TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens förhandlingsorganisation TSN rf. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä neuvottelujärjestö. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa. Neuvottelujärjestön virallisina kielinä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakielenä on suomi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Neuvottelujärjestön tarkoituksena on valvoa ja parantaa yksityisissä terveyspalvelu- ja sosiaalialojen yhteisöissä työskentelevien työntekijöiden työsuhteeseen liittyviä etuja. Lisäksi neuvottelujärjestö valvoo teollisuus- ja liikeyritysten terveydenhuollon henkilöstöpalvelutehtävissä työskentelevien työntekijöiden työsuhteeseen liittyviä etuja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi neuvottelujärjestö seuraa taloudellista kehitystä ja lainsäädäntöä. Neuvottelujärjestö ohjaa ja neuvoo jäseniään järjestämällä kokouksia, neuvontatilaisuuksia ja koulutusta sekä laatimalla tarvittavia asiaa kokevia selvityksiä. Toimintansa tukemiseksi neuvottelujärjestö voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräyksiä. 3 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Neuvottelujärjestön jäseneksi voidaan hyväksyä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n jäsenjärjestö, jonka henkilöjäsenet ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä tai jonka henkilöjäseniä tai alayhdistyksen jäseniä työskentelee 2 :ssä mainittujen työnantajien palveluksessa ja joka sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä. Liittymishakemus on tehtävä kirjallisesti neuvottelujärjestön hallitukselle ja siihen on liitettävä jäsenyhdistyksen säännöt ja ilmoitus jäsenmäärästä.
4 EROAMINEN JA EROTTAMINEN Jos jäsenjärjestö haluaa erota neuvottelujärjestöstä, tulee sen ilmoittaa siitä kirjallisesti neuvottelujärjestön hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti neuvottelujärjestön kokouksen pöytäkirjaan. Jäsenjärjestön, joka eroaa tai erotetaan Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:stä, on erottava neuvottelujärjestöstä. Jäsenjärjestön erottamisesta päättää neuvottelujärjestön hallitus. 5 JÄSENMAKSU JA TOIMINNAN RAHOITTAMINEN Neuvottelujärjestö voi periä jäsenmaksun jäsenjärjestöiltään. Jäsenmaksun suuruus päätetään neuvottelujärjestön varsinaisessa kokouksessa. Jäsenmaksun perusteena on kunkin jäsenjärjestön jäsenmäärä siten kuin 9 :ssä on todettu. Jäsenjärjestöt suorittavat tarvittaessa hallituksen päätöksen mukaisesti edustajiensa kokouskulut ja neuvottelupalkkiot sekä jäsenmääriensä suhteessa neuvottelujärjestön muita kuluja. 6 NEUVOTTELUJÄRJESTÖN TOIMIELIMET Neuvottelujärjestön toimielimet ovat sen kokous ja hallitus. Neuvottelujärjestön päätäntävaltaa käyttää kokous. Neuvottelujärjestön asioita hoitaa hallitus. Hallitus edustaa neuvottelujärjestöä. 7 NEUVOTTELUJÄRJESTÖN KOKOUKSET Neuvottelujärjestö kokoontuu varsinaiseen kokoukseen ja ylimääräisiin kokouksiin. Ylimääräisiä kokouksia neuvottelujärjestö pitää silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun joku jäsenjärjestöistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten hallitukselta kirjallisesti pyytää. Kokouksessa voidaan käsitellä, mutta ei tehdä päätöksiä muistakin kuin kokouskutsussa mainituista asioista. Kokouksen päätökseksi tulee, ellei yhdistyslaista tai näiden sääntöjen määräyksistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan, päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä on kullakin edustajalla yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää.
8 VARSINAINEN KOKOUS Neuvottelujärjestön varsinainen kokous on pidettävä marraskuun loppuun mennessä. Varsinaisessa kokouksessa 1. arvioidaan edelliseksi toimintavuodeksi asetettujen tavoitteiden toteutumista ja päätetään niistä toimenpiteistä, joihin arviointi antaa aihetta 2. käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös, esitetään toiminnantarkastajan lausunto, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille 3. vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaa toimintavuotta varten 4. päätetään jäsenmaksun suuruudesta seuraavalle kalenterivuodelle 5. vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä 6. valitaan hallituksen varsinaiset jäsenet ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet 7. valitaan seuraavaksi tilikaudeksi yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja ja 8. käsitellään muut hallituksen esittämät asiat. Varsinaisen kokous kutsutaan koolle vähintään neljätoista (14) päivää ja ylimääräinen kokous vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta jäsenjärjestöille lähetettävällä kirjeellä tai sähköpostilla. 9 EDUSTUS KOKOUKSESSA Jäsenjärjestö on oikeutettu lähettämään edustajan neuvottelujärjestön kokoukseen kutakin alkavaa 1500 henkilöjäsentään kohden. Koskee myös ylimääräisiä kokouksia. Jäsenjärjestön jäsenmääräksi katsotaan se määrä jäseniä, joka sillä on ollut niillä sopimusaloilla, joilla neuvottelujärjestöllä on ollut toimivalta edellisen kesäkuun lopussa. 10 HALLITUS Neuvottelujärjestön toimintaa johtaa hallitus, jonka neuvottelujärjestön varsinainen kokous valitsee kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitukseen kuuluu vähintään viisi ja enintään yhdeksän varsinaista jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus voi kutsua sihteerin ja valita muita toimihenkilöitä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos joku jäsenjärjestöistä sitä kirjallisesti ilmoittamaansa asiaa varten vaatii. Hallitus on päätösvaltainen kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien yli puolet jäsenistä on läsnä. Kokouksen päätökseksi tulee, ellei yhdistyslaissa tai näiden sääntöjen määräyksistä muuta johdu, sen
mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaaleissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Hallituksen tehtävänä on johtaa neuvottelujärjestön toimintaa näiden sääntöjen ja neuvottelujärjestön kokousten antamien ohjeiden mukaisesti. Hallituksen tulee 1. kutsua koolle varsinainen kokous ja ylimääräiset kokoukset sekä valmistella niissä käsiteltävät asiat 2. hoitaa neuvottelujärjestön varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätösten valmistumisesta 3. edustaa järjestöä 4. hyväksyä ja erottaa jäsenet 5. valita työehtosopimusneuvottelijat 6. päättää työehtosopimustavoitteista sekä antaa neuvottelijoille tarvittavat ohjeet 7. päättää työehtosopimusten hyväksymisestä ja päättää työtaistelun aloittamisesta ja lopettamisesta 8. hoitaa muut käytännön asiat. Hallitus voi asettaa tarpeellisiksi katsomiaan elimiä valmistelemaan hallituksen käsiteltäväksi tulevia asioita. 11 TOIMINTA- JA TILIKAUSI Jäsenjärjestön toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina toiminnantarkastajalle jättöä varten viimeistään maaliskuun 15. päivänä. 12 NEUVOTTELUJÄRJESTÖN NIMEN KIRJOITTAMINEN Neuvottelujärjestön nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä jonkun hallituksen varsinaisen jäsenen kanssa tai hallituksen valitseman toimihenkilön kanssa. 13 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia, jos asia kokouskutsussa olleen maininnan jälkeen on otettu varsinaisen kokouksen tai ylimääräisen kokouksen käsiteltäväksi ja muutosta on kannattanut vähintään 2/3 kokouksessa olleista edustajista. 14
TOIMINNAN LOPETTAMINEN Jos neuvottelujärjestö purkautuu, on sen jälkeen jääneet varat luovutettava jäsenjärjestöille niiden jäsenmäärien suhteessa. Neuvottelujärjestön purkamispäätökseen vaaditaan, että sitä kannattaa 5/6 annetuista äänistä.