Etelä-Karjalan KONSERTTITILAT. Tuomas Muhonen

Etelä-Karjalan KONSERTTITILAT Tuomas Muhonen

Etelä-Karjalan kasvukeskusohjelma Julkaisuja 2003 2

SISÄLTÖ 1. Johdanto.. 5 2. Mikä on Saimaa Sinfonietta?.. 6 3. Perustietoa Etelä-Karjalasta 7 4. Konserttikäyttöön sopivia tiloja Etelä-Karjalassa.. 8 4.1 Imatra 8 4.1.1 Karelia-sali 8 4.1.2 Kaleva-sali 10 4.1.3 Imatran Konserttihovi.. 10 4.1.4 Tainionkosken kirkko.. 11 4.1.5 Imatrankosken kirkko.. 12 4.1.6 Kolmen Ristin Kirkko.. 13 4.2 Joutseno 14 4.2.1 Joutsenon kirkko... 14 4.2.2 Seurakuntatalo.. 15 4.2.3 Joutsenon Opiston auditorio. 16 4.3 Lappeenranta. 17 4.3.1 Lappeenranta-sali.. 17 4.3.2 Helkiö-sali. 19 4.3.3 Skinnarila-sali.. 20 4.3.4 Raatihuone 20 4.3.5 Ortodoksinen kirkko 21 4.3.6 Lappeen kirkko 22 4.3.7 Lappeenrannan kirkko.. 23 4.3.8 Lauritsalan kirkko. 25 4.3.9 Nuijamaan kirkko.. 26 4.3.10 Sammonlahden kirkko.. 27 4.4 Lemi.. 28 4.4.1 Lemin kirkko. 28 4.4.2 Koulukeskuksen liikuntasali. 29 4.4.3 Muita tiloja Lemillä.. 30 4.5 Luumäki 30 4.5.1 Luumäen kirkko 30 4.5.2 Taavettihalli.. 31 4.5.3 Linnalan koulun sali.. 32 4.5.4 Mäntykoti.. 32 4.5.5 Muita tiloja Luumäellä.. 32 4.6 Parikkala 33 4.6.1 Parikkalan kirkko.. 33 3

4.6.2 Harjulinnan valtuustosali.. 34 4.6.3 Muita tiloja Parikkalassa.. 34 4.7 Rautjärvi 35 4.7.1 Simpeleen kirkko.. 35 4.7.2 Rautjärven kirkko. 36 4.7.3 Rautjärven yläasteen ja lukion sali 36 4.7.4 Rautjärven aseman koulun sali. 38 4.7.5 Muita tiloja Rautjärvellä.. 38 4.8 Ruokolahti. 39 4.8.1 Ruokolahden kirkko.. 39 4.8.2 Ruokolahti-sali.. 40 4.8.3 Muita tiloja Ruokolahdella 40 4.9 Saari.. 41 4.9.1 Saaren kirkko 41 4.9.2 Saaren urheilutalo. 42 4.9.3 Muita tiloja Saarella.. 42 4.10 Savitaipale. 43 4.10.1 Savitaipaleen kirkko. 43 4.10.2 Europaeuksen koulun auditorio 43 4.10.3 Olkkolan hovi 44 4.10.4 Muita tiloja Savitaipaleella.. 44 4.11 Suomenniemi. 45 4.11.1 Suomenniemen kirkko.. 45 4.11.2 Muita tiloja Suomenniemellä 46 4.12 Taipalsaari. 46 4.12.1 Taipalsaaren kirkko.. 46 4.12.2 Seurakuntasali.. 47 4.12.3 Muita tiloja Taipalsaarella 48 4.13 Uukuniemi. 48 4.13.1 Uukuniemen kirkko.. 48 4.13.2 Muita tiloja Uukuniemellä 49 4.14 Ylämaa.. 49 4.14.1 Ylämaan kirkko 49 4.14.2 Muita tiloja Ylämaalla.. 50 LIITTEET 51 LIITE 1: Etelä-Karjalan kuntien esittely.. 51 LIITE 2: Etelä-Karjalan kuntien kulttuuriasiat. 56 Kannen kuva: Tuomas Muhonen 4

1. Johdanto Etelä-Karjalan konserttitilakartoitus lähti liikkeelle tarpeesta löytää tulevaisuuden toiveissa siintävälle Saimaa Sinfonietta -orkesterille sopivia esiintymistiloja. Lappeenrannan kaupunginorkesteri oli jo aikaisemmin vieraillut useilla lähialueen paikkakunnilla, mutta nyt kaivattiin enemmän tietoa koko maakunnan konserttipaikoista. Selvitys tehtiin Etelä-Karjalan kasvukeskusohjelman matkailun-, kulttuurin ja vapaa-ajan (MAKUVA) toimeksiannosta. Selvitys toteutettiin Humanistisen ammattikorkeakoulun Joutsenon koulutusyksikön ja Lappeenrannan kaupunginorkesterin yhteistyönä. Tutustuimme konserttitiloihin yhdessä intendentti Tuulikki Närhinsalon ja nuotistonhoitajajärjestäjä Pirkko Jokimies-Kuntun kanssa. Teimme kierroksen kaikkiin Etelä-Karjalan kuntiin 12.- 13.3 sekä 20.2.2003. Ensin kävimme Etelä-Karjalan pohjoisosien kunnissa Uukuniemellä, Saarella, Parikkalassa, Rautjärvellä, Imatralla ja Ruokolahdella. Toisena päivänä reittimme johti maakunnan eteläisempiin osiin Taipalsaarelle, Suomenniemelle, Savitaipaleelle, Lemille, Ylämaalle, Luumäelle ja vielä Nuijamaalle. Lappeenrannan eri kohteisiin kävimme tutustumassa vielä 20.2 Pirkko Jokimies-Kuntun kanssa. Oli erittäin mielenkiintoista tutustua Etelä-Karjalan konserttipaikoiksi sopiviin tiloihin. Matkan varrella löytyi useita hyviä esiintymispaikkoja sekä mahdolliselle Saimaa Sinfonietta -orkesterille että pienemmille kamarimusiikkia esittäville kokoonpanoille. Nyt on kartoitettu klassisen musiikin esittämiseen soveltuvat tilat maakunnassa. Tämä selvitys on tarkoitettu nimenomaan työkaluksi kulttuurialan ihmisille. Toivon, että konserttien järjestäjät ja taiteilijat löytäisivät näiden tietojen avulla hyviä konsertin pitopaikkoja maakunnan alueelta. Tuomas Muhonen Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelija 5

2. Mikä on Saimaa Sinfonietta? Etelä-Karjalan maakunta kantaa Karjalan laulu- ja soittomaiden historiallista perintöä. Niin ollen on tärkeää ja myös luontevaa, että maakuntamme musiikkielämälle annetaan nykyistä paremmat mahdollisuudet kasvaa ja kukoistaa. Saimaa Sinfonietta on orkesteri, jonka toivotaan lähivuosina muodostuvan nykyisestä 22-jäsenisestä Lappeenrannan kaupunginorkesterista. Tavoitteena on 32-päinen pienehkö sinfoniaorkesteri eli sinfonietta, joka omavaraisesti kykenee soittamaan niin keskeistä wieniläisklassista ja varhaisromanttista orkesterimusiikkia kuin monipuolisen ohjelmistorungon edellyttämää aikamme musiikkiakin, viihdemusiikkia ja lastenkonsertteja unohtamatta. Saimaa Sinfonietta kuuluu maakunnalliseen klassisen musiikin strategiaan, joka on laadittu sisäasiainministeriön esittämän Etelä-Karjalan kasvukeskusprojektin yhtenä osasena. Strategian mukaan Lappeenrannassa pääpaino on orkesteritoiminnan, Imatralla kamarimusiikkitarjonnan kehityksessä. Saimaa Sinfoniettan kokoonpanoksi on kaavailtu 2 (2) huilua, 2 (2) oboeta, 2 (1) klarinettia, 2 (2) fagottia, 2 käyrätorvea, 2 (0) trumpettia sekä jousisto, jossa on 6 (4) I-viulua, 5 (4) II-viulua, 3 (2) alttoviulua, 3 (2) selloa ja 2 (1) kontrabassoa sekä lisäksi 1 (1) lyöjä. Sulkeissa on Lappeenrannan kaupunginorkesterin tämänhetkinen vakanssimäärä. Maakunnallisesti merkittävänä kulttuuritekijänä Saimaa Sinfoniettan toimenkuvaan kuuluu konsertointi koko Etelä-Karjalan alueella. Konserttien uusintoja viedään tasapuolisesti maakunnan eri osiin. Käsissä oleva selvitys on tehty vastaamaan kysymykseen, minkä kokoinen soittajisto mahtuu mihinkin maakunnan kirkkoon ja eräisiin muihin konserttipaikoiksi soveltuviin tiloihin. Lappeenrannassa 3.4.2003 Tuulikki Närhinsalo Lappeenrannan kaupunginorkesterin intendentti 6

3. Perustietoa Etelä-Karjalasta Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluu 14 kuntaa: Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari, Savitaipale, Suomenniemi, Taipalsaari, Uukuniemi ja Ylämaa. Etelä-Karjala ei muodosta omaa lääniään, vaan alue on vuodesta 1997 kuulunut Etelä- Suomen lääniin. Etelä-Karjalan maakunta tunnettiin vielä 1950-luvulla nimellä Etelä-Saimaa, ja vasta 1970-luvulla yleistyi käsite Etelä-Karjala. Asukkaita Etelä-Karjalassa oli vuonna 2000 yhteensä 137 149. Alueen pinta-ala on yhteensä 7240 km 2. Alueen elinkeinoelämää on leimannut suurteollisuus, erityisesti puunjalostusteollisuus. Suurimmat työnantajat alueella ovat Lappeenrannan kaupunki, Stora Enso Oyj Imatra, UPM-Kymmene Oyj Kaukaa, Imatran kaupunki, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri, Imatra Steel Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Joutsenon kunta, M-real Oyj Simpele, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Metsä-Botnia Oy Joutseno. Koulutusaste on hiukan alhaisempi kuin Suomessa keskimäärin. Kuva: Sami Tervo/eKarjalan Kuvapankki 7

4. Konserttikäyttöön sopivia tiloja Etelä-Karjalassa 4.1 Imatra Imatran kulttuurikeskus Kuva: Matti Rautio/eKarjalan Kuvapankki 4.1.1 Karelia-sali Karelia-sali Sali sijaitsee Imatran kulttuurikeskuksessa, keskellä kaunista maisemaa Vuoksen rannalla. Kulttuurikeskus on Mansikkalan kaupunginosassa, jossa on myös muita hallintorakennuksia. Osoite: Virastokatu 1, 55100 Imatra p. 05-6816641, fax. 05-6816628, kulttuurikeskus@imatra.fi Kulttuurikeskus on valmistunut vuonna 1986 ja sen on suunnitellut Arto Sipinen. Karelia-salin koko on 850 m 2. Käytävät tilavia. Hissi. Portaat katsomoon. Suunniteltu juhlavaksi konserttitilaksi. n. 15 x 10 m. va lava on katsomotasoa korkeammalla. Sopii täysimittaiselle sinfoniaorkesterille ja kaikille sitä pienemmille kokoonpanoille. Sopii mainiosti Saimaa Sinfonietta kokoisen orkesterin ja nykyisen Lappeenrannan kaupunginorkesterin konserttipaikaksi. 8

Tekniikka / varustelu 536 paikkaa Vakiovarusteena mm. - kaksi valkokangasta 650 x 650 cm ja 180 x 180 cm - tv-monitorit 11", 28" ja 42" - antenniliitäntä - avokela- ja kasettinauhuri - CD-soitin - saliäänentoisto - mikrofonit - diaprojektori - filmiprojektori 16 mm ja 35 mm - piirtoheitin - S-VHS- ja VHS-videonauhurit - simultaanitulkkausjärjestelmä (max 90) - videotykki - muuta välineistöä tarvittaessa - hyvä Steinway flyygeli hyvä akustiikka vakiolämpötila 65-paikkaisessa kafeteriassa on tilaa jopa 500 hengen cocktailtilaisuuksille. Kulttuurikeskuksessa on myös taidemuseo, kirjasto ja Kaleva-sali. 9

4.1.2 Kaleva-sali Kaleva-sali Imatran kulttuurikeskus. Osoite: Virastokatu 1, 55100 Imatra p. 05-6816641, fax. 05-6816628, kulttuurikeskus@imatra.fi Kulttuurikeskus on valmistunut vuonna 1986 ja sen on suunnitellut Arto Sipinen. Pienen konserttitilaksi suunnitellun Kaleva-salin koko on 145 m 2. Ovet 1,5 m. Käytävien leveys n. 2 m. Hissi. Portaat katsomoon. noin 5 m. suuntaansa. Kaleva-sali sopii pienille kamarimusiikkikokoonpanoille. 100 paikkaa Tekniikka / varustelu - perustekniikka hyvä vakiolämpötila intiimi ja aistikas tila 4.1.3 Imatran Konserttihovi Imatran Konserttihovi Konserttihovi sijaitsee Imatralla Ilmeen kylän rauhallisessa maalaismiljöössä lähellä valtakunnan rajaa. Osoite: Ilmeentie 157, 55700 Imatra, p. 0400-255107 tai 05-4367004 fax. 05-4369422, oj.raisanen@konserttihovi.inet.fi Konserttihovin rakensi edesmennyt musiikkineuvos Martti Räsänen 1970- luvulla. on rakennettu nimenomaan konserttikäyttöä varten. Ovet 2 m. Käytävät tilavia. Portaat ja luiskat on. 10 x 5 m. Lava on katsomotasoa noin metrin korkeammalla. 22 -henkinen kamariorkesteri puhaltimineen on maksimi. Rauhallinen ja intiimi tila kamarimusiikin esittämiseen maalaisympäristössä, erinomainen konserttipaikka. 220 paikkaa Tekniikka / varustelu - hyvä Bösendorfer-flyygeli 10

on erinomainen. vakiolämpötila Kahvila ja ravintolapalvelut toiveiden mukaan, A-oikeudet. sopii hyvin äänityspaikaksi. 4.1.4 Tainionkosken kirkko Kuva: Matti Rautio/eKarjalan Kuvapankki Tainionkosken kirkko Sijaitsee Tainionkosken kaupunginosassa Vuoksen rannalla, lähellä rautatieasemaa. Osoite: Kirkkokatu 4, 55120 Imatra, p. 05-6827250 Kirkkoherranvirasto: Tainionkoskentie 80, 55120 Imatra, p. 05-6827211 Kirkko on valmistunut vuonna 1932 ja sen on suunnitellut arkkitehti Yrjö Vaskinen. Toimii Imatran seurakunnan pääkirkkona. Yläparvi on poikkeuksellisesti alttarin yläpuolella. Kirkko on sisältä hiukan laatikkomainen. Ovet 2 m. Käytävillä tilaa. Portaat ja luiskat on. 10 x 5 m. Alttarialue vie tilaa. Etupenkkejä voi siirtää lisätilan saamiseksi. Alttarin yläpuolella on yläparvi, jossa urut ja tilaa laulajille. Pieni orkesterikokoonpano, sovittelemalla n. 22 soittajaa. Kuoro ja orkesteri voisi toimia yhdessä hyvin. 11

400-600 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan Urkutehtaan vuonna 1938 valmistamat 22- äänikertaiset urut, korjattu vuonna 1967) Urut tullaan pian remontoimaan, jolloin niiden sointiasu palautetaan alkuperäiseksi. - flyygeli (lahjoituksena saatu, vanha ja kunnostettu) hyvä, hiukan kova akustiikka vakiolämpötila Varsinaisen salin takana on lisätilaa yleisölle. 4.1.5 Imatrankosken kirkko Imatrankosken kirkko Kirkko sijaitsee Imatrankoskella, Imatran yhteislyseon vieressä. Osoite: Kanavakatu 2, 55100 Imatra, p. 05-6827300 Kirkkoherranvirasto: Tainionkoskentie 80, 55120 Imatra, p. 05-6827211 Kirkko on valmistunut vuonna 1954 ja sen on suunnitellut Aleksis Lindqvist. Ovet 1,5m. Käytävien leveys on vähän yli metri. Portaat on, muttei luiskia. Urkuparvi on takana. n 12 x 7 m. a on riittävästi ja alttaria voi siirtää. Max. 20 hengen orkesteri. Sopii paremmin kamarikokoonpanoille ja pienempien konserttien pitopaikaksi. 300 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan Urkutehtaan vuonna 1983 rakentamat 22- äänikertaiset urut takaparvella) - flyygeli (lahjoituksena saatu, vanha ja kunnostettu) hyvä akustiikka vakiolämpötila 12

4.1.6 Kolmen Ristin Kirkko Kuva: Matti Rautio/eKarjalan Kuvapankki Kolmen Ristin Kirkko (Vuoksenniska) Sijaitsee Vuoksenniskan kaupunginosassa metsän keskellä ja on lähellä Stora Enson tehdasaluetta. Osoite: Ruokolahdentie 27, 55800 Imatra p. 05-4731256, Kirkkoherranvirasto: Tainionkoskentie 80, 55120 Imatra p. 05-6827211 Alvar Aallon suunnittelema kirkko on valmistunut vuonna 1957. Ovien leveys 1,5 m. Käytävät 1,5 m. Portaat ja luiskat on. Urkuparvi on sivulla. n. 12 x 8 m. Kolmiomainen alue. a on n. 32-päiselle orkesterille. On erityisen sovelias jousikokoonpanolle. Sopii myös kamarikokoonpanolle. 500 paikkaa. Tekniikka / varustelu - urut (Veikko Virtasen rakentamat 42-äänikertaiset urut on valmistuneet vuonna 1990) on hiukan kova ja kaikuisa, mutta sopii jousiorkesterille. vakiolämpötila Alvar Aallon suunnittelema kirkko on nähtävyys. 13

4.2 Joutseno 4.2.1 Joutsenon kirkko Joutsenon kirkko Kuva: Tuomas Muhonen Sijaitsee Joutsenon keskustassa. Osoite: Penttiläntie 1, 54100 Joutseno Kirkkoherranvirasto: PL 3, 54101 Joutseno p. 05-6670700, fax. 05-6670777 Kirkko on valmistunut vuonna 1921 ja sen on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kirkko on korjattu vuosina 1965 ja 1996. Viimeisessä korjauksessa kirkkoon hankittiin mm. uudet penkit ja äänentoistolaitteet. Kirkossa on parvet sivuilla sekä urkuparvi takana. n. 12 x 4 m. Aluetta on mahdollisuus laajentaa esiintymislavojen avulla. Alttarin sivuilla on myös lisätilaa. n. 22 soittajaa sopii järjestelemällä. On hyvä jousiorkesterille ja kamariyhtyeille. 600 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan Urkutehtaan 26-äänikertaiset täysmekaaniset urut takaparvella) 14

hyvä, sopivasti kaikuisa lähes vakiolämpötila kaunis kirkko 4.2.2 Seurakuntatalo Seurakuntatalo Sijaitsee kirkon vieressä. Kayntiosoite: Penttiläntie 5 Kirkkoherranvirasto: PL 3, 54101 Joutseno p. 05-6670700, fax. 05-6670777 Uudistetun seurakuntasalin esiintymislava on sivustalla. 1. vaihtoehto: 8 x 4 m. 2. vaihtoehto: 10 x 8 m. an sopii pieni orkesteri tai kamarimusiikkikokoonpano. Soveltuu parhaiten intiimin kahvikonsertin pitopaikaksi. 150 paikkaa pöytien ääressä Tekniikka / varustelu - äänentoisto - pieni yamaha -flyygeli hyvä akustiikka vakiolämpötila kaunis ja hyvä tila 15

4.2.3 Joutsenon Opiston auditorio Joutsenon Opiston auditorio Kuva: Tuomas Muhonen Sijaitsee Honkalahdessa, Stora Enson sahan sekä sataman vieressä. Osoite: Pöyhiänniementie 2, 54100 Joutseno p. 05-6100100, fax. 05-6100125, opisto@joutsenonopisto.fi Auditorio on suunniteltu myös konserttitilaksi. n. 12 x 5 m. Lava on hiukan katsomotasoa korkeammalla. Sopii enintään 22-päiselle orkesterille. On parempi pienemmille kamarikokoonpanoille. Opisto on hyvä konserttipaikka kirkon ohella. Yhteensä 300 paikkaa. (240 paikkaa + 60 lisäpaikkaa, kun takaovet aukaisee ja tuo tuolit luokista) Tekniikka / varustelu - kokoustekniikka ja vakio äänentoistolaitteet - videoneuvottelulaitteisto yms. - Steinway-flyygeli (iso, kohtalaisen hyvässä kunnossa) - piano (Yamaha) hyvä akustiikka, mutta katto on hiukan matala vakiolämpötila 16

On käytetty konserttitila Joutsenon taidekesän aikana. Kahvila- ja ruokala sijaitsee viereisessä rakennuksessa 4.3 Lappeenranta 4.3.1 Lappeenranta-sali Lappeenranta-sali Kuva: Tuomas Muhonen Sijaitsee Lappeenrannan kaupungintalolla aivan kaupungin keskustassa. Osoite: Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta, p. 05-6162021, fax. 05-6163998, kaupungintalo.kokoustilat@lappeenranta.fi Lappeenranta-salin koko on 910 m 2. Takaoven leveys on n. 3 m. Hissi on. Sali on suuri ja hieman kolmiomainen tila. Nouseva katsomo, jossa portaat. On suurten tilaisuuksien pitopaikka. n. 18 x 12m. a on reilusti. an mahtuu kaikenlaiset kokoonpanot 100-päistä sinfoniaorkesteria myöten. Lappeenranta-sali ja kaupungintalo on kokonaisuudessaan erinomainen suurten tilaisuuksien pitopaikka. n. 700 paikkaa (lisätuolein n. 850 paikkaa) 17

Tekniikka / varustelu - valkokangas 5 x 3,8 m. - kaksi siirrettävää valkokangasta 3 x 3 m. - suurtehopiirtoheitin - video/dataprojektori + salkkumikro - mahdollisuus internet-yhteyksiin - langattomia keskustelumikrofoneja 5 kpl - 15 kielen langaton tulkkausjärjestelmä (vastaanottamia 100 kpl) - sisäinen tv-järjestelmä ja videokirjoitin - liitännät radiointia ja televisiointia varten - taltiointimahdollisuus C-kasetille, videonauhalle, CD-levylle tai minidisc levylle - elokuvaprojektorit 8 mm ja 16 mm - kaksi diaprojektoria - seurantavalonheitin - videoneuvottelumahdollisuus tarvittaessa - induktiosilmukka heikkokuuloisille - hyvä Steinway flyygeli hyvä akustiikka (miellyttävä kuulijalle ja sopiva suurille kokoonpanoille) vakiolämpötila Kaupungintalossa toimii Amica-ravintola, joka voi järjestää esim. kahvitai cocktailtilaisuuksia aina 600 hengelle sekä ravintolassa lounaan tai päivällisen 250 hengelle. Kaupungintalossa on lisäksi valtuustosali, lehdistöhuone ja viisi ryhmätyöhuonetta (10-60 henkeä). 18

4.3.2 Helkiö-sali Helkiö-sali Kuva: Tuomas Muhonen Sijaitsee Lappeenrannan musiikkiopistolla, joka on rauhallisella paikalla kaupungin keskustassa. Osoite: Koulukatu 36, 53100 Lappeenranta p. 05-6162603, fax. 05-4190110 Salin varaus: p. 05-6162606, timo.lehtonen@edumail.lappeenranta.fi Opistorakennus on valmistunut vuonna 1989. Helkiö-sali on suunniteltu konserttikäyttöön ja on muodoltaan hiukan kolmiomainen. Nouseva katsomo. Takahuoneeseen ja katsomoon on portaat. Ovien leveys n. 1,5 m. n. 10 x 6 m. Sopii hyvin n. 22-päiselle orkesterille ja kamarikokoonpanoille. On hyvä konserttitila kamarimusiikille ja esim. wieniläisklassiselle konsertille. 250 paikkaa Tekniikka / varustelu - perustekniikka (äänentoisto ja valot) - 2 flyygeliä - piano - cembalo hyvä akustiikka 19

vakiolämpötila Pieni kahvilatila ja aulatilat mahdollistavat tarjoilun. 4.3.3 Skinnarila-sali Skinnarila-sali Sijaitsee Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla. Osoite: Skinnarilankatu 24, PL 20, 53851 Lappeenranta, p. 05-62111, fax. 05-6212350 Auditorio on valmistunut vuonna 2000. n. 15 x 6 m. Tekniikka / varustelu Sopii enintään 32-päiselle orkesterille ja on hyvä myös kamarikokoonpanoille. Vaikka onkin auditorio, sopii myös konserttikäyttöön. 450 paikkaa kokoustekniikka äänentoistoineen kohtalaisen hyvä akustiikka vakiolämpötila Ravintola, kahvio ja kabinetti, joissa on yhteensä 328 asiakaspaikkaa. 4.3.4 Raatihuone Raatihuone Sijaitsee Lappeenrannan keskustassa puutaloalueen laidassa. Osoite: Raastuvankatu 6, 53100 Lappeenranta Kaupungintalo/kaupunginkanslia: Villimiehenkatu 1, vaihde: 05-6161 Raatihuoneen on suunnitellut J.W. Palmrooth ja se on rakennettu vuonna 1829. Raatihuone edustaa vanhaa puutaloarkkitehtuuria. Rakennuksessa on pääsalin lisäksi neljä pienempää kahvila ja ravintolakäyttöön soveltuvaa huonetta, joissa on pöydät ja tuolit. Rakennuksessa on myös keittiötilat. Sisäänkäynti on sisäpihan puolelta. Rakennuksen toisessa päässä sijaitsee toimistotila, jota voi käyttää lämpiönä. Toimistotilaan sisäänkäynti on Raastuvankadulta. n. 8 x 5 m. Sopii kamarikokoonpanolle tai pienelle jousiorkesterille. Sopii 20

Tekniikka / varustelu ympäristönsä puolesta vanhan musiikin esittämiseen. On mielenkiintoinen konserttipaikka. vähän yli 100 paikkaa, takaparvella on tarvittaessa hiukan lisätilaa Tekniikka pitää tuoda muualta. Tuoleja säilytetään yläkerran varastossa. hyvä, mutta erikoinen akustiikka vakiolämpötila Tuolit pitää tuoda yläkerrasta. Raatihuone on vähän käytetty rakennus. 4.3.5 Ortodoksinen kirkko Kuva: Vesa Mikkonen/eKarjalan Kuvapankki Ortodoksinen kirkko Sijaitsee linnoituksessa taidemuseota vastapäätä lähellä pääporttia. Kirkkoherranvirasto: Kristiinankatu 7, 53900 Lappeenranta p. 05-4525511, fax. 05-4515223 Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan Neitsyt Marian Suojelukselle pyhitetty kirkko on maamme vanhin ortodoksinen kirkkorakennus. Se on vihitty vuonna 1785. Kirkkoa laajennettiin vuonna 1903 venäläisen 21

ratsuväen asetuttua kaupunkiin. Se restauroitiin perusteellisesti vuosina 1983-84. Kirkossa on pääoven lisäksi sivuovi. Tuolit pitää tarvittaessa tuoda muualta. Tekniikka / varustelu n. 6 x 3 m. a on vähän. Sopii pienelle kamarikokoonpanolle. On mielenkiintoinen konserttipaikka. vähän yli 100 paikkaa erittäin hyvä akustiikka peruslämpötila (sopii kesäkäyttöön) Tuoleja on seurakunnan kirkkoherranvirastossa, joka on kirkon viereisessä. 4.3.6 Lappeen kirkko Lappeen Marian kirkko Kuva: Tuomas Muhonen Sijaitsee aivan Lappeenrannan keskustassa. Valtakatu 35 / Kirkkokatu 11, 53100 Lappeenranta, p. 05-6126238 tai 040 5257405 Lappeen seurakunta, kirkkoherranvirasto: Kirkkokatu 10, PL 45, 53101 Lappeenranta, p. 05-6126350, fax. 05-6126236, lappeen.seurakunta@evl.fi 22

Kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1794 ja sen on suunnitellut ja rakentanut savitaipalelainen Juhana Salonen. Kirkko on kokenut lukuisia korjaus- ja muutostöitä. On niin sanottu kahtamoinen eli kaksoisristikirkko. Ovien leveys on 1,5 m. Käytävän leveys 2,5 m. Portaat ja luiskat on. n. 8 x 5 m. a on riittävästi. Sopii enintään 32-päiselle orkesterille ja on hyvä myös kamarikokoonpanoille. Lappeen kirkko on paras konserttikirkko Lappeenrannassa. n. 800-1000 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan Urkutehtaan 36-äänikertaiset mekaaniset urut vuodelta 1967), 10-äänikertaa säilytetty edellisistä uruista (J.A.Zachariassen). - piano hyvä akustiikka lähes vakiolämpötila Kaksoisristikirkko sopii mainiosti konserttipaikaksi, koska esiintymisalueella on riittävästi tilaa ja näkyvyys on hyvä. 4.3.7 Lappeenrannan kirkko Kuva: Tuomas Muhonen 23

Lappeenrannan kirkko Sijaitsee varuskunnan vieressä kauniilla Rakuunanmäellä, josta on näkymä keskustaan. Osoite: Mannerheiminkatu 1, 53900 Lappeenranta p. 6126238 tai 040 7277929. Lappeenrannan seurakunta, kirkkoherranvirasto: Kirkkokatu 10, PL 45, 53101 Lappeenranta p. 05-6126350, fax. 05-6126236, lappeenranta.seurakunta@evl.fi Kirkko on alunperin suunniteltu ortodoksiseksi sotilaskirkoksi vieressä sijainneen varuskunnan tarpeisiin. Kirkon on suunnitellut Georg Kosekoff. Rakentaminen alkoi vuonna 1913, mutta se keskeytyi vuonna 1914. Sotien jälkeen kirkko muutettiin luterilaiseen käyttöön ja korjaussuunnitelmat laati arkkitehti Ilmari Launis. Kirkko vihittiin 1924. Täydellinen peruskorjaus suoritettiin vuonna 1965 arkkitehti Veikko Larkaksen suunnitelmien pohjalta. Ylös kirkkosaliin johtaa jyrkät portaat. Rakennus on hieman sokkeloinen. Käytävien ja ovien leveys on 1,5 m. n. 5 x 4 m. a on vähän. Sopii jousiorkesterille ja pienille kamarikokoonpanoille. n. 500 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan Urkutehtaan valmistamat 30-äänikertaiset mekaaniset urut vuodelta 1967, perusteellinen korjaus tehty vuonna 1999.) - kuoriurut on kaikuva, eikä sovi oikein puhaltimille. vakiolämpötila Alttari on kaunis. 24

4.3.8 Lauritsalan kirkko Lauritsalan kirkko (Taivaan valo) Kuva: Tuomas Muhonen Sijaitsee Lauritsalan kaupunginosassa. Osoite: Keskuskatu 1, 53300 Lappeenranta, p. 05-6126412 tai 040 5323450. Lauritsalan seurakunta, kirkkoherranvirasto: Hallituskatu 15, PL 1018, 53301 Lappeenranta p. 05-6126400, fax. 05-6126451, lauritsala.seurakunta@evl.fi Kirkko valmistui vuonna 1969 ja sen on suunnitelleet arkkitehdit Toivo Korhonen ja Jaakko Laapotti. Kirkon pohjaratkaisu on suorakulmainen kolmio. Kirkkorakennus on rakennettu täysin betonista, sen huippu ulottuu 47 metrin korkeuteen. Ovien leveys 2 m. Käytävien leveys 1,5 m. Portaat ja luiskat on. yli 10 x 3 m. Alttarin sisälle pääsee, lisätilaa (n. 5m x 2,5m) Voisi sopia kuorojen esiintymispaikaksi. On kaikuisuutensa tähden hankala orkesterikonserteille. 670 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan Urkutehtaan vuonna 1969 valmistamat mekaaniset 31-äänikertaiset urut) - piano betoniakustiikka (saattaa sopia joillekin kokoonpanoille) 25

peruslämpötila 4.3.9 Nuijamaan kirkko Nuijamaan kirkko Kuva: Lappeenrannan seurakunnat Sijaitsee Nuijamaalla rajanylityspaikan läheisyydessä. Erikoinen ja kaunis kirkko on rauhallisella paikalla metsän keskellä. Osoite: Tassiantie 9, 54230 Nuijamaa, p. 05-4141693 Nuijamaan seurakunta: Tassiantie 7, 54230 Nuijamaa, p. 05-4141506, nuijamaa.seurakunta@evl.fi Puinen ja harjakattoinen kirkko vihittiin käyttöön 1948. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehtipariskunta Tarja ja Esko Toiviainen. Kirkko on niin sanottu jälleenrakennuskirkko. Käytävien ja ovien leveys on 1,5 m. Portaat ja luiskat on. Urkuparvi on takana. n. 6 x 3 m. Alttarin sivuilla on lisätilaa. Sopii pienelle jousiorkesterille tai kamarikokoonpanoille. on sopiva pienille kokoonpanoille. n. 200 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan Urkutehtaan vuonna 1970 valmistamat 12- äänikertaiset mekaaniset urut takaparvella) hyvä akustiikka peruslämpötila 26

4.3.10 Sammonlahden kirkko Kuva: Tuomas Muhonen Sammonlahden kirkko (Virvoittavien vetten tykö) Sijaitsee Sammonlahden kaupunginosan keskustassa. Osoite: Hietakallionkatu 7, 53850 Lappeenranta p. 05-6126502 Sammonlahden seurakunta, kirkkoherranvirasto: Hietakallionkatu 7, 53850 Lappeenranta, p. 05-6126501, sammonlahti.seurakunta@evl.fi Uudenaikaisen Sammonlahden kirkon ja seurakuntakeskuksen on suunnitellut lappeenrantalainen arkkitehtuuritoimisto Riitta ja Kari Ojala. Kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1992. Kirkkosali on muodoltaan pyöreähkö ja alttari sijoittuu lähelle salin keskustaa. Alttariteos on rakennettu vihreästä lasista ja harmaasta graniitista, jota pitkin valuu vesi. Kirkkosalin vieressä olevan seurakuntasalin saa yhdistetyksi kirkkosaliin. Ovien leveys 1,5 m. Käytävien leveys 2 m. n. 15 x 10 m. Iso kokoonpano mahtuu esiintymään, mutta akustiikan kaikuisuus on otettava huomioon. 500-800 paikkaa, riippuen seurakuntasalin yhdistämisestä Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan Urkurakentamon vuonna 1992 suunnittelemat ja valmistavat pohjoisssaksalaisen tyylin mukaiset 25-äänikertaiset 27

mekaaniset urut) Kaikuva akustiikka saattaa aiheuttaa ongelmia. on muuten hyvä. vakiolämpötila a on käytetty kirkkonäytelmien esittämispaikkana. 4.4 Lemi 4.4.1 Lemin kirkko Lemin kirkko Kuva: Yrjö Huittinen/eKarjalan Kuvapankki Kirkko sijaitsee keskellä Lemin kirkonkylää. Lemin seurakunta, kirkkoherranvirasto: Lukkarinkuja 2, 54710 Lemi p. 05-4146012, fax. 05-4146372 Puinen ja viistovartinen ristikirkko on rakennettu vuonna 1786. Arkkitehtinä ja rakentajana toimi savitaipalelainen Juhana Salonen. Paanukattoinen Lemin kirkko on rakennustaiteellisesti arvokas. Kirkossa on taka- ja sivuparvet. Entistäminen on tapahtunut vuonna 1969 arkkitehti Juha Leiviskän johdolla. Käytävien ja ovien leveys 1,5 m. Portaat ja luiskat on. n. 9 x 5 m. a on kohtalaisen hyvin. 28

32-päinen orkesteri mahtuu sovittelemalla. on kamarikokoonpanoille erinomainen. On erittäin hyvä konserttikirkko. 700-800 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Urkurakentamo Matti Erolan vuonna 1988 rakentamat 22- äänikertaiset urut, takaparvella) - flyygeli (keskikokoinen) erittäin hyvä akustiikka peruslämpötila (saattaa vaihdella) Kahvitarjoilun voi järjestää viereisessä seurakuntatalossa tai kirkon pihalla kesäisin. On käytetty konserttipaikkana Lemi-Lappeeranta Musiikkijuhlilla. 4.4.2 Koulukeskuksen liikuntasali Koulukeskuksen liikuntasali Sijaitsee uudessa koulukeskuksessa keskustan tuntumassa. Osoite: Punaportinkatu 7, 54710 Lemi, p. 05-6141200, lemin.koulukeskus@lemi.fi a on reilusti. Salissa on sekä kiinteä että rakennettava katsomo. tta on tarpeeksi. an sopii vaikka täysimittainen sinfoniaorkesteri. Ei ole kuitenkaan erityisen sovelias orkesterikonsertille. Voisi olla mahdollinen koulukonsertin pitopaikka. 250-300 paikkaa + irtopenkkejä Tekniikka / varustelu - liikuntasalin tekniikka - piano kaikuisa liikuntasaliakustiikka vakiolämpötila Aulatilaa on paljon. Rakennuksessa on myös kahvio ja ruokala. 29

4.4.3 Muita tiloja Lemillä Lemillä voi pitää tilaisuuksia myös seurakuntasalissa, joka sijaitsee kirkon vieressä, tien toisella puolella. Seurakuntasali on tyypillinen seurakunnan tila, jossa on myös piano. Sali on sopiva kahvikonsertin pitopaikka. 4.5 Luumäki 4.5.1 Luumäen kirkko Kuva: Luumäen seurakunta Luumäen kirkko Sijaitsee noin 5:n kilometrin päässä Luumäen kuntakeskuksesta Taavetista itään. Luumäen seurakunta, kirkkoherranvirasto: PL 12, 54501 Taavetti p. 05-6235500, fax. 05-6235555, Käyntiosoite: Vallaherrankuja Kirkko on valmistunut vuonna 1845 ja se on tehty C.L. Engelin piirustusten mukaan. Kirkko edustaa 1800-luvun empire-tyyliä. Kirkko korjattiin v. 1909 Ilmari Launiksen piirustusten mukaan, jolloin mm. 30

alttarin yläpuolella ollut parveke poistettiin. Kirkko on maalattu ulkoa ja sisältä äskettäin. Kirkossa on sivuparvet sekä takaparvi, jossa on urut. Tornin korkeus on 26 m. Ovien ja käytävien leveys on 1,5 m. Portaat ja luiskat on. n. 8 x 3,5 m. Alttarin sivustoilla on tilaa. 32-päiselle orkesterille on hiukan ahdas, 22-päiselle orkesterille riittävä. Kirkko sopii hyvin konserttikäyttöön ja erityisesti kamarikokoonpanojen esiintymispaikaksi. Lämmityksen vähäisyys haittaa konserttien järjestämistä talvella. 1000 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (24-äänikertaiset urut hankittu Kangasalalta vuonna 1908. Urut sähköistettiin vuonna 1955) hyvä akustiikka Kirkko on pääasiallisesti vain kesäkäytössä, mutta lämmitetään tilaisuuksia varten talvella. Luumäen kirkko on Etelä-Karjalan suurimpia. 4.5.2 Taavettihalli Tekniikka / varustelu Taavettihalli Sijaitsee Taavetin keskustassa lähellä virastotaloa ja koulukeskusta. Kunnantalo: PL 13, 54501 Taavetti, p. 05-672211 Liikuntasali on iso ja avara. Katsomotila on erikseen sivuparvella. ella on tilaa joka suuntaan. On mahdollinen suurillekin kokoonpanoille. Ei kuitenkaan erityisen sovelias orkesterikonserteille, sopiva sähköisesti vahvistetuille viihdekonserteille. 1000 paikkaa perustekniikka liikuntasaliakustiikka, vaatii volyymia vakiolämpötila a on myös tarjoilua varten. 31

4.5.3 Linnalan koulun sali Linnalan koulun sali Sijaitsee koulukeskuksen alueella Taavettihallin vieressä. Osoite: Linnalantie 14, PL 11, 54500 Taavetti, p. 05-6722295, fax. 05-6722281 Kunnantalo: PL 13, 54501 Taavetti, p. 05-672211 Liikuntasali on vanha ja kuluneen näköinen. Ovien leveys 2 m. Tekniikka / varustelu a on riittävästi On mahdollinen isolle kokoonpanolle sekä kamarikokoonpanolle. Ei ole kuitenkaan erityisen sovelias konserttipaikka. n. 300 paikkaa liikuntasaliakustiikka vakiolämpötila 4.5.4 Mäntykoti Mäntykoti Sijaitsee Luumäen palvelukeskuksessa keskustan tuntumassa. Osoite: Patteritie 7, 54500 Taavetti, p. 05-6722257, fax. 05-4572156 Pieni kahvilatila sopii kahvikonsertin pitopaikaksi. muutama metri pieni kokoonpano (pianisti + solisti) n. 60 paikkaa Tekniikka / varustelu - piano tyydyttävä vakiolämpötila 4.5.5 Muita tiloja Luumäellä Konserttipaikoiksi soveltuvia tiloja Taavetissa on myös Seurantalo Joukola, jossa on pidetty erityyppisiä tilaisuuksia. sopii mahdollisesti myös kamarikokoonpanoille. 32

4.6 Parikkala 4.6.1 Parikkalan kirkko Parikkalan kirkko Kuva: Tuomas Muhonen Kirkko sijaitsee parin kilometrin päässä Parikkalan keskustasta ja on lähellä Simpelejärven rantaa. Osoite: Kirkkokatu, 59100 Parikkala Parikkalan seurakunta, kirkkoherranvirasto: Pietarinkuja 2, 59100 Parikkala, p. 05-430076, fax. 05-470299, parikkala.srk@evl.fi Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1840, mutta väliaikaisessa käytössä se oli jo vuodesta 1817 lähtien. Kirkon piirustukset laati silloinen valtionarkkitehti, italialaissyntyinen Carolo Bassi. Rakennustyöt suoritettiin rakennusmestari Matti Salosen johdolla. Viimeksi kirkossa on suoritettu peruskorjaus ja entisöinti vuosina 1970-71. Nämä suunnitelmat laati arkkitehti Heikki Elomaa. Kirkko on Etelä-Karjalan suurimpia ja kuuluu Lappeen kirkon ohella kaksoisristikirkkojen ryhmään. Kirkossa on sivuparvet sekä takaparvi, jossa on urut. Ovien leveys 1,5 m. Käytävien leveys 2 m. Portaat ja luiskat on. n.10 x 3 m. Alttarin sisällä on lisätilaa n. 5 x 2 m. Sopii 32-päiselle orkesterille ja sitä pienemmille kokoonpanoille. Parikkalan kirkko on paras konserttitila Etelä-Karjalan pohjoisosassa. 33

Suuri kaksoisristikirkko on aina hyvä konserttipaikka. 1200 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan urkutehtaan 31-äänikertaiset urut on hankittu vuonna 1907, korjattu vuonna 1971.) erittäin hyvä akustiikka peruslämpötila (talvella kylmä, lämpötila vaihtelee) Kirkko on kaunis ja avara. 4.6.2 Harjulinnan valtuustosali Harjulinnan valtuustosali Sijaitsee kuntakeskuksen tuntumassa, kunnan virastotalossa. Osoite: Harjukuja 6, 59100 Parikkala, p. 05-68611, fax. 05-6861290 kunta@parikkala.fi Harjulinna on valmistunut vuonna 1938. Harjulinnan yläkerrassa sijaitsee valtuustosali. Ovien leveys 1,5 m. Käytävien leveys 2 m. Portaat ylös valtuustosaliin, ei hissiä. Verhoin varustettu, lattiatasoa korkeammalla oleva pienehkö näyttämö, jonka edessä n. 13 x 6 m. suuruinen esiintymistila lattiatasossa. 22-päinen orkesteri mahtuu, mutta sopii paremmin kamarikokoonpanoille. ei ole akustisesti erityisen hyvä konserttipaikka. vähän yli 200 paikkaa Tekniikka / varustelu - flyygeli (pienikokoinen yamaha) välttävä/tyydyttävä akustiikka vakiolämpötila 4.6.3 Muita tiloja Parikkalassa Mahdollisia konserttipaikkoja on Parikkalassa myös vuonna 1979 valmistunut seurakuntasali, jossa voi pitää pienimuotoisia konsertteja. Seurakuntatalo sijaitsee Pietarinkujalla, Parikkalan keskustan tuntumassa. 34

4.7 Rautjärvi 4.7.1 Simpeleen kirkko Simpeleen kirkko Kuva: Tuomas Muhonen Sijaitsee Rautjärven kuntakeskuksessa Simpeleellä. p. 05-4772303 Rautjärven seurakunta, kirkkoherranvirasto: Pankkikatu 3, 56800 Simpele p. 05-6577513, fax. 05-6577550, rautjarvi.kirkkoherranvirasto@evl.fi Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1933. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Elsa Arvokallio ja Elsi Borg. Kirkossa tehtiin vuosina 1994-95 peruskorjaus. Vuoden 1999 toimintansa aloittaneen Rautjärven seurakunnan pääkirkkona toimii Simpeleen kirkko. Kirkkorakennus on kapea ja pitkä. Ikkunoissa on kauniit Mikko Vuorisen lasimaalaukset. Takaparvella urut, ei sivuparvia. Ovien leveys on vajaa 2 m. Käytävien leveys 1,5 m. Portaat ja luiskat on. n. 8 x 7 m. Alttarialue on kapea ja syvennetty. ssa on porrasaskelmia. on pieni. n.16-päinen orkesteri mahtuu. Sopii jousiorkesterin ja kamarikokoonpanon konserttipaikaksi. 500 paikkaa 35

Tekniikka / varustelu - urut (Urkurakentamo Martti Porthan Oy:n vuonna 1995 rakentamat 16-äänikertaiset urut takaparvella) - piano Hiukan kaikuisa, mutta muuten hyvä akustiikka. Ei sovellu oikein vaskisoittimille. peruslämpötila (lämpötila vaihtelee ja on viileä talvella) Kauniissa kirkossa on uudet urut. Takaparvella on lisätilaa. 4.7.2 Rautjärven kirkko Rautjärven kirkko Kuva: Tuomas Muhonen Kirkko sijaitsee Rautjärven taajaman läheisyydessä. p. 05-489148 Rautjärven seurakunta, kirkkoherranvirasto: Pankkikatu 3, 56800 Simpele p. 05-6577513, fax. 05-6577550, rautjarvi.kirkkoherranvirasto@evl.fi Rautjärven puinen ristikirkko valmistui vuonna 1881. Sen on suunnitellut arkkitehti A.J.Jansson. Kirkko on hiukan samanmallinen kuin Ruokolahdella. Kirkko on peruskorjauksen tarpeessa. Sivuparvet ja takaparvi on yhdistetty toisiinsa. Ovien ja käytävien leveys on 2 m. n. 9 x 4 m. Alttarin sivustoilla on lisätilaa. n. 22 soittajan orkesterille tila ovat riittävä. Sopii erinomaisesti myös 36

kamariyhtyeille. On periaatteessa hyvä konserttipaikka. Kuoriurut helpottavat kuoro-orkesteriteosten esitystä. 1200 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan Urkutehtaan 1920-luvulla rakentamat 12- äänikertaisetr urut takaparvella) - kuoriurut (Vuonna 1998 rakennetut Veikko Virtasen urut alttarin vieressä) hyvä akustiikka peruslämpötila (talvella kylmä, nostetaan tilaisuuksien ajaksi n. 20 asteeseen) Kirkko on rapistunut ja vaatii pikaista korjausta. 4.7.3 Rautjärven yläasteen ja lukion sali Rautjärven yläasteen ja lukion sali Kuva: Tuomas Muhonen Sijaitsee Rautjärven kuntakeskuksessa Simpeleellä. Osoite: Lehmuskatu 19, 56800 Simpele, p. 05-6872452, fax. 05-6872461 Koulukeskuksen iso liikuntasali on valmistunut vuonna 1963. Katsomo on rakennettava salin pitkittäissuuntaan irtotuoleista. Salissa on myös korotettu näyttämötila. Ovien ja käytävien leveys on 2 m. Portaat alas 37

saliin, ei luiskia. a on riittävästi joka suuntaan. Erillislavan alue on rajoitettu. On mahdollinen 32-päiselle orkesterikokoonpanolle. sopii paremmin isolle kuin pienelle kokoonpanolle. Soveltuu parhaiten sähköisesti vahvistettuihin viihdekonsertteihin. Oikeastaan ainut mahdollinen suuri tila Simpeleellä, jossa sinfoniaorkesteri voisi esiintyä. n. 1000 paikkaa, riippuu irtotuolien määrästä. Tekniikka / varustelu - liikuntasalitekniikka Salissa on yllättävän hyvä akustiikka liikuntasaliksi. vakiolämpötila 4.7.4 Rautjärven aseman koulun sali Rautjärven aseman koulun sali Tekniikka / varustelu Sijaitsee Rautjärven taajamassa aseman koululla. Osoite: Urheilijankatu 11, 56610 Rautjärvi, p. 05-489315, rautjarvenaseman.koulu@rautjarvi.fi Liikuntasali on valmistunut koulun yhteyteen vuonna 2001. Ovien ja käytävien leveys on 2 m. Maatasolla, ei portaita. n. 14 x 10 m. (salin pitkittäissuunta) Salissa on myös pieni korotettu näyttämötila. a on isollekin sinfoniaorkesterille. Ei ole kuitenkaan erityisen sovelias orkesterikonsertille. Sopii mahdollisen koulukonsertin pitopaikaksi. max 800 paikkaa, irtotuolit liikuntasaliakustiikka Vakiolämpötila 4.7.5 Muita tiloja Rautjärvellä Rautjärvellä on mahdollisuus käyttää lisäksi molempia seurakuntataloja sekä Simpeleellä että entisen Rautjärven puolella. Seurakuntataloissa voi pitää pienimuotoisia konsertteja ja tilaisuuksia. 38

4.8 Ruokolahti 4.8.1 Ruokolahden kirkko Ruokolahden kirkko Kuva: Ruokolahden seurakunta Sijaitsee Ruokolahden kauniilla kirkonmäellä Pappilanlahden rannalla. Kirkonmäki on kuuluisa kellotapulistaan ja Albert Edelfeltin taulusta Ruokolahden eukot kirkonmäellä. Ruokolahden seurakunta, kirkkoherranvirasto: Rasilantie 2, 56100 Ruokolahti, p. 05-6881100 srk.ruokolahti@evl.fi Kirkko on puinen ristikirkko, jonka on suunnitellut yli-intendentti Ernst Lohrman ja todennäköisesti piirtänyt Carl Edelfelt. Kirkossa on laaja keskuskupoli ja salin ympärillä on yhtenäiset sivuparvet ja takaparvi. Ovien ja käytävien leveys on n. 1,5 m. Portaat ja luiskat on. n. 9 x 4 m. Alttaria voi siirtää, mikä tuo lisätilaa 22-päinen orkesteri mahtuu, mutta on parempi pienemmille kamarikokoonpanoille. Varteenotettava vaihtoehto konserttipaikaksi Ruokolahti-salin ohella. 1200-1400 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Hans Heinrichin 30 äänikertaiset urut, hyvässä kunnossa) - piano 39

hyvä akustiikka peruslämpötila (talvella kylmä, lämmitetään tilaisuuksien ajaksi) Saarnastuoli vie näkyvyyttä. 4.8.2 Ruokolahti-sali Ruokolahti-sali (Jaakkiman kristillinen opisto) Sijaitsee Ruokolahden Sipiniemessa Saimaan rannalla. Osoite: Opistontie 21, 56100 Ruokolahti, p. 05-6690300, fax. 05-6690370, jaakris@jaakkima.fi Ruokolahti-sali on vuonna 1998 valmistunut, kaunis ja ensisijaisesti konserttikäyttöön suunniteltu monitoimisali. Salissa on nouseva katsomo ja yläparvi. Ovien leveys on n. 2 m. Portaat ja luiskat on sekä hissi. n. 10 x 4 m. Esiintymislava on lattiatasoa noin metrin korkeammalla. Lavan ja istuimien välissä on esiintymisaluetta n. 13 x 3,5 m. an mahtuu erilaiset kokoonpanot n. 25 soittajaan saakka. Sopii hyvin kuoroille ja kamarikokoonpanoille. Ruokolahti-sali on paikkakunnan ensisijainen konserttipaikka. 300 paikkaa Tekniikka / varustelu - kokoustekniikka - esitystekniikka (äänentoisto ja valot) - videoneuvottelulaitteet - äänen ja kuvan tallentamismahdollisuus - flyygeli (pieni yamaha) - piano hyvä konserttisaliakustiikka vakiolämpötila Opistolla on kahvila ja ruokala, joissa on tilaa noin 200:lle hengelle. 4.8.3 Muita tiloja Ruokolahdella Ruokolahdella voi pitää konsertteja myös seurakuntatalossa tai yläasteen juhla- ja liikuntasalissa. Seurakuntatalossa tuolit on pöytien ääressä, mutta ne saa aseteltua myös erikseen. Seurakuntatalo on peruskorjattu ja sopii intiimeille konserteille. Salista löytyy myös piano. Yläasteen juhlasalia käytettiin ennen Ruokolahti-salin tuloa, mutta nykyään tila on vähemmällä käytöllä. Salissa ei ole erityisen hyvä akustiikka. 40

4.9 Saari 4.9.1 Saaren kirkko Kuva: Tuomas Muhonen Saaren kirkko Kirkko sijaitsee Saaren keskustasta noin 6 kilometrin päässä. Kirkonmäeltä avautuu näköala Suur-Rautjärvelle. Saaren seurakunta, kirkkoherranvirasto: Kaivotie 2, 59510 Saari, p. 05-435000 Kaunis tiilirakenteinen pitkäkirkko on Ilmari Launiksen suunnittelema. Kirkko on rakennettu vuonna 1934. Alttaritaulu on yksi pohjoismaiden suurimmista. Sivuparvet ovat molemmin puolin kirkkoa koko pituudelta. Takaparvella on urut. n. 7 x 1,5 m. a on vähän. Alttarin kummallakin puolella on lisätilaa muutama metri. Sopii ainoastaan kamarikokoonpanolle esim. kvartetti ja sekstetti. Kaunis esiintymispaikka pienelle kokoonpanolle. 41

600 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Veljekset Riekelin vuonna 1939 rakentamat 17+3 äänikertaiset urut, hyvässä kunnossa) hyvä akustiikka peruslämpötila (talvella viileä) Kirkko on hiukan syrjässä asutuksesta. 4.9.2 Saaren urheilutalo Saaren urheilutalo Tekniikka / varustelu Sijaitsee Saaren keskustassa virastotaloa vastapäätä. Kunnanvirasto: Akapohjantie 4, 59510 Saari, p. 05-688150, fax. 05-6881560, saari.kunta@saari.fi Urheilutalo on kohtalaisen hyvässä kunnossa. Ovien leveys 2,5 m. Portaat on, muttei luiskia. n. 14 x 10 m. (tarpeen mukaan) Salissa on myös lattiatasoa korkeammalla oleva pienehkö näyttämötila (n. 8 x 4 m.) Sopiva kaikenkokoisille kokoonpanoille aina 32-päiseen sinfoniaorkesteriin asti. Sopii hyvin konserttitilaksi. 500 paikkaa (irtotuolit, joista osa hankittava muualta) hyvä puisen liikuntasalin akustiikka lähes vakiolämpötila 4.9.3 Muita tiloja Saarella Saaren seurakunnalla on myös uudenaikainen seurakuntakeskus, jossa voi pitää pienimuotoisia konsertteja. 42

4.10 Savitaipale 4.10.1 Savitaipaleen kirkko Savitaipaleen kirkko Sijaitsee Savitaipaleen keskustassa mäen päällä, josta on näköala kylälle päin. Osoite: Peltoinlahdentie 26, 54800 Savitaipale Savitaipaleen seurakunta, kirkkoherranvirasto: PL 20, 54801 Savitaipale p. 05-4160012, fax. 05-4160082, Käyntiosoite: Peltoinlahdentie 32 Hieno kivikirkko on valmistunut vuonna 1924 ja sen on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Rakennustyöt on tehty rakennusmestari Tikan johdolla. Kirkolle on ominaisia korkeat holvikaaret, koristeluissa on selviä vaikutteita kansallisromanttisesta hengestä. Takaparvella on urut. Ovien leveys n. 1,5 m. Käytävien leveys 2 m. Portaat ja luiskat on. n. 10 x 4,5 m. Alttarin sisään voi mennä esim. kuoro, mutta ei kuitenkaan ilman erillistä neuvottelua. Kirkkoon mahtuu hyvin 32-päinen orkesteri. Sopii hyvin myös kamarikokoonpanoille. On varteenotettavin ison kokoonpanon konserttipaikka Savitaipaleella. 700 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Asko Rautioahon suunnittelemat ja urkurakentamo Hans Heinrichin vuonna 1979 valmistamat 33-äänikertaiset urut takaparvella) on hiukan kaikuisa, mutta muuten hyvä. vakiolämpötila (saattaa vaihdella) 4.10.2 Europaeuksen koulun auditorio Europaeuksen koulun auditorio Vähän matkan päässä keskustasta koulukeskuksessa. Osoite: Koulutie 7, 54800 Savitaipale, p. 05-6140255, fax. 05-6140350 Pieni auditoriotila on valmistunut koulurakennukseen vuonna 1991. n. 10 x 5 m. 22-päinen orkesterikokoonpano ja sitä pienemmät kamarikokoonpanot mahtuvat. On mahdollisen koulukonsertin tai muun pienimuotoisen 43

konsertin pitopaikka. n. 100 paikkaa Tekniikka / varustelu - perustekniikka tyydyttävä akustiikka vakiolämpötila Auditorion yhteydessä on ruokalatilat. 4.10.3 Olkkolan hovi Tekniikka / varustelu Olkkolan hovi Sijaitsee Savitaipaleella Kuolimo -järven rannalla. Osoite: Olkkolantie 2, 54800 Savitaipale, p. 05-6127700, fax. 05-6127750 Olkkolan Hovi on rakennettu v. 1906 ja se on kaunis kartano järven rannalla. Sisätila koostuu kolmesta peräkkäisestä huoneesta, jotka voi yhdistää yhdeksi tilaksi. n kokopituus on n. 20 m. n. 5 x 4 m. tta on vähän. on sopiva pienelle kamarikokoonpanolle. Sopii hyvin kamarikonserttien pitopaikaksi. n. 80 paikkaa, tuolit pöytien ääressä hyvä akustiikka vakiolämpötila Olkkolan hovissa on ravintola ja kahvila sekä majoitustilat 76:lle hengelle. 4.10.4 Muita tiloja Savitaipaleella Savitaipaleella on myös seurakuntatalo, joka on remontissa. Uusi seurakuntasali tarjoaa varteenotettavan konserttipaikan kamarimusiikkia varten. Salissa on myös flyygeli. 44

4.11 Suomenniemi 4.11.1 Suomenniemen kirkko Kuva: Valokuvaamo Rikkilä Ky/eKarjalan Kuvapankki Suomenniemen kirkko Sijaitsee Suomenniemen taajaman läheisyydessä pellon laidalla. Suomenniemen seurakunta, kirkkoherranvirasto: Suomenkyläntie 1 52830 Suomenniemi, p. 015-666206, fax. 015-666274 Kirkko on rakennettu hirrestä ja se on valmistunut vuonna 1866. Rakennusurakan teki Gustav Kollin Orimattilasta. 1980-luvulla kirkon sisäpuolella tehtiin perusteellisia korjauksia (lattiat kunnostettiin, penkkirivejä harvennettiin, sähkölämmitys rakennettiin sekä sisäpuoli maalattiin). Vuonna 1996 maalattiin kirkko ja tapuli. Kirkossa on parvet molemmin puolin sekä takaparvi, jossa on urut. Ovien ja käytävien leveys on n. 1,5 m. Portaat ja luiskat on. n. 8 x 4 m. 22-päinen orkesterikokoonpano mahtuu. Sopii kamarikokoonpanolle mainiosti. Suomenniemen kirkko on hyvä konserttien pitopaikka. 400 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Urkurakentamo Tuomen vuonna 1983 rakentamat 16- äänikertaiset mekaaniset urut takaparvella) 45

hyvä akustiikka peruslämpötila (talvella viileä) Kirkko on kaunis ja hyvässä kunnossa. On käytetty Saimaa Music and Art -festivaalin konserttipaikkana. 4.11.2 Muita tiloja Suomenniemellä Suomenniemellä on myös Arkkitehti Pauli Vuorisen piirtämä, vuonna 1972 rakennettu seurakuntakoti. Salissa on tuolit ja pöydät sekä piano. 4.12 Taipalsaari 4.12.1 Taipalsaaren kirkko Kuva: Helena Leppälä/eKarjalan Kuvapankki Taipalsaaren kirkko Sijaitsee keskellä Taipalsaaren kirkonkylää tien vieressä. Taipalsaaren seurakunta, kirkkoherranvirasto: Savilahdentie 18 C, 54920 Taipalsaari, p. 05-6224400, fax. 05-6224429 46

Kaunis Taipalsaaren kirkko on rakennettu vuonna 1754. Nykyisen ulkoasun kirkko sai vuonna 1847. Sivuparvet ja takaparvi on yhteydessä toisiinsa. Ovien leveys n. 1,5 m. Käytävien leveys 2 m. Portaat ja luiskat on. n. 9 x 3 m. Alttarin sivuilla on hieman lisätilaa. Kamarikokoonpano tai pieni jousiorkesteri sopii tilaan parhaiten. Flyygeli mahtuu tarvittaessa. Erinomainen konserttikirkko. 650 henkeä Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan urkutehtaan vuonna 1977 rakentamat 18- äänikertaiset urut takaparvella) erinomainen akustiikka Kirkko on ympärivuotisessa käytössä. voi vaihdella talvella. Kahvio toimii kesäisin Röytyn kotiseutukeskuksessa. 4.12.2 Seurakuntasali Seurakuntasali Sijaitsee Taipalsaaren Seurakuntakeskuksessa lähellä kirkkoa. Taipalsaaren seurakunta, kirkkoherranvirasto: Savilahdentie 18 C, 54920 Taipalsaari, p. 05-6224400, fax. 05-6224429 Perinteisessä seurakuntasalissa on pöydät ja tuolit. n. 8 x 4 m. Sopii 12 hengen orkesteri/jousiorkesteri tai muu kamarikokoonpano. Hyvä kamarimusiikki- tai kahvikonsertin pitopaikka. n. 100 paikkaa Tekniikka / varustelu - perustekniikka - flyygeli (pieni yamaha) tyydyttävä akustiikka vakiolämpötila - kahvila ja ruokalatilat 47

4.12.3 Muita tiloja Taipalsaarella Taipalsaaren kunnantalon valtuustosali (100 henkeä) tarjoaa myös mahdollisuuden pienimuotoisille konserteille. 4.13 Uukuniemi 4.13.1 Uukuniemen kirkko Uukuniemen kirkko Kuva: Tuomas Muhonen Sijaitsee kirkonkylässä vajaan 10 kilometrin päässä Uukuniemen keskustaajamasta Niukkalasta. Uukuniemen seurakunta, kirkkoherranvirasto: Papintie 1, 59730 Uukuniemi p. 05-484504, fax. 05-484510, uukuniemi@seurakunta.inet.fi Kaunis puinen ristikirkko on vihitty käyttöön vuonna 1797. Kirkossa on erilliset sivuparvet sekä takaparvi, jossa on urut. Ovien ja käytävien leveys on n. 1,5 m. Portaat ja luiskat on. n. 8 x 3 m. Alttarin sivuilla on tilaa. Mahtuu 12-15 hengen orkesterikokoonpano tai kamarikokoonpano. Kaunis kirkko sopii pienen kesäkonsertin pitopaikaksi. 48

400-500 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Hans Heinrichin 18-äänikertaiset urut on valmistuneet vuonna 1984.) hyvä akustiikka talvella kylmillään, lämmitetään tarvittaessa 4.13.2 Muita tiloja Uukuniemellä Uukuniemellä on myös seurakuntakeskus ja Savo-Karjalan virkistyskeskus, joissa voi järjestää pienimuotoisia konsertteja. 4.14 Ylämaa 4.14.1 Ylämaan kirkko Ylämaan kirkko Kuva: Yrjö Huittinen/eKarjalan Kuvapankki Sijaitsee Ylämaan kirkonkylällä. Osoite: Koskentie, 54410 Ylämaa Ylämaan seurakunta, kirkkoherranvirasto: Pappilantie 3, 54410 Ylämaa p. 05-4177011, fax. 05-4177318 49

Kaunis tiilirakenteinen kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1931 ja sen on suunnitellut Ilmari Launis. Takaparvella on urut. Ovien ja käytävien leveys on 1,5 m. Portaat ja luiskat on. n. 8 x 2 m. Alttarin sivuilla on tilaa. a on vähän. Sopii parhaiten pienelle kamariorkesterille tai muulle kamarikokoonpanolle. 400 paikkaa Tekniikka / varustelu - urut (Kangasalan urkutehtaan 1930-luvulla rakentamat pneumaattiset urut takaparvella) kaikuva akustiikka peruslämpötila (saattaa vaihdella talvella) 4.14.2 Muita tiloja Ylämaalla Konsertteja voi järjestää myös uudessa koulukeskuksen salissa ja nuorisotalolla. Koulukeskus soveltuu lähinnä koulukonserteille. 50

LIITE 1 Etelä-Karjalan kuntien esittely Imatra Imatran kauppala on perustettu vuonna 1948 kolmen teollisuustaajaman ympärille. Vuonna 1971 kaupungiksi muutettua aluetta hallitsevat Saimaa, Vuoksi ja raja. Rajan toisella puolella on Svetogorskin kaupunki, entinen Enson teollisuustaajama. Imatran kokonaispinta-ala on 191 km 2. Asukasluku on n. 30 400 henkeä, mikä on vähentynyt yhdessä työpaikkojen vähentymisen kanssa 1990-luvun alusta yli 2000:lla hengellä. Suurimpia työantajia on Stora Enso Oyj, Imatran kaupunki, Imatra Steel Oy Ab ja rajavartiolaitos. Imatran ja koko alueen tunnetuin nähtävyys on Imatrankoski sekä sen rannalla oleva Imatran Valtionhotelli. Imatran oma kesäfestivaali on Imatra Big Band Festival. Tärkeimmät kulttuurilaitokset ovat Imatran kulttuurikeskus ja taidemuseo, Konserttihovi, Karjalainen kotitalo, Rajamuseo ja Teatteri Imatra. Imatran seurakunta koostuu kolmesta kirkkoalueesta: Tainionkoski, Imatrankoski ja Vuoksenniska. Joutseno Joutseno sijaitsee keskellä maakuntaa Saimaan ja valtakunnan itärajan välissä. Joutsenon pitäjä on perustettu vuoden 1639 paikkeilla. Joutsenon kokonaispinta-ala on 498 km 2 ja väkiluku on 10944 henkeä. Suurimpia työnantajia on Joutsenon kunnan ohella Metsä Botnia Oy Joutseno Pulp, Stora Enson Honkalahden saha, Finnish Chemicals Oy, Finn-Valve Oy, Plannja Oy ja Vaasan & Vaasan Oy. Joutsenossa sijaitsee myös Konnunsuon vankila. Kulttuurilaitoksista mainittakoon Rauhan kylpylä- ja sairaalamuseo ja Joutsenon Opisto. Joutsenon seurakunnan kirkon on suunnitellut Josef Stenbäck. Lappeenranta Lappeenrannalla on värikäs historia kahden erilaisen kulttuurin rajakaupunkina. Kaupunki perustettiin vuonna 1649 ja sen ruotsinkielinen nimi on Villmanstrand. Kaupunki sijaitsee Saimaan vesistöalueen etelärannan ja Venäjän rajan välissä. Kaupankäynti on ollut vilkasta yli vuosisatojen 51