tarkistajiksi valittiin K.-A. Fager tarki

PÖYTÄKIRJA Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puoluetoimikunnan kokouksesta, joka pidettiin puoluetoimiston kokoushuoneessa tammikuun 20 päivänä 1964 alkaen kello 10.30. Kokouksessa olivat saapuvilla seuraavat puoluetoimikunnan jäsenet: Rafael Paasio, Olavi Lindblom, Kaarlo Pitsinki, Veikko Helle, Sylvi Siltanen, Onni Oksanen, Väinö Hurno< nen, Paavo Tiilikainen, Viljo Virtanen, Antero Väyrynen, Aatto Väyry nen ja K.-A. Fagerholm. Lisäksi oli vat saapuvilla puoluetoimiston toimihenkilöt Valde Nevalainen, Aarne Paananen, Pauli Burman ja Anssi Kar kinen, Suomen Sosialidemokraatin päätoimittaja Atte Pohjanmaa ja Työ väen Sanomalehtien Tietotoimiston päätoimittaja Eino Kalkkinen. Kokouksen puheenjohtajana toi mi Rafael Paasio ja sihteerinä Anssi Kärkinen. 1 Kokous todettiin sääntöjen määräämässä järjestyk- Kokouksen _L St 1 -L x 1 S IaU. S sessä koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 Eino Kalkkiselle myönnettiin läsnäolo-oikeus Läsnäolo oikeuden öntäminen Pöytäkirjan 3 tarkistajiksi valittiin K.-A. Fager Pöytäkirjan tarki holm ia Veikko Helle. P a a s i o 4 alusti yleiskeskustelun skogilais todeten, että Neuvottelut ten kanssa ten kanssa käytävistä neuvotteluista tämä asia oli jo kerran aikaise «Ш1 in ollut esillä

puoluetoimikunnassa (ptk. 12.11. 1963). Tällöin valtuutettiin neuvotteluja jatkamaan puolueen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, puoluesihteeri ja toveri K.-A. Fagerholm. Keskusteluja on näiden valtuuksien pohjalla käyty useaan otteeseen. Ulkopuoliset ovat myös osoittaneet melko tungettelevaa mielenkiintoa ja monenlaisia tarinoita on esiintynyt. Näissä neuvotteluissa kehkeytynyt sopimusluonnos (liite n:o 1) on nyt jaettu puoluetoimikunnan jäsenille. Tässä kysymyksessä on alustavasti informoitu Sos.-dem. Naisten Keskusliiton liittotimikuntaa ja Sos.-dem. Nuorison Keskusliiton liittotoimikuntaa. Myös Suomen Ammattijärjestön edustajien kanssa on useaan kertaan oltu neuvottelukosketuksessa. Siirtyen sitten selostamaan sopimusluonnosta yksityiskohtaisemmin Paasio totesi, että sopimus tarkoittaa kahden puolueen yhdistymistä. Tämä yhdistyminen on tarkoitus toteuttaa vaiheittain siten, että kolmelle Sos.-dem. Liiton edustajalle varattaisiin tilaisuus olla ilman päätösvaltaa mukana puoluetoimikunnan kokouksissa. Tämä vaihe kestäisi seuraavaan puoluekokoukseen saakka, jolloin palattaisiin normaaleihin oloihin. Näiden edustajien henkilöllisyydestä ei ole keskusteltu. Sos.-dem. liiton perusjärjestöt liittyisivät Sos.-dem. Puolueen jäseniksi normaalia menettelyä noudattaen. Sos.-dem. Liiton piiri- ja kunnallisjärjestöt purkautuisivat. Jos puolueet yhdistyvät, on myös valitsijakunnat pyrittävä yhdistämään. Sopimusluonnoksen kohta 4 tarkoittaakin juuri sitä, että vaalilistat olisi pyrittävä saamaan sellaisiksi, että ne vetäisivät myös Sos.-dem. Liitolle aikaisemmin annettuja ääniä. Näin päästäisiin mahdollisimman hyvään vaalitulokseen. Järjestely toteutettaisiin samaan tapaan kuin eri intressiryhmien normaali mukaanveto listoille. Mitä valtiol- seu- lisi in vaaleihin tulee, niin mehän emme tiedä, koska ne raavan kerran pidetään. On kuitenkin syytä varautua käymään

niihin koska tahansa. Kaikkien järjestelyjen edellytyksenä on Sos.-dem. Puolueen jäsenyys. Kohta 6 tarkoittaa sitä, että me myötävaikutamme Sos.-dem, Liiton ja Päivän Sanomien palveluksessa olevien henkilöiden uudelleensijoittamiseen. Sopimusluonnoksessa on nimenomaan puhuttu " muis- ta heille sopivista toimista», koska taloudelliset syyt estävät puolueen toimitsijakaartin lisäämistä. Päivän Sanomat lakkaa viimeistään sen vuosineljänneksen alusta, joka ensiksi seuraa kolmen kuukauden kuluttua sopimuksen hyväksymisestä. Sen tilaajille toimitetaan lopuksi tilausajaksi joko Suomen Sosialidemokraatti tai puolueen paikallinen piirilehti. Eduskuntaryhmien ja kunnallisen edustuksen yhdistäminen lankeaa luonnostaan, jos sopimus aikaansaadaan. Loppulauseesta on kovasti keskusteltu ja päädytty luonnoksessa nyt olevaan sanontaan. Eheytymisprosessin lähdettyä liikkeelle poliittisesta kentästä toivotaan sen jatkuvan myös muualla. Tässä mielessä kehoitetaan järjestöjä ja toimihenkilöitä tutkimaan mahdollisuuksia yhtenäisyyden aikaansaamiseksi ja ryhtymään tätä tarkoittaviin toimenpiteisiin. Jokaiselle on ilman muuta selvää, että tällä sopimuksella ei ratkaista koko ongelmavyyhtiä. Käytännöllisiä ja paikallisia kysymyksiä jää aina jäljelle. Tärkeätä on kuitenkin selvittää, mitä puolue tässä asiassa mahdollisesti voittaa tai häviää. Jos tarkemmin tutkii sopimusta, havaitsee helposti, että puolue ei oikeastaan ole luopunut mistään. Puolueen linja, säännöt ja päätökset pysyvät. Voittopuolella voidaan todeta, että poliittisesta kentästä poistuu haittatekijä, joka tosin on muutenkin ollut pienenemään päin. Luonnollisen kuoleman odottaminen voisi kuitenkin venyä eikä vaikutus missään tapauksessa olisi sama kuin lakkaamispäätöksellä. Skogilaisten kannalta sitävastoin on kysymys isosta asiasta: puolueen ja sen lehden lopettamisesta.

- 4 - On väitetty, että skogilaiset tuovat uudelleen riidan puolueen sisälle. Tämä on tietysti asia, joka jokaisen on omalta kohdaltaan punnittava. Joku riskihän tämänluontoisessa asiassa on otettava. Omana käsityksenään Paasio kuitenkin esitti, että on erittäin hankalaa, jopa mahdotonta ruveta organisoimaan koko maata käsittävää järjestöä, joka jo on hajoitettu. Mitä muihin sos.-dem. järjestöihin tulee, niin ne päättävät tästä asiasta kukin kohdaltaan. SNK on tiettävästi jo asettanut kysymystä varten toimikunnan, Sos.-dem. Naisten Keskusliitolla on puolueen sisällä autonominen asema, ja naiset päättävät itse omasta suhtautumisestaan. Ammattiyhdistysliikkeen asioissa ei puolueella tietenkään ole päätösvaltaa. Ei kuitenkaan ole työväenliikkeelle onneksi, että ammatillinen liike on jakaantunut kahteen leiriin. Ennemmin tai myöhemmin päästäneen siihen, että hajaannus tälläkin alueella poistuu. Puoluetoimikunnan asiana on nyt päättää jatkotoimenpiteistä asiassa. Viime kädessähän tämäntapaisesta asiasta päättäminen kuuluu puolueneuvostolle. Omana kantanaan Paasio esitti, että kysymys pitäisi saattaa puolueneuvoston käsiteltäväksi. P i t s i n k i huomautti, että asia on vielä sikäli auki, että sopimusluonnosta ei ole allekirjoitettu. Aikaisemmissa ohjeissaan puoluetoimikunta on kehoittanut neuvottelijoita jatkamaan yhteydenpitoa skogilaisiin ja ottamaan yhteyttä myös muihin sos.-dem. järjestöihin. Samoin puoluetoimikunta on halunnut seurata asian edistymistä. Koska aikaisemmin ei ole ollut tilaisuutta periaatteelliseen ja yksityiskohtaiseen keskusteluun, niin Pitsinki pyysi saada kosketella kysymystä koko laajuudessaan. Sopimusluonnoksessa puhutaan kahden puolueen yhtymi-

sestä. Tässä suhteessa asetelma on nyt toinen kuin silloin, kun neuvoteltiin puolueen sisäisen opposition kanssa. Tilanne on myös sikäli nyt erilainen, että SAK:n rinnalla on uusi voimakas ammattijärjestö. Tavoitteemme on sosialidemokraattisten voimien yhdistäminen. Tämän yhdistämisen täytyy tapahtua "reilun pelin" merkeissä. Yhtyvissä järjestöissä on enemmistölle tunnustettava enemmistön asema. Tämän on oi tava meidän taholtamme yhdistymisen ehtona. Skogilaisten tavoitteita ammattiyhdistysliikkeen osalta emme tunne. Emme yleensäkään tiedä, miten skogilaiset sopimuksen tekemisen jälkeen tulevat käyttämään valta-asemiaan ammattiyhdistysja urheiluliikkeessä. Asiaa ratkaistaessa on punnittava vastakkain hyötyä ja riskejä. On myös huolellisesti tarkasteltava vastapuolen neuvotteluasemaa ja näkymiä sillä puolella yleensäkin. Skogilaisten jäsenmäärä on noin 2.000 ja järjestönä heidän edessään on kuolema. Kunnallisvaaleissa heitä ilmeisesti odottaa katastrofi. TUL:n asema on valtion tuen varassa varsin vahva. SAK:n voima on vähentynyt, skogi laiset istuvat siellä tyhjän päällä. Kaiken kaikkiaan on skogilaisten arvo neuvottelukumppanina putoamassa. Puolue taas elää selvää nousukautta. Nimenomaan ihmisten mielissä meidän asemamme tällä hetkellä on vahva. Monet näkevät Sos.-dem. Puolueessa nykyään ainoan itsenäisen poliittisen ryhmän. Myös SAJ:n asema on vahvistumassa. Kommunisteilla on omia vaikeuksia. Maalaisliitto on taantumassa. Sopimuksen eduista on sanottava, että se ilmeisesti merkitsisi noin 50.000 uuden äänen saamista, jos yhteiset vaaliliitot saadaan syntymään. Saattaa olla, että puolueen tekemä sopimus edistäisi yhdistymispyrkimyksiä myös muualla Se antaisi meille sosialidemokraateille myös aiheen vaatia ennenaikaisia vaaleja, joissa korjattaisiin eduskunnan ny-

- 6 - Haittapuolista puhuttaessa on sanottava, että skogilaisilla on huono maine. Saattaa olla, että jotkut puolueen jäsenet lähtevät puolueesta, jos skogilaiset otetaan sinne takaisin. Pahinta on, että muut järjestöalat jäävät täysin auki. Jos niiden keskuudessa syntyy riitaa, niin vedotaan helposti puolueeseen, ja tällöin joudutaan vaikeaan asemaan. Eräs kysymys on, pääsevätkö skogilaiset irti rahoittajistaan, ja toinen, muodostuuko skogilaisten ympärille samanlainen maalaisliittoa myötäilevä siipi meille, kuin nyt jo on olemassa kokoomuksessa ja kansanpuolueessa. Tämän jälkeen Pitsinki siirtyi selostamaan omaa muutosehdotustaan (liite n:o 2) sopimusluonnokseen ja huomautti, että sopimusluonnos ei peitä niin laajaa alaa, kuin olisi ollut suotavaa. Tästä syystä ovat kummatkin esitykset "surrealistisen" ja perustelut "puolinaisen" tuntuisia. Skogilaisten ei tulisi saada puoluetoimikuntaan kolmea vaan ainoastaan kaksi edustajaa. Jos pohjaksi otetaan eduskuntavaalien äänimäärät, niin heille tulisi 21/2 edustajaa. Jos taas otetaan edustuksen perustaksi eduskunnan voimasuhteet tai TPSL:n oma jäsenmäärä, niin heidän ei tulisi saada yhtäkään paikkaa puoluetoimikunnassa. Kolme paikkaa muodostuisi prejudikaatiksi piirijärjestöjä ja kunnallisvaaleja silmälläpitäen, johon ei tulisi mennä. Yhtä edustajaa olisi vaikeaa lähettää, mutta kaksi muodostaa jo ryhmän. Skogilaisethan tulevat puoluetoimikuntaan valtaa käyttämään. Myös henkilöistä tulisi sopia ennen sopimuksen tekoa. Henkilökohtaisena käsityksenään Pitsinki katsoi, että Simosta ei pitäisi ottaa mukaan. Sopimusluonnoksen 3. kohta olisi jätettävä pois, koska piirijärjestöt vastustavat sitä. Luonnoksen 4. kohdasta olisi jätettävä pois sanat "ja valtiollisten", joten

kohta koskisi vain kunnallisvaaleja. Jos tämä kohta ulotettaisiin koskemaan myös valtiollisia vaaleja, niin n laillistetulle ryhmätoiminnalle» jäisi kolmatt a vuotta aikaa. Luonnokseen olisi lisättävä uusi 8. kohta SDP:n ohjelmien, sääntöjen ja päätösten voimassapysyttämisestä. Tämä siksi, ettei annettaisi kuvaa siitä, että on syntynyt kokonaan uusi puolue, joka unohtaisi entiset päätökset Kohta on aikaisemmin ollutkin mukana, mutta myöhemmin pudonnut pois. Sopimusluonnoksen viimeisessä kappaleessa ole va kehoitus olisi osoitettava vain poliittisielle järjestöille. Näin sen vuoksi, että SAJ:n taholla ei haluta kuul la puhuttavankaan neuvotteluista SAK:n kanssa. Olisi myös nimenomaan sanottava, että enemmistölle tunnustetaan enemmistön asema. Kaiken kaikkiaan olisi edut ja haitat vastak kain punniten pyrittävä sellaiseen ratkaisuun, joka olisi myönteinen, mutta ei sisältäisi riskiä käymistilasta puolueen sisällä. Ellei tämä sopimusluonnos menisi läpi, niin olisi joka tapauksessa ehdotettava vastapuolelle sopimusta yhteisistä vaaliliitoista kunnallisvaaleissa. Käytännössä sitten nähtäisiin, miten sopimus saisi ilmaa siipiensä alle. L i n d b l o m kertoi, että neuvottelijoilla oli alkuvaiheissa kaksi vaihtoehtoista mahdollisuutta lähestyä tätä kysymystä, nimittäin ensiksikin mahdollisen vaali liiton rakentaminen kunnallisvaaleja silmälläpitäen ja toi' seksi kokonaisratkaisun mahdollisuuksien selvittäminen. Päädyttiin siihen, että tutkitaan kokonaisratkaisun mahdollisuuksia. Simonen oli alkuvaiheessa kysynyt, miten Lindblom suhtautuu sovintoratkaisun mahdollisuuteen. Lind blom kertoi vastanneensa, että asiaa pitäisi vakavasti miettiä. Mikäli mahdollisuuksia ilmenisi, niin hän suhtautuisi asiaan positiivisesti. Puoluetoimikunnan asiana

- 8 - lauseessa oleva sana "välttämätön" saattaa antaa aihetta tur- on nyt harkita, onko neuvotteluissa saavutettu tulos tyydyttävä ja mitä vaikutuksia sillä on poliittiseen elämään ja työväenliikkeeseen. Puolueen neuvottelijat ovat yhtä mieltä siitä, että puolueneuvoston on käsiteltävä asia. Mitä skogilaisten edustajien lukumäärään puoluetoimikunnan kokouksissa tulee, niin neuvottelijat ovat lähteneet kahdesta paikasta. Virallisesti näillä edustajilla ei olisi päätösvaltaa, mutta heidän mielipiteensä otettaisiin huomioon kuten muidenkin. Skogilaiset puolestaan ovat ilmoittaneet, että he eivät edes keskustele vähemmästä kuin neljästä paikasta. Lindblom kertoi sanoneensa neuvotteluissa, että ilman puoluetoimikunnan eväitä ei yli kahteen paikkaan suostuta. Lukumäärää ei ole vielä lyöty lukkoon. Vielä Lindblom huomautti ottaneensa puhelimitse yhteyttä niihin puoluetoimikunnan jäseniin, jotka olivat tavoitettavissa, ja neuvotelleensa heidän kanssaan paikkalukukysymyksestä. Vaikutelmaksi näistä keskusteluista oli jäänyt, että itse sovintokysymystä ei pitäisi kaataa erimielisyyteen siitä, annetaanko skogilaisille kaksi vaiko kolme paikkaa. Tältä pohjalta Lindblom kertoi esittäneensä kompromissia, kolmea paikkaa, ja katsoi omasta puolestaan, että tämä ratkaisu olisi hyväksyttävissä. Mitä henkilökysymyksiin tulee, niin niistä pitäisi kyllä sopia etukäteen, muuten jää kiistan mahdollisuus jäljelle. Jos pidetään tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ratkaista asia tältä pohjalta, josta nyt keskustellaan, niin nimikysymyksiin ei pitäisi kiinnittää liiaksi huomiota. Huolimatta ristiriidoista, joita, kuten tunnettua, on esiintynyt hänen ja Simosen kesken, korosti Lindblom olevan sa sitä mieltä, että vastapuolen todellinen johtaja on parempi vetää mukaan kuin jättää ulkopudelle kankeamaan yritystä. Itse sopimuksen suhteen Lindblom huomautti, että johto-

hiin johtopäätöksiin. Jos nimittäin jokin asia on välttämätön, ei muita mahdollisuuksia juuri ole. Kohta 3 on arka, koska siinä puututaan itsenäisten puolue-elimien toimintaan. Nykyisessä muodossaan sen ei kuitenkaan pitäisi loukata ketään. Kohdassa 4 skogilaiset alunperin vaativat, että heidän entisten kansanedustajiensa tulisi ilman muuta päästä listoille seuraavissa vaaleissa. Heille ilmoitettiin, että viimeistään sos.-dem. puolueneuvostossa tämä vaatimus lopullisesti hylätään, ja koko asia kaatuu, jos siitä pidetään kiinni. Skogilaiset olivatkin sitten luopuneet tästä kohdastaan. Kohdassa 4 tarkoitetut yhteiset listat olisi koottava siten, että saavutettaisiin paras mahdollinen lopputulos, so. käyttökelpoiset voimat olisi harkinnan mukaan vedettävä listoille. Valtiollisissa vaaleissahan puoluetoimikunnalla on oikeus yhdessä piiritoimikunnan kanssa puolueäänestyksen tuloksesta poiketen asettaa listoille enintään 1/4 ehdokkaista. Tämä puoluetoimikunta pystyy asian näin ollen hoitamaan. Pitsingin mainitsema kohta 8 jätettiin pois kokouksessa, johon hän ei sairautensa vuoksi voinut osallistua, siitä syystä, että tätä kohtaa pidettiin muutenkin selvänä. Jos kohta otetaan mukaan, voidaan sen väittää olevan osoitus siitä, että asia ei olekaan selvä, vaan että epäilyksiä on olemassa. Loppulauseen suhteen on SAJ ilmoittanut, että se ei hyväksy välillistäkään puuttumista ammattiyhdistysliikkeen itsemääräämisoikeuteen. On keskusteltu viimeisessä kappaleessa olevan kehoituksen poisjättämisestäkin, mutta päädytty sopimusluonnoksessa esiintyvään sanontaan. Mitä enemmistön asemaa koskevaan kohtaan tulee, niin nuoriso- ja naisliikkeissä neuvottelut kulkevat omaa rataansa, eikä ole epäilystäkään, etteikö meille tunnusteta enemmistön asemaa. Jos asiasta otetaan kuitenkin nimenomainen maininta sopimukseen, niin sen voidaan ajatella tarkoit tavan myös ammattiyhdistys- ja urheiluliikettä. Nimenomainen

- 10 - maininta merkitsisi myös sitä, että tunnustettaisiin, että on olemassa jokaisessa järjestössä paitsi varsinaista linjaa myös fraktio. Ammattiyhdistysliike ei ole vielä kypsä sovintoa jatteluun, se on neuvottelujen aikana käynyt selvästi ilmi. Puolueella on kuitenkin keskeinen ja itsenäinen asema ja välillisesti puolueen piirissä tapahtuvat ratkaisut vaikuttavat hitaammin tai nopeammin myös ammattiyhdistysliikkeeseen. Ammattiyhdistysliikkeen keskinäiset vastakohtaisuudet eivät saa estää puoluetta näyttämästä tietä. Sekä SAK:n että SAJ:n sisällä on, ei varsin vähäisiä voimia, jotka toivovat ratkaisua, josta kehitys kulkisi taas eteenpäin. Tarkasteltaessa sopimuksen merkitystä ei voida asettaa epäilyksenalaiseksi, kenelle se merkitsee arvovaltavoittoa. On sanottu, että TPSL antautuu ehdoitta. Vaikka tämä ei pidäkään paikkaansa, ei sopimuksen faktillinen merkitys kuitenkaan ole varsin kaukana sanonnasta. Ellei sopimusta synny, niin skogilaisten vaikutus tuntuu vähintään seuraaviin valtiollisiin vaaleihin saakka. Sopimuksen syntymisellä taas saattaa olla positiivinen vaikutus myös muiden puolueiden sisällä. Jos sopimus kohtuullisen ajan kuluessa johtaisi myönteiseen ratkaisuun muidenkin työväenliikkeen haarojen piirissä, niin haittatekijät kaiken kaikkiaan olisivat niin pieniä, että voitto olisi kiistaton. Siirtyen sitten käsittelemään yksityiskohtaisesti tilannetta ammattiyhdistysliikkeessä Lindblom huomautti, että vaikka täsmällisiä lukuja ammatillisten keskusjärjestöjen jäsenmäärän kehityksestä on vaikea saada, niin suuntaus on kuitenkin selvä: SAK:n jäsenmäärä on jatkuvasti suhteellisesti laskenut ja SAJ:n noussut. Tämän hetken tilanne on se, että SAK:n jäsenmäärä lienee alle 200.000 ja sen arvovalta on nollassa. Kommunistien vaikutus on voimakkaasti kasvanut. Tämä on aiheuttanut huolta SAK:n piirissä ole-

-li- ainakin muutaman vuoden ajan. Nyt esilläoleva sopimusluonnos po- ville sosialidemokraatteina itseään pitäville henkilöille. Toisaalta rinnan jäsenmäärän kasvun kanssa on SAJ:n arvovalta lisääntynyt, mutta kehitys ei ole ollut niin nopeata kuin optimistit olivat toivoneet. Ulkopuolisista järjestöistä ovat Kunnanliitto ja VY SAJ:ta lähellä. Liikeliiton litiikka on ollut lähinnä opportunistista. Jos ulkopuolella olevat liitot lasketaan sosialidemokraattisiksi, on meidän enemmistömme ammatillisessa liikkeessä kiistaton. Sosialidemokraattien pitäisi myötävaikuttaa ammattiyhdistysliikkeen sisäisen sodan loppumiseen. Toisaalta ns. R-sopimuksen johdosta syntynyt tilanne vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Kun nousukonjunktuuri ilmeisesti on edessä, on järjetöntä sitoa käsiä 2-vuotisella sopimuksella. Sopimus on myös inflaatiota edistävä. Työtaistelun tielle lähteminen on kuitenkin myös arveluttavaa, koska lopputulos on epävarma ja yleinen mielipide on työtaistelulta vastaan. Jos ammattiyhdistysliike yhtenäistyisi, niin sopimusta voitaisiin mahdollisesti muuttaa sopimuskauden kestäessäkin. Mitä skogilaisten kanssa tehtävään sopimukseen kokonaisuutena tulee, niin on todettava, että siihen liittyy varsin monenlaisia näkökohtia. Niiden puitteissa on asiallisesti pohdittava kysymystä puolelta ja toiselta. Toisista poikkeavan kannan esittäjiä ei pidä asettaa erilaiseen asemaan. Päämääränä on oltava sosialidemokraattisen liikkkeen yhtenäisyys. F a g e r h o l m huomautti Tannerin sanoneen suostuvansa sovintoon, mutta vain kunniallisilla ehdoilla. Nyt voidaan sanoa, että ehdot ovat kunnalliset. Skogilaiset ovat osoittaneet hyvää tahtoa ja valmiutta peräätymiseen. Ilmeistä on, että sillä taholla todella halutaan päästä sovintoon. Ellei sopimusta synny, niin sota ilmeisesti jatkuu vielä

on monen neuvottelun tulos, joten sitä tuskin on syytä oleellisesti muuttaa. Se, tuleeko puoluetoimikuntaan kaksi vai kolme skogilaista, ei ole tärkeätä, koska heillä ei ole päätösvaltaa. On taktillinen kysymys, sovitaanko henkilöistä ennen vaiko vasta sopimuksenteon jälkeen. Taktillisesti viisaampaa saattaisi olla sopia siitä vasta jälkeenpäin. Me tiedämme kokemuksesta, miten vaarallista henkilödiskriminointi on, joten siihen ei pitäisi mennä. Mitä sopimuksen yksityiskohtiin tulee, niin kohta 3 suhteen Fagerholm ilmoitti yhtyvänsä Lindblomin kantaan. On nimittäin piirejä, joissa skogilaisia ei juuri ole. Näin on laita esim. Ruotsalaisessa Työväenliitossa. Jos luonnoksen kohta 4 määrätään koskemaan vain kunnallisia vaaleja, niin koko asia kaatuu tähän vaatimukseen. Pitsingin kohta 8 oli luonnoksessa, mutta jätettiin siitä pois, koska sitä pidettiin itsestään selvänä. Voidaan keskustella siitä, pitäisikö vii meisessä kappaleessa olevan kehoituksen koskea vain poliittisia järjestöjä vai järjestöjä yleensä. Muissa suhteissa sanoi Fagerholm suosittelevansa sopimusluonnoksen hyväksymistä. Antero V ä y r y n e n tiedusteli, onko harkittu, että sopimukseen liitettäisiin lisäpöytäkirja, jota ei päästettäisi julkisuuteen. Tässä lisäpöytäkirjassa sanottaisiin yksityiskohtaisesti ja täsmällisesti, mitä sopimuksen eri kohdat käytännössä merkitsevät. Lisäpöytäkirjalla vältettäisiin sopimuksen tulkinnasta mahdollisesti aiheutuvat myöhemmät kiistat. Eräs seikka, joka esim. olisi aiheellista ottaa lisäpöytäkirjaan, on sopimusluonnoksen 1 kohdan täsmentäminen siten, että se tarkoittaa skogilaisten edustajien mukaantuloa puoluetoimikuntaan ainoastaan seuraavaan puoluekokoukseen asti. Sopimusluonnoksen sanamuo to ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että väitettäisiin

- 13 - sen tarkoittavan pysyvää edustusta. Sopimuksen kohtaan 3 nähden on Oulun piiritoimikunta, joka on alustavasti käsitellyt sopimusluonnosta, huomauttanut, että se pitäisi rajoittaa koskemaan ainoastaan aikaa tästä kunnallisvaaleihin asti. Kohta 4, joka koskee yhteisiä listoja, aiheuttaa myös joukon soveltamisongelmia. Meillähän on jo määrätty puolueäänestyspäivä. Missä järjestyksessä skogilaiset puolueäänestyksen jälkeen sijoitetaan listoille? Selvää ohjetta kaivataan käytännössä. Henkilökysymysten suhteen Antero Väyrynen yhtyi Pitsinkiin siinä, että niistä olisi sovittava etukäteen, ja samoin siinä, että lukumäärän pitäisi olla kaksi. Alkulauseessa oleva sana "välttämättä" olisi korvattava osuvammalla, koska se helposti antaa kuvan siitä, että puolue nyt olisi jonkinlaisessa hätätilassa. Kohta 3:n toteuttaminen aiheuttaa vaikeuksia, koska aikaa on kovin vähän. Antero Väyrynen ilmoittikin asettavansa kyseenalaiseksi koko kohta ottamisen sopimukseen. Aikaisemmissa puheenvuoroissa on sanottu, että Pitsingin mainitsema kohta 8 on jätetty pois, koska sitä on pidetty itsestään selvänä. Jos näin on, niin mitä haittaa on siitä, että kohta otetaan mukaan? Koko riitahan syntyi siitä, ettei noudatettu yhteisiä päätöksiä. Antero Väyrynen yhtyikin kannatta maan Pitsinkiä siinä, että tämä kohta olisi otettava mukaan ja samoin siinä, että viimeisessä kappaleessa puhuttaisiin vain kehoituksen antamisesta poliittisille järjestöille. Vielä Antero Väyrynen korosti sitä, että eriävien käsitysten esittäminen ei merkitse itse sovintopyrkimyksen vastustamista. Yhdistyminen on toteutettava, mutta oikeassa järjestyksessä. Kentällä pelätään, ettei toinen sopimuspuoli menettele reilulla tavalla. Aikaisemmat kokemukset eivät ole olleet juuri rohkaisevia. Voidaan kysyä, mitä on voitettu, jos sovinto syntyy puolueessa, mutta ammattiyhdistys

ja urheiluväki jäävät eri leireihin. Meikäläisten ihmisten kanssa on tärkeää keskustella ammattiyhdistys- ja muillakin linjoilla, jotta asiasta saataisiin täydellinen kuva. Olisi myös hyvä kuulla, mitä skogilaisten ammattiyhdistys- ja urheilusiivillä ajatellaan. Ellei sovintoa synny, mm SAK:Ha on lehti käytettävissään ja TUL:11a 100 miljoonaa vanhaa markkaa vuosittain toiminnan jatkamiseen. "Ehkä olen pessimisti", sanoi Antero Väyrynen lopuksi ja kertoi, että hän on joutunut paljon toimimaan skogilaisten kanssa ja aina pettynyt. "Loppuratkaisun suhteen tässä asiassa olen kuitenkin optimisti". P a a s i o katsoi lisäpöytäkirjan suhteen, että se mitä sovitaan, on myös annettava julkisuuteen. Tulkintakysymyksistä on voitava avoimesti keskustella. Piirija kunnallisjärjestöissä ei skogilaisten mukaantuleminen tapahdu minkään matemaattisen suhteen nojalla, vaan perusteena on heidän edustavuutensa. On olemassa sellaisia piirijärjestöjä, joissa skogilaisilla ei ole olemassa järjestöjä, joiden edustajat voitaisiin kutsua piiritoimikuntaan. Puolueneuvoston päätös on väliaikainen, koska me emme tietenkään pysty sitomaan seuraavan puoluekokouksen käsiä. Aatto V ä y r y n e n piti lähtökohtana sitä, että asiaa hoidetaan eteenpäin jatkuvissa neuvotteluissa, ja huomautti, että puoluetoimikunnassa ei voitane lyödä lukkoon täsmällisiä sanontatapoja. Kohta 3:n suhteen hän Helsingin piirijärjestön puolesta yhtyi Pitsingin kantaan Poliittisella lohkolla pitäisi saada aikaan sellainen voimien kokoaminen, että kunnallisvaalien lopputulos muodostuisi mahdollisimman hyväksi. Tähän on kaksi mahdollisuutta: joko kokonaisratkaisun aikaansaaminen tai sitten vaaliliitoista sopiminen. Osuuskauppavaalei ssa

- 15 - Siellä oli tuotu esille epäilyksiä Päivän Sanomien lopetta- vakiintui ihmisten mielissä käsitys sosialidemokraatei sta yhtenä porukkana. Vaaliliittoajatus sopisi hyvin kunnallisvaalien luonteeseen. Toisaalta vaaliliitto kuitenkin «konsolidoisi" skogilaisten asemaa. Lehdistön asenne tässä asias- sa ei ole ollut hyväksyttävä. Kaikista mahdollisista seikoista on arvosteltu Paasiota. Neuvottelijoille olisi annettava neuvottelurauha. Asia ei ole helppo, mutta tuloksena saattaa aikanaan olla ehkä merkittäväkin apaja. Sovinnon pitäisi säteillä muillekin aloille. Puheenvuoron käyttäjä yhtyi Pitsinkiin siinä, että puoluetoimikuntaan tulisi kaksi skogilaista, kuitenkin niin, että kolmas heikäläinen voisi saada "varajäsenen" aseman. Itse puoluetoimikunnassahan ei ole varajäseniä. Oleellista on, että skogilaisten eduskuntaryhmän erillinen tie saataisiin päättymään. Fagerholmiin puheenvuoron käyttäjä yhtyi siinä, että henkilöihin kohdistuvaa ennakkodiskriminointia pitäisi välttää. Hankalia käsityksiä eri henkilöistä on itsekullakin, mutta diskriminointi on nyt jo taakse jäänyttä vaihetta. Pitsingin paperin 8. kohdalla on ilmeinen deklatorinen merkitys, ja se vaikuttaisi varmasti myönteisesti mielialoihin kansan tutustuessa sopimukseen. Jos ammattiyhdistysliikkeen piiristä kantautuvat tiedot ovat oikeita, niin liikehdintää on tapahtumassa. Koska ammattiyhdistysliike muodostaa kaikkein vaikeimman pulman, niin Pitsingin ehdotus kehoituksen osoittamisesta vain poliittisille järjestöille on parempi kuin alkuperäinen sanonta. On pyrittävä siihen, ettei yhteistä uiko- tai talouspoliittista linjaa sabotoitaisi. - Myös puolueneuvoston jäsenten pitäisi saada tarkka selostus neuvotteluista. T i i l i k a i n e n kertoi, että Kymen piirin piiritoimikunta oli viime perjantaina myös pohtinut sovintoasiaa.

- 16 - misesta ja viitattu kokemuksiin viime kerralla sekä tiedusteltu, onko nyt olemassa parempia takeita asian hoitamisesta. Myös oli epäilty, saadaanko sovintoa aikaan urheilu- ja amm attiyhdistysliikkeen piirissä. Ellei sitä synny, niin poliittistakin sovinnontekoa on vaikea jatkaa. Skogilaisten Kymen piirisihteerin kerrotaan Skogin sovinnonteosta sanoneen, että te erotitte Skogin kerran, meidän täytyy kai nyt tehdä samoin. Kunnallisvaalivalmisteluja tämä kysymys on jo haitannut, kaikki vain odottavat, mitä sovintoasiassa tapahtuu. Kymen piiritoimikunta kannattaa neuvottelujen jatkamista ja sovinnontekovaltuuksien antamista. Pitäisi saada selvitys skogilaisten nais-, urheilu- ja nuorisoliiton sekä SAK:n kannasta samoin kuin Päivän Sanomien lakkauttamisesta. Omana käsityksenään Tiilikainen lausui, että sopimus pitäisi saada aikaan, mutta enemmistölle olisi turvattava enemmistön asema. Helle totesi, että tämä kysymys on nyt toista kertaa esillä puoluetoimikunnassa. Viime kerta oli informaati o luontoinen ja silloin annettiin valtuudet neuvottelujen jatkamiseen. Itse sopimusteksti on nyt ensimmäistä kertaa esillä, joten siihen tuskin vielä voi ottaa lopullista kantaa. On valittaen todettava puheenjohtajan ilmoitus siitä, että mitään lisäpöytäkirjaa ei ole tarkoitus sopimukseen liittää, sillä nykyinen sanonta on melko avara. Ennen allekirjoitusta olisi sanontaa joka tapauksessa tarkistetta va. Kohta l:n suhteen Helle oli sitä mieltä, että olisi selvästi sanottava, ettei skogilaisten edustajilla ole puoluetoimikunnassa äänivaltaa. Kohta 3 on vaikea. Uudenmaan Piirijärjestön osalta on kyllä sanottava, että koko kohta Pitäisi jättää pois. 4. kohdassa on tarpeetonta puhua valtiollisista vaaleista tai ainakin olisi selvennettävä sanontaa siten, että tarkoitetaan valtiollisia vaaleja, jot-

T: - 17 - ka ehkä tulevat ennen normaalin jäsenaseman saavuttamista. Tavalliset ihmiset suhtautuvat varsin epäillen Simosen ia Tiaisen tuloon puoluetoimikuntaan, niin hyvin ovat asianomaiset nimensä mustanneet. P a a s i o korosti, ettei sopimusta ole vielä allekirjoitettu, vaan se on täysin avoin. Puoluetoimikunnan asiana on päättää, miten sopimuksen suhteen menetellään. Omasta puolestaan hän kuitenkin toivoi, että sopimus voitaisiin hyväksyä suurin piirtein luonnoksen mukaisena. O k s a n e n korosti sitä, että asialla on kova kiire. Kunnallisvaalivalmistelut ovat jo varsin pitkällä eikä puolueen johto voi niitä jarruttaa. Paras ratkaisu olisikin ehkä yhteisen vaaliliittolinjan kehittäminen. Tässä yhteydessä Oksanen pyysi selvitystä siitä, tulevatko skogilaiset varoineen ja velkoinen puolueeseen ja tuleeko heidän mukanaan mahdollisesti taloudellista vastuuta. Sovintoasiasta päättäminen on puolueneuvoston asia. Päätös pitäisi vain saada mahdollisimman pian. Vielä Oksanen yhtyi kannattamaan Pitsingin esittämän 8. kohdan ottamista mukaan sopimukseen. S i l t a n e n kiinnitti huomiota siihen, että koko repeämän pohja pitäisi selvittää yhtä aikaa. Meillä ei tietysti ole mitään muodollista oikeutta puuttua muiden sosialidemokraattien johtamien järjestöjen asioihin, mutta olisi kuitenkin selvitettävä, mitä nyt mahdollisesti tehtävä sopimus vaikuttaa näiden järjestöjen toimintaan. Omasta puolestaan Siltanen vetosi puoluetoimikuntaan, että Sos.-dem. Naisten Keskusliiton liitto toimikunnan mieltä kuultaisiin tässä asiassa. Sanottu liittotoimikunta kokoontuu huomenna, hän huomautti, ja sitä pitäisi kuulla erikoisesti siksi, että puolueen päätökset sitovat naisliikettä. Skogilaisten naisliitto on niin itsenäinen, että siihen voi

kuulua muidenkin puolueiden jäseniä. Skogilaisten naisliitolla on lisäksi hallussaan sosiaalisia järjestöjä, jotka paperijäsenten avulla pidetään käsissä. Niiden kautta kulkee varoja myös poliittiseen työhön. Sos.-dem. Naisten Keskusliitolla sitävastoin ei ole paperi jäseniä. Vaikka kurmallisvaalivalmisteluilla onkin kiire, niin puoluetoimikunnan pitäisi kokoontua tämän asian merkeissä vielä uudelleen. Sopimusluonnoksen yksityiskohtiin nähden Siltanen yhtyi niihin, jotka vaativat sanan "välttämättä" uudelleenmuotoilemista. 1. kohdassa olisi skogilaisten edustajien suhteen selvästi sanottava, ettei heillä puoluetoimikunnassa ole äänioikeutta. Turun piirijärjestön puolesta Siltanen yhtyi Pitsinkiin siinä, että kohta 3 olisi syytä poistaa. Kohdassa 4. on huomattava, ettei skogilaisilla enää 1966 vaaleissa pidä olla mitään erikoisoikeuksia. Menneen kokemuksen valossa Pitsingin ehdottama kohta 8 on tarpeen vaatima. Virtanen kertoi, että myös SNK on keskuudessaan pohtinut tätä kysymystä ja pitänyt suotavana sovinnon syntymistä. Asiasta on lähetetty puolueelle kirjelmäkin. Lisäksi on SNK valinnut neuvottelijat asiaa hoitamaan. SNK:n osalta vaikeuttaa tilannetta Lahdessa aikoinaan pidetty kokous, joka sittemin oikeuskäsittelyssä todettiin laittomaksi. Sovintokysymystä pidetään kuitenkin niin tärkeänä, ettei se saa tähän kaatua. Mitä taloudelliseen puoleen tulee, niin sekä SNK että Sos.-dem. Nuorisoliitto ovat varsin velkaisia. Omasta puolestaan Virtanen kiitti neuvottelijoita siitä työs tä, mitä he ovat tehneet. Ulkopuoliset voimat ovat pyrkineet puuttumaan neuvotteluihin ja sysineet neuvottelijoita. Lehdistössä on esiintynyt tarpeetonta kirjoittelua puolueen puheenjohtajaa kohtaan ja toisaalta, kuten Tampereen julkilausuma osoittaa, on intoiltu liikaa toiseenkin suuntaan. Neuvottelijoiden olisi annettava rauhassa edetä. Tärkeintä

- 19 - on, että löydetään yksimielinen kanta sovintokysymykseen, silloin sen myös kenttä hyväksyy. Puolueella ei ole varaa uuteen repeämään tämän kysymyksen merkeissä. Asiassa on tehty kaksi ehdotusta. Niiden pohjalla on muotoiltava yhteinen kanta. Sopimusluonnoksen alussa oleva sana "välttämättä" voitaisiin korvata esim. sanalla "tarpeellista". On selvä, että mieluimmin näkisimme puoluetoimikunnassa kaksi kuin kolme skogilaisten edustajaa, mutta toisaalta ei koko asiaa pidä kaataa tähän kysymykseen, jos muista kohdista sovitaan. Aatto Väyrysen esitys kahdesta jäsenestä ja yhdestä varajäsenen paikasta, joka annettaisiin esim. skogilaisille naisille, on paikallaan. Mitä henkilökysymyksiin tulee, niin ehtoja ja diskriminointia ei pitäisi harjoittaa, vaan asioista pitäisi sopia. On pyrittävä siihen, että sopiminen tästä tapahtuu ennen sopimuksentekoa. Kohdan no 2 suhteen on sanottava, että olisi parempi, jos skogilaiset olisivat liittyneet jäseninä meidän puolueosas töihimme. Silloin olisi ollut olemassa vain yksi porukka. Kun nyt skogilaisten perusjärjestöt liittyvät jäseniksi, tulee kaksi porukkaa. On hyvä, että kohta 3:ssa puhutaan kehoittamisesta eikä velvoittamisesta. Omasta puolestaan Virtanen ilmoitti olevansa valmis hyväksymään tämän kohdan siinä muodosssa kuin se sopimusluonnoksessa on. 4. koh dan suhteen Virtanen yhtyi Pitsinkiin siinä, että sanat "ja valtiollisten" pitäisi jättää pois ja kohta täsmentää. Puolueen säännöthän antavat mahdollisuuden yhden neljäsosan kohdalla poiketa ehdokkaita asetettaessa puolueäänestyksen tuloksesta. Jos valtiolliset vaalit tulevat ennen siiven kanta on syytä ottaa huomioon. Jos ammattiyhdistysm&araaikaa, ni in on tämän puoluetoimikunnan asiana käyttää ко. mahdollisuutta. Pitsingin 8. kohta on tärkeä. Mitä loppulauseeseen tulee, niin meikäläisen ammattiyhdistys-

- 20 - л1_ e о a q я psiintvvää sanontaa, niin on puväki vastustaa luonnoksessa esiinuyv* i huttava vain poliittisista järjestöistä. Meikäläisiin Järjestöihin on pidettävä jatkuvaa yhteyttä, ristivetoa ei saisi syntyä omassa porukassa. Lopuksi Virtanen yhtyi Siltaseen siinä, että naisten mieltä pitäisi kuulla. N e v a l a i n e n huomautti, että skogilaisten puoluetoimikunnalla on myös tänään kokous. Siinä kokouksessa ovat edustettuina myös SAK, TUL, Suomen Pienviljelijäin Liitto jne., joten heidän on paljon helpompi kuin meidän sopia yhteisestä ja kaikkia järjestöjä tyydyttävästä linjasta. Meidän kohdaltamme asia ei ole suinkaan mutkaton. Kokonaisuus muodostuu detaljikysymyksistä, joten mitä pitempään yksityiskohtia voidaan puida, sen parempi. Olosuhteet vaihtelevat kovasti eri kunnissa. Sopimustekstissä pitäisi mahdollisimman paljon suositella, ei sopia. Muuten Nevalainen yhtyi Lindblomiin siinä, että koko kysymystä pitää käsitellä asiallisesti. Intohimoja pitää hillitä, sopimuksissa pitää korostaa sitä, että "parhaamme mukaan pyrimme" jne. Olisi myös päästävä siihen, että piirikokousten julkilausumat eivät olisi ristiriitaisia. Simoseen nähden on otettava huomioon, että hänen nimensä on kentällä erittäin huono. Olisi saatava hiljaisesti sovittua, että hän ei tule mukaan. Taloudellisiin seikkoihin olisi sopimuksessa tai mahdollisessa lisäpöytäkirjassa kiinnitettävä myös runsaasti huomiota. Skogilaisten velkoja ei missään nimessä pitäisi ottaa tänne. Sovinto ei kaikissa järjestöissä ole mikään helppo juttu; kun Martinin kanssa keskustelee urheilusovinnosta, niin saa vastaukseksi, että kyllä TUL: oon TUK:laisia sopii. H u r n o n e n korosti, että kentällä kiirehditään kovasti ja kysytään tuloksia. Hän kertoi vastanneensa Tampereella, että keskusteluja käydään tosimielessä ja valtuudet on annettu jatkoneuvotteluihin. Mitä Päivän Sanomiin tulee,

- 21 - niin kenelläkään tuskin enää on mahdollisuuksia sen enempään tukemiseen. Yleensä kenttäväki on kyllästynyt riitele miseen. Poh j a n m a a oli sitä mieltä, että taloudellinen puoli asiasta on jäänyt liian vähälle huomiolle. Mitä sopimuksia liittyy skogilaisten toiminnan rahoitukseen ja kenen käsissä yleensä on omaisuus? Puolueosastothan liittyvät varoineen ja velkoineen. Asiaa sietää tutkia. Mitä sopimusluonnokseen tulee, niin ensimmäinen lause pitäisi muotoilla uudelleen. P a a n a n e n korosti, että olisi selvästi sanottava sopimuksessa, että mitään velkoja ei sopimuksella siirretä puolueelle. Kohdan 6 suhteen on sanottava T että puolueen saa palvelukseen ei missään tapauksessa pystytä sijoittamaan liväkeä, koska meillä on taloudelliset mahdollisuudet huomioon ottaen jo nytkin liikaa väkeä. K ä r k i n e n huomautti, että sana "yhtyminen" on jun idisesti arveluttava. Suomen yhdistyslainsäädäntö ei tunne yhdistysten yhtymistä (fusiota). Lähin vertauskohta on ilmeisesti osakeyhtiöiden yhtyminen eli fusioituminen. Tällöin yhtiöt tavallisesti yhtyvät varoineen ja velkoineen Jotta TPSL:n velkojat eivät voisi vedota sopimukseen, olisi selvästi sanottava, mitä menettelyä tässä sopimuksessa käytetty sana "yhtyminen" tarkoittaa. Sopimuksessa olisi myös oltava Paanasen mainitsema velkojen siirtämistä koskeva kohta. Antero V ä y r y n e n kysyi, että kun 3. ja 4. kohdassa puhutaan "kehoittamisesta", niin mitä tapahtuu, jos kehoitusta ei noudateta? Sopimuksen 1. kohdassa pitäisi ilmeisesti sanoa, että puolue ja TPSL yhtyvät siten, että TPSL purkautuu. Lisäpöytäkirja, jossa sopimus täsmennetään ja selvennetään, olisi ilmeisesti tarpeen vaatima, annet-

tieläisten Sos.-dem. yhdistyksestä on tullut 8.1. pidetys- tiinpa sitä sitten julkisuuteen tai ei. Sopimusta ei pitäisi sitovasti allekirjoittaa ennen kuin puolueneuvosto on sen käsitellyt. Aatto V ä y r y n e n yhtyi Kärkiseen siinä, että eri pöytäkirjassa on sanottava, että eri pöytäkirjassa on sanottava, että TPSL purkautuu, ellei haluta siirtää velkoja ja sitoumuksia puolueelle. Perusjärjestöjen kohdalla liittyminen tapahtuu siten, että ne muuttavat sääntönsä meidän puolueemme puolueosaston säännöiksi ja novat sitten pääsyä meidän puolueemme kunnallis- ja piirijärjestöihin. N e v a l a i n e n oli sitä mieltä, että poliittinen puoli asiassa on yhtä tärkeä kuin juridinenkin, vaikka viimeksi mainittuakaan ei pidä aliarvioida. Hyvä esimerkki niistä vaikeuksista, joita käytännössä ilmenee, on Työväenyhdistys Oriveden Taiston tapaus. Vuosikaupalla on siitä riidelty, kenen käsissä yhdistys on. Riitelyaikana on yhdistykselle kertynyt 3 miljoonaa vanhaa markkaa lisää velkaa. Kärkinen viittasi Oksasen lausuntoon siitä, että kunnallis vaalivalmi s te luilla on kiire, ja kysyi, millaisia ohjeita annetaan, kun eri kunnista pyydetään kantaa vaaliliitto- ja neuvottelutarjouksiin. Helle kertoi, että pitkin Uudenmaan piiriä ovat skogilaiset tehneet päätöksiä siitä, että kunnallisvaaleihin mennään omilla vaaliliitoilla. Tarkoituksena on ilmeisesti joko provokaatio tai sitten valmistaudutaan painostamaan. Porvoolaiset lähettävät terveisiä ja varoittavat nimeltä mainittujen henkilöiden mukaanottamisesta puoluetoimikuntaan. Tällaisia henkilöitä ovat esim. Simonen, Skog ja Tiainen. Kentän väki pelkää, että nämä henkilöt pääse- и k m % kantaamme ^^ «db» \J b. J I \ у w I 1 1 I у r\ vi ^^ ^ jå Ъ ^ У W^ W Tämä pelko olisi pyrittävä hälventämääiu Hyvinkään Rauta_

- 23 - tä kokouksesta asiallisesti samansisältöiset terveiset kuin Porvoostakin p a a s i o huomautti, että täysin päinvastaisiakin terveisiä on lähetetty esim. Tikkurilan ja Herttoniemen yhdistyksistä. Kalkkinen tiedusteli, miten sovintokysymystä ja neuvotteluja pitäisi käsitellä julkisuudessa. L i n d b l o m totesi, että neuvottelijat olivat saaneet käydyn keskustelun perusteella paljon eväitä, jotka on otettava huomioon jatkoneuvotteluissa. Varsinkaan taloudellisia kysymyksiä ei ilmeisesti pystytä kovin nopeasti selvittämään. Käytännössä kunnallisvaalivalmisteluilla kuitenkin on kova kiire. Voitaisiinko ajatella, että puoluetoimikunta antaisi ohjeet kentälle siitä, että kunnallisvaalivalmistelut on tiiviisti hoidettava loppuun. Ohjeet voitaisiin ehkä muotoilla myös siten, että ne mahdollistaisivat vaaliliittoneuvottelut. Tärkeintä olisi, että omat järjestöt eivät pysäytä vaalityötä. Onhan mahdollista, ettei yhtymissopimusta synnykään. N e v a l a i n e n palautti mieliin, että puoluetoimikunta on antanut ohjeen, joka toistaiseksi kieltää vaaliliittoneuvottelut muiden puolueiden kanssa. Jatkuvasti on kuitenkin eri paikkakunnilla tehty työtä, jotta yksityisiä skogilaisia saataisiin meidän vaaliliittoomme. Ilmeistä on, että tässäkin pyrkimyksessä ainakin osittain tullaan onnistumaan, sillä paikka paikoin on jo sovittu heidän tulostaan "sos.-dem. vaaliliiton" ehdokkaiksi. Listojen muodostamiseksi tehdään jatkuvasti työtä, onhan puolueäänestyspäiväkin jo määrätty. V i r t a n e n huomautti, että ainakin Savonlinnassa pidetään puolueäänestys normaaliin tapaan 2.2.1964. P a a s i o yhtyi Virtaseen siinä, että puolueäänes-

- 24 - tys on pidettävä normaaliin tapaan, ja huomautti, että listojen sisäänjättöön on vielä kovasti.aikaa. Pitsinki ilmoitti, että meikäläiset järjestöt ovat tiedustelleet vaaliliittomahdollisuuksia sekä skogilaisten että pientalonpoikien kanssa. Helle kysyi, miten skogilaiset sijoitetaan listoille puolueäänestyksen jälkeen. Oksanen kertoi saaneensa kentältä vihaisia ilmoituksia siitä, että jos skogilaiset tulevat listoille, niin asianomaiset puolueen jäsenet eivät enää asetu listoille, Koska enempiä puheenvuoroja ei ollut pyydetty, puheenjohtaja julisti yleiskeskustelun päättyneeksi ja totesi, ettei kukaan ollut ehdottanut neuvottelujen katkaisemista, vaan kaikki tehdyt ehdotukset tarkoittivat menettelyä jatkoneuvotteluissa, joita siis oli päätetty käydä. Otettiin käsiteltäväksi yksityiskohtaisten ohjeiden antaminen kohta kohdalta neuvottelijoille. Alkulauseen suhteen Paasio totesi, että puoluetoimikunta oli ollut sitä mieltä, että sana "välttämätöntä" olisi jätettävä pois sopimuksesta. Muilta osin alku-j lause hyväksyttiin. Otettiin käsiteltäväksi sopimusluonnoksen kohta no 1. Mitä skogilaisten määrään tulee, niin Pitsingin ehdotusta siitä, että heidän lukumääränsä olisi kaksi, oli kannate" mutta toisaalta oli oltu myös sitä mieltä, että neuvottele ia ei pitäisi tähän kysymykseen kaataa. Helle oli sitä mieltä, että tämän kohdan sanon' v "osallistuvat" pitäisi täsmentää. 1 a g e r h o 1 m huomautti, että skogilaiset eivät lla P u l ue toimikunnan jäseniä eivätkä siis osallistua päätösten tekoon.

- 25 - poisjättäminen on vaikeaa jo senkin vuoksi, että ennenaikai- N e v a l a i n e n "tarkkailija". kehoitti välttämään sanaa S i l t a n e n korosti, että henkilöistä pitäisi sopia ennen sopimuksen allekirjoittamista. P ä ä t e t t i i n, että skogilaisten määräksi suositellaan kahta tai kahta jäsentä ja varajäsentä. Edelleen päätettiin, että henkilöistä sovitaan ennen sopimuksen hyväksymistä ja että tätä tarkoittava sanonta otetaan kohtaan mukaan. Muilta osin kohta hyväksyttiin luonnoksen mukaisena. Sopimusluonnoksen kohta no 2 hyväksyttiin sellaisenaan Otettiin käsiteltäväksi sopimusluonnoksen kohta no 3. V i r t a n e n esitti, että sanan "kehoitetaan" ti- 9 lalle pantaisiin sana "suositellaan". H e l l e katsoi, että Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtajana hän ei voi kannattaa tämän kohdan ottamista sopimukseen. S i l t a n e n esitti kohtaa täsmennettäväksi siten, että po. järjestelyt on tarkoitettu kestämään vain seuraavaan puoluekokoukseen saakka. Aatto V ä y r y n e n esitti myös tämän kohdan poistamista ja viittasi siihen, että Helsingissä ovat henkilökysymykset vaikeita. P ä ä t e t t i i n antaa neuvottelijoiden tehtäväksi tutkia, voitaisiinko koko kohta poistaa sopimuksesta. Ellei se olisi mahdollista, niin ainakin sana "kehoitetaan", joka esiintyy kohdassa kahteen kertaan, pitäisi korvata sanalla "suositellaan". Otettiin käsiteltäväksi sopimusluonnoksen kohta no 4. P a a s i o huomautti, että sanojen "ja valtiollisten'

- 26-3et vaalit ovat mahdollisuuksien rajoissa. Antero V ä y r y n e n yhtyi Paasioon siinä, että ennenaikaisiin vaaleihin on syytä valmistautua. Em. sanat voitaisiin kuitenkin jättää itse sopimuksesta pois ja varaus ennenaikaisten vaalien suhteen ottaa lisäpöytäkirjaan. S i 1 t a n e n kannatti Antero Väyrystä. Jos vaalit tulevatkin vasta vuonna 1966, niin on kohtuutonta, että skogilaisilla vielä silloin olisi erioikeuksia. Paasio huomautti, että koko järjestelyn tarkoituksena on saada niin paljon valitsijoita sos.-dem. puolueen taakse kuin mahdollista. Poh j anmaa oli sitä mieltä, että maininta valtiollisista vaaleista pitäisi rajoittaa koskemaan mahdollisia ylimääräisiä valtiollisia vaaleja. V. 1966 olisi toimittava normaalisti sääntöjen puitteissa. V i r t a n e n huomautti, että sääntöjen mukaan puoluetoimikunta voi yhdessä piiritoimikunnan kanssa poiketa puolueäänestyksen tuloksesta 1/4 ehdokkaista kohdalta. Tämä puoluetoimikunta pystyy näin ollen toteuttamaan sopimuksen tämän kohdan. N e v a l a i n e n oli sitä mieltä, että olisi sanottava "pyritään listoja laadittaessa huomioimaan". Ei pitäisi puhua sopimisesta. Helle huomautti, että ellei po. kohtaa pystytä käytännössä toteuttamaan, on seurauksena riitaa. Pitsinki i-orosti, että sopimusluonnoksen sanamuoto ei tarkoita ylimääräisiä vaaleja. Skogilaiset joka tapauksessa tarkoittavat sillä normaaleja valtiollisia vaaleja. Lindblom lausui korostavansa sitä, että kysymys siitä, otetaanko maininta mi h ai h valtiollisista vaaleista mukaan, on sopimuksen ydinkohta дп-о^л J ilkonta. Aikaisemmassa vaiheessa skogilaiset vaativat takeita siitä ettd u^» Seidan entiset kansanedustajansa

- 27 - otetaan listoille. Nyt he ovat perääntyneet sopimusluonnoksessa olevalle linjalle. Jos vielä vaaditaan sanaa "valtiolliset" pois, niin neuvottelut kaatuvat siihen. V i r t a n e n ehdotti sanontaa "lähinnä seuraavissa valtiollisissa vaaleissa". Sanonnan "sovitaan" tilalle hän esitti sanontaa "pyritään sopimaan". H e l l e arveli, että koko ehdollepano muodostuisi monimutkaiseksi ongelmaksi. Skogilaisten mukaanottaminen johtaisi pakosta omien hyvien ehdokkaiden poisjättämiseen. F a g e r h o l m totesi, että tämä pykälä on vaikea formuloida. Omasta puolestaan hän kuitenkin piti nykyistä sanontaa "sovitaan meneteltäväksi" suhteellisen vaarattomana Poh j a n m a a oli sitä mieltä, että puoluetoimikun ta sen paremmin kuin puolueneuvostokaan ei voi tehdä päätöstä seuraavien normaalien valtiollisten vaalien osalta, koska puoluekokousta ei voida sitoa. N e v a l a i n e n ehdotti sanaa "pyritään" sanan "so vitaan" tilalle. P a a s i o esitti, että sanan "sovitaan" tilalle asetettaisiin sana "suositellaan". Aatto V ä y r y n e n katsoi myös, että seuraavan puoluekokouksen käsiä on vaikeata sitoa. P i t s i n k i yhtyi Paasioon siinä, että "sovitaan" sanan tilalle tulisi "suositellaan". Muuten hän korosti vielä uudelleen sitä, että skogilaiset katsovat sanonnan tarkoittavan vuotta 1966. Antero V ä y r y n e n katsoi, ettei skogilaisille kaksi vuotta yhtymisen jälkeen enää pitäisi antaa erioikeuksia. P a a s i o korosti, että kysymys on voimien kokoamisesta. Millään sopimuksella ei tietenkään voida muuttaa sään- oja.»

28 N e v a l a i n e n ilmoitti vastustavansa sellaisia kohtia, jotka antaisivat aiheen «laillistetulle ryhmätoiminnalle". F a g e r h o l m myönsi, että puoluekokousta ei voida sitoa. V i r t a n e n huomautti, että myös osuuskauppavaalit on hoidettava, ja ehdotti, että sanat "kunnallisten ja valtiollisten" jätettäisiin molemmat pois. Hän yhtyi Paasioon siinä, että pyrkimyksenä on oltava nimenomaan kaikkien äänestäjien saaminen puolueen äänestäjiksi, ja kannatti sitä, että sanan "sovitaan" tilalle asetettaisiin sana "suositellaan". Päätettiin, että sanan "sovitaan" tilalle neuvottelijat esittävät sanaa "suositellaan". Muuten kohta 4 hyväksyttiin huomioonottaen keskustelussa esitetyt näkökohdat. Sopimusluonnoksen kohta no 5 hyväksyttiin sellaisenaan. Otettiin käsiteltäväksi sopimusluonnoksen kohta no 6. I a a s i o huomautti, että taloudellisista seikoista ja vastuista on neuvoteltava erikseen. Hän kertoi ilmoittaneensa Skogille, että puolueella ei ole taloudellisia mahdollisuuksia ottaa lisää väkeä. N e v a l a i n e n kiinnitti huomiota siihen, että olisi sovittava myös skogilaisten muiden lehtien kuin Päivän Sanomien lopettamisesta. Burman ilmoitti, että ainakin Etelä-Hämee ja Turussa skogilaisilla on paikallisia lehtiä. ssa Fagerhol m ta lisäpöytäkirjassa. P hj anmaa kannatti näiden seikkojen sopimis- vaa+s vaati, etta on sovittava skogilaisten kaiken julkaisuhinnan lakkauttaneesta.

- 29 - P ä ä t e t t i i n, että Päivän Sanomia koskevan kohdan jälkeen otetaan maininta siitä, että myös TPSL:n muu julkaisutoiminta lopetetaan. Otetti in käsiteltäväksi sopimusluonnoksen kohta no 7. N e v a l a i n e n esitti sanontaa "suositellaan yhdistettäväksi" sanan "yhdistetään"tilalle. V i r t a n e n ehdotti, että sanottaisiin: "Sopimuspuolten eduskuntaryhmät yhdistetään. Kunnallinen edustus koko maassa pyritään yhdistämään." P ä ä t e t t i i n, että Virtasen ehdotus hyväksytään. Otettiin käsiteltäväksi Pitsingin ehdottama 8. kohta sopimusluonnokseen. P a a s i o piti kohdan mukaanottamista tarpeettomana. P o h j a n m a a katsoi, että loogillisuussyyt puoltavat ко. kohdan mukaanottamista. P i t s i n k i katsoi, että siirtymävaiheessa joudutaan poikkeamaan normaalista menettelystä. Tämän vuoksi kohta on tarpeen. F a g e r h o l m ei pitänyt tätä kohtaa suuren luokan kysymyksenä, koska sopimus ei voi muuttaa sääntöjä tai ohjelmia. Antero V ä y r y n e n oli sitä mieltä, että kun kerran kaksi puoluetta yhtyy, niin on paikallaan sanoa, että SDP:n säännöillä jatketaan yhtymisen jälkeen. V i r t a n e n ehdotti, että Pitsingin ehdottama lisäys otettaisiin sopimusluonnoksen 5. kohtaan. S i l t a n e n kannatti kohdan ottamista sopimukseen. Hän huomautti lisäksi, että puoluetoimikunta päättää myös naisliikkeen asioista, ja kysyi, onko sitä ajateltu. N e v a l a i n e n muistutti puoluetoimikunnan tekemästä periaatepäätöksestä, jonka mukaan neuvottelijat otta-

- зо - odottaa naisliikkeen kantaa huomisen palaverin jälkeen. Pitsinki palautti mieleen puoluekokouksen päätökset suhtautumisesta ammattiyhdistys- ja urheiluliikkeeseen. N e v a l a i n e n yhtyi Pitsinkiin ja katsoi, että ко. päätöksiä on ehdottomasti noudatettava. Lindblom huomautti, että kun tätä kohtaa oli neuvotteluissa käsitelty, olivat esille tulleet ne päätökset, joilla skogilaiset erotettiin. N e v a l a i n e n katsoi, että uudet päätökset tietysti kumoavat eroamispäätökset. Muuten on viime puoluekokouksen päätöksistä pidettävä kiinni. Paasio huomautti, että on tosiasia, että puolueen jäseniä on eri ammatillisissa järjestöissä. Antero Väyrynen huomautti, että puoluekokous ei ehdottomasti tuominnut SAK: ta. Puolueesta erotetut voidaan tietysti ottaa takaisin. Kentän kannalta Pitsingin lisäys on tärkeä. Helle katsoi, että puoluekokouksen kannanotoista on pidettävä kiinni. V i r t a n e n ehdotti sopimuksen 5. kohtaan sanontaa: "säännöt, ohjelmat ja puoluekokouksen päätökset jäävät muuttumattomina voimaan". F a g e r h o 1 ш viittasi siihen, että SAK:ssa on huomattava määrä puolueen jäseniä. Pitsinki kannatti Virtasen ehdotusta siitä, että tämä kohta otettaisiin 5. kohdan loppuun J N a a tettiin, että neuvottelijat esittävät tämän kohdan ottamista sopimusluonnoksen 5. kohdan loppuun, kuiten kin siten, että sanan "päätökset" eteen lisätään sana "puoluekokous", joten koko sana on "puoluekokouspäätökset".