HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta



Samankaltaiset tiedostot
HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 91/2016 vp. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 195/2010 vp. Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan mahdollisimman

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 122/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 1/2019 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkeindeksistä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 177/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi rintamasotilaseläkelakia, vanhuuseläkkeensaajan ilmoitusvelvollisuudesta.

Luottotappioiden kotvaamista koskevan sitoumuksen piirissä olevien luottojen enimmäismäärä. Yleistä. HE 200/1997 vp

Ennen tilintarkastuslain säätämisen yhteydessä. mukaan avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön. on aina velvollinen valitsemaan. yhden tilintarkastajan.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp - HE 83 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

eräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

HE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 214/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 176/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Esityksen tarkoituksena on toteuttaa Euroopan

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 18/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 40 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia

HE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen

valtionlainojen sekä maatilalain mukaisten korkotukilainojen korko säilyisi tasolla, jolle se on nostettu vuosina 1991 ja 1992.

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 58/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi eräistä henkilöstön asemaa koskevista jätjestelyistä yksityistettäessä opetusministeriön

1993 vp - HE Esityksen mukaan ympäristölle

Nykytila vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 186/1995 vp PERUSTELUT

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1990 vp. - HE n:o 239 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 170/2010 vp. hallinnollinen tulos on alijäämäinen.

HE 196/1997 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirldwlain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 135/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain 30 :n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

1992 vp - HE 71 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 53/2000 vp YLEISPERUSTELUT

HE 119/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 168/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 69/2009 vp. säätää neuvontatehtävien hoidosta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta maakunnalle.

Transkriptio:

HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annettua lakia muutettavaksi siten, että presidentin puoliso ja mahdolliset alaikäiset lapset saisivat oikeuden lakisääteiseen perhe-eläketurvaan presidentin jälkeen soveltuvin osin työeläkejärjestelmään sisältyvien perhe-eläkettä koskevien periaatteiden mukaisesti. Tähän liittyen ehdotetaan myös tuloverolain 87 tarkistettavaksi. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. PERUSTELUT 1. Nykytila Tasavallan presidentin tehtävään liittyvää eläketurvaa on viimeksi muutettu vuonna 1994. Eläkkeen määrää muutettiin siten, että täysi eläke on 334 800 markkaa vuodessa ja 27 900 markkaa kuukaudessa. Jos presidentti erotessaan ei ole toiminut kuutta vuotta, vähennetään eläkemäärästä kuudennes kutakin puuttuvaa täyttä vuotta kohden. Vähin eläke on kuitenkin puolet täydestä eläkkeestä. Presidentin tehtävä on yhtenä ylimmistä valtioelimistä institutionaalinen. Sen olemus henkilöityy muita ylimpiä valtioelimiä eli eduskuntaa ja valtioneuvostoa painokkaammin, koska tehtävässä on vain yksi henkilö kerrallaan. Muun muassa institutionaalisesta asemasta johtuen presidentin eläkeoikeus on valtioneuvoston jäseniin ja kansanedustajiin verrattuna järjestetty varsin poikkeuksellisella tavalla. Maksettavan eläkkeen määrä ei riipu lainkaan presidenttinä toimineen muista työeläkkeistä, työeläkkeille ominainen indeksisidonnaisuus puuttuu ja se on lisäksi vapaa tuloverosta. Tasavallan presidentin institutionaalinen asema koskee vain vähäisessä määrin hänen puolisoaan ja tuskin lainkaan mahdollisia alaikäisiä lapsia. Kuitenkin presidentin puo- lison yleisesti kansainvälisen tavan mukaan oletetaan osallistuvan erilaisiin edustusluonteisiin tehtäviin, vaikka hänen asemaansa ei varsinaisesti ole missään säännöstetty. Tosiasiassa puolisona toimiminen estää puolisoa toimimasta työeläketurvaa kartuttavalla tavalla työ- tai elinkeinoelämässä. Presidentin puolisolla ja mahdollisilla alaikäisillä lapsilla on sen vuoksi 1990-luvun alussa toteutetun perhe-eläkeuudistuksen periaatteiden mukainen tarve perhe-eläketurvaan. Hallitusmuodon 15 a :ssä säädetään, että lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Näihin etuoksiin on katsottu kuuluvan myös perheeläketurvan. Perustetta jättää henkilöä tämän turvan ulkopuolelle ei voi olla sen takia, että hän leskeytyisi tai jäisi orvoksi silloin, kun hänen edunjättäjänsä hoitaa jotakin institutionaalista tehtävää. Perhe-eläkeoikeus lakisääteisenä etuutena tuli työeläkejärjestelmään vasta 1960-luvun lopussa. Suomessa ei tänä aikana ole sattunut tilanteita, joissa presidentin jälkeen olisi jäänyt mahdollisen perhe-eläketurvan tarpeessa oleva leski tai alaikäisiä lapsia. Sen vuoksi kansallisen perhe-eläketurvan periaat- 380334N

2 HE 170/1998 vp teet ovat toistaiseksi presidentti-instituution osalta jääneet toteuttamatta. Aiemmin 1950- luvulla kuolleiden presidenttien jälkeen heidän leskilleen on myönnetty valtioneuvoston yksittäisillä päätöksillä ylimääräisiä eläkkeitä valtion varoista. Tähän aikaan muukin työeläketurva valtakunnassa oli vielä lakisääteisesti järjestämättä ja luotiin vasta seuraavalla vuosikymmenellä 1960-luvulla. Tulevaisuudessa presidenttinä toimivien henkilöiden perhe-eläketapahtuman riski on olemassa samaan tapaan kuin työ- ja elinkeinoelämässä toimivilla kansalaisilla. Presidentin lesken ja mahdollisten alaikäisten lasten perhe-eläkeoikeudellisen aseman järjestämmen lakisääteisesti pääpiirteittäin muun työeläketurvan tapaan on sen vuoksi tarpeellista. Perhe-eläketurvaa on uudistettu viime vuosina kaikissa pohjoismaissa ja Euroopan alueella. Valtaosassa järjestelmiä leskeneläkejärjestelmä on säilytetty ja se on ulotettu koskemaan samalla tavoin miehiä kuin naisia. Myös lasten aseman parantamiseen edunsaajina on kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. 2. Ehdotetut muutokset Esityksessä ehdotetaan tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annettua lakia muutettavaksi siten, että presidentin jälkeen jäävähä leskellä ja alle 18-vuotiailla lapsilla on lakisääteinen perhe-eläkeoikeus niiden periaatteiden mukaan, joita noudatetaan työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeissä. Lesken perheeläkeoikeus ehdotetaan näin ollen henkilölle, joka presidentin tai aiemmin presidenttinä toimineen henkilön kuollessa on avioliitossa presidentin kanssa. Leskellä olisi siten työeläkejärjestelmän periaatteiden mukaan oikeus perhe-eläkkeeseen sukupuolesta riippumatta, kun ennen 1 päivää heinäkuuta 1950 syntyneen lesken vähintään viisi vuotta jatkunut avioliitto on solmittu ennenkuin presidentti on täyttänyt 65 vuotta ja leski on avioliiton solmiruishetkellä ollut alle 50-vuotias. Edelleen 1 päivän heinäkuuta 1950 jälkeen syntyneiden leskien perhe-eläkkeen saaruisoikeus ehdotetaan myös normaalien työeläkejärjestelmän periaatteiden mukaiseksi. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi suoralla viittauksena valtion perhe-eläkelaissa (77 4/ 1968) säädettyihin perhe-eläkkeen saamisen edellytyksiin. Perhe-eläkkeen määräksi ehdotetaan puolet kulloinkin voimassa olevasta presidentin eläkkeen määrästä. Täyden perhe-eläkkeen määrä olisi silloin 167 400 markkaa vuodessa eli 13 950 markkaa kuukaudessa. Myös perhe-eläke olisi presidentin oman eläkkeen tapaan tuloverolain 87 :n nojalla vapaa tuloverosta ja jäisi indeksisidonnaisuuden ulkopuolelle. Perhe-eläke jakautuisi työeläkejärjestelmän tapaan leskelle ja mahdollisille alle 18-vuotiaille lapsille. Presidentin jälkeen myönnettävää leskeneläkettä koskisivat myös työeläkejärjestelmän niin sanotut eläkesovitusperiaatteet. Leskeneläkkeen määrä riippuisi siten myös lesken omien eläkkeiden määrästä ja enemmän ansainneen puolison leskeneläke pienenisi muun työeläkejärjestelmän tapaan. Myös eläkesovitus toteutettaisiin tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annettuun lakiin otettavana suoralla viittauksena valtion perhe-eläkelakiin. 3. Esityksen vaikutukset Uudistuksella saatetaan tasavallan presidentin puoliso ja lapset perhe-eläkkeen osalta yhtäläiseen asemaan muiden kansalaisten kanssa. Perhe-eläkkeen ajankohtaistuessa se maksetaan valtion yleiseltä eläkemomentilta. Ehdotuksessa eläke on sidottu presidentin eläkkeeseen ja nykyoloissa perhe-eläkkeen vuosiarvo olisi noin 167 000 markkaa. 4. Asian valmistelu Esitys on valmisteltu virkatyönä tasavallan presidentin kanslian, valtioneuvoston kanslian, valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä valtiokonttorin kesken. Mainittujen ministeriöiden lisäksi oikeusministeriöitä on pyydetty hallituksen esityksen luonnoksesta lausunto. 5. Voimaantulo Lait ehdotetaan tuleviksi voimaan 1 päivana tammikuuta 1999. Niitä ehdotetaan sovellettaviksi myös aikaisemmin tasavallan presidenttinä toimineeseen ja hänen puolisoonsa. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdotukset

HE 170/1998 vp 3 1. Laki tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään tasavallan presidentin eläkeoikeudesta 14 päivänä tammikuuta 1994 annetun lain ( 40/1994) 1 :ään uusi 2 momentti seuraavasti: 1 Tasavallan presidentin kuoltua on hänen leskellään ja alle 18-vuotiailla lapsilla oikeus perhe-eläkkeeseen, jonka määrä on puolet 1 momentissa tarkoitetusta presidentin eläkkeestä. Jos tasavallan presidentti ei kuollessaan vielä saanut eläkettä, perhe-eläkkeen määrä on puolet kuolinpäivään mennessä karttuneesta 1 momentissa tarkoitetusta eläkkeestä. Perhe-eläkkeen saamisen edellytyksistä, eläkkeen määrän jakautumisesta lesken ja alle 18-vuotiaiden lasten kesken, eläkesovituksesta sekä perhe-eläkkeen keskeyttämisestä ja lakkaamisesta on soveltuvin osin voimassa mitä valtion perhe-eläkelaissa (77 4/1968) säädetään. Tämä laki tulee voimaan päivänä tammikuuta 1999. Tämän lain mukainen perhe-eläkeoikeus koskee myös aikaisempaa tasavallan presidenttiä ja hänen puolisoaan.

4 HE 170/1998 vp 2. Laki tuloverolain 87 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 87 seuraavasti: 87 Tasavallan presidentin palkkio Tasavallan presidentin toimen hoitamisesta saatu palkkio, eläke, perhe-eläke ja valtiolta näiden lisäksi saatu asunto- tai muu etu eivät ole veronalaista tuloa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Pääministeri Paavo Lipponen

HE 170/1998 vp 5 Liite 2. Laki tuloverolain 87 :n muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 87 seuraavasti: Voimassa oleva laki 87 Ehdotus 87 Tasavallan presidentin palkkio Tasavallan presidentin toimen hoitamisesta saatu palkkio, eläke ja valtiolta näiden lisäksi saatu asunto- tai muu etu eivät ole veronalaista tuloa. Tasavallan presidentin palkkio Tasavallan presidentin toimen hoitamisesta saatu palkkio, eläke, perhe-eläke ja valtiolta näiden lisäksi saatu asunto- tai muu etu eivät ole veronalaista tuloa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.