aikaa suojattavan kohteen kanssa ja suojauslaskennan alaisten erien realisoitumattomat tulokset esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Trading-salkun realisoitumattomat tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Käyttöomaisuuden arvostus Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella. Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet ja liikearvo 5 10 vuotta Konserniliikearvo 5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 4 35 vuotta Energian tuotantolaitteet 25 vuotta Sähkönjakeluverkosto 10 20 vuotta Kaukolämpöverkosto 10 25 vuotta Koneet ja kalusto 5 20 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 5 40 vuotta Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus esitetään fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintahinnan määräisenä. Eläkevastuut Konsernin eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat eläkevakuutusyhtiössä tehtyihin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Rahoitusomaisuus Emoyhtiön konsernitilien rahavaroihin sisältyy tytäryhtiöiden varoja. Yhtiöllä on vastaavasti velkaa tai saamista tytäryhtiöille tai tytäryhtiöiltä. Muut vastuut Käytöstä poistettavien CCA-kyllästettyjen pylväiden käsittelymaksut kirjataan kuluiksi niiden realisoitumisvuonna. Sähköliiketoimintojen eriytetyt tilinpäätökset Sähkökauppaliiketoiminnan lisäksi yhtiön tilinpäätös sisältää kaukolämpöliiketoiminnan. Sähköverkkoliiketoiminta on yhtiöitetty 1.1.2006 alkaen. YHTEISTEN KULUJEN JA TASE-ERIEN JAKO- PERUSTEET: Tiettyyn liiketoimintaan kuuluvat kulut ja tuotot on kirjattu suoraan kyseiselle toiminnalle. Yhteiset kulut on jaettu liiketoiminnoille sisäisen laskennan avulla. VL2:n kaukolämpöosan poistot on kaukolämpö laskuttanut sisäisesti sähkökauppaliiketoiminnalta siten, että nettopoistoista kohdistuu 14 % kaukolämmölle ja 86 % sähkön hankinnalle Elektrowatt-Ekonon laskelman mukaan. 29 Ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä

Tuloslaskelman liitetiedot Liite Vaasan Sähkö -konserni 1.1.-31.12. 1.1.-31.12. 2015 2014 (1000 ) Vaasan Sähkö Oy 1.1.-31.12. 1.1.-31.12. 2015 2014 LIIKEVAIHDON JAKAUMA 1. LIIKEVAIHTO ENSISIJAISEN SEGMENTIN MUKAAN Vaasan Sähkö Oy - sähkökauppa 75 532 79 687 75 532 79 687 Vaasan Sähkö Oy - kaukolämpö 30 987 31 084 30 987 31 084 Vaasan Sähköverkko Oy 30 671 29 795 Oy RAVERA Ab 12 768 12 735 VS Tuulivoima Oy 6 15 Segmenttien välinen liikevaihto -9 305-11 673-430 -358 Yhteensä 140 658 141 642 106 088 110 412 2. VALMIIDEN JA KESKENERÄISTEN TUOTTEIDEN VARASTOJEN MUUTOS 1 117 1 142 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vuokratuotot 379 151 539 301 Myyntivoitot pysyvistä vastaavista 1 175 76 1 164 6 Liiketoiminnan muut tuotot 7 913 462 9 595 2 077 Liiketoiminnan muut tuotot 9 467 690 11 298 2 384 4. MATERIAALIT JA PALVELUT Ostot tilikauden aikana -88 636-87 384-78 272-79 446 Varastojen lisäys tai vähennys -393-958 -942-945 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -89 029-88 342-79 214-80 391 Ulkopuoliset palvelut -3 621-3 122-593 -611 Materiaalit ja palvelut -92 650-91 464-79 808-81 003 5. HENKILÖMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN TILIKAUDELLA (osa-aikaiset suhteutettuna) Toimihenkilöitä 110 107 68 63 Työntekijöitä 64 69 16 14 Yhteensä 174 176 84 77 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -8 262-8 492-4 135-4 053 Saadut korvaukset palkoista 47 52 31 14 Aktivoidut palkat 1 025 1 230 56 67 Palkat ja palkkiot -7 191-7 211-4 047-3 973 Eläkekulut -1 529-1 609-763 -814 Muut kiinteät henkilösivukulut -330-360 -168-183 Muut henkilöstön vapaaehtoiset henkilövakuutusmaksut -68-61 -32-30 Aktivoidut henkilösivukulut 748 897 41 49 Muut henkilösivukulut 349 476-160 -164 Henkilöstökulut -8 371-8 344-4 970-4 950 Johdon palkat, palkkiot ja luontoisedut Toimitusjohtajat -413-378 Hallituksen jäsenet -72-69 Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja -246-232 Hallintoneuvoston jäsenet -10-11 -10-11 Yhteensä -495-458 -257-242 Ote tilintarkastetusta tilinpäätöksestä 30