NEMAVET jauhe koirille Koiran suolistomatojen torjunta Etusijalla eläinten hyvinvointi
Sisäloishäätö on osa koiran ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa Koiran suolistossa ja muualla elimistössä majailevat loiset käyttävät suolen sisältöä, verta tai kudosnesteitä ravintonaan ja saattavat aiheuttaa vaurioita elimiin. Vauriot näkyvät pennuilla heikentyneenä kasvuna, huonokuntoisena karvapeitteenä, yskänä, ripulina ja alttiutena erilaisille tulehdussairauksille. Jos sisäloisia on paljon, ne voivat aiheuttaa jopa pennun kuoleman. Myös aikuisen koiran alentunut yleiskunto ja toistuvat ruuansulatuskanavan ongelmat voivat olla sisäloistartunnan seurausta. Koiralla esiintyviä sisäloisia Suolinkaiset (Toxocara canis, Toxascaris leonina) Hakamadot (Uncinaria stenocephala, Ancylostoma caninum) Piiskamato (Trichuris vulpis) Heisimadot (Diphyllobothrium latum, Mesocestoides spp, Taenia spp.) Suolinkainen on koiran merkittävin sisäloinen Sisäloisten merkitys koiran terveydelle vaihtelee - heisimatotartunta on yleensä oireeton, kun taas suolinkais- tai hakamatotartunta voi johtaa vakavaan sairastumiseen. Koiran suolinkainen (Toxocara canis) on maassamme koiran merkittävin sisäloinen. Seuraavaksi yleisin on hakamato (Uncinaria stenocephala). Pentu saa suolinkaistartunnan suoraan emältään tiineysaikana istukan kautta tai ensimmäisten elinviikkojen aikana maidon mukana. Suolinkaiset ovat koiranpennuilla yleisiä. Tiineellä nartulla sen elimistössä lepotilassa olevat suolinkaisen toukat aktivoituvat noin 42. tiineysvuorokauden tienoilla. Toukat vaeltavat istukan kautta pentuihin ja asettuvat maksaan odottamaan pentujen syntymistä. Osa toukista vaeltaa emän maitorauhasiin, joten pentu saa tartunnan myös maidon välityksellä.
Koiran ulosteiden mukana maahan siirtyvistä suolinkaisen munista kehittyy suotuisissa olosuhteissa tartunnallinen toukka noin 6 viikossa. Koira saa tartunnan syömällä tällaisen toukan tai toukkaa kantavan jyrsijän. Aikuisella koiralla toukat leviävät ympäri elimistöä ja jäävät elämään kudoksiin lepotilassa, mutta alle kolmen kuukauden ikäisten pentujen ohutsuolesta toukat porautuvat pennun keuhkoihin. Keuhkoista toukat kulkeutuvat yskösten mukana nielun kautta takaisin suolistoon, jossa niistä kehittyy aikuinen loinen. Voimakkaissa tartunnoissa toukkien vaellus aiheuttaa kudostuhoa, joka aikaansaa yskää ja sierainvuotoa. Suuri määrä aikuisia loisia voi turvottaa pennun mahan ja aiheuttaa ripulia sekä oksentelua. Koiran suolinkaisen elämänkierto Loistorjunnan perusta on hyvä hygienia Säännöllisellä koirien pitopaikkojen, kuten sisä- ja ulkotarhojen puhdistamisella ja pesulla voidaan loisten munien määrää ympäristössä vähentää. Loisten munat ovat kuitenkin hyvin kestäviä ja niitä voi jäädä rakenteiden koloihin puhdistuksesta ja desinfioinnista huolimatta. Kuivumista munat eivät kuitenkaan yleensä siedä. Kerää aina huolellisesti pois kaikki koirien ulosteet. Koiran suolinkainen (Toxocana canis). Kuva: Sven Nikander.
Tehokas ja oikein ajoitettu sisäloislääkitys Ennaltaehkäise pentujen suolinkaistartunta Loislääke tulee valita sen mukaan, mitä loisia halutaan häätää. Loisen elämänkierto on myös tunnettava, jotta lääkitys osataan antaa oikeaan aikaan. Koiran loishäädön tarve voidaan tutkia eläinlääkärille toimitetusta ulostenäytteestä. Jollei koiran matohäätöohjelma perustu ulostenäytetutkimuksiin, on varmempaa lääkitä koira vähintään kahdesti vuodessa kuin jättää kokonaan hoitamatta. Säännöllinen sisäloishäätö on erittäin tärkeää kennelolosuhteissa ja kaupunkialueilla asuville, koirapuistoissa ulkoileville, jalostukseen käytettäville nartuille sekä ulkomailla vieraileville koirille, joiden tulisi saada matolääkitys tiheämmin, jopa 4-6 kertaa vuodessa. Jalostusnartuille sisäloislääkitys tulisi antaa myös astutuksen yhteydessä. Kaikki perheen koirat tulisi lääkitä aina samanaikaisesti. Pentujen säännöllinen sisäloishäätö on suoritettava huolellisesti. Terve ja reipas koiran alku on ilo kasvattajalleen ja omistajalleen. Tiine narttu lääkitään 40.- 42. tiineyspäivän jälkeen NEMAVET - jauheella. Jos nartulla voi olla elimistössään suolinkaisen lepomuotoja, on lääkitystä jatkettava koko lopputiineyden ajan jatkuen aina kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen. Nartulle annetaan NEMAVET -jauhetta tänä aikana päivittäin sen painon mukaan laskettu annos. Näin vähennetään suolinkaisten siirtymistä pentuihin tiineysaikana ja imetyksen alussa. Pennut lääkitään ensimmäisen kerran 2-3 viikon iässä ja sen jälkeen vielä kahdesti eli 5 ja 7 viikon iässä niiden ollessa kasvattajan luona. Pentujen emä lääkitään aina yhtä aikaa pentujen kanssa. Jos loistartunnan vaara on suuri, voidaan pentuja lääkitä kahden viikon välein, kunnes ne ovat täyttäneet kolme kuukautta. Muutoin pennuille annetaan matolääkitys viikkoa ennen 12 ja 16 viikon iässä annettavia perusrokotuksia. Tämän jälkeen pennut lääkitään ulostenäytetutkimuksiin perustuvan yksilöllisen tarpeen mukaan tai vähintään kahdesti vuodessa. Jollei koiran matohäätöohjelma perustu ulostenäytetutkimuksiin, on varmempaa lääkitä koira vähintään kahdesti vuodessa kuin jättää kokonaan hoitamatta.
NEMAVET 50 mg/g jauhe koirille 1 kg:n pakkaus. Koostumus: 1 gramma sisältää fenbendatsolia 50 mg, laktoosimonohydraattia 949 mg ja kolloidista vedetöntä piidioksidia 1 mg. Fenbendatsoli on bentsimidatsolien ryhmään kuuluva laajakirjoinen matolääke. Fenbendatsoli estää fumaraattireduktaasi-entsyymiä, mikä puolestaan estää adenosiinitrifosfaatin (ATP) muodostumista. Näin loisten glukoosin saanti estyy, mato joutuu käyttämään glykogeenivarastonsa loppuun ja lopulta kuolee energian puutteeseen. Käyttöaiheet: Fenbendatsolille herkät maha-suolikanavassa loisivat pyörömadot ja niiden toukat sekä heisimadot: suolinkainen (Toxocara canis, Toxascaris leonina), hakamato (Ancylostoma caninum, Ancylostoma tubaeforme, Uncinaria stenocephala), piiskamato (Trichuris vulpis), heisimadot (Taenia spp. esim. T. pisiformis, T. hydatigena, T. ovis, T. serialis sekä Multiceps multiceps ja Mesocestoides spp.). Haittavaikutukset: Yleensä sekä aikuiset koirat että pennut sietävät valmistetta hyvin. Kuten kaikilla fenbendatsolivalmisteilla, hoidon aikana saattaa esiintyä oksentelua, syömättömyyttä, vatsan alueen kipuja ja gastriittia. Nämä haittavaikutukset ovat kuitenkin harvinaisia. Aikuisilla koirilla (yli 4 kk) valmisteen sisältämä laktoosi saattaa aiheuttaa ripulia. Käyttö tiineyden ja laktaation aikana: Valmisteen vaikutusta sikiöön alkutiineyden aikana ei koiralla ole tutkittu. Annostus ja antotapa: 1 kg:n pakkaus on tarkoitettu koiran lääkintään ja se sisältää 5 gramman annoslusikan. Ohjeannos on 50 mg fenbendatsolia (1 g NEMAVETiä) elopainokiloa kohti kerran päivässä ruokaan sekoitettuna 3-5 päivän ajan loisesta riippuen. Rutiininomaisessa, suolinkaisiin kohdistuvassa loishäädössä riittää 3 päivän hoito. Yksi tasainen annoslusikallinen (5 g) vastaa 5 kg painavan koiran kertaannosta. Hoitosuositus: Kantavat nartut: Suolinkais- ja hakamatotartunnan ennaltaehkäisemiseksi vastasyntyneillä pennuilla voidaan kantavalle nartulle antaa päivittäinen lääkeannos tiineyden 40.-42. päivästä alkaen synnytykseen saakka ja siitä 2 viikkoa eteenpäin. Säännöllisesti pennusta asti lääkityn nartun loishäätöön riittää yksi 3 päivän NEMAVET -kuuri 40.-42. tiineyspäivästä alkaen. Synnytyksen jälkeen narttu lääkitään yhtä aikaa pentujen kanssa 3 ja 5 viikkoa synnytyksestä. Hoidon kesto on 3 päivää molemmilla kerroilla. Pennut: Suolinkaistartunnan ehkäisemiseksi pennut lääkitään kahdesti 3 päivän mittaisella hoidolla 3 ja 5 viikon ikäisinä. Muut koirat: Rutiininomaisesti vähintään kahdesti vuodessa sekä tarvittaessa. Hoitoaika 3-5 vrk. Lääkkeen antaminen pennuille: Esimerkki: 5 pentua, joiden kunkin paino on 1 kg: 1 mittalusikallinen = 5 g jauhetta lisätään pennuille tarkoitetun ruuan joukkoon ja sekoitetaan hyvin. Yliannostus: Aikuiset koirat sietävät fenbendatsolia hyvin. Koiranpennuilla, joille annettiin fenbendatsolia viisinkertainen annos (250 mg/kg) ohjeannokseen nähden 6 päivän ajan, ei todettu haittavaikutuksia. Valmisteen sisältämä laktoosi saattaa yli 1,5 g/kg (vastaa NEMAVET -jauhetta n. 16 g/10 kg) päiväannoksilla aiheuttaa aikuiselle koiralle osmoottisen ripulin. Kestoaika: 2 vuotta. Säilytys: Huoneenlämmössä (+15-25 o C), kuivassa paikassa, hyvin suljetussa astiassa ja valolta suojassa. Myyntiluvan haltija: Univet Ltd., Irlanti. vetcare@vetcare.fi www.vetcare.fi Etusijalla eläinten hyvinvointi 10.2015