ROVAKAAREN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALVONTASUUNNITELMA 215-219 PÄIVITYS 216 1
YLEINEN OSA... 4 Valvontasuunnitelman laatiminen ja hyväksyntä... 4 Ohjelmakauden 215 219 teema... 4 Valvontasuunnitelman sisältö... 4 Säädösperusta... 5 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika... 5 Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä tarkastustiheys... 5 Näytteenotto ja valvontaprojektit... 6 Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 6 Raportointi... 6 Valvonnan voimavarat ja niiden käyttö eri osa-alueille vuonna 216... 6 Terveysvalvonnan resurssit... 7 Tietojärjestelmä... 8 Varautuminen erityistilanteisiin... 8 Viestintä... 8 Valvonnan maksullisuus... 9 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA... 9 Yleistä... 9 Tarkastusten sisällön määrittäminen... 9 Kohteen tarkastukseen kuuluu:... 1 Valvontakohteiden tarkastustiheys... 11 Hallinnollisten pakkokeinojen käyttö... 11 Näytteenotto ja näytteen tutkiminen... 11 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi... 12 Valtakunnalliseen valvontaohjelmaan sisältyvät valvontaprojektit... 12 Viestintä ja tiedotus... 15 Valvonnan voimavarat ja koulutussuunnitelma... 15 Elintarvikevalvonta ja valvonnan suoritteet 216... 15 Suunnittelematon elintarvikevalvonta... 15 TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA... 16 Yleistä... 16 Tarkastuksen sisältö... 17 Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit... 18 Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö... 19 Valvontakohteiden tarkastustiheys ja riskinarviointi... 22 Tarkastukseen käytettävä aika... 22 Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto, mittaukset ja tutkimukset... 22 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 24 Painopisteet vuosina 215-219... 24 Valvonnan voimavarat ja koulutussuunnitelma 216... 25 Tietojärjestelmä... 25 Viestintä ja tiedotus... 25 Varautuminen häiriö- ja erityistilanteisiin... 25 Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten maksullisuus... 26 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi... 26 TUPAKKALAIN MUKAINEN VALVONTASUUNNITELMA... 28 Johdanto... 28 Kunnan tupakkalain mukaiset valvontatehtävät... 28 Valvonnan maksullisuus... 29 Valvonnan valtakunnalliset painopistealueet suunnitelmakaudella... 29 2
Valvontaprojektit... 3 Tarkastukset ja pakkokeinot... 3 Valvontakohteiden riskinarviointi, tarkastustiheys ja tarkastukseen käytettävä aika... 31 Voimavarojen riittävyys ja koulutussuunnitelma 216... 32 Valvontanäytteet ja laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu... 32 Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi... 32 KULUTTAJATURVALLISUUSVALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA... 33 LIITTEET... 34 Ympäristöterveysvalvonnan keskeiset toimenpiteet vuonna 216... 34 Elintarvikevalvonnan tarkastussuunnitelma vuodelle 216... 35 Terveydensuojelun tarkastussuunnitelma vuodelle 216... 37 Tupakoinnin ja tupakan myynnin valvonnan tarkastussuunnitelma vuodelle 216... 39 Valvontakohteet kunnittain... 4 3
4 YLEINEN OSA Keskusvirastot (Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira) ohjaavat kuntia laatimaan ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontasuunnitelman. Valvontasuunnitelma perustuu ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan ja siihen tulee olla kirjattuna ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueiden valvonta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Valvontaohjelma vuosille 215 219 on laadittu koskemaan Rovaniemen, Ranuan, Pellon, Ylitornion ja Kolarin muodostamaa ympäristöterveydenhuollon seudullista yksikköä, Rovakaaren ympäristöterveydenhuoltoa. Valvontasuunnitelman tavoitteena on se, että toimialakohtaiset valvontaohjelmat ovat keskeisten perusteiden suhteen yhtenevät ja käytössä olevat voimavarat tulevat käytetyksi mahdollisimman tehokkaasti. Valvontaohjelma on edellytys valvonnasta perittäville maksuille. Kuluttajaturvallisuuslain mukaiset kunnan tehtävät siirtyvät 1.5.216 alkaen kokonaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesiin (Lakimuutos 17.12.215/151). Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon toimialojen valvontaviranomaisena toimii Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta. Valvontasuunnitelman laatiminen ja hyväksyntä Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman laatimisessa on huomioitu eri lakien mukaiset keskusvirastojen ohjeet ja valvonnan painopistealueet, jotka sisältyvät keskusvirastojen laatimaan ympäristöterveydenhuollon yhteiseen valtakunnalliseen valvontaohjelmaan, sekä paikalliset olosuhteet ja elinkeinorakenne. Valvontasuunnitelman hyväksyy Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta. Ohjelmakauden 215 219 teema Koko ympäristöterveydenhuollon yhteisenä teemana ohjelmakaudella 215-219 on Valvonnan vaikuttavuus. Valvontatoimien vaikuttavuutta voidaan tarkastustoiminnan ohella lisätä tehostamalla muita valvontaa tukevia toimia, kuten kouluttamista, tiedottamista sekä niitä toimia, jotka kannustavat toiminnanharjoittajia huolehtimaan lainsäädännössä asetettujen velvollisuuksien täyttämisestä. Valvontasuunnitelman sisältö Valvontasuunnitelma sisältää yhteiset periaatteet tarkastusten sisällölle, valvontakohdetyyppien riskinarvioinnille, tarkastustiheydelle, tarkastukseen keskimäärin käytettävälle ajalle, kunnan toimesta tapahtuvalle näytteenotolle ja näytteiden tutkimiselle sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnille. Eri lakien mukaisten valvontasuunnitelmien vähimmäissisällöstä ja ohjelmien toteutumisen arvioinnista säädetään toimialakohtaisissa säädöksissä
5 Säädösperusta Elintarvikelaki (23/26) 48 Tupakkalaki (693/1976) 14 a Terveydensuojelulaki (763/1994) 6 Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (665/26) Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika Tarkastustoiminnalla selvitetään valvottavan kohteen tai toiminnan vaatimuksenmukaisuutta. Valtakunnallisen valvontaohjelman eri lakeja koskevissa omissa valvontasuunnitelmissa määritellään tarkemmin tarkastusten sisältö. Osassa kohteita tehdään samanaikaisesti tarkastus koskien useampaa lakia. Tarkastus voi kohdistua tiloihin, toimintatapoihin, asiakirjoihin ja tuotteisiin. Tarkastus voi sisältää näytteiden ottoa ja mittauksia kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan tai siellä valmistettavien tuotteiden tai tarjottavien palvelujen terveyshaittojen, turvallisuuden ja määräystenmukaisuuden arvioimiseksi. Pelkkä näytteenottokäynti ei ole tarkastus. Valvontakäynnistä tehdään tarkastuskertomus, joka annetaan asianomaiselle tiedoksi. Valvontasuunnitelmassa käytetään kohteiden tarkastukseen kuluvana aikana keskusviranomaisten toimialakohtaisissa valvontaohjelmissaan määrittelemää kohdetyyppikohtaista tarkastukseen kuluvan ajan keskiarvoa. Aikaan sisältyy tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Valvontakäynnin matkaan kuluvaa aikaa ei lueta laskutettavaan aikaan kuuluvaksi, jotta valvontakustannukset olisivat kohteen maantieteellisestä sijainnista riippumatta yhtäläiset kaikille toimijoille. Valvontakohdetyyppien riskinarviointi ja riskiluokitus sekä tarkastustiheys Liitteenä oleviin toimialakohtaisiin tarkastussuunnitelmiin on kirjattu valvontakohteet ja niiden tarkastusmäärät kohdetyypeittäin. Rovakaaren ympäristöterveydenhuollossa ei ole käytössä kohdekohtaista, riskinarviointiin perustuvaa, tarkastussuunnitelmaa. Kohdekohtaisen, riskinarviointiin perustuvan tarkastussuunnitelman laatimisesta on toistaiseksi luovuttu resurssivajeen takia. Kohdekohtainen tarkastustiheys riippuu kohteen tosiasiallisista riskeistä. Esimerkiksi hyvin toimiva omavalvonta tai vastaava muu kohteessa tehtävä sisäinen valvonta, laadunvalvonta tai käyttötarkkailu ovat omiaan pienentämään riskiä ja tätä kautta suunnitelmallisten tarkastusten tiheyttä. Toisaalta toimijan laiminlyönnit tai toistuvasti kuluttajilta tai toisilta elinkeinonharjoittajilta tulleet toimintaa koskevat ilmoitukset voivat olla peruste nostaa tarkastustiheyttä (= kohdekohtainen riskinarviointi). Riskinarvioinnilla on suuri merkitys ympäristöterveydenhuollon voimavarojen oikean kohdentamisen suunnittelussa. Vuonna 216 voimavaroja on kohdennettu erityisesti niihin kohdetyyppeihin, joiden valvonta on edellisten vuosien aikana ollut vähäistä ja toiminnan riskit merkittävät.
6 Suunniteltujen tarkastusten lisäksi tarkastuksia tehdään myös muista syistä, esimerkiksi uusia valvontakohteita hyväksyttäessä ja valitusten perusteella. Näytteenotto ja valvontaprojektit Näytteenottosuunnitelma ja vuosittaiset valvontaprojektit on huomioitu toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa. Valvontaprojektit voivat olla valtakunnallisia, alueellisia tai omaa seutukuntaa koskevia. Toimialakohtaisissa valvontasuunnitelmissa on näytteenottosuunnitelma. Tämän näytteenoton kustannukset kohdistuvat joko toiminnanharjoittajalle tai kunnalle (viranomaisnäytteet). Tulosten perusteella voidaan valvontaa kohdentaa tehokkaammin. Kunnan valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta arvioi valvontaohjelman toteutumista vuosittain seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Arviointia hyödynnetään ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvonnan toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Arvioinnissa huomioidaan tarkastusten kattavuus, tarkastusten ja näytteiden määrää valvontakohdetyypeittäin sekä valvonnasta saatujen tulojen oikeaa kohdentumista. Raportointi Ympäristöterveydenhuolto lähettää ympäristölautakunnan hyväksymän selvityksen valvontaohjelman toteutumisesta vuosittain Lapin aluehallintovirastolle seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Valvonnan voimavarat ja niiden käyttö eri osa-alueille vuonna 216 Ympäristöterveydenhuollon henkilöstövahvuuteen kuuluu terveysvalvonnan johtaja, seitsemän terveystarkastajaa, kahdeksan kaupungineläinlääkäriä, valvontaeläinlääkäri sekä toimistosihteeri. Ympäristöterveydenhuollon tehtäviin on käytettävissä yhteensä 18 htv. Osaaikaisuuksista johtuen vuonna 216 on käytettävissä 17,2 htv. Virkanimike Vastuualue henkilötyövuodet Terveysvalvonnan johtaja hallinto ja johtaminen,8 htv Terveystarkastajat, 7 kpl terveydensuojelu 4,55 htv elintarvikevalvonta 2,2 htv tupakka- ja lääkelain valvonta,1 htv Eläinlääkärit 1 kpl eläinlääkintä 7,4 htv valvontaeläinlääkäri 1, htv Toimistosihteeri hallinto 1, htv
7 Yhteensä käytettävissä 17,5 htv Terveysvalvonnan johtaja, terveystarkastajat, valvontaeläinlääkäri sekä toimistosihteeri työskentelevät yhdessä toimipisteessä Rovaniemellä. Eläinlääkintähuollon toimipisteet sijaitsevat sen sijaan jokaisessa kunnassa. Ranualla, Pellossa ja Kolarissa työskentelee yksi kaupungineläinlääkäri, Ylitorniolla kaksi osa-aikaista ja Rovaniemellä viisi kaupungineläinlääkäriä osa-aikaisesti kolmea virkaa hoitaen. Terveysvalvonnan resurssit Terveystarkastajien työpanosta on käytettävissä yhteensä 6,85/ 7 henkilötyövuotta, josta käytetään elintarvikevalvontaan noin 32 %, terveydensuojelun valvontaan 66 % sekä tupakkalain ja lääkelain valvontaan yhteensä noin 2 %. Keskusviranomaisten ohjeiden mukaan lasketun valvonnan resurssitarpeen ja yksikön käytettävissä olevan resurssin vertailu on esitetty alla olevassa taulukossa. Ohjeellinen resurssitarve on laskettu valtakunnallisissa valvontaohjelmissa määriteltyjen tarkastusmäärien ja tarkastukseen käytettävän keskimääräisen ajan mukaan. Elintarvikevalvonnan osalta resurssitarve on laskettu tarkastusmäärien minimivaatimuksen mukaan (ohjeellinen määrä vähennettynä 5%:lla), koska se on realistisempi kuin varsinainen ohjeellinen määrä. Lisäksi sulkuihin on merkitty Eviran valtakunnallisessa elintarvikevalvontasuunnitelmassa asettaman tarkastusten tavoitetason (13 tark/htv) mukaan laskettu resurssitarve. Terveysvalvonnan resursseissa on noin 3-4 henkilötyövuoden vaje verrattuna keskusviranomaisten vaatimustasoon. Vuonna 215 Ympäristölautakunta päätti perustaa määräaikaisen terveystarkastajan viran puoleksi vuodeksi resurssivajeen perusteella. Määräaikainen virka päättyy 29.2.216. Viran jatkosta ei ole tehty päätöksiä 16.2.216 mennessä. Käytettävissä oleva resurssi htv Keskusviranomaisten ohjeiden mukainen valvonnan resurssitarve htv Suunnitelmallinen Akuutti Yht. 3,5 1,1 4,6 (6,) Suunnitelmallinen Akuutti Yht. VAJE HTV Valvonnan resurssivaje Elintarvikevalvonta 1,1 1,1 2,2 2,4 (3,8) Terveydensuojelu 2,7 2,9 5,6 1,7 2,85 4,55 1,5 Tupakkavalvonta,1,1,1,1, YHTEENSÄ HTV 6,3 4, 1,3 (11,7) 2,9 3,95 6,85 3,45 (4,85)
8 Tietojärjestelmä Kaikki kohteet ja erilaiset toimenpiteet kirjataan kohdekohtaisesti ympäristöterveydenhuollon käytössä olevaan Tervekuu-tietojärjestelmään. Ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän valinnassa on huomioitu keskusviranomaisten rakentaman keskitetyn valvontatietojärjestelmän (KUTI-YHTI) käyttöönotto ja vaatimukset. Varautuminen erityistilanteisiin Rovakaaren ympäristöterveydenhuollolla on koko yhteistoiminta-aluetta koskeva valmiussuunnitelma ympäristöterveydenhuollon erityistilanteita ja poikkeusoloja varten (laadittu 31.12.214, päivitetty viimeksi 21.9.215). Suunnitelmaan on siirretty ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmien tiedot yhteistoiminta-alueen kuntien erillisistä valmiussuunnitelmista. Em. Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelmaa ei ole käsitelty ympäristölautakunnassa. Rovaniemen ja Ranuan yhteistoiminta-aluetta koskeva suunnitelma on hyväksytty Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnassa 28 ja Kolarin suunnitelma hyväksytty Kolarin sosiaali- ja terveyslautakunnassa 23. Valtioneuvoston asetuksen elintarvikkeiden ja veden välityksellä leviävien epidemioiden selvittämisestä (1365/211) mukaisiin tartuntatautityöryhmiin Rovaniemen kaupungin sekä Ranuan, Ylitornion, Pellon ja Kolarin kuntiin on Rovakaaren ympäristöterveydenhuollosta nimettynä terveysvalvonnan johtaja, kunnassa toimiva praktikkoeläinlääkäri ja yksi terveystarkastaja. Talousveden käyttöön liittyvissä erityistilanteissa tartuntatautityöryhmään kutsutaan vesilaitoksen edustaja. Viestintä Tiedottaminen hoidetaan paikallisesti Rovaniemen kaupungin internet-sivujen sekä Lapin Radion ja Lapin Kansa-lehden kautta. Ranualla, Pellossa, Ylitorniolla ja Kolarissa tiedotetaan vastaavasti tarvittaessa kuntien internet-sivujen sekä kuntien tiedottamiseen valittujen paikallislehtien kautta (Ylitornio ja Pello: Meän Tornionlaakso, Ranua: Kuriiri, Kolari: Lounais - Lappi ja Kuukkeli). Tarvittaessa tiedotetaan myös muiden viestimien kautta. Viestintää harjoitetaan myös jokaisella tarkastuskäynnillä huoneistokohtaisesti sekä ympäristöterveydenhuollon toimistossa tapahtuvilla asiakaskäynneillä. Tiedotusta pyritään tehostamaan luomalla kontakteja toimijoiden kanssa yhteistyössä toimiviin tahoihin sekä ympäristöterveydenhuollon toimialojen kohderyhmien erityisellä koulutuksella ja opastuksella mahdollisuuksien mukaan. Erityis- ja häiriötilanneviestintä toteutetaan valmiussuunnitelman mukaisesti.
9 Valvonnan maksullisuus Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on hyväksytty Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnassa 25.3.215 ja sitä on tarkistettu 16.12.215. Taksa kattaa kaikki ne toimenpiteet, joista kunta lainsäädännön mukaan voi periä maksun. Kertyneet tulot kohdistetaan ympäristöterveydenhuollon valvonnan voimavarojen kehittämiseen. ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA Yleistä Kunnan tulee laatia elintarvikelain 23/26 48 :n mukaisesti säännöllistä valvontaa koskeva kunnan elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Valvontasuunnitelma perustuu valvontakohteiden kartoitukseen, niiden riskiluokitukseen ja lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Valvontasuunnitelmaan tulee kirjata suunnitelman seurantatapa. Valvontasuunnitelma sisältää seuraavat tiedot: - tarkastusten sisällön määrittäminen - valvontakohteiden tarkastustiheys - kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteen tutkiminen - valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi - hyväksytyt laboratoriot, johon valvonta tukeutuu 1.9.211 voimaan tullut elintarvikelain muutos (352/211) on muuttanut elintarvikevalvonnan luonnetta. Uuden elintarvikealan toimijan vastuu toimintaansa koskevien säädösten tuntemuksesta ja toiminnan säädöstenmukaisesta järjestämisestä kasvaa jälkivalvontapainotteisessa valvonnassa merkittävästi. Käytäntö tullee lisäämään haastavia valvontatilanteita ja mahdollisesti myös pakkokeinojen käyttötarvetta elintarvikevalvonnassa. Tarkastusten sisällön määrittäminen Noin puolet elintarvikevalvonnasta vuosina 215-219 on elintarvikehuoneistojen säännöllistä ja ennalta suunniteltua tarkastustoimintaa. Elintarvikehuoneistoissa tulisi valtakunnallisen elintarvikevalvontaohjelman ohjeistuksien mukaan suorittaa tarkastuksia 1-5 kertaa vuodessa riskiluokituksesta riippuen. Evira on julkaissut 2.12.215 ohjeen Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen (153/1). Ohjeen mukaiset kohdetyyppikohtaiset tarkastustiheydet ovat,35 3 kertaa vuodessa riskiluokituksesta riippuen. Ohjetta sovelletaan sen julkaisusta alkaen, ja valvontasuunnitelmien tulisi perustua ohjeeseen viimeistään 217 suunnitelmista alkaen.
1 Valvonnassa käydään läpi elintarvikehuoneiston toiminta, tilat ja omavalvonta kokonaisuudessaan, pienemmissä kohteissa yhdellä tarkastuksella ja suuremmissa jakaen kokonaisuus useammalle tarkastukselle. Seuranta-/jälkitarkastuksessa varmistetaan, että aikaisemmin todetut epäkohdat on poistettu ja korjauskehotuksia tai määräyksiä on noudatettu. Em. suunnitelmalliset tarkastukset tehdään Eviran Oiva-arviointiohjeiden mukaisesti ja valvontatiedot julkistetaan www.oivahymy.fi sivustolla. Pääsääntöisesti tarkastukset tehdään ilman ennakkovaroitusta. Omavalvontasuunnitelmaa ja sen toimivuutta arvioitaessa on kuitenkin elintarvikehuoneiston omavalvonnasta vastuussa oleva henkilö oltava paikalla, joten tällainen käynti sovitaan ennakkoon. Tarkastuksen perusteella voidaan tarvittaessa järjestää toimijan kanssa neuvottelu. Säännöllisen elintarvikevalvonnan ulkopuolisia kohteita ovat erilaiset terveysvaaratilanteet kuten valitukset, ruokamyrkytysten selvitykset, lihantarkastus, torimyynnin ja tilapäismyynnin sekä kirpputorien elintarvikemyynnin valvonta. Kohteen tarkastukseen kuuluu: 1) Tarkastukseen valmistautuminen - valvontakohteen asiakirjoihin ja mahdollisiin lupaehtoihin perehtyminen - omavalvontasuunnitelmaan liittyvät ehdot ja määräykset - kohteelle mahdollisesti aikaisemmin annetut huomautukset ja määräykset - viranomaisnäytteiden ja omavalvontanäytteiden tutkimustulosten tarkastelu - kohteesta mahdollisesti edellisen käynnin jälkeen tulleiden valitusten kirjausten tarkastus yms. 2) Tarkastus - harjoitettavien toimintojen tarkastus (onko toiminta ilmoitetun/ myönnetyn luvan mukaista) - omavalvonnan toteuttamisen tarkastus (onko omavalvontasuunnitelma päivitetty, arvioidaan vastaako se huoneiston toimintojen luonnetta ja laajuutta, kontrolloidaan omavalvonnan dokumentointi) - rakenteellisen hygienian tarkastus (tilojen, laitteiden ja välineiden kunnon ja puhtauden arviointi) - toimintatapojen hygienian tarkastus (henkilökunnan työskentelyhygienia sekä mahdollisten elintarvikkeiden käsittelyyn liittyvien riskien havainnointi) - henkilökuntaa koskevien vaatimusten toteutuminen, kun käsitellään helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita (hygieniaosaamistodistukset, tartuntalain mukaiset terveystodistukset) - tuotteiden määräyksenmukaisuuden valvonta mm. pakkausmerkinnät, tuotteista tehdyt laboratoriotutkimustulokset - mahdolliset mittaukset ja näytteenotot - jäljitettävyyden toteuttamisen tarkastus 3) Tarkastuskertomuksen kirjoitus
11 Suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksesta laaditaan aina valvontakohderekisteriin tarkastuskertomus ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka niissä ei tarkastuksen aikana havaittaisikaan epäkohtia. Tarkastuskertomukseen merkitään tarkastusajankohta, tarkastuksen suorittaja ja läsnäolijat, valvonnan tarkoitus, käytetyt menetelmät, tarkastuksen kohteet ja havainnot sekä tarvittaessa annetut kehotukset perusteluineen ja määräaikoineen. Elintarvikelain mukaisia määräyksiä tai kieltoja annettaessa tulee tehdä asianomaisen hallintolain mukainen kuuleminen. Oiva-tarkastuskertomus lähetetään kohteelle valtakunnallisen valvontarekisterijärjestelmän kautta. Oiva-raportin julkaiseminen www.oivahymy.fi sivustolle tapahtuu myös keskitetyn järjestelmän kautta. Valvontakohteiden tarkastustiheys Elintarvikehuoneistojen ja eläinperäisiä elintarvikkeita valmistavien laitosten tarkastusten sisältö ja tiheys riippuu arvioidusta riskistä sekä harjoitetun toiminnan laajuudesta ja laadusta. Tarkastustiheyden määrittämiseksi valvontakohteille tullaan vuoden 216 aikana tekemään tarkastustiheyden määritys ja riskiluokitus Eviran ohjeen 153/1 riskinarviointimallin mukaisesti. Tämän lisäksi kohteiden tarkastustiheydessä huomioidaan aiempien Oiva tarkastusten tulos. Tarkastus tehdään kuitenkin vähintään kerran kymmenessä vuodessa (alkutuotannon kohde) ja enimmillään kohteen toiminnassaolopäivinä (lihantarkastus teurastuspaikassa). Elintarviketurvallisuusviraston valtakunnallisessa elintarvikevalvontaohjelmassa määrittämät tarkastustiheyssuositukset on esitetty liitteenä 1 olevassa listassa toimintatyypeittäin. Toimijakohtaisen riskinarvioinnin perusteella voidaan tarkastustiheyttä nostaa tai alentaa 5 % taulukossa esitetystä. Käytännössä kuitenkin Rovakaaren ympäristöterveydenhuollossa on kohdemäärään nähden niin riittämättömät resurssit, että kohteiden tarkastustiheys alenee merkittävästi enemmän. Hallinnollisten pakkokeinojen käyttö Valvonnassa sovelletaan Eviran 9.3.29 julkaistua pakkokeino-opasta (Eviran ohje 111/1). Näytteenotto ja näytteen tutkiminen Näytteenotto ja tutkiminen ovat valvontamenetelmiä, joilla voidaan selvittää omavalvonnan toimivuutta sekä tuotteiden turvallisuutta ja määräyksenmukaisuutta. Kunnan valvontaviranomaisen näytteenottoon kuuluvat omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi tarkastuskohtaisesti otetut näytteet, ruokamyrkytysten selvittämiseksi otetut näytteet, lihantarkastusnäytteet, valitusnäytteet sekä projekteihin kuuluvat näytteet. 1) Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto
12 Näytteenottoon vaikuttaa yrityksen omavalvonnan toimivuus, yrityksen itsensä ottamien omavalvontanäytteiden määrä ja näytetulokset. Myös yrityksen korjaavat toimenpiteet näytetulosten ollessa huonoja sekä korjaavien toimenpiteiden toimivuuden varmistus uusintanäyttein vaikuttavat kunnan toimesta otettavaan näytteenottoon. Elintarvikehuoneistoista otetaan suunnitelman mukaisten tarkastusten yhteydessä näytteitä harkinnan perusteella tuotteista tai tuotantoympäristöstä. Näytteestä määritetään suppea mikrobiologinen laatu sekä mahdollisesti toiminnasta riippuen myös Listeria monocytogenes -bakteeri tuotteista ja tuotantoympäristöstä. Tuotantoympäristön puhtaustason arvioimiseksi voidaan tarkastuksilla tehdä myös heti luettavia pikatestejä. Viranomaisnäytteenottoon vaikuttaa merkittävästi elintarvikehuoneiston omavalvontajärjestelmän toimivuus ja järjestelmään sisältyvän näytteenotto-ohjelman toteutuminen. Mikäli viranomaisnäytteitä otetaan korvaamaan toimijan puutteellista omavalvontanäytteenottoa, näytteenotto ja tutkimukset toteutetaan toimijan kustannuksella. Resursseja varataan valitus-, ruokamyrkytys- ja vesiepidemianäytteitä varten. Viranomaisnäytteet tutkitaan laboratoriossa, joka täyttää kansainvälisen standardin SFS 1725 vaatimukset akkreditoidulla tai arvioiduilla menetelmillä. Näytteiden tutkimisessa hyödynnetään seuraavia laboratorioita: Net-Foodlab Borealis Oy. Tyvitie 6, 9619 Rovaniemi. borealis@netfood.fi. puh. 45 311 4818. Oulun seudun elintarvike- ja ympäristölaboratorio Tutkijantie 4 F, 959 Oulu. elintarvikelaboratorio@ouka.fi, puh. 44 73 67 55 Ahma ympäristö Oy, Teollisuustie 6, 961 Rovaniemi, puh. 4-1333 8 (vesitutkimukset) Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Ympäristölautakunta arvioi valvonnan kattavuutta ja toteutumista vuosiyhteenvedosta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Valtakunnalliseen valvontaohjelmaan sisältyvät valvontaprojektit Vuosina 215-219 osallistutaan EVIRAn ja aluehallintoviraston koordinoimiin elintarvikevalvontaprojekteihin. Eviran määrittelemät valvonnan painopistealueet on esitetty elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa 215-219, osa X:ssä. Mahdollisuuksien mukaan suoritetaan yksikön omia valvontaprojekteja, mm: - Elintarvikehuoneistojen pintapuhtausnäyteprojekti - Jääpala ja vesiprojekti (vesinäytteet ja pinnat) - Päiväkotien jakelukeittiöiden ja osastojen kylmälaiteprojekti
13 Liite X. Elintarviketurvallisuuden toimenpiteet 216-217 Elintarviketurvallisuuden prosessit Toimenpiteet / Painopisteet Viranomaiset joita toimenpide koskee 216 217 AVI:t ELY:t Kunnat Kunnan eläinlääk ärit Tulli Valvira Tukes Puolustusvoimat Yhteiset KUTI-kokonai- X X X X X suuden käytön varmistaminen, tietojen käyttö ja päivitys Uuden riski- X X X luokituksen toimeenpano Elintarvikkeiden Alkutuotannon Alkutuotannon X X alkutuotanto hygieniaval- hygieniavalvonta tiloilla, vonta tiloilla, joiden raaka- joiden raakamaitoa toimite- maitoa toimitetaan kuluttajien taan kuluttajien käyttöön käyttöön Lihantarkastus X (Porot) X Elintarvikkeiden Elintarvikeval- Elintarvikeval- X X X X valmistus vonnan yhden- vonnan yhdenmukaistaminen mukaistaminen Oivan käyttöön- Oivan käyttöönoton jälkeen oton jälkeen Reseptivalvonta- Reseptivalvonta- X 217 X 217 x 217 X projekti projekti Elintarvikepato- Elintarvikepato- X X X geeniprojekti geeniprojekti (juustot) Kuljetus Elintarvikeval- Elintarvikeval- X X X vonnan yhden- vonnan yhdenmukaistaminen mukaistaminen Oivan käyttöön- Oivan käyttöönoton jälkeen oton jälkeen Elintarvikkeiden Elintarvikeval- Elintarvikeval- X X X X myynti ja tarjoilu vonnan yhden- vonnan yhdenmukaistaminen mukaistaminen Oivan käyttöön- Oivan käyttöönoton jälkeen oton jälkeen Sisämarkkinakaupat X X X Vienti Vientivalvontajär- Vientivalvontajär- X jestelmien kehit- jestelmien kehittäminen (Kiina, täminen Tulliliitto, USA) Tuonti Tuontilihan X X X vierasainevalvonta, näytteenoton järjestäminen Maitojauheen inter- X X ventio, ostoerien näytteenotto Kontaktimateriaalin toiminnat X Rehuvalvonta X X Evira
Keskusviranomaisen asettamat elintarviketurvallisuuden mittarit ja niiden tavoitteet 14
15 Viestintä ja tiedotus Tiedottaminen on kuvattu valvontaohjelman yleisessä osassa. Epidemioista tiedotetaan siten, kuin tartuntatautien johtoryhmässä/ epidemiaselvitystyöryhmässä on sovittu. Elintarvikkeen takaisinvetotilanteissa tiedottamisen laajuuden tarve arvioidaan tilanteen mukaan. Tarvittaessa käytetään kaikkia tiedotuskanavia. Lakimuutoksien aiheuttamista velvoitteista tiedotetaan toimijakohtaisesti tarkastuskäyntien yhteydessä. Valvonnan voimavarat ja koulutussuunnitelma Ympäristöterveydenhuollossa työskentelee 7 terveystarkastajaa, joiden työajasta noin 32 % eli 2,2 htv käytetään elintarvikevalvontaan. Tästä noin 5% on suunnitelmallista elintarvikevalvontaa. Lisäksi valvontaeläinlääkäri tekee eläinperäisten elintarvikkeiden elintarvikelain mukaista valvontaa ja praktikkoeläinlääkärit hoitavat kunnallisen lihantarkastuksen. Ammattitaidon ylläpitämiseksi henkilökunta pyrkii hankkimaan lisäkoulutusta sekä pysymään ajan tasalla uudesta lainsäädännöstä ja elintarvikevalvonnan käytännöistä osallistumalla voimavarojen mukaan alan koulutukseen. Elintarvikevalvontatehtäviin painottuvat terveystarkastajat osallistuvat vuosittain vähintään Eviran järjestämille elintarvikevalvonnan koulutuspäiville sekä suunniteltuihin projekteihin liittyviin koulutuksiin. Elintarvikevalvonta ja valvonnan suoritteet 216 Liitteissä olevassa elintarvikevalvonnan tarkastussuunnitelmassa on esitetty elintarvikevalvonnan tarve Rovakaaren ympäristöterveydenhuollon alueella. Valvonnan resurssitarve ja tarkastusmäärät on laskettu keskusviranomaisen valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määrittelemien ohjeellisten tarkastusmäärien ja tarkastukseen käytettävän ohjeellisen ajan keskiarvon mukaan. Koska em. ohjeelliset tarkastusmäärät ovat käytännössä mahdottomia toteuttaa, on taulukkoon laskettu myös ohjeellisten tarkastusmäärien ehdoton minimi (ohje vähennettynä 5%:lla). Viimeisessä sarakkeessa esitetty yksikön oma suunnitelma valvonnan toteuttamisesta on laadittu käytettävissä olevien resurssien mukaan. Rovakaaren ympäristöterveydenhuolto pystyy toteuttamaan vain noin 15 % keskusviranomaisen ohjeellisesta tarkastusmäärästä ja ohjeellisen tarkastusmäärän minimistäkin vain noin 3 %. Eviran määrittelemien elintarviketurvallisuuden mittareiden tavoitetasojen mukaan yhden henkilötyövuoden tarkastustavoite on 13 tarkastusta / vuosi. Suunnittelematon elintarvikevalvonta Terveystarkastajien työajasta noin 32 % eli 2,2 htv käytetään elintarvikevalvontaan. Käytettävissä oleva resurssi jakaantuu 5/5 suunnittelemattomaan ja suunniteltuun säännölliseen elintarvikevalvontaan. Suunnittelematonta elintarvikevalvontaa ovat ennalta arvaamattomat tilanteet, toimijoiden ohjaus ja neuvonta, henkilökunnan kouluttautuminen ja eri-
16 laiset selvitykset jne. Ennalta arvaamattomat valvontatehtävät ovat uusien elintarvikehuoneistojen ilmoitusten käsittely ja tarkastus, elintarvikelain piiriin kuuluvan muun ilmoituksenvaraisen toiminnan ilmoitusten käsittely, eläinperäisiä elintarvikkeita käsittelevien laitosten hyväksyminen, erilaiset terveysvaaratilanteet (pääasiassa ruokamyrkytykset), asiakasvalitukset ja torien elintarvikemyynnin valvonta TERVEYDENSUOJELUN VALVONTASUUNNITELMA Yleistä Lain tavoitteena on myös ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaan päävastuu terveydensuojelun toteuttamisesta on kunnilla. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Terveydensuojelulain tarkoituksena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä. Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittaa ehkäiseviä. Valvontasuunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat tiedot: 1. Tarkastusten sisällön määrittely 2. Valvontakohteiden tarkastustiheys 3. Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen 4. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi 5. Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Rovakaaren Ympäristöterveydenhuollon terveydensuojelun valvontasuunnitelma vuosille 215-219 on laadittu terveydensuojelulain (763/1994) 6 :n, valtioneuvoston asetuksen (665/26) ja Valviran laatiman valtakunnallisen terveydensuojelun valvontaohjelman mukaisesti. Suunnitelmassa tulee ohjelman mukaan huomioida valvontatehtävien lisäksi muut tehtävät, kuten lausuntojen antaminen muille viranomaisille, erityistilannesuunnitelman laatiminen, toimiminen terveydensuojeluasioiden asiantuntijana, neuvonta- ja ohjaus (mm. koulutustilaisuudet) sekä toiminnan kehittäminen. On myös varauduttava siihen, että tietojärjestelmätyö vaikuttaa valvontayksiköiden toimintaan ohjelmakauden aikana. Useimmat terveydensuojelulain mukaiset valvontakohteet vaativat joko viranomaisen hyväksynnän tai ovat ilmoituksenvaraisia. Terveydensuojeluviranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen, jolloin toiminta pääosin tulee suunnitelmallisen valvonnan kohteeksi. Myös ne terveydensuojelulain mukaiset toiminnot, jotka eivät ole olleet ilmoitusvelvollisuuden piirissä tai joilta ei ole edellytetty hyväksyntää (talousvettä toimittava laitos) ennen nykyistä terveydensuojelulakia, kuuluvat suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Näiltä kohteilta on perusteltua vaatia ilmoitus, mikäli esim. toiminnanharjoittaja vaihtuu tai tiloissa ja/tai toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia.
17 Terveydensuojelun suunnitelmallista valvontaa on Valviran ohjeistuksen mukaisesti yksinkertaistettu ohjelmakaudelle 215 219. Suunnitelmallisen valvonnan piiristä on poistettu (lasten ja nuorten kohteita lukuun ottamatta) sellaiset kohteet, joissa oleskelu on lyhytaikaista ja jotka todennäköisesti eivät aiheuta terveyshaittaa. Näitä kohteita ovat: eläinten pitoon tarkoitettu rakennus tai aitaus asemakaava-alueella tai muulla vastaavalla alueella bingohallit, pelisalit ja -kasinot, tanssisalit ja lavat kirkot, merimieskirkot sekä muut uskonnollisten yhdistysten tilat luentosalit ja auditoriot muualla kuin koulujen tai oppilaitosten yhteydessä teatterit, elokuvateatterit, ooppera- ja konserttisalit, sirkukset, baletti-, juhlahuoneistot sekä muut esityksiin ja tapahtumiin tarkoitetut sisätilat muut kokoontumis- ja juhlahuoneistot (lukuun ottamatta lasten ja nuorten kohteita) työtilat asuinrakennuksessa tai alueella, jossa on asuinhuoneistoja parturi- ja kampaamotoiminta solarium hautausmaat, yksityiset hautapaikat ja eläinten hautausmaat muut vastaavat laitokset tai huoneistot, joissa harjoitetusta toiminnasta todennäköisesti ei aiheudu käyttäjälle terveyshaittaa Suunnitelmallisen valvonnan piiristä poistetut kohteet kuuluvat kuitenkin edelleen ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 ). Näiden kohteiden valvontaa tehdään yhteydenottojen perusteella. Nämä yllättävät valvontatapaukset ovat ensisijaisia suhteessa säännölliseen valvontaan, sillä yleensä niiden taustalla on terveyshaittaepäily. Tarkastuksen sisältö 1. Säännöllinen tarkastus Tarkastuksessa selvitetään, aiheutuuko toiminnasta elinympäristöön terveyshaittaa tai esiintyykö sellaisia tekijöitä ja olosuhteita, joiden vuoksi terveyshaitta voi syntyä. Mikäli tarkastuksessa todetaan puutteita toiminnassa tai olosuhteissa, annetaan haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset ohjeet, toimenpidekehotukset ja määräykset. Tarkastukseen liittyy tavallisesti aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä tarvittaessa mittauksia ja näytteenottoa jatkotutkimuksia varten. Talousvettä toimittavien laitosten (asetus 41/21 ja 1352/215) osalta valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen kohteena ovat vedenjakelualueet. Tarkastukseen voi sisältyä useiden vedenottamoiden tarkastuskäyntejä sekä esimerkiksi asiakirjatarkastuksia kuten näytetulosten läpikäyntiä. Tarkastuksen valmistelussa tutustutaan toimijan terveydensuojelulain 13 :n ilmoituksen ja 18 :n hakemuksen mukana toimitettuihin asiapapereihin ja aikaisempiin tarkastuskertomuksiin. Tarkastuksessa noudatetaan Valviran valvontaohjeistoa, jossa on tarkastusohjeita terveydensuojelulain valvontaan.
18 2. Uusintatarkastus Uusintatarkastuksessa varmistetaan, että aikaisemmin todetut epäkohdat on poistettu, ja korjauskehotuksia tai määräyksiä on noudatettu. Suunnitelmaan merkityt säännöllisen valvonnan toimenpiteet ovat maksullisia. Tarkastukseen yhdistetään mahdollisuuksien mukaan muun lainsäädännön piiriin kuuluvia tarkastuksia kuten tupakka- ja elintarvikelain mukaisia tarkastuksia. 3. Muu valvonta, ei säännöllinen valvonta; esimerkiksi: - ilmoitukseen tai hakemukseen liittyvä käyttöönottotarkastus - ennakkotarkastus, kun kohteeseen on suunnitteilla uutta toimintaa - terveyshaittaepäilyn tai valituksen perusteella tehtävä tarkastus - asumisterveyteen liittyvät tarkastukset ja tarveharkintaiset mittaukset - epidemiaselvitykset - asiakasyhteydenotot ja niihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet - lausunnot tms. Ilmoitusten ja hakemusten käsittelystä peritään hyväksytyn maksutaksan mukainen käsittelymaksu; em. ilmoituksen ja hakemuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta peritään käytetyn työajan mukainen maksu. Terveyshaitan toteamiseksi tehty ensimmäinen tarkastuskäynti on maksuton. Muun tahon kuin viranomaisen pyytämästä lausunnosta tai selvityksestä peritään maksu todellisten kustannusten mukaan. Muu ei säännöllinen valvonta on maksutonta. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit 1. Talousveden jakelu ja käyttö Talousvettä toimittava laitos (asetus 1352/215) o Eu-vesilaitos (vedentoimitus > 1 m³/d tai väh. 5 käyttäjää) o Muut vesilaitokset (vedentoimitus 1-1 m³/d tai 5 5 käyttäjää) Talousvettä toimittava laitos (asetus 41/21) o Pienet vesilaitokset (vedentoimitus < 1 m³/d tai alle 5 käyttäjää) 2. Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot Lasten ja nuorten kohteet o kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot 3. Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset Esiopetus, peruskoulu, lukio, ammattioppilaitos, muut koulut ja oppilaitokset, korkeakoulu ja muu aikuiskoulutus 4. Majoitustoiminta, majoitushuoneistot Hotellit, hostellit, maatilamatkailu, asuntolat, vastaanottokeskukset jne. 5. Kauneudenhoitoa ja ihon käsittelyä suorittavat huoneistot ja laitokset
19 kosmetologiset huoneistot, tatuointi ja lävistys, muu ihon käsittely tai hoito 6. Sosiaalihuollon palvelut Lasten päiväkodit ja vastaavat Lastenkodit / lastensuojeluyksiköt ja vastaavat Vanhainkodit, kehitysvammalaitokset ja vastaavat, tehostettu palveluasuminen Muut sosiaalialan yksiköt 7. Liikunta ja virkistystoiminta Yleiset uimarannat, yli 1 uimaria päivässä (EU-uimarannat) Pienet yleiset uimarannat, vähemmän kuin 1 uimaria päivässä Yleiset altaat o uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto, tai muu yleinen allas Yleiset saunat Yleinen liikuntatila o urheiluhalli, kuntosali, tai muu yleinen liikuntatila Valvontakohdetyypin tarkastusten yleinen sisältö Kohdetyypit Tarkastuksella huomioidaan: Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot lasten ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot Julkinen majoitushuoneisto hotellit matkustajakodit ja muu majoitus vastaanottokeskukset Yleinen uimahalli, uima-allas, uimala tai kylpylä Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Yleinen siisteys, siivousohjelma ja välineet Rakenteiden ja pintojen kunto ja ylläpito Pesu- ja pukeutumistilat Käymälät ja muut sosiaalitilat Sisäilman laatu ja ilmanvaihto Toiminnan aiheuttama melu Asiakasmäärät Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen Harjoitettavan toiminnan laatu Käytettävän talousveden laatu Jätehuollon järjestelyt Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Yleinen siisteys, siivousohjelma ja välineet Rakenteiden ja pintojen kunto ja ylläpito Varustelutaso Majoitustilat, yleiset tilat, käymälät ja pesu- ja saunatilat Sisäilman laatu ja ilmanvaihto Toiminnan aiheuttama melu Asiakasmäärät Tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen Harjoitettavan toiminnan laatu Käytettävän talousveden laatu Jätehuollon järjestelyt Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu
2 uimahalli uima-allas, uimala kylpylät ja vesipuistot Yleinen uimaranta Asetuksen (177/28) mukainen uimaranta muu yleinen uimaranta Opetustoiminta Koulu tai oppilaitos peruskoulu lukio, yliopisto, kansalaisopisto keskiasteen eril. oppilaitokset Sosiaalihuollon palvelut lasten päiväkodit ja vastaavat lastenkodit / lastensuojeluyksiköt ja vastaavat vanhainkodit ja vastaavat muut sosiaalialan yksiköt Henkilöstön allasvesihygieeninen osaaminen Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuminen Tulosten ja poikkeamien raportointi terveydensuojeluviranomaiselle Onko poikkeamien johdosta ryhdytty toimenpiteisiin Allasveden laatuvaatimusten täyttymisen seuranta Ovatko vedenlaatutulokset asiakkaiden nähtävillä Vedenpuhdistuslaitteiden toiminta, niiden huolto ja käyttötarkkailu Ilmanvaihto ja sisäilman laatu Yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt Sauna- ja pesutilat Kalusteiden ja pintojen kunto Jätehuollon järjestelyt Kemikaalien käsittely ja varastointi Asiakasmäärät ja kirjanpito niistä Vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Uimarannan siivous ja jätehuolto Yleiseen käyttöön tarkoitetut käymälät ja pukeutumistilat Ovatko vedenlaatutulokset asiakkaiden nähtävillä ilmoitustaululla Kieltotaulu, jolla kielletään koirien ja muiden kotieläinten oleskelu uimarannalla Riskit uimaveden laadulle Kävijämäärät Asetuksen (177/28) mukaisille uimarannoille uimavesiluokitus ja uimavesiprofiili Tiedottaminen Erityistilanteisiin varautuminen vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu yleinen siisteys ja rakenteiden kunto ja ylläpito siivousohjelma ja -välineet käymälät pesu- ja pukeutumistilat valaistus sisäilman laatu ja ilmanvaihdon riittävyys tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen harjoitettavan toiminnan laatu käytettävän talousveden laatu toiminnan aiheuttama melu pöly ja haju kemikaalien käsittely ja säilytys jätehuollon järjestelyt, piha-alueet oppilasmäärät ja tilojen riittävyys oppilasmäärään nähden vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu yleinen siisteys ja rakenteiden kunto ja ylläpito siivousohjelma ja -välineet käymälät pesu- ja pukeutumistilat vaatteiden käsittely valaistus ilmanvaihto sisäilman laatu
21 tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen käytettävän talousveden laatu melu jätehuolto, - piha- ja leikkialueet - asiakasmäärät lapsimäärät ja tilojen riittävyys lapsimäärään nähden Kosmetologiset huoneistot, tatuointi ja lävistys, muu ihon käsittely tai hoito Yleinen liikuntatila: urheiluhalli, kuntosali tai muu yleinen liikuntatila Talousvettä toimittava laitos (asetus 1352/215) vedentoimitus > 1 m³/d tai väh. 5 käyttäjää vedentoimitus 1 1 m³/d tai 5-5 käyttäjää Talousvettä toimittava laitos (asetus 41/21) vedentoimitus < 1 m³/d tai alle 5 käyttäjää vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu harjoitettavan toiminnan laatu toiminnan jatkuvuus toiminnan mahdollisesti aiheuttamat haitat (melu, pöly, haju) yleinen siisteys ja siivousjärjestelyt välineiden siisteys ja puhdistus käsihygienia työvaatteet pesu- ja pukeutumistilat käymälät rakenteiden ja pintojen kunto ja huolto ilmanvaihdon riittävyys tilojen soveltuminen käyttötarkoitukseen käytettävän talousveden laatu kemikaalien käsittely ja säilytys, jätehuollon järjestelyt saako asiakas tarvitsemiaan erityistietoja ja ohjeita vastaako toiminta siitä tehtyä ilmoitusta ja päätöstä onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu tilojen ja välineiden siisteys ja puhdistus sekä huolto ja ylläpito ilmanvaihto siivousjärjestelyt pesu- ja pukeutumistilat käymälät jätehuolto Vastaako toiminta siitä tehtyä hakemusta ja hyväksymispäätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Valvontatutkimusohjelma ja sen toteutuman sekä tutkimustulosten arviointi Henkilöstön talousvesihygieeninen osaaminen Vedenottamoiden ja niiden ympäristön tarkastus Erityistilannesuunnitelmat ja varautuminen Laitoksen suorittama käyttötarkkailu Tilojen siisteys ja kunto Vedenottamoiden rakenteiden ja verkoston kunto sekä niiden kunnon seuranta Saneeraaminen Kemikaalien käyttö ja varastointi Vedenlaadusta tiedottaminen Vastaako toiminta siitä tehtyä hakemusta ja hyväksymispäätöstä Onko aikaisemmilla tarkastuksilla havaitut epäkohdat korjattu Soveltaen samat kuin yllä Toiminnan laajuus (elintarvikealan yritykset, julkinen tai
22 kaupallinen toiminta) Valvontakohteiden tarkastustiheys ja riskinarviointi Valvira keskusviranomaisena on määritellyt terveydensuojelulain mukaisille suunnitelmallisen valvonnan kohteille riskeihin perustuvan yleisen tarkastustiheyden kohdetyyppikohtaisesti. Kohdetyyppikohtainen tarkastustiheys on esitetty liitteissä olevassa tarkastussuunnitelmassa. Riskinarviointi perustuu toiminnan aiheuttamiin terveysuhkiin tai valvottavan tilan olosuhteisiin, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Terveydensuojelulaissa on otettu erilaisten toimintojen ja huoneistojen osalta riskit huomioon siten, että luetellut toiminnat ja huoneistot on saatettu ilmoituksenvaraisuuden piiriin (TsL 13 ) ja talousvettä toimittavat laitokset ennakkohyväksynnän piiriin (TsL 18 ). Valvira on julkaissut terveydensuojelun valvontaohjeiston, jossa on ohjeita valvontatarpeen arvioinnista. Jatkossa ympäristöterveydenhuollossa pyritään laatimaan tarkastuskohteille valvontaohjeiston mukaiset riskiarvioinnit. Tarkastukseen käytettävä aika Valvontakohdetyypin tarkastukseen käytettävän ajan arvioimiseksi on otettu huomioon tarkastuksen tarkoitus, tarkastuksen valmistelu, tarkastuksen sisältö sekä tarkastuskertomuksen laatiminen. Kohdetyyppikohtainen keskimääräinen tarkastukseen käytettävä aika tunteina on kuvattu liitteessä (liite 2). Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto, mittaukset ja tutkimukset Talousveden laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: STM:n asetus (461/2) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista STM:n asetus (41/21) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Talousvettä toimittavan laitoksen näytetulokset raportoidaan vedenjakelualueen tarkkuudella. Talousvesinäytteet otetaan terveysviranomaisen ja vesilaitoksen laatiman näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmalliseen valvontaan eivät kuulu elintarvikehuoneistojen, päiväkotien, vanhainkotien tms. omaan käyttöön tarkoitetut kaivot. Kyseessä ei ole talousvettä toimittava laitos, koska se ei toimita vettä lopulliselle kuluttajalle, vaan käyttää sitä itse. Kaivoista otetaan kuitenkin vesinäytteitä (esim. 1-3 vuoden välein) talousvesiasetusten mukaisesti. Kohteen suunnitelmallisen valvonnan tai näytteenoton yhteydessä on suositeltavaa tarkastaa kaivo ja sen rakenteet. Uimavesien laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä: STM:n asetus (315/22) uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
23 STM:n asetus (71/214) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta STM:n asetusta (711/214) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta sovelletaan EU:lle raportoitavien uimarantojen valvontaan. Yleisistä uima-altaista näytteet otetaan laitoskohtaisessa valvontatutkimusohjelmassa olevan näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Uimarantojen uimavesinäytteet otetaan ympäristöterveydenhuollon laatiman näytteenottosuunnitelman mukaisesti. Talous- ja uimavesinäytteiden oton voi Valviran ohjeistuksen mukaan suorittaa muukin kuin terveydensuojeluviranomainen. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on kuitenkin varmistettava näytteiden ottajan pätevyys. Näytteenottajan on tunnettava vesinäytteenottoon liittyvät yleiset periaatteet. Suositeltavinta olisi, että näytteenottajalla on ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointi (erikoistumisalana talous- ja uimavedet), mutta näytteenottajan pätevyys voidaan katsoa riittäväksi myös silloin, kun toiminnanharjoittajan näytteenottajalla on voimassa oleva vesityökortti (talous- tai uimavesi) ja riittävästi kokemusta oman alansa näytteenotosta sekä mieluiten perehdytys sertifioinnin suorittaneen henkilön toimesta. Ulkopuolisen asiantuntijan (esim. laboratorio) pätevyys voidaan katsoa riittäväksi silloin, kun näytteenottajalla on ympäristönäytteenottajan henkilösertifiointi (erikoistumisalana talous- ja uimavedet). Sisäilmatutkimuksen voi terveydensuojeluviranomainen teettää vain terveydensuojelulain 49 :n mukaisilla ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Nämä henkilöt ovat STM:n nimeämän toimijan sertifioimia henkilöitä (säädetään tarkemmin uudessa asumisterveysasetuksessa). Kunnan viranomaisen ei enää tarvitse itse arvioida ulkopuolisen asiantuntijan pätevyyttä. Jos näytteenoton suorittaa terveystarkastaja, laskutetaan toimijaa näytteenotosta ympäristöterveydenhuollon hyväksytyn maksutaksan mukaisesti. Terveydensuojelulain 26-27 :n mukaisen terveyshaitan toteamiseksi tehdystä mittauksesta ja näytteenotosta peritään kustannusten mukainen maksu maksutaksan mukaisesti. Muu suunnitelmalliseen valvontaan liittyvä näytteenotto voidaan kohdistaa tarpeen mukaan esimerkiksi valvontakohteen siivoustoiminnan omavalvonnan toimivuuden ja siivouksen tehokkuuden tarkistamiseen puhtausnäyttein. Puhtausnäytteitä voidaan ottaa mm. saunoista, pesutiloista, wc-tiloista, kauneushoitoloista (esim. välineet) ja muista ihonkäsittelyhuoneistoista (välineet, tekstiilit). Myös sisäilman laatua voidaan tarvittaessa selvittää erilaisilla näytteenotoilla ja mittauksilla. Näytteenottosuunnitelma Valvontasuunnitelman mukainen näytteenotto vuodelle 216: Talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisia näytteitä n. 3 Uima-allasvesinäytteitä n. 32 Uimarantavesinäytteitä n. 65 Terveydellisten olojen valvonnan yhteydessä puhtausnäytteitä n. 5
24 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Ahma Ympäristö Oy, Oulun seudun elintarvike- ja ympäristölaboratorio, Ramboll Analytics, Nab Labs Oy, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Työterveyslaitos Kemian laboratorio sekä Turun yliopiston aerobiologian laboratorio. Viranomaisvalvontaa varten otetut näytteet on tutkittava Eviran hyväksymässä laboratoriossa. Vesivälitteisten epidemioiden yhteydessä voidaan käyttää myös muita kuin Eviran hyväksymiä laboratorioita, esimerkiksi tutkittaessa patogeeneja. Painopisteet vuosina 215-219 Terveydensuojelun painopisteiden avulla kohdennetaan resursseja suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti sekä huomioidaan lainsäädäntömuutoksista aiheutuvat haasteet. Valvonnan resurssit tulisi kohdistaa riskinarvioinnin perusteella erityisesti kohteisiin, joissa on toistuvasti esiintynyt ongelmia. Valviran kunnille asettamat painopisteet: Talousvesi Ohjelmakausi 215-219 Talousvettä toimittavien laitosten valvontatutkimusohjelmien päivittäminen ja näytemäärien saattaminen asetuksen mukaiseksi. Valvontayksikön oman vesihuollon erityistilannesuunnitelman laatiminen. Erityistilannesuunnitelma talousveden laadun turvaamiseksi on sovitettava yhteen vesihuoltolaissa tarkoitetun vesihuoltolaitoksen häiriötilannesuunnitelman sekä muiden viranomaisten ja toimijoiden varautumiseen liittyvien suunnitelmien kanssa. Kauneushoitola tai muu ihonkäsittely Ohjelmakausi 215-219 Ihon läpäisevien toimintojen valvominen (esim. tatuointi, lävistykset, kuppaus). Terveydellisten olojen valvonta Ohjelmakausi 215-219 Laadukkaat sisäilmaselvitykset: edistetään ulkopuolisten asiantuntijoiden hyödyntämistä sisäilmaselvityksissä (mm. koulut, päiväkodit, yksityiset asunnot) koulujen yhteistarkastukset eri tahojen kanssa Sidosryhmät Ohjelmakausi 215-219 Terveydensuojelun huomioiminen suunnittelussa ja päätöksenteossa (kaava, ympäristölupa jne.) Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin on sisällyttävä kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tällaisia suunnitelmia ja hankkeita ovat mm.