Pasi Hujasen lähetysrengas Kirje 1/2012, 27.01.2012 c/o Pasi Hujanen, SLEY, PL 184, 00181 Helsinki Tämän renkaan yhdyshenkilönä toimii Pasi Hujanen, osoite: Sley, PL 184, 00181 Helsinki. Hänelle tulee ilmoittaa osoitteenmuutokset jne. Pankkisiirron viitenumero pysyy koko ajan samana, eli voit käyttää samaa pankkisiirtoa useamman kerran, jos maksat esimerkiksi automaatilla tai internetin kautta. Mikäli tarvitset viitenumeroa, ota yhteys Anna Poukkaan, puh. 09-251 390. Uudenmallisten yhteiseurooppalaisten tilinumeroiden mukaan Sleyn lahjoitustilin muoto on: IBAN: FI13 8000 1500 7791 95 BIC:DABAFIHH Lähetyskannatus Pasi Hujasen työn tukemiseksi Sleyn tilille IBAN: FI13 8000 1500 7791 95 - tiedonannolla Pasi Hujasen lähetysrengas ja oma seurakuntasi tai - Pasi Hujasen yleisviitenumerolla 10078 89200 30001 01518 tai - henkilökohtaisella viitenumerolla, jolloin kannatuksesi näkyy automaattisesti myös seurakuntasi lähetyskannatuksena. Henkilökohtaisen viitenumeron saat Sleyn toimistosta Anna Poukalta puh. 09 251 39 220 tai sähköpostitse anna.poukka@sley.fi Mikäli haluat renkaan jäseneksi, ota yhteys Pasi Hujaseen, tiedot yllä. Mikäli taas haluat avustaa diakoniatyötä, on vuonna 2011:kin koko vuoden kestävä keräys diakonia-avun saamiseksi Inkerin kirkon seurakuntiin. Jos haluat antaa lahjasi tähän tarkoitukseen, käytä tiliä: IBAN: FI13 8000 1500 7791 95 viite 10078 89200 30010 04517 Keräyslupa 2020/2010/3611 "Poliisihallituksen 16.12.2010 myöntämän keräysluvan 2020/2010/3611 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys voi kerätä varoja 1.1.2011-31.12.2012 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla." Käytä viitettä, se takaa, että raha menee oikeaan kohteeseen, lisäksi se vähentää työtä ja kuluja Sleyn Keskustoimistolla. Terveisin Pasi Hujanen Edellisen kirjeen jälkeen tapahtunutta 1. Uusia kyläpaikkoja Kiitos lahjoituksista, joilla saimme ostaa joulupaketteja jaettavaksi seurakunnissa! Kävin tämän viikon tiistaina Hatsinan diakonityöntekijä Hilman kanssa viimeisellä pakettien jakokiertueella. Löysimme neljä uutta kyläpaikkaa: seurakuntalaiset eivät enää pääse kirkolle ja se paljastui, kun he eivät olleet käyneet hakemassa joulupakettiaan. Viime vuonna kuoli suunnilleen sama määrä vanhuksia, joita kävimme tapaamassa. Eli kokonaismäärä säilyi suunnilleen ennallaan. Valitettavasti läheskään kaikki seurakuntalaiset eivät itse uskalla pyytää pappia käymään. Nämä joulupaketit palvelevat myös tällaisella tärkeällä tavalla.
2. Valko-musta joulu Olin tällä kertaa joulun Venäjällä. Itse asiassa tämä oli ensimmäinen kerta, kun olimme Riitan kanssa eri paikoissa jouluna. Onhan minulla aikaisemminkin ollut työjouluja, mutta olemme silloin olleet kuitenkin samalla paikkakunnalla pari kertaa myös Pu kinissa. Joulupäivänä maa oli valkoinen, mutta Suomessakin tuhojaan tehnyt Tapaninpäivän myrsky sulatti lumet. Välipäivinä kävin jakamassa joulupaketteja kylillä ja uudenvuoden jälkeen olimme muutaman päivän yhdessä Riitan kanssa Suomessa. Joulun alla viimeinen käyntini jäi tekemättä, kun konsulaatti mitätöi vanhan viisumini, koska se meni yhden päivän uuden viisumin kanssa päällekkäin ja lain mukaan ei voi olla yhtä aikaa kahta viisumia. Mutta siinäkin oli varjelus: sain tuon suunnitellun käynnin ajaksi kamalan räkätaudin: en olisi voinut mennä kylille tartuttamaan vanhuksia eli oli parempi olla Suomessa. Johdatuksen makua siinäkin. 3. Sähköt poikki Myrskyt katkoivat sähköjä myös Venäjällä. Eräänä yönä kello 00.10 sähköt katkesivat. Huomasin sen heti, koska luin ja lamppu sammui. Tuutarin kirkko lämpiää kokonaan sähköllä. Minulla on ollut jo pitkään suunnitelma hankkia pieni kaasulämmitin sähkökatkojen varalle, että vesijohdot eivät menisi jäähän. Laitoin pienelle pöydälle palamaan neljä kynttilää. Kun aamulla heräsin, sähköjä ei vieläkään ollut, mutta huoneessa oli vielä +17 eli ei palellut. Kun illalla tulin kyläkierrokselta, sähköt toimivat. Onneksi ei ollut kova pakkanen. Tapaninpäivän myrskyllä oli erikoinen seuraus: ensimmäisen kerran Pietarin tulvapato suljettiin ja se merkitsi sitä, että Tukholmasta ja Tallinnasta tullut lautta jäi padon länsipuolelle. Paljastui, että sen oli odotettava pari päivää padon avaamista. Sitten ryhdyttiin miettimään, onko tällainen force majoure syy, joka vapauttaa lauttayhtiön korvauksista. En tiedä, kuinka päätettiin, mutta kaipa voidaan sanoa, että aika pakottavasta esteestä on kyse, kun laivalla ei ole väylää purjehtia satamaan. 4. Taskulaskimen patterit lopussa? Viime kirjeessäni kirjoitin Englannissa tehdystä tutkimuksesta, kuinka paljon seksipartnereita miehillä ja naisilla on. Luvut vain olivat ihan pielessä, osaan kirjeitä ehdin korjata luvut, mutta osa lähti virheellisenä. Alla korjattu teksti. Jos oletamme, että miehiä ja naisia on suunnilleen saman verran, sanotaan vaikkapa 20 miljoonaa kumpaakin Englannin kokoisessa maassa, silloin miehillä on ollut 186 000 000 seksipartneria ja naisilla 94 000 000. Onko matkailtu ulkomailla vai miten noin valtava ero selittyy? Turha väittää, että homoseksuaalisuudella, koska sitä eri tutkimusten mukaan on alle 10 % ja lisäksi tutkimuksessa miehet ilmoittivat lukumäärän olevan nimenomaan naisten määrä. 5. Kolarisuma Lumi toi kolarit. Ennätys oli 29.12., kun lähdin Tuutarista kohti Pu kinia: ensimmäisen kymmenen kilometrin matkalla oli kolme kolaria. Eikä ollut edes liukas, yöllä oli satanut vain muutaman sentin lunta. Osa autoilijoista ei yksinkertaisesti osaa ajaa talvella. Varjelusta tarvitaan. ABCD-verotus Aikanaan sanottiin, että Suomen valtio paikkaa budjettivajettaan ABC-verotuksella: Alkoholi, Bensiini ja Cigaretti eli tupakka. Nyt mukaan on otettu D eli Diesel. Dieselautolla ajaminen tuli vuodenvaihteessa kannattamattomaksi. Laskin, että pelkän dieselveron kattamiseksi pitää ajaa noin 20000 kilometriä vuodessa. Kun dieselautot ovat kalliimpia ja tulevaisuudessa niistä ei vanhana saa juuri mitään kuka paljon ajava ostaa vanhan auton ja vähän ajavan ei dieselautoa kannata ostaa todellinen kannattavuusraja on 50000-60000 km vuodessa. Venäjällä diesel ja bensiini maksavat suunnilleen saman, Virossa diesel on nyt kalliimpaa. Uskon, että Suomessakin tulee tilanteita, jolloin diesel on bensiiniä kalliimpaa. Dieselauton ainoaksi eduksi
jää pienempi kulutus, mutta bensakoneet ovat siinäkin kehittyneet. Eli minun kannattaa ajaa nykyinen autoni loppuun lopuksi romuttamon portista sisään. Mutta se merkitsee sitä, että sen pitäisi pysyä kunnossa. Venäjällä ei ole kiva jäädä tien päälle. Maailman toiseksi syvin metroasema Yksi syy Pietarin pahoihin ruuhkiin on se, että kaupungissa ei juurikaan ole laajennettu metroverkostoa kommunismin sortumisen jälkeen. Joulukuun lopussa avattiin keskustaan uusi metroasema, Admiralteskaja se on reilun kilometrin päässä Pyhän Marian kirkolta. Se on maailman toiseksi syvin metroasema. Laituri on 102 metriä maanpinnan alapuolella. Syvinkin metroasema löytyy entisestä Neuvostoliitosta eli Kievistä (Ukrainan pääkaupunki), jossa asema on 105 metriä maan pinnan alapuolella. En ole vielä käynyt koeajamassa uuttaa asemaa, mutta täytyy käydä. Yksi syy syvyyteen on Pietarin huono maaperä pitää mennä syvälle, että löytyy kiinteää kalliota. Itse asiassa rakennustyöt aloitettiin vuonna 1997, mutta ne seisoivat monta vuotta, kun ei ollut rahaa niiden jatkamiseen. Oispa uusi vuosi ainainen Uuden vuoden jälkeen ensimmäinen työpäivä oli tiistai 10.1. Käytännössä monet kävivät töissä: kaupat olivat auki ja monet yksityiset yritykset toimivat normaalisti jo 2.1. Mutta kyllä vapaapäivät näkyivät. Kaupungissa ei ollut juurikaan ruuhkia. Uudenvuodenpäivänä lähdin Tuutarista Pu kiniin ja ensimmäisen 20 kilometrin aikana näin 10 henkilöautoa ja 8 bussia. Olisipa aina näin tyhjät tiet! Erikoisia mainoksia Uusi vuosi on Venäjän joulu eli silloin annetaan lahjat. Ortodoksikirkon joulu eli 7.1. on kristillinen juhla. Myös kuusi on uudenvuodenkuusi. Niinpä kaupat panostavat uudenvuodenmyyntiin. Eräs (länsimainen) lääkefirma mainosti: Onhan se uudenvuodenkuusi mukava, mutta se ei auta ensimmäinen päivä. Osta lahjaksi krapulalääkettä se on toivotuin lahja 1.1.! Ikävä kyllä mainos osuu aika oikeaan. Vladimir Batuhtinin sanoin: Kunnon juhla on kaksipäiväinen: tarvitaan selviämispäivä! Kännykkäoperaattorini toivotti minulle hyvää uutta vuotta ja paljon uusia ystäviä, jotka soittavat minulle usein. Rajalla koettua Vein joulun alla mukanani joululehtiä, Päivän tunnussanoja ja kalentereita. Tullimies tarkasteli laatikoita ja kysyi: Miksi viet suomenkielisiä lehtiä? Sanoin, että meillä on seurakuntalaisia, jotka lukevat suomea. Hän vastasi: Johan ne kaikki ovat Suomessa! Ikävä kyllä hän osui aika oikeaan. Viime vuonna lähti useita aktiivisia seurakuntalaisia Suomeen. Pian suomea ei juuri ymmärretä seurakunnissa.
Takaisin tullessani tullimies olikin tullinainen. Kun hän huomasi, että olen pastori, hän kysyi, missä kirkossa. Kun kerroin, että luterilaisessa, hän sanoi: Minunkin isoäitini oli luterilainen! Paljastui, että isoäiti oli ollut Saksalaisen kirkon aivan Pietarin keskustassa olevan Pietari-Paavalin seurakunnan jäsen. Auto unohtui tarkastaa Venäjällä edelleen arvostetaan pappeja eri tavoin kuin Suomessa. Liian vahva pesukone Joulun aikaan pesukone Helsingissä alkoi temppuilla. Se ei pumpannut vettä, vaan se pursusi tiivisteiden välistä lattialle. Aluksi luulin, että vika oli talomme tukkeutuneessa viemärissä. Se todellakin oli tukossa, mutta aukaisu ei auttanut. Soitin varaosia myyvään firmaan: Uusi pumppu löytyy Tanskasta, mutta ei se kannata, kun se maksaa 110 euroa ja koneen arvo on kolmasosa siitä. Ostimme koneen käytettynä vuonna 1985 eli sillä on ikää noin 30 vuotta. Varaosamyyjä antoi kuitenkin ohjeet, kuinka tarkastaa, onko pumppu kunnossa. Paljastui, että pumppu oli jumissa. Yhdestä takistani oli lähtenyt pala solkea ja se oli pumpun siiven ja seinän välissä. Kun kaivoin muovin pois, kone alkoi toimia normaalisti. Ehkä se toimii toiset 30 vuotta. Siksi halusinkin korjata vanhan koneen: se on rautaa eikä muovia. Ei pesukoneenvalmistajien kannata valmistaa noin vahvoja koneita eihän silloin saa myytyä uutta konetta. Konkurssihan noin kestävän koneen tekijälle tulee. Eräs Citroënin asentaja sanoi: Nämä autot on suunniteltu kestämään 150000 kilometriä. Eikä niillä Keski-Euroopassa sen enempää yleensä ajetakaan! Minun autoni on yli-ikäinen, onhan sillä mittarissa 173000 kilometriä. Kyllä autokin saataisiin kestämään, eikä se maksaisi edes kovin paljon enemmän. Mutta eihän tehtaan kannata tehdä liian vahvoja autoja vaan sellaisia, jotka vaihdetaan uusiin muutaman vuoden kuluttua. Eräällä seurakuntalaisella oli pesukonettanikin vahvempi kone : Kun kävin tapaamassa häntä, hän valitteli, kun ei enää näe lukea. Vunukka (=lapsenlapsi) on luvannut viedä silmälääkäriin. Edelliset lasit ostin 40 vuotta sitten. Ei ihme, jos teksti alkoi käydä epäselväksi. Liian pitkät käyntivälit Olin eräässä seurakunnassa kiertämässä kyliä diakoniryhmäläisen kanssa. Hän muisteli, että eräässä kylässä on seurakuntalainen, jota ei ole käyty katsomassa pitkään aikaan. Se taitaa olla toinen talo vasemmalla puolella tietä, en oikein muista! Pysähdyin talon kohdalle ja pian pihalle tuli vanhus. Etsimme x.x.:ää. Tiedättekö, missä hän asuu? Vanhus vastasi: Se olen minä! Turhan harvaan käydään, jos ei muisteta taloa eikä enää tunneta seurakuntalaistakaan. Itse olin talossa ensimmäistä kertaa. Toivottavasti seuraava käynti tulee hieman nopeammin. Viisumipakolaisena Saan tällä ns. kutsuviisumilla olla 90 päivää Venäjällä puolessa vuodessa. Eli 15 päivää kuukaudessa. Ensimmäisenä kuukautena tuli 6 ylimääräistä päivää, kun olin paljon seurakunnissa, että saimme jaettua mahdollisimman paljon joulupaketteja. Ihan laiskana ei maattu, vaan tammikuussa oli 9 jumalanpalvelusta ja 46 muuta tilaisuutta, lähinnä kotikäyntejä. Niinpä tulevina kuukausina pitää säästää 6 päivää, että 90 päivää ei ylity.
Olin kolme päivää Narvassa Vladimir Batuhtinin kanssa. Näin säästyi kolme päivää viisumista. Pidimme viimeisenä päivänä suomenkielisen jumalanpalveluksen ja lähdimme rajalle vasta puolenyön jälkeen. Päivällä jumalanpalveluksen kävimme Vaivarassa, jossa päätettiin perustaa uudelleen viimeinen Viron seurakunta, jota ei ole perustettu kommunismin kaatumisen jälkeen eli Vaivara. Kirkko on tuhoutunut eli päätettiin aloittaa toiminta paikallisella kulttuuritalolla. Alkuillasta kävimme antamassa ehtoollista sokealle naiselle. Hänen historiansa oli ikävä: hän oli sodan jälkeen raivaamassa miinoja ja miinan räjähdys vei 17-vuotiaalta naiselta näön. Illalla olimme jo valmistautumassa rajalle lähtöön, kun pappilan pihaan ajoi auto, josta nousi kolme naista. He kysyivät, voisimmeko lähteä tapaamaan yhden naisen äitiä kaksi muuta olivat ilmeisesti hänen tyttäriään tai lieneekö toinen ollut jo lapsenlapsi. Hän on suomalainen ja luterilainen! Äiti oli jo kolmatta päivää koomassa ja varmaan kuolisi pian. Hän oli pappilan lähellä olevassa ortodoksisessa vanhainkodissa. Olemme kysyneet papilta ja hän antoi luvan! Niin kävimme siunaamassa häntä viimeiselle matkalle. Hän oli kolmen hengen huoneessa ja viereisellä sängyllä istunut ortodoksimummo teki joka kerta ristinmerkin, kun kuuli sanan Jeesus. Vuosiraportti Kaikkien lähetysjärjestöjen läheteiltä odotetaan vuoden alussa pientä raporttia työstään nimikkoseurakuntiin ja muille tukijoille. Aivan viimeinen sivu on sellainen. Sitä voi seurakunnissa monistaakin. Huumori on välttämätöntä Ortodoksikirkko elää edelleen vanhan juliaanisen kalenterin mukaan eli 25.12. onkin meidän kalenterin mukaan jo 7.1. Eli joulu on idässäkin 25.12., mutta kalenterin erilaisuuden takia eri aikaan kuin meillä. Eräs inkeriläismummo antoi asialle hieman toisenlaisen selityksen: Venäläiset juhlivat joulua myöhemmin, kun ne jäivät odottamaan, eikö Jumala annakaan tsaijjua (=teetä)! Tavaraa kaivataan Tietokoneiden laserprinttereitä tarvittaisiin seurakunnissa. Mustesuihkutulostimet ovat halpoja ostaa, mutta niiden muste on kallista eli käyttö tulee kalliiksi. Lisäksi muste ei usein ole arkistointikelpoista eli tulosteet vaalenevat ja lopulta teksti katoaa kokonaan. Olin pitämässä seuroja eräällä syrjäisellä kylällä. Venäläisiä erikoisuuksia Kun söimme seurojen jälkeen aina syödään talon ohi ajoi auratraktori. Emäntä ihmetteli: Jo toisen kerran tänä vuonna auraavat. Viime talvena eivät auranneet kertaakaan! Pienen tauon jälkeen hän lisäsi: Ai nii, meillähän on vaalit (4.3. valitaan uusi presidentti) Aina vaalien alla erilaiset virkamiehet aktivoituvat ja asioita hoidetaan normaalia paremmin. Itse asiassa järkevät äänestäjät panisivat tuollaiset virkamiehet syrjään: he kyllä osaisivat hoitaa asiat, mutta eivät normaalisti halua. Mutta joka vaaleissa vanha temppu toimii ja yleensä vanhat johtajat saavat jatkaa.
Pieni opetuksen sana Syyrian kuninkaan sotapäällikkö Naaman oli arvossa pidetty mies ja kuninkaansa suosiossa, sillä Herra oli käyttänyt häntä aseenaan pelastaessaan Syyrian sen vihollisilta. Naaman oli mahtava soturi mutta sairasti spitaalia. Kun syyrialaiset kerran olivat Israelissa ryöstöretkellä, he toivat sieltä mukanaan pienen tytön, joka sitten joutui Naamanin vaimon palvelijaksi. Tyttö sanoi emännälleen: "Kunpa herrani pääsisi käymään sen profeetan luona, joka on Samariassa! Se mies parantaisi hänet spitaalista." Naaman meni kuninkaansa puheille ja kertoi, mitä israelilaistyttö oli sanonut. Syyrian kuningas sanoi: "Mene vain sinne, minä lähetän kirjeen Israelin kuninkaalle." Niin Naaman lähti ja otti mukaansa kymmenen talenttia hopeaa ja kuusituhatta sekeliä kultaa sekä kymmenen juhlapukua. Naaman vei Israelin kuninkaalle kirjeen, jossa sanottiin: "Tämän kirjeen tuo sinulle palvelijani Naaman. Olen lähettänyt hänet luoksesi, jotta parantaisit hänet spitaalista." Luettuaan kirjeen Israelin kuningas repäisi vaatteensa ja sanoi: "Olenko minä muka Jumala, jolla on elämä ja kuolema vallassaan, kun hän lähettää spitaalisen minun parannettavakseni! Hän selvästikin vain hankkii riitaa kanssani!" Kun Jumalan mies Elisa kuuli, että Israelin kuningas oli repäissyt vaatteensa, hän lähetti sanomaan kuninkaalle: "Miksi repäisit vaatteesi? Lähetä tuo mies minun luokseni, niin hän tulee tietämään, että Israelissa on profeetta." Naaman tuli hevosineen ja vaunuineen ja pysähtyi Elisan talon oven eteen. Elisa lähetti hänen luokseen sananviejän ja käski sanoa: "Mene Jordanille ja peseydy siellä seitsemästi. Silloin ihosi palaa entiselleen, ja olet taas puhdas ja terve." Mutta Naaman vihastui ja lähti pois. Hän sanoi: "Minä luulin hänen sentään tulevan ulos luokseni ja rukoilevan Herraa, omaa jumalaansa. Minä luulin, että hän liikuttaa kättään sairaan paikan päällä ja sillä tavoin ottaa pois spitaalini. Eivätkö Damaskoksen joet Abana ja Parpar ole kaikkia Israelin vesiä paremmat! Yhtä hyvin minä voin peseytyä ja puhdistua niissä!" Hän kääntyi vihoissaan takaisin ja lähti pois. Mutta hänen palvelijansa alkoivat taivutella häntä ja sanoivat: "Herramme! Jos profeetta olisi määrännyt sinulle jonkin vaikean tehtävän, etkö olisi täyttänyt sitä? Saati sitten, kun hän sanoo, että sinun on puhdistuaksesi vain peseydyttävä!" Niin hän meni Jordanille ja kastautui joessa seitsemän kertaa, niin kuin Jumalan mies oli määrännyt. Silloin hänen ihonsa tuli lapsen ihon kaltaiseksi, ja hän oli taas puhdas. Naaman palasi saattueineen Jumalan miehen luo. Hän astui Elisan eteen ja sanoi: "Nyt minä tiedän, ettei Jumalaa ole missään muualla kuin Israelissa. Otathan siis kiitoslahjan palvelijaltasi." (2 Kun 5.1-15) Juutalaiset rabbit opettivat, että spitaalista parantuminen oli yhtä suuri ihme kuin kuolleista herääminen. Vanhassa testamentissa ei ole kuin muutama kertomus spitaalisen parantumisesta. Aluksi Naaman kuitenkin pettyi: ei profeetta toiminut, kuten hän odotti. Niinpä oli lähellä, että apu olisi jäänyt saamatta. Mutta onneksi Naamanilla oli viisaita palvelijoita. Kuinka tuttua: meilläkin on omat suunnitelmat siitä, miten Jumalan pitää toimia. Jos hän toimiikin toisella tavalla, saatamme hylätä Jumalan tahdon. Toiseksi kertomus kertoo Jumalan todistajista: tuo sotavangiksi joutunut tyttö todisti Jumalastaan. Myös Naamanin palvelijat palvelivat Jumalan tarkoitusperiä. Meidän tulee muistaa, että Jumala tarvitsee erilaisia apulaisia ; Jumalan valtakunnan työtä voi joskus tehdä hyvin huomaamattomastikin. Kertomus on myös esikuva kasteesta: Naaman syntyi uudesti : hänen ihostaan tuli pienen lapsen kaltaista. Mikä sai kaiken aikaan? Ei Jordanin vesi, vaan se, että Naaman suostui Jumalan tahtoon, oli sille kuuliainen. Rukousaiheita: - Inkerin kirkon ja seurakuntien talous. Pääseminen itsekannattavuuteen - Ongelmatonta elämää Tuutarin kirkolla ilman sähkökatkoja - Virkistävää talvilomaa tammi-helmikuun vaihteessa - Turvallisuutta talven liukkaille teille Kiitosaihe: - Joulunajan tilaisuudet monin paikoin väki oli hyvin liikkeellä. Osasyy oli joulun sattuminen sunnuntaihin eli se oli vapaapäivä.
Pasi Hujanen Raportti työstä vuodelta 2011 Venäjä Työni jatkui aika lailla entiseen malliin. Jatkoin ns. kutsuviisumilla jolla voin olla 90 päivää Venäjällä puolessa vuodessa. Työviisumin ja luvan hankkimista en ole kokenut tarpeelliseksi, koska rajoitettu maassaolo ei kovin paljon haittaa työtäni. Eli jatkan niin, että olen toisen puolen ajasta Suomessa ja Englannissa, jossa vaimoni Riitta asuu. Jonkin verran olen myös Virossa lähinnä Narvassa, joka on Pu kinin ystävyysseurakunta ja jossa pidän suomenkielisiä jumalanpalveluksia, joita on kaksi kertaa kuukaudessa lauantaisin. Työni jakautui neljään osaan: 1. Suomenkieliset jumalanpalvelukset Inkerin kirkon seurakunnissa Inkerin kirkossa ei enää ole kovin monta paikallista pappia, joka osaa hyvin suomea. Myöskään lähetteinä ei tällä hetkellä ole kuin muutama suomalainen pappi. Siksi suomenkielisten jumalanpalvelusten toimittajien löytäminen on joskus hankalaa ja apuni siinä kohdassa on tervetullutta. Kuten erään seurakunnan kirkkoherra joka osaa aika hyvin suomea itsekin sanoi: Tule aina, kun vain voit. Olet aina tervetullut! Jumalanpalveluksia oli vuonna 2011 kaikkiaan 72, mm. Pu kinissa, Tuutarissa, Hatsinassa, Skuoritsassa, Pyhässä Mariassa (Pietarin keskusta) ja Hietamäellä. 2. Kotikäynnit inkeriläisvanhusten luona Ikävä kyllä moni paikallinen pappi ei koe kyläkäyntityötä omakseen. Nykyään ei esteenä enää ole puuttuva auto yms. käytännön ongelmat. Itse olen kokenut tämän osan työstäni kaikkein innostavimmaksi. Pappi on todella odotettu vieras. Monta kertaa pyydetään, että voisin käydä useammin, mutta kun käyntipaikkoja on paljon, kovin tiheä käyminen ei ole valitettavasti mahdollista. Pu kinissa kyläpaikat pyritään kiertämään kerran kuussa, muualla tahti on harvempi. Kotikäyntien määrää en laskenut aivan tarkasti, arvioisin niitä olleen noin 400, kaikkiaan erilaisia tilaisuuksia vuoden aikaan oli 575, joista ehkä 500 oli Venäjällä ja loput Suomessa ja Virossa. Voi sanoa, että inkeriläisten määrä kylillä vähenee. Tosin nuoremmasta päästä tulee uusia kyläkäyntipaikkoja, joten kylätyö ei lopu vielä moneen vuoteen. Kyläkäyntejä tein Pu kinissa, Hatsinassa, Skuoritsassa ja Tuutarissa. 3. Julistustyö Suomessa Suomessa käyntieni aikana vierailen jonkin verran seurakunnissa. Konserttikiertueita venäläismuusikoiden kanssa oli kaksi, konsertteja yhteensä Suomessa noin 20. Olen pitänyt tapanani tehdä uuden raamattuluentosarjan joka vuosi. Nyt on meneillään 1. Mooseksen kirja, jonka saan loppuun kevään 2012 aikana. Uusia luentoja tein 9. Koen tämän tärkeäksi oman hengellisen elämän kannalta: liian helposti jäämme kiertämään vanhoja tuttuja uria. On hyvä paneutua kunnolla johonkin aivan uuteen Raamatun kirjaan. 4. Hallinnollinen työ Olin Sleyn Venäjän työaluevastaava. Olemme lähettien kesken pyrkineet pitämään erilaisen byrokratian mahdollisimman pienenä, mutta matkalaskujen tarkastukset, lähettikokousten valmistelut ym. hallinto vie jonkin verran aikaa. Tätä työtä olen pyrkinyt tekemään mahdollisimman paljon ollessani Suomessa. Vuoden aikana työssäni ei ollut erityisiä ongelmia. Auton vanheneminen mittarissa on jo yli 170000 km tuo mukanaan omat ongelmansa, mutta kertaakaan ei työtehtävä jäänyt tekemättä auton ongelmien takia. Mutta varjelusta ja Jumalan huolenpitoa hullu venäläinen liikenne päivittäin vaatii. Nykyinen kauteni jatkuu vuoden 2013 loppuun asti. Helsingissä Leningradin piirityksen murtumispäivänä 27.1.2012 Pasi Hujanen Pietarin ja Länsi-Inkerin rovastikuntien pastori Sleyn Venäjän työaluevastaava