ASSUU Kuopiossa Asuntoalueohjelma ja asukasosallisuus Valtakunnallinen lähiöhanke 2008-11 Projektisuunnitelma Ver1.05.09 Asuntotoimi ja projektit Sisällysluettelo 1. Projektin tavoite...2 2. Projektin toimintastrategia...3 3. Projektin rahoitus...3 4. Ohjaus- ja työryhmät...4 4.1 Ohjausryhmä...4 4.2 Työryhmät...4 5. Hankeosiot / toiminta...5 6. Hankkeen tausta...5 7. Projektisuunnitelman ajoitus ja päivittäminen...5
1. Projektin tavoite Projektin tavoitteet ovat kolmitasoiset. Kuopiolainen kansalaisosallisuus tuotteistetaan luontevaksi osaksi kaupunkisuunnittelua ja vanhojen asuntoalueiden pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistä. Keskeisiä lähiöhankkeen kehittämisteemoja ovat täydennysrakentaminen, ryhmäsaneeraukset, kevennetyt lupa- ja kaavamenettelyt, esteettömyys, kiinteistöjen kunto, uudet korjaus- ja kehittämismenetelmät, turvallisuus sekä yhteisöllisyys ja osallisuus. Asukkaat, asukasyhdistykset, kiinteistönomistajat, yritykset ja muut toimijat ovat suunnitteluprosessissa ja kaikissa toimenpiteissä vahvasti mukana ja priorisoivat yhdessä näkemyksensä alueensa ja elinympäristönsä tulevaisuudesta. Tuloksena syntyy asuntoalueohjelman pilotti, jossa lähiöohjelmaan hyväksytylle alueelle Saarijärvi Tiihotar Kelloniemi - Rahusenkangas on määritelty kehittämistavoitteet, mallinnettu toteutusvaihtoehtoja sekä käynnistetty ja toteutettu toimenpiteitä. Ohjelma laajennetaan myöhemmin koko kaupunkialueelle. Asuntoalueohjelma toimii ajo-ohjeena asukkaille, taloyhtiöille ja kaupungille seuraavan 10 vuoden ajan. Suunnitelman toteutumista seurataan ja sitä päivitetään. Toiminta on mallinnettu ja sisällytetty soveltuvin osin Kuopion kaupungin uuteen palvelualuejärjestelmään käytettäväksi. Hankkeen kolmas taso tarjoaa alustan asumiseen, energiatehokkuuteen ja muuhun lähiöiden kehittämiseen liittyvälle tutkimukselle. Kaupungin strategiassa ja siihen liittyvässä palvelualueuudistuksessa on asuin ja elinympäristö sekä asukkaiden osallisuus suunnittelussa nostettu keskeiseen rooliin. 1 Hanke parantaa lähiöiden täydennysrakentamiseen, saneeraukseen, ympäristön parantamiseen ja kaavoitukseen liittyvien toimenpiteiden toteutumisedellytyksiä. Tekninen toimi on linjannut strategiaansa vuodelle 2010. Vanhojen asuntoalueiden kehittäminen sekä elinvoimaisuus on nousemassa siinä entistä tärkeämmäksi. 1 Palvelualueuudistus luonnos verkkosivuilla http://sinetti.kuopio.fi/intra/via.nsf?open 2
2. Projektin toimintastrategia Hanke on osa valtakunnallista Ympäristöministeriön hallinnoimaa lähiöhanketta, jota Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) rahoittaa. Hankkeen painopiste on 1960-70 luvun asuntoalueiden kehittämisessä. Hanke toimii ns. sateenvarjohankkeena, jonka alle Kuopion vanhojen lähiöiden kehittämistä ja siitä tiedottamista keskitetään. Projektin toiminta perustuu vahvaan kaupungin sisäiseen ja ulkoiseen verkostotyöskentelyyn. Hankkeeseen ei ainakaan alkuvaiheessa palkata uutta henkilökuntaa, vaan toimintaa kehitetään ylihallintokuntaisia toimintaprosesseja tukemalla ja parantamalla. Verkostotyömalli tekeekin projektin erityisen haasteelliseksi. Projekti voi toimia vain, mikäli kaikki siihen kytkeytyvät henkilöt ja toimijat ovat motivoituneita ja sitoutuneita hankkeiden etenemiseen. Hankkeen hyödyt toimintojen kehittämisessä taloudellisesti kireänä aikana on pystyttävä hahmottamaan riittävän selkeästi. Ulkopuolisia kumppanuuksia muodostetaan tapauskohtaisesti. Keskeisenä kumppanina ja asiantuntijoina ovat asukkaat. Tutkimusyhteistyötä teemme erityisesti THL:n sekä yliopiston Sosiaalipolitiikan laitoksen ja ympäristötieteen laitoksen kanssa. Kuopio Innovationin 2 kautta verkostoidumme valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin 3. Verkostotyöskentelyn keskeinen edellytys on hyvä viestintä. Hankkeelle laaditaan viestintäsuunnitelma, ja nimetään vastuulliset viestintää hoitavat tahot. Keskeinen tiedottamisen väline on kuopionkaupunginosat.fi sivusto. Asukkailta ja muilta toimijoilta saadaan palautetta tulevaisuusseminaareissa ja käytössä olevan verkkotyökalun avulla toteutettavissa kaikille asukkaille kohdennetuilla kyselyillä 3. Projektin rahoitus Hankkeen toiminta ja rahoitus tapahtuu pääosin kaupungin normaalin toiminnan puitteissa. Asuntorahasto tukee hanketta vuonna 2009 26774. Vuosille 2010-11 on hankesuunnitelmassa ohjelmoitu asuntorahaston tukea noin 40000 /vuosi. Tukea on haettava myöhemmin erikseen. 2 Kuopio Innovation yhdyshenkilö Teija Meklin 3 OSKE.jne 3
4. Ohjaus- ja työryhmät Hankkeen toimintaa edistävät ja koordinoivat kaupunginjohtajan nimeämät työryhmät, joihin on koottu keskeisiä toimijoita ja asiantuntijoita eri sektoreilta. Ryhmät pidetään tarkoituksellisesti pieninä, mutta niitä voidaan täydentää tarpeen mukaan. Ryhmien peruskokoonpano on seuraava: 4.1 Ohjausryhmä Rahoittajan nimeämät henkilöt Paavo Kaitokari, talous-ja strategiajohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja Sirpa Lätti-Hyvönen, suunnittelupäällikkö, Strategia ja kaupunkisuunnittelu Leo Kosonen, kaavoituspäällikkö, Tekninen virasto, Kaavoitusosasto Hannu Harjunheimo, asuntotoimenjohtaja, Tekninen virasto, Asuntotoimi ja projektit Mirjami Kauppinen, Kiinteistöliitto, Itä-Suomi Anneli Juntto, asumisen tutkimusprofessori, Kuopion Yliopisto Ismo Heikkinen, katupäällikkö, Tekninen virasto, Kunnallistekninen osasto Ohjausryhmän asiat esittelee kehityspäällikkö Mirja Wihuri 4.2 Työryhmät Varsinainen henkilö ja varahenkilö. Kaikissa ryhmissä on lisäksi mukana projektipäällikkönä toimiva asuntotoimen kehityspäällikkö Mirja Wihuri sekä suunnitteluavustaja Riitta Katajamäki. Kiinteistöt ja energia. Tehtäväalueena kiinteistöjen kehittäminen, peruskorjaus, saneeraus ja energiatehokkuus. Esa Koponen, rakennustarkastaja, Rakennusvalvonta Aira Pesonen, rakennusmestari, Asuntotoimi ja projektit Timo Partanen, asiakaspäällikkö (myyntiteknikko Sakari Pehkonen), Kuopion Energia Oy Teija Meklin, Tertu hanke, projektipäällikkö Kuopio Innovation Oy Edustaja nimetään, Niiralan kulma Oy Maankäyttö, kaavoitus ja liikenne. Tehtäväalueena täydennysrakentaminen, kaavamuutokset, ympäristö ja liikenne Juha Romppanen, yleiskaava-arkkitehti (Kaisa-Mari Immonen, tstoarkkitehti), Yleiskaavatoimisto Matti Mustonen, toimistoinsinööri (Jussi Partanen, tstorakennusmestari), Asemakaavatoimisto Jukka Eskelinen, suunnitteluinsinööri (Paula Pakarinen, suunnitteluinsinööri), Kunnallistekniikka Sirpa Nieminen, suunnitteluhortonomi, Puistotoimisto Hissit ja esteettömyys. Tehtävänä hissien rakentamisen edistäminen ja esteettömyyden parantaminen (nykyinen hissityöryhmä) Hannu Harjunheimo, asuntotoimenjohtaja, Asuntotoimi ja projektit Martti Lätti, asemakaava-arkkitehti, Kaavoitusosasto Esa Koponen, rakennustarkastaja, Rakennusvalvonta Ilkka Itkonen, johtava palotarkastaja, Pohjois-Savon Pelastuslaitos 4
Kauko Pursiainen, vammaispalveluyksikön esimies, Sosiaali- ja terveyskeskus Aira Pesonen, rakennusmestari, Asuntotoimi ja projektit Olavi Puhakka, huoltojohtaja, Otis Oy Pekka Rantala, isännöitsijä, Isännöinti Aktiiva Oy, Jari Bolodin, isännöitsijä, Kuopion Talokeskus Oy, Yhteisöllisyys, terveys ja turvallisuus. (Nykyinen Terve Kuopio -työryhmä) Kokoonpano www.tervekuopio.fi 5. Hankeosiot / tehtävät Erillisessä paperissa 6. Projektin tausta Hanketta on taustoitettu ja valmisteltu vuodesta 2005 alkaen. Valmisteluaineisto ja käyty prosessi laitetaan kaikkien käyttöön lähiöhankkeen verkkosivuille. 7. Projektisuunnitelman ajoitus ja päivittäminen Tätä hankesuunnitelmaa päivitetään kuukausittain. Hankesuunnitelman päivityksestä vastaa projektipäällikkö, mutta kaikki verkoston toimijat ovat vastuullisia omalta osaltaan tiedottamaan hankkeen etenemiseen liittyvistä asioista. Hankkeen ohjeellinen/tavoitteellinen ajoitus liitteenä. Koska hanke on verkostohanke ja toimijoihin sekä hankeosioihin yleensä liittyy monenlaisia epävarmuustekijöitä, eivät ajoitukset voi olla kaikilta osin sitovia. - 5