Mikkeli Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2004 DNro ESA-2004-Y-140-131 ASIA YMPÄRISTÖLUPA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen päätös, joka koskee lypsykarjapihaton laajentamista Punkaharjun kunnan Ruhvanan kylässä, RN:o 5:13. LUVAN HAKIJA Kimmo Kaskinen Hörönmäentie 153 58550 Putikko LAITOKSEN SIJAINTI Kaskila RN:o 5:13 Tilan käyntiosoite: Hörönmäentie 153 58550 Putikko LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 mom. kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 mom. 1) kohdan, 34 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n mukaan. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille ympäristökeskuksessa 23.6.2004. Hakemusta on täydennetty 27.8.2004. ETELÄ-SAVON OSOITE PUHELIN TELEFAX SÄHKÖPOSTI YMPÄRISTÖKESKUS Jääkärinkatu 14 Vaihde (015) 74441 (015) 7444509 Kirjaamo.esa@ymparisto.fi 50100 Mikkeli http://www.ymparisto.fi/esa
2 ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Etelä-Savon 18.12.2000 vahvistetussa seutukaavassa kiinteistö sijaitsee maa- metsätalousvaltaisella alueella. Kiinteistö ei sijaitse pohjavesialueella. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Talouskeskus on noin puolentoista kilometrin etäisyydellä valtatiestä 14 länteen. Eläinsuoja sijaitsee mäellä peltoaukean keskellä, jonka lähistöllä on omakotitalo. Matkaa lähimpään asuintaloon alle 100 metriä. Lähimmät vesistöt ovat Jessonlampi, Hörönlampi ja Laakkiinjärvi. Levityspellot ovat useamman tilan alueella. Osa peltolohkoista on vesistöjen lähellä. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat pohjoisessa ja lännessä kummatkin noin 1,5 km:n päässä käsiteltävästä eläinsuojasta. Lähialueella ei sijaitse Natura-kohteita. Tilalla on olemassa oleva eläinsuoja, vuonna 1998 valmistunut lypsykarjapihatto, jota on tarkoitus laajentaa 74 lypsylehmän ja tarvittavan nuorkarjan (asemapiirroksen mukaan hiehoja tulee 52 kpl ja alle 6 kk:n ikäistä eläintä 50 kpl) eläinsuojaksi. Navettaan tulee mahdollisesti lypsyrobotti. Tilalla tuotetaan raakamaitoa ja siellä myydään myös jalostuseläimiä, terni- tai välitysvasikoita. Poistettavat eläimet menevät ensisijaisesti lihantuotantoon. Tilan tuotanto on laajennuksen jälkeen 600 000 kiloa maitoa ja 13 500 kiloa lihaa (teuraspainona). Navetassa on kuivalantajärjestelmä ja ja kuivikkeena käytetään kutterinpurua, olkea ja turvetta. Lanta poistetaan raapoin kokoojakouruun, josta samoin raapalla navetan ulkopuolelle sijaitsevaan lantalaan. Tilalla olemassa olevan 720 m 3 :n betonisen avolantalan lisäksi rakennetaan uusi hieman suurempi betoninen avolantala entisen viereen. Tilalla olemassa olevien 600 m 3 :n virtsasäiliöiden lisäksi rakennetaan uusi 450 m 3 :n virtsasäiliö. Tilalla on omaa peltoa 15,35 ha, vuokrattua peltoa 29 ha ja sopimuspeltoa 43 ha. Lypsylehmät ulkoilevat ympäri vuoden ja laiduntavat kesäisin 4 kuukautta. Ulkoilutarhat mitoitetaan kutakin ulkoilevaa eläinryhmää vastaavaksi ja siihen tehdään osittain kiinteä pohja, josta kerätään lanta talteen ja imeytetään virtsa turpeeseen. Eläimet ruokitaan pyöröpaaleihin tehdyllä esikuivatulla säilörehulla. Tilalla on lisäksi 2 700 litran polttoainesäiliö ja tilalla varastoidaan sen lisäksi enintään 500 litraa öljytuotteita.
3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lanta levitetään sulaan maahan keväällä, kesällä ja syksyllä VISU:n mukaan. Hajuhaittoja ravinteiden haihtumisesta vähennetään muokkaamalla lanta maa-aineksen sekaan ensi tilassa. Lannan ajon ja levityksen yhteydessä syntyy hetkittäistä hajuhaittaa, jonka kesto on vuosittain noin 10-15 päivää. Navetassa on koneellinen ilmanvaihto, joka ei aiheuta ympäristöön melutai hajuhaittaa. Lantaratkaisulla luodaan edellytykset poistoilman alhaisille lantakaasupitoisuuksille ja raikkaalle työskentelyilmalle navetassa. Poistoilmapuhaltimet sijoitetaan poistohormeihin melutason laskemiseksi. Jätemuovit ja rautaromu viedään paikalliselle jätehuoltoyrittäjälle, josta ne menevät hyötykäyttöön. Ongelmajätteet (loisteputket, lääkkeet, paristot jne.) kerätään, varastoidaan ja toimitetaan asiankuuluvasti loppukäsiteltäväksi. Maitohuoneen jätevedet ja pesu- ja likavedet johdetaan imeytyskenttään. Viljan ja muiden rehujen siirto navettaan traktorilla/kuorma-autolla aiheuttaa liikennettä ja liikenneääniä. Varsinainen prosessointi ei aiheuta rakennuksen ulkopuolelle merkittävää ääntä. Pölyhaittoja ehkäisemään järjestelmät varustetaan syklonein ja pölynkeräysjärjestelmin. Tuotantoyksikköön liikennöi maitoauto joka toinen päivä, terni- ja välitysvasikoita keräillään noin joka toinen viikko. Teurasauto käy satunnaisesti. Kuorma-autolla tapahtuvat irtorehutoimitukset noin kerran kuukaudessa. Säilörehun siirtoa tehdään traktorilla 2-3 kertaa viikossa. Henkilöautoliikennettä on lähes päivittäin (seminologit, neuvojat, eläinlääkäri, sorkanhoitaja, lomittajat jne.). Lannanajon ja säilörehunteon aikana traktoriliikenne on tilalla lähes ympärivuorokautista noin viikon ajan kerrallaan. Liikenteen kulkureitit tehdään kunkin käyttäjäryhmän tilantarpeita ja massoja vastaaviksi. Myös eri toimijoiden kulkuväylien risteäminen minimoidaan hygienianäkökohdat huomioiden. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Hakija on täydentänyt lupahakemusta pyytäen lypsykarjapihaton laajentamisen aloittamista mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Etelä-Savon ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilläolosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Punkaharjun kunnan il-
Lausunnot ja muistutukset Vastineet Neuvottelut 4 moitustaululla 25.8.-24.9.2004. Kuulutuksesta on lisäksi ilmoitettu Itä- Savo-nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Etelä-Savon ympäristökeskuksessa ja Punkaharjun kunnan virastotalolla. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunnot Punkaharjun kunnanhallitukselta sekä Punkaharjun valvontalautakunnalta. Hakemuksen kuulemisaikana sitä koskien ei ole jätetty muistutuksia. Punkaharjun kunnanhallitus ja valvontalautakunta esittävät lausunnoissaan, että tällä hetkellä hakijan käytettävissä on 87 ha peltoa, mikä riittää muodostuvan lannan levitykseen. Navettarakennus tai peltoalueet eivät sijoitu pohjavesialueille (lukuunottamatta 1,1 ha:n peltoaluetta). Punkaharjun kunnan valvontalautakunnalla ei ole erityistä huomautettavaa lupahakemuksesta, mutta se esittää huomioitavaksi ympäristöluvassa seuraavaa: - jaloittelutarhaan muodostuva lanta tulee poistaa riittävän usein, ettei se joudu sade- tai sulamisvesien mukana ojiin tai alueen ulkopuolelle - lantavarastot ja virtsasäiliöt tulisi mahdollisuuksien mukaan kattaa - pohjavesialueella sijaitsevalle peltolohkolle ei tule levittää virtsaa ja kuivalannan levityksessä tulee huolehtia, etteivät ravinnemäärät missään tapauksessa ylity - muillakin peltoalueilla on kiinnitettävä huomiota maaperän ravinnemaariin, etteivät ne ylity - levitettäessä on jätettävä riittävät suojavyöhykkeet ojiin ja rantaviivaan ja huomioitava riittävät etäisyydet naapurikiinteistöihin ja erityisesti niiden talouskeskuksiin ja vedenottamoihin - säilörehua ei tule varastoida pohjavesialueella sijaitsevalla peltolohkolla eika muuallakaan vettyvillä peltolohkoilla - pilaantunut säilörehu tulee toimittaa välittömästi kompostoitumaan - lannan, jätevesien ja jätteiden käsittelyssä tulee noudattaa Punkaharjun kunnan jätehuoltomääräyksiä. Hakija ei ole jättänyt vastinetta esitetyistä lausunnoista. Etelä-Savon ympäristökeskus on tehnyt tarkastuskäynnin maatilalle 27.8.2004. Lisäksi hakijan kanssa on käyty useita neuvotteluja hakemuksen sisältöön liittyen.
5 ETELÄ-SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaus lausuntoihin Etelä-Savon ympäristökeskus myöntää Kimmo Kaskiselle YSL:n 28 :n mukaisen ympäristöluvan Punkaharjun kunnan Ruhvanan kylässä tilalla Kaskila 5:13 sijaitsevan lypsykarjapihaton laajentamiseen ja uuden lant a- lan ja virtsasäiliön rakentamiseen siten, että tilalla voidaan pitää 74 kpl lypsylehmää ja uudistukseen tarvittavaa nuorkarjaa. Toiminnassa on noudatettava hakemuksessa esitetyn lisäksi tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Punkaharjun kunnanhallitus ja valvontalautakunta ovat lausunnoissaan kiinnittäneet huomiota jaloittelutarhan lannan poiston tiheyteen, lanta- ja virtsasäiliöiden mahdollisuuksien mukaiseen kattamiseen, pohjavesialueella ja muillakin peltoalueilla tapahtuvaan virtsan ja lannan levittämiseen, suojavyöhykkeisiin, säilörehun varastoimiseen ja kompostoimiseen sekä jätehuoltomääräysten noudattamiseen. Jaloittelutarhaan muodostuvan lannan riittävän usein tapahtuva poisto on huomioitu määräyksessä 1. Hakemuksessa ei ole esitetty vanhan lantavaraston eikä uusien lantavaraston ja virtsasäiliön kattamista. Olemassa olevat virtsasäiliöt on katettu. Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa lähtee siitä, että lantavaraston ja virtsasäiliön kattaminen vähentää typen ilmapäästöjä, mutta ei ehdottomasti edellytä kattamista. Toisaalta ammoniakkiemissio on pienempää pihatoissa, joissa on kuivalantajärjestelmä. Yleensä keskisuurissa (75 eläintä pihatoissa), jollainen tässäkin tapauksessa on kyseessä, käytetään lietelantajärjestelmää. Lantavarasto on rakenteeltaan sellainen, että sen kattaminen jälkikäteen on mahdollista. Virtsasäiliön osalta jälkikäteiseen kattamiseen varaudutaan määräyksellä 5. Lannan ja virtsan levitykseen varatuista pelloista 1,1 ha sijaitsee Rajakangas Mustakangas-nimisen III-luokan pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella. Maatalouden ympäristötukijärjestelmään liittyen voidaan vastaavanlaisella alueella lannoituksessa yleensä käyttää karjanlantaa (Mikkola, H., Puumala M., Kallioniemi M., Grönroos J. Nikander A. ja Holma M. 2002. Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa. Suomen ympäristö 564: 166 p, sivulla 29). Hakemuksen mukaan hakijan tila on liittynyt sopimuskaudeksi 2000 2005 ympäristötukijärjestelmään. Virtsan levittäminen kyseiselle peltoalueelle on huomioitu määräyksessä 1. Lannan ja virtsan levitystä peltoviljelyssä säätelee valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta, jota on muutoinkin toiminnassa noudatettava. Sama pätee kunnallisten jätehuoltomääräysten noudattamiseen. Lisäksi jätehuollosta on määrätty määräyksessä 3. Säilörehu varastoidaan hakemuksen mukaan rehuladossa, joka sijaitsee eläinsuojarakennuksen yhteydessä. Pilaantunut säilörehu kompostoidaan hakemuksen mukaan lantalassa.
6 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pinta- ja pohjavesiin Päästöt ilmaan 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että siitä ei pääse virtsaa, eläinsuojan pesuissa syntyviä jätevesiä tai muita jätevesiä pinta- tai pohjavesiin. Eläinsuojan toiminnasta syntyvä lanta ja virtsa on johdettava tiiviisiin säiliöihin. Eläinsuojan, virtsasäiliöiden, lantavarastojen ja lantakäytävien pohjarakenteiden tulee olla tiiviitä niin, että ne estävät lannan ja virtsan joutumisen pinta- ja pohjavesiin. Rajakangas Mustakangas- nimisellä III- luokan pohjavesialueella sijaitsevalle peltoalueelle on virtsan levittäminen kielletty. (YSL 43, 103, JL 6 ) 2. Eläinten pito, navetan ilmanvaihto sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei toiminnoista aiheudu hajuhaittoja. Kiinteistöllä tapahtuva lannan ja rehujen kuormaus ja purku sekä muu liikenne ja lannan käsittely on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haju- ja pölyhaittoja. ( YSL 43 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Varastointi 3. Ongelmajätteet kuten loisteputket, akut, paristot ja jäteöljyt, käytetyt ruiskut ja lääkkeet on toimitettava ongelmajätteen vastaanottopisteeseen tai luvanvaraiseen ongelmajätteen käsittelylaitokseen. Hyötyjätteet kuten paperi-, pahvi-, metalli-, lasi- ja muovijätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. (YSL 43, JL 6 ) 4. Eläinsuojissa syntyvä suuririskinen eläinjäte on toimitettava suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitokseen tai se tulee hävittää tai haudata kunnan eläinlääkärin antamien ohjeiden mukaan. Mikäli eläinjätettä joud u- taan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä hygieenisesti. Suuririskisen eläinjätteen pääsy eläinsuojan lannankäsittelyyn on estettävä. Muutoin tule noudattaa, mitä maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1022/2000 (muutos 6/2001) eläinjätteen käsittelystä säädetään. (YSL 43, JL 6 ) 5. Virtsasäiliöt ja kuivalantavarastot on mitoitettava ja toteutettava siten, että kaikki eläinsuojista 12 kk aikana kertynyt virtsa, kuivalanta sekä muut säiliöihin johdettavat jätevedet voidaan varastoida asianmukaisesti. Virtsasäiliö tulee rakentaa siten, että se voidaan myöhemmin kattaa (esimerkiksi rakentamalla sen keskelle salko).
7 Säiliöt on tyhjennettävä perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennyksen yhteydessä on tarkastettava säiliöiden kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Lannan levitykseen tulee olla vuosittain käytössä vähintään 87 ha peltoalaa. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Toiminnan lopettaminen 6. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Punkaharjun kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, 62, YSA 30 ) 7. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta on kerättävä välittömästi talteen. (YSL 7, 8, 43, JL 6 ) 8. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, JL 6 ) Tarkkailu- ja raportointi 9. Eläinsuojien toiminnasta, mukaan lukien virtsan varastointitoiminta, tulee pitää käyttöpäiväkirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Luvan saajan on toimitettava Etelä-Savon ympäristökeskukselle ja Punkaharjun ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta. Raportin tulee sisältää seuraavat tiedot: Tiedot eläinmääristä sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja toimintahäiriöistä. Tiedot lantamääristä, kuolleista eläimistä ja muista eläinjätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja edelleen toimittamisesta, lannanlevitysaloista ja muista virtsan tai lannan toimituskohteista. (YSL 46, JL 51, 52 ) Muutoin tulee lannan käsittelyssä ja levityksessä noudattaa mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) säädetään. RATKAISUN PERUSTELUT Etelä-Savon ympäristökeskus katsoo, että harjoitettaessa toimintaa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudattaen annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen
8 asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti karjasuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalt a tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Päätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhausta huolimatta ei ole katsottu tarkoituksenmukaista antaa määräystä. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi ja virtsasäiliöiden täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lisäksi virtsan pääsy pohjaveteen estetään kieltämällä sen levitys pohjavesialueelle. (Määräys 1) Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyväistä rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Hajua syntyy erityisesti lannan käsittelystä ja varastoinnista avoimissa tiloissa, mistä syystä näihin toimintoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. (Määräys 2) Syntyvät jätteet on kerättävä ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista, maiseman rumentumista tai vaaraa tai haittaa terve y- delle tai ympäristölle. Jätteet on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja kustannuksiltaan kohtuullista. (Määräys 3, 7) Määräyksellä 4 ehkäistään kuolleista eläimistä aiheutuvaa terveys- ja ympäristöhaittaa. Myös maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä eläinjätteen käsittelystä (634/94 lisäys 39/99) on tämän lisäksi annettu määräyksiä eläinjätteen käytöstä. (Määräys 4) Riittävillä varastotilavuuksilla pyritään varmistamaan se, että lanta ja virtsa voidaan levittää ympäristönsuojelun ja kasvien ravinnontarpeen kannalta edullisimpana ajankohtana. Pohjaveden pilaaminen on ympäristönsuojelulain perusteella ehdottomasti kielletty. Säiliöiden säännöllisellä tarkastuksilla (väh. 1 kerta/vuosi) varmistetaan säiliöiden tiiveys myös toiminnan aikana. Virtsasäiliö tulee rakentaa siten, että se voidaan myöhemmin tarvittaessa kattaa. (Määräys 5) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 6) Toiminnan harjoittaja on vastuussa kiinteistön ympäristövaikutuksista myös toiminnan loputtua. Tästä syystä on tarpeen suunnitella toiminnan lopettamiseen liittyvät ympäristönsuojelutoimenpiteet etukäteen ja toimittaa suunnitelma valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. (Määräys 8) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräys 9)
LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 9 Luvan voimassaolo Asetuksen noudattaminen Päätöksen täytäntöönpano Lupa on voimassa toistaiseksi. Jos toiminta muuttuu tai laajenee oleellisesti, on haettava uutta lupaa. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) Tilan nykyisen eläinmäärän lisäämiseen tässä päätöksessä mainittuihin eläinmääriin ei ole lupaa ennen kuin tilalla on käytössään riittävät, lup a- määräyksen 5. mukaiset lannanvarastointitilat. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 28, 35, 38, 42, 43, 45, 46, 54, 56, 62, 96, 101, 103 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 2, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/93) 3 a, 7, 8, 9 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 1 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään 1200 euroa käsittelymaksua. Maksu perustuu valtion maksuperustelakiin (8 ) ja ympäristöministeriön asetukseen alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1237/2003). Yli-insinööri Tapani Aura Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg
10 LUPAPÄÄTÖKSEN TIEDOTTAMINEN Päätös Kimmo Kaskinen suoritemaksua vastaan Jäljennös päätöksestä Punkaharjun kunnanhallitus Punkaharjun valvontalautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Ne, joille on YSL:n 38 :n 2 momentin mukaan on annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Ilmoitus kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä MUUTOKSENHAKU Tieto päätöksestä julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 96 ) Valitusosoitus on liitteenä.
11 LIITE Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätökseen 21.12.2004 Dnro ESA-2004-Y-140-131 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto-oikeudelta. Päätös on annettu 21.12.2004. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätökseen valitusaika päättyy 20.1.2005. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Etelä-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti- ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, 50100 MIKKELI Telefax: (015) 744 4509 Puhelin: (015) 744 41 Aukioloaika: klo 8.00-16.15 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa. ETELÄ-SAVON OSOITE PUHELIN TELEFAX SÄHKÖPOSTI YMPÄRISTÖKESKUS Jääkärinkatu 14 Vaihde 020 490 106 020 490 4509 Kirjaamo.esa@ymparisto.fi 50100 Mikkeli http://www.ymparisto.fi/esa