SUOMEN KIELEN JA KULTTUURITIETEIDEN OPPIAINERYHMÄ OPINTO-OPAS 2009 2010 SISÄLTÖ: Suomen kieli 1 Itämerensuomalaiset kielet 31 Karjalan kieli ja kulttuuri 33 Suomi toisena/vieraana kielenä 37 Kirjallisuus 39 Kulttuuriantropologia 55 Kulttuurintutkimuksen syventävät opinnot 61 Mediakulttuuri ja viestintä 69 Musiikkitiede 77 Naistutkimus 86 Perinteentutkimus 105 Taideaineet 120 Taiteensosiologia 123 Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet 130 Katso myös humanistisen tiedekunnan OPISKELIJAN OPASTA (http://www.joensuu.fi/humtdk)
Suomen kieli SUOMEN KIELI FINNISH http://www.joensuu.fi/suomi/ Suomen kielen opintojen tavoitteena on kouluttaa suomen kielen asiantuntijoita, jotka kykenevät tarkastelemaan kieltä eri näkökulmista ja pystyvät välittämään kieltä koskevaa tietoa. Opinnoilla pyritään siihen, että opiskelija tuntee kielen eri käyttötavat ja kielenhuollon periaatteet ja säännöstöt, osaa laatia erityyppisiä kirjallisia esityksiä, pystyy arvioimaan tekstejä tyylin kannalta sekä kykenee itsenäiseen kielenhuoltotyöhön. Hän tuntee suomen kielen rakenteen ja kehityksen niin perusteellisesti, että osaa tieteellisesti analysoida suomen kieltä ja kykenee toimimaan vaativissakin suomen kielen asiantuntijan ja opettajan tehtävissä. Opiskelijan pitää myös tuntea suomen kielen tutkimus ja sen menetelmät sekä keskeisimmät saavutukset ja tietolähteet niin, että pystyy seuraamaan tieteenalansa kehitystä sekä kykenee harjoittamaan jatko-opintoja suomen kielessä. Hänen tulee myös ymmärtää suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin kehityksen keskinäiset suhteet. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan tutkinto on esitelty alla. Muuhun kuin opettajan ammattiin tähtäävät (esim. tiedotus- tai tutkimusala) voivat valita tutkintonsa aineyhdistelmän vapaasti. Mahdollisia sivuaineita ovat esim. yleinen kielitiede, vieraat kielet, karjalan kieli ja kulttuuri, suomi toisena/vieraana kielenä, mediakulttuuri ja viestintä, kirjallisuus ja perinteentutkimus. Kaikkien suomen kielen pääaineopiskelijoiden kandidaatin tutkintoon sisältyy pää- ja sivuaineopintojen lisäksi kieli- ja viestintäopintoja (15 op) sekä akateemisten opiskelutaitojen opintoja (6 op). Kieli- ja viestintäopinnoista vastaa pääasiassa yliopiston kielikeskus, ja ne koostuvat toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opinnoista (5 op), vieraan kielen opinnoista (5 op) ja äidinkielen opinnoista (5 op). Äidinkielen opinnot jakaantuvat kirjoitusviestinnän (3 op) ja puheviestinnän (2 op) opintojaksoihin. Suomen kielen pääaineopiskelija saa merkinnän äidinkielen kirjoitusviestinnän opintojaksosta (700167 Äidinkielen kirjallinen taito, 3 op), kun hän on suorittanut suomen kielen aineopinnot. Suoritusmerkintä kirjataan opintorekisteriin yhdessä opintokokonaisuusmerkinnän kanssa. Puheviestinnän opintojakso suoritetaan suuntautumisvaihtoehdon mukaan seuraavasti: äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi opiskelevat suorittavat opintojakson suomen kielen ja kulttuuritieteiden oppiaineryhmän järjestämässä opetuksessa (J690312 Puheviestintätaidot 2 op), kun taas muuhun kuin opettajan ammattiin suuntautuvat suorittavat opintojakson kielikeskuksessa. Edellä mainittujen kieli- ja viestintäopintojen lisäksi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi opiskelevien opintoihin kuuluvat seuraavat pakolliset puheviestinnän opintojaksot: J690313 Johdatus puheviestintään (3 op, kandidaatin tutkinto) tai sitä vastaava kurssi ja J690308 Puheviestinnän opettaminen (5 op, maisterin tutkinto). AKATEEMISET OPISKELUTAIDOT J000012 Orientoituminen yliopisto-opiskeluun (2 op) Opintojaksolla tutustutaan opiskeluyhteisöön ja -ympäristöön, erityisesti oman oppiaineen käytäntöihin sekä erilaisiin opiskelun ohjauspalveluihin. Lisäksi perehdytään oman alan tutkinnon tavoitteisiin, rakenteeseen sekä sisältöön. Opintojakso toteutetaan kaikille yhteisinä perehdyttämistilaisuuksina, tiedekuntien ja oppiaineiden järjestämänä opetuksena sekä tuutorointina. Jaksoon sisältyy uusien opiskelijoiden opastustilaisuus Mekrijärven tutkimusasemalla 3.9. 4.9. J000012b Hops (1 op) Jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli hopsin. Hops tehdään opiskelijatuutoreiden ja pääaineen Hops-vastaavien (lehtoreiden) ohjauksella WebOodin EHops-työkalulla. Opastus- ja ohjausaikataulusta tiedotetaan syksyn alussa. Suomen kielen uusien pääaineopiskelijoiden hopsit hyväksyy lehtori Alho. Opintosuunnitelman toteutumisesta ja maisterivaiheen opintojen suunnittelusta keskustellaan pääaineen proseminaariin sisältyvän opintojenohjauskeskustelun yhteydessä (2. tai 3. 1
Suomen kieli opintovuonna). Kirjallisuuden pääaineopiskelijoiden hopsit hyväksyy ja tarkastaa kirjallisuuden lehtori Elina Arminen. Atk-opinnot: a) J175122 Tietoverkot ja Joensuun yliopiston atk-palvelut (1 op) ja b) J175123 Tekstinkäsittely (1 op), jotka järjestää Tietojenkäsittelytieteen laitos, sekä c) KIR001 Tiedonhankinta 1: Perusteet (1 op), jonka järjestää yliopiston kirjasto SUOMEN KIELEN OPINTOJEN RAKENNE Suomen kielen opinnoissa on kolme opintokokonaisuutta: perusopinnot (25 op), aineopinnot (45 op; sivuaineena 35 op) ja syventävät opinnot (80 op; sivuaineena 60 op). Syventävien opintojen opintokokonaisuutta ei voi suorittaa ennen humanististen tieteiden kandidaatin tutkintoa, yksittäisiä kursseja kylläkin. Opintokokonaisuudet koostuvat moduuleista, jotka sisältävät yhden tai useamman yksittäisen kurssin. Suoritusmerkinnät annetaan kursseista, ei moduuleista. Moduulien sisältö tarkistetaan kokonaisuusmerkintää annettaessa. J060001 Suomen kielen perusopinnot 25 op Orientoivat opinnot 6 op J060130 Fennistiikan johdantokurssi 3 op J460501 Kielentutkimuksen perusteet 3 op TAI J060248 Kielentutkimuksen perusteet 3 op (sivuaineopiskelijoille) Suomen kielen rakenne I 8 op J060131 Johdatus suomen kielen rakenteeseen 2 op J060132 Äänne- ja muoto-oppi I 3 op J060133 Lauseoppi I 3 op Merkitys ja vuorovaikutus 3 op J060012 Merkitys ja vuorovaikutus Suomen murteet ja muu puhekieli 3 op J060013 Suomen murteet ja muu puhekieli Tekstit ja kirjoittaminen 5 op J060134 Kirjoitusviestintä 2 op J060135 Kielenhuolto 3 op J060002 Suomen kielen aineopinnot 45 op (sivuaineena 35 op) Suomen kielen rakenne II 6 op J060234 Johdatus Isoon suomen kielioppiin 1 op J060235 Äänne- ja muoto-oppi II 2 op J060236 Lauseoppi II 3 op 2
Suomen kieli Muutos ja vaihtelu 10 op J060237 Puhekielen kehitys 3 op J060238 Nimistötieteen peruskurssi 2 op J060239 Kirjakielen kehitys 2 op J060249 Viron kieli 3 op Tieteellinen työ 14 op (sivuaineena 3 op) J060250 Fennistiikan tutkimusmenetelmät 3 op KIR002 Tiedonhankinta 2: oman alan tiedonlähteet ja tiedonhankintaprosessi (ei sivuaineopisk.) 1 op J060263 Suomen kielen proseminaari (ei sivuaineopisk.) 4 op J060251 Kandidaatintutkielma (ei sivuaineopisk.) 6 op J060252 Kypsyysnäyte (HuK) (ei sivuaineopisk.) 0 op valinnaiset aineopinnot 12 op (sivuaineena 13 op) Aineopintojen lopputentti 3 op J060024 Suomen kielen aineopintojen lopputentti 3 op J060003 Suomen kielen syventävät opinnot 80 op (sivuaineena 60 op) Yleiset syventävät opinnot 10 op J060532 Suomen kielen sanasto 3 op J060533 Suomen kielen kielioppia 3 op J060534 Suomen kielen tutkimussuuntauksia 4 op Oppiaineen tutkimuksen painoalat 10 op Valinnaiset opinnot 12 op Syventävä tieteellinen työ 48 op (sivuaineena 28 op) J060580 Suomen kielen syventävien opintojen seminaari 8 op J060581 Pro gradu -tutkielma 40 op (ei sivuaineopisk.) J060582 Sivuaineen tutkielmaopinnot 20 op J060599 Kypsyysnäyte (FM) 0 op (ei sivuaineopisk.) Opintojaksot ja -kokonaisuudet arvostellaan asteikolla (hylätty, välttävä, tyydyttävä, hyvä, kiitettävä, erinomainen), ellei kurssin tiedoissa toisin mainita. Opintokokonaisuuden laatumäärettä annettaessa lasketaan opintopisteillä painotettujen opintosuoritusten mukainen keskiarvo. Opiskelijan on itse huolehdittava, että opintokokonaisuusmerkinnät tulevat rekisteröidyiksi mahdollisimman pian kaikkien kokonaisuuksiin kuuluvien opintojaksojen tultua suoritetuiksi. Kokonaisuudet eivät siis rekisteröidy automaattisesti, vaan kokonaisuusmerkintää on pyydettävä ao. vastuuhenkilöltä. Verkkosivuilta voi tulostaa tähän tarvittavan opintokokonaisuuslomakkeen ja toimittaa sen vastuuhenkilön hyväksyttäväksi.. Tietoja opintojen ajoituksesta annetaan niin uusille kuin vanhoillekin opiskelijoille lukuvuoden ensimmäisillä viikoilla järjestettävissä opastustilaisuuksissa. Uusille suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoille järjestetään orientoitumistilaisuus Mekrijärven tutkimusasemalla Ilomantsissa ennen opetuksen alkua 3. 4. 3
Suomen kieli syyskuuta 2009 (viikolla 36). Myös uusille (syksyllä 2009 valittaville) sivuaineopiskelijoille järjestetään oma tilaisuus ennen opintojen alkua. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan ilmoitustaululla ja oppiaineen kotisivuilla. ÄIDINKIELEN JA KIRJALLISUUDEN OPETTAJAN TUTKINTORAKENNE Äidinkielen opettajan tutkinnossa pääaineena voi olla suomen kieli tai kirjallisuus, ja tutkinto antaa pätevyyden yläkoulun ja lukion sekä ammatillisten koulujen äidinkielenopettajaksi. Kasvatustieteellisen tiedekunnan järjestämään aineenopettajankoulutukseen haetaan loppusyksystä. Suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoille on varattu vuosittain 20 aloituspaikkaa. Valinnoista vastaa soveltavan kasvatustieteen oppiaineryhmä (http://www.edu.joensuu.fi/sokla/) Äidinkielen opettajiksi suuntautuvien tutkinnon rakenne on seuraava: Pääaine (suomen kieli tai kirjallisuus) perus- ja aineopinnot (HuK-opinnoissa) 70 op syventävät opinnot (maisteriopinnoissa) 80 op 1. sivuaine (toinen edellisistä) perus- ja aineopinnot 60 op (HuK-opinnoissa) 2. sivuaine (aineenopettajan pedagogiset op.) perusopinnot (HuK-opinnoissa) 25 op aineopinnot (maisteriopinnoissa) 35 op Yleisopinnot Akateemiset opiskelutaidot 6 op (HuK-opinnoissa) Pakolliset kieli- ja viestintäopinnot 15 op (HuK-opinnoissa) Puheviestinnän opinnot 3 op (HuK-opinnoissa) + 5 op (maisteriopinnoissa). Huom! Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi valmistuvien on suoritettava kolme puheviestinnän kurssia: J690313 Johdatus puheviestintään (3 op), J690312 Puheviestintätaidot (2 op, sisältyy kieli- ja viestintäopintoihin) ja J690308 Puheviestinnän opettaminen (5 op). 4
Suomen kieli J060001 SUOMEN KIELEN PERUSOPINNOT (25 op) BASIC STUDIES (FINNISH) : Yliassistentti Forsberg. Suomen kielen perusopinnot (25 op) koostuvat viidestä osiosta: Orientoivat opinnot (6 op), Suomen kielen rakenne I (8 op), Merkitys ja vuorovaikutus (3 op), Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) sekä Tekstit ja kirjoittaminen (5 op). Kuhunkin osioon kuuluu yhdestä kolmeen kurssia, joiden tiedot löytyvät kurssien kohdalta. Kaikista kursseista ei ole kirjatenttivaihtoehtoa, vaan ne on suoritettava kontaktiopetuksena. Perusopinnot on periaatteessa suoritettava ennen suomen kielen aineopintoja, mutta tiettyjen kurssien kohdalla tästä on joustettu. Suomen kielen perusopinnot on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Orientoivat opinnot J060130 Fennistiikan johdantokurssi (3 op) Introduction to Fennistics Tutustutaan suomen kielen tutkimuksen alaan ja sen peruskäsitteistöön sekä kielten luokitteluun, uralilaiseen kielikuntaan ja sen kehitysvaiheisiin ja pääpiirteittäin indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Luentokurssi, johon liittyy kertauskuulustelu, tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: HÄKKINEN, Suomen kielen historia 2. Suomen kielen tutkimuksen historia s. 175 229; ANHAVA, Maailman kielet ja kielikunnat s. 9 103, 215 240; URALILAISET KANSAT (toim. Laakso) s. 20 122. Lehtori Remes. Ajoitus 1. opintovuoden 1. periodi Luentokurssi koostuu yliassistentti Forsbergin johdantoluennoista (4 t) ja lehtori Remeksen osuudesta (30 t). Kirjallisuuden tenttijöitä kehotetaan osallistumaan johdantoluennoille. Pääaineopiskelijoille suositellaan koko luentokurssin suorittamista. J460501 Kielentutkimuksen perusteet (3 op) Introduction to Linguistics Antaa opiskelijalle perustiedot kielen rakenteesta ja käytöstä sekä kielentutkimuksen historiasta, menetelmistä ja teorioista. Luennot, verkkoharjoitukset Moodle-ympäristössä ja kirjallisuus; tai kirjatentti. Fred Karlsson: Yleinen kielitiede tai vastaava muunkielinen oppikirja (sovittava vastuuhenkilön kanssa). Lehtori Stefan Werner (yleinen kielitiede ja kieliteknologia). Ajoitus 1. opintovuoden syksy. J060248 Kielentutkimuksen perusteet (sivuaineopiskelijoille) (3 op) Basics in Study of Language Antaa sivuaineopiskelijalle perustiedot suomen kielen rakenteesta ja käytöstä sekä kielentutkimuksen historiasta, menetelmistä ja teorioista. 5
Suomen kieli Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä. HÄKKINEN, Kielitieteen perusteet ja ALHO & KAUPPINEN, Käyttökielioppi s. 1 137. Yliassistentti Forsberg. Yhteydet muihin opintojaksoihin Korvaa suomen kielen opinnoissa suorituksen J460501 Kielentutkimuksen perusteet, jos sivuaineopiskelija on suorittanut sen jonkin muun kieliaineen opintojen osana. Ajoitus 1. vuosi. Kohderyhmä Ne sivuaineopiskelijat, jotka ovat suorittaneet kurssin J460501 Kielentutkimuksen perusteet osana pääaineensa opintoja. Suomen kielen rakenne I J060131 Johdatus suomen kielen rakenteeseen (2 op) Introduction to Finnish Grammar Tutustutaan nykysuomen kieliopin rakenteen perusseikkoihin. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tätä opintojaksoa ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. t Lehtorit Remes ja Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Tämä kurssi on suoritettava ennen opintojaksoja J060132 Äänne- ja muoto-oppi I ja J060133 Lauseoppi I. Ajoitus 1. opintovuoden 1. periodi. Kurssin suorittaminen on suotavaa heti suomen kielen opintojen alkuvaiheessa. J060132 Äänne- ja muoto-oppi I (suomi) (3 op) Phonology and Morphology I Opiskelija tuntee nykysuomen opetuksessa ja kuvauksessa tarvittavan fonologisen ja morfologisen rakenteen. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060131 Johdatus suomen kielen rakenteeseen. Ajoitus 1. opintovuoden syksy. 6
Suomen kieli J060133 Lauseoppi I (suomi) (3 op) Syntax I Opiskelija osaa lauserakenteen analysoinnin keskeiset periaatteet. Kurssilla perehdytään erilaisiin sanojen välisiin suhteisiin, lauseenjäsentehtäviin ja sanaluokkien rakenteellisiin ominaisuuksiin. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Lehtori Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060131 Johdatus suomen kielen rakenteeseen. Ajoitus 1. opintovuoden kevät. Merkitys ja vuorovaikutus J060012 Merkitys ja vuorovaikutus (3 op) Semantics and Pragmatics Tutustua kielellisten merkitysten ja vuorovaikutuksen analysoinnissa käytettyihin peruskäsitteisiin ja lähestymistapoihin. Kirjatentti yleisenä tenttipäivänä KIELI, DISKURSSI JA YHTEISÖ (toim. Sajavaara ja Piirainen-Marsh), s. 133 190 ja 331 358; KIELTÄ KOHTI (toim. Onikki-Rantajääskö ja Siiroinen), s. 22 65, 86 189; KUIRI, Semantiikan peruskurssi: luennot ja harjoitukset s. 1 52; ISO SUOMEN KIELIOPPI (tai verkossa oleva VISK) 1003 1051 ( Lausuma ja vuoro ) sekä 1645 1677 ( Imperatiivi ja muut direktiivit ). Yliassistentti Forsberg. Ajoitus 1. opintovuoden kevät. Suomen murteet ja muu puhekieli J060013 Suomen murteet ja muu puhekieli (3 op) Introduction to Finnish Dialects Opiskelija saa yleiskuvan suomen päämurteiden synnystä ja niiden luonteenomaisista piirteistä sekä ymmärtää murteiden ja yleispuhekielen sekä kirjakielen keskinäiset suhteet ja kielen jatkuvan muuttumisen. Luentoja, harjoituksia ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: KETTUNEN, Suomen murteet III. Murrekartasto. Supistettu painos (1969 tai uudempi); LEHTINEN, Kielen vuosituhannet s. 246 294; MIELIKÄINEN, Nykypuhekielen alueellista taustaa. Virittäjä 86 s. 277 294; MIELIKÄINEN, Murteiden murros. Levikkikarttoja nykypuhekielen piirteistä. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitoksen julkaisuja 36; RAPOLA, Johdatus suomen murteisiin. Tietolipas 4; SAVOLAINEN, Suomen murteet. (Yleisesitys suomen alueellisista murteista; mukana teksti- ja ääninäytteitä.) Internet-osoitteessa:http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/index; 7
Suomen kieli NÄYTTEITÄ URALILAISISTA KIELISTÄ 1. Suomen murteet (toim. Virtaranta & Yli-Paavola). Suomi 119:1. Yliassistentti Forsberg. Ajoitus 1. opintovuoden kevät. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Äänne- ja muoto-oppi I. Tekstit ja kirjoittaminen J060134 Kirjoitusviestintä (suomi) (2 op) Writing Exercises Kurssilla tutustutaan tiettyihin tekstilajeihin erityisesti tekstin tarkoituksen ja lukijan näkökulmasta. Perehdytään kirjoittamisprosessiin ja kirjoittamisen työvälineisiin. Pienryhmissä harjaannutaan kannustavan ja hyödyllisen palautteen antamiseen sekä sen vastaanottamiseen. Tavoitteena on tunnistaa oma kirjoittajanlaatunsa ja kehittyä kirjoittajana. Kurssilla kirjoitetaan ja arvioidaan lyhyitä tekstejä. Harjoituksia sekä itsenäisiä harjoitustöitä. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. Lehtori Alho. Ajoitus 1. opintovuoden syksy. J060135 Kielenhuolto (3 op) Modern Finnish Usage Perehtyä kielenhuollon teoriaan ja käytäntöön, kerrata suomen yleiskielen sääntöjä sekä harjoitella tekstien kieliasun viimeistelyä. Kurssi järjestetään yhdessä suomen kieli ja kääntäminen oppiaineen kanssa. Johdantoluento ja 24 t harjoituksia, kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Kurssilla käytettävä oheiskirjallisuus jaetaan kurssin aikana. Lehtori Alho. Ajoitus 1. opintovuoden kevät. 8
Suomen kieli J060002 SUOMEN KIELEN AINEOPINNOT (35 tai 45 op) INTERMEDIATE STUDIES (FINNISH) : Professori Muikku-Werner. Suomen kielen aineopintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 45 op, sivuaineopiskelijalle 35 op (ei kurssia Tiedonhankinta 2, proseminaaria eikä kandidaatintutkielmaa). Aineopinnot koostuvat viidestä moduulista: Suomen kielen rakenne II (6 op), Muutos ja vaihtelu (10 op), Tieteellinen työ (14 op, sivuaineopiskelijalle 3 op), Aineopintojen lopputentti (3 op) ja Valinnaiset opinnot (12 op, sivuaineopiskelijalle 13 op). Valinnaisiksi opinnoiksi käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit ja esim. yleisen kielitieteen, puheviestinnän, karjalan kielen ja kulttuurin sekä suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen tietyt kurssit. Muiden oppiaineiden kurssien soveltuvuus on aina sovittava etukäteen valinnaisten opintojen vastuuhenkilön kanssa. Suomen kielen aineopinnot kuuluvat pääaineopiskelijalla kandidaattivaiheeseen. Ne on suoritettava ennen siirtymistä maisteriopintoihin. Kaikkien suomen kielen perusopintojen pitää periaatteessa olla suoritettuna ennen aineopintojen aloittamista, mutta tästä on muutamia kurssikohtaisia poikkeuksia (ks. kurssikohtaiset tiedot). Suomen kielen aineopinnot on mahdollista suorittaa yhdenkin lukuvuoden aikana, mutta on suositeltavaa, että pääaineopiskelijat jättävät osion Tieteellinen työ 3. opintovuoteen. Aineopinnot voi aloittaa ensimmäisen vuoden keväällä. Suomen kielen rakenne II J060234 Johdatus Isoon kielioppiin (1 op) Introduction to Iso suomen kielioppi Hahmottaa yleiskuva Ison suomen kieliopin rakenteesta ja teoreettisista lähtökohdista. Luentoja ja kotitehtäviä. Kysy vaihtoehtoisista suoritustavoista vastuuopettajalta. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. Lehtori Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Kurssi on suoritettava ennen opintojaksoja J060235 Äänne- ja muoto-oppi II ja J060236 Lauseoppi II. Ajoitus 2. opintovuosi. J060235 Äänne- ja muoto-oppi II (suomi) (2 op) Phonology and Morphology II Perehtyä suomen kielen sananmuodostukseen. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Korvaava kirjallisuus: Kysy tarkemmin vastuuhenkilöltä. Luentokurssia suositellaan suoritettavaksi. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060234 Johdatus Isoon kielioppiin. Ajoitus 2. opintovuosi. 9
Suomen kieli J060236 Lauseoppi II (suomi) (3 op) Syntax II Perehtyä suomen kielen lauserakenteen tieteelliseen kuvaukseen. Kirjoitettua ja puhuttua kieltä tarkastellaan ongelmalähtöisesti. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Korvaava kirjallisuus: Kysy tarkemmin vastuuhenkilöltä. Luentokurssia suositellaan suoritettavaksi. Lehtori Alho. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060234 Johdatus Isoon kielioppiin. Ajoitus 2. opintovuosi. Muutos ja vaihtelu J060237 Puhekielen kehitys (3 op) Development of Spoken Finnish Perehtyä suomen päämurteiden ja nykypuhekielen äänne- ja muotorakenteen kehitykseen ilmiöittäin sekä diakronisen kielentutkimuksen teoriaan ja menetelmiin. Luentoja, harjoituksia ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: LESKINEN, Suomen murteiden historiaa I-III. Jyväskylä, 1979-81 sekä NUOLIJÄRVI & SORJONEN, Miten kuvata muutosta? Helsinki, 2005. Professori Palander. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli sekä J060013 Suomen murteet ja muu puhekieli. Ajoitus 2. opintovuosi. J060238 Nimistötieteen peruskurssi (2 op) Introduction to Onomastics Oppia perustiedot nimistöntutkimuksesta ja suomalaisesta nimistöstä. Luentoja ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: AINIALA SAARELMA SJÖBLOM, Nimistöntutkimuksen perusteet (SKS 2008). Professori Palander. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060131 Johdatus suomen kielen rakenteeseen, J060132 Äänne- ja muoto-oppi I sekä J060013 Suomen murteet ja muu puhekieli. Ajoitus 1. tai 2. opintovuosi. 10
Suomen kieli J060239 Kirjakielen kehitys (suomi) (2 op) History of Written Finnish Saada yleiskuva kirjasuomen synnystä ja kehityskausista sekä tutustua vanhan kirjasuomen teksteihin. Opiskelijaa opetetaan analysoimaan nykykielestä poikkeavia rakenteita ja muotoja. Luentoja ja kertauskuulustelu tai kirjatentti. Korvaava kirjallisuus: LEHIKOINEN KIURU, Kirjasuomen kehitys; HÄKKINEN, Agricolasta nykykieleen s. 11 73 ja 452 519. Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli. Ajoitus 2. opintovuosi. J060249 Viron kieli (3 op) Estonian Perehtyminen viron kielen pääpiirteisiin sekä kyky lukea vironkielistä tekstiä ja tuntea tärkeimmät viron ja suomen kieliopilliset ja sanastolliset erot. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060132 Äänne- ja muoto-oppi I. Ajoitus 1. vuoden kevät tai 2. opintovuosi. Tämä aineopintoihin kuuluva opintojakso on mahdollista suorittaa jo ensimmäisenä opintovuonna. Tieteellinen työ J060250 Fennistiikan tutkimusmenetelmät (3 op) Methodology of Fennistics Perehtyä suomen kielen tutkimuksessa käytettyihin menetelmiin ja aineistoihin sekä tieteellisen kirjoittamisen luonteeseen ja tyyliin sekä tieteellisiin tekstilajeihin. Kokonaisuus koostuu suomen kielen tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä kirjoittamista käsittelevistä osuuksista. Luennot ja harjoitukset, jotka eriytyvät osittain pääaine- ja sivuaineopiskelijoiden kesken. Korvaava kirjallisuus: Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Hyväksytty/hylätty. Yliassistentti Forsberg. 11
Suomen kieli Yhteydet muihin opintojaksoihin Kurssi on suoritettava ennen opintojaksoa J060263 Suomen kielen proseminaari. Edeltävät opinnot: Suomen kielen perusopinnot ja mielellään myös aineopintoja. Ajoitus 3. opintovuosi. Pääaineopiskelijat jatkavat tältä kurssilta jaksoon J060263 Suomen kielen proseminaari, mieluiten saman lukuvuoden aikana. KIR002 Tiedonhankinta 2: oman alan tiedonlähteet ja tiedonhakuprosessi (1 op) Tavoite Opiskelijalla on kokonaiskuva oman tieteenalansa erityispiirteistä tiedontarjonnan, -hankinnan ja käytön kannalta. Opiskelija osaa soveltaa tiedonhankinnan perustaitoja esim. opinnäytetyöhön liittyvässä, laajaalaisessa aiheenmukaisessa haussa. Sisältö Alan julkaisukäytännöt. Alan tietokannat, niiden sisältö ja kattavuus. Alan kokoelmat omassa kirjastossa. Tiedontarpeiden täsmentäminen. Tiedonhaun tekniikan ja hakustrategioiden syventäminen ja soveltaminen. Hakutuloksen ja hakuprosessin arviointi. Haun kohdentaminen ja parantaminen. Tiedonlähteiden arviointi alan erityispiirteet huomioiden. Työkalut uutuusjulkaisujen seurantaan. Viitteidenhallintaohjelmat. Luennot ja verkkokurssi harjoituksineen. Hyväksytty/hylätty. Edeltävät opinnot Tiedonhankinta 1 ja Akateemisiin opiskelutaitoihin sisältyvät atk-opinnot. Ajoitus 3. vuoden 3. periodi samanaikaisesti proseminaarin kanssa. Opetuksen järjestää Joensuun yliopiston kirjasto. J060263 Suomen kielen proseminaari (4 op) Proseminar (Finnish Language) ja J060251 Kandidaatintutkielma (6 op) B. A. Research Paper Perehtyä kielitieteellisten tutkimusongelmien määrittelyyn ja rajaamiseen, kielentutkimuksen menetelmiin, lähteiden käyttöön sekä tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. Jokainen tekee pienimuotoisen tutkielman (proseminaariesitelmä, noin 20 s.) sovitusta aiheesta, osallistuu muiden töiden arviointiin sekä toimii vuorollaan opponenttina. Proseminaariesitelmä muokataan ja viimeistellään seminaarissa käydyn keskustelun ja siellä saadun palautteen pohjalta kandidaatintutkielmaksi, jonka proseminaarin ohjaaja tarkastaa ja arvioi. Proseminaarisuoritukseen sisältyy opinto-ohjauskeskustelu. Aktiivinen osallistuminen proseminaariin (28 t), itsenäistä työskentelyä, hyväksytty esitelmä. Tämän opintojakson suoritusta ei voi korvata kirjatentillä. Proseminaari hyväksytty/hylätty. Kandidaatintutkielma. Yliassistentti Forsberg. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: perusopinnot, J060250 Fennistiikan tutkimusmenetelmät ja mahdollisimman paljon aineopintoja. Kandidaatintutkielmaan liittyy J060252 Kypsyysnäyte, joka suoritetaan yleisenä tenttipäivänä tutkielman hyväksymisen jälkeen. Kypsyysnäytteen tarkastaa kandidaatintutkielman ohjaaja. Ajoitus 3. opintovuoden kevät. 12
Suomen kieli Sivuaineopiskelijat eivät suorita tätä jaksoa. Mikäli sivuaineopiskelija aikoo jatkaa syventäviin opintoihin, on suositeltavaa suorittaa myös tämä jakso. Se luetaan tällöin osasuoritukseksi syventävien opintojen kohtaan J060582 Sivuaineen tutkielmaopinnot. J060252 Kypsyysnäyte (suomen kieli, HuK) (0 op) Maturity Examination (Finnish Language, B.A.) Tarkoituksena on tuottaa itsenäinen teksti, joka on asiatyylissä pysyvä, sujuva, havainnollinen, johdonmukaisesti rakentunut ja oikeakielisyydeltään korrekti. Suoritetaan yleisenä tenttipäivänä kandidaatintutkielman tarkastamisen jälkeen. Kypsyysnäyte on esseetyyppinen, ehyen kokonaisuuden muodostava kirjoitelma tutkielman aiheesta, ei siis tenttivastaus eikä lyhyt raportti. Suositeltava pituus on noin neljä sivua joka riville kirjoitettuna. Essee otsikoidaan itse. Hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen sisällön ja kieliasun tarkastaa kandidaatintutkielman ohjaaja. Yhteydet muihin opintojaksoihin Suoritetaan J060251 Kandidaatintutkielman hyväksymisen jälkeen. Aineopintojen lopputentti J060024 Suomen kielen aineopintojen lopputentti (3 op) Intermediate Studies Examination Tutustua yhteen keskeiseen suomen kielen tutkimuksen osa-alueeseen tai valikoimaan ajankohtaisia tutkimuskysymyksiä. Lisäksi tavoitteena on kerrata kielenhuollon perusasiat. Lopputentti suoritetaan tenttimällä kirjallisuutta yleisenä tenttipäivänä. UUSI KIELIOPAS s. 9 93 ja yksi seuraavista kolmesta vaihtoehdosta: (a) GENRE TEKSTILAJI (toim. Mäntynen, Shore ja Solin), s. 9 122 ja 184 326. (b) KOHTAUSPAIKKANA KIELI. NÄKÖKULMIA PERSOONAAN, MUUTOKSIIN JA VALINTOIHIN (toim. Nordlund, Onikki-Rantajääskö ja Suutari) s. 37 339; (c) NUORET KIELIKUVASSA. KOULUIKÄISTEN KIELI 2000-LUVULLA (toim. Routarinne ja Uusi-Hallila) s. 9 52, 85 164, 329 370 ja NÄKÖALOJA ÄIDINKIELEEN JA KIRJALLISUUTEEN (toim. Grünthal ja Harjunen) s. 12 66, 88 159, 201 224. Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Aineopintojen moduulit Suomen kielen rakenne II ja Muutos ja vaihtelu. 13
Suomen kieli Valinnaiset opinnot Professori Muikku-Werner. Valinnaisiksi opinnoiksi (12/13 op) käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit sekä esim. jotkin yleisen kielitieteen, puheviestinnän, karjalan kielen ja kulttuurin ja suomen kieli ja kääntäminen -oppiaineen kurssit. Muiden oppiaineiden kurssien soveltuvuus on aina sovittava etukäteen valinnaisten opintojen vastuuopettajan kanssa. Suomen kielen valinnaiset kurssit käyvät suoritukseksi sekä aineopintojen että syventävien opintojen valinnaisiin opintoihin, ellei kurssin kohdalla toisin ilmoiteta. Jos opiskelija ei aio suorittaa suomen kielen syventäviä opintoja, hän voi suorittaa mitä tahansa syventävien opintojen kursseja (paitsi seminaaria) aineopintojen valinnaisiin. Tällaiseksi suoritukseksi suositellaan erityisesti kurssia J060532 Suomen kielen sanasto (kirjatentti). J060224 Pragmatiikkaa (suomen kieli) (2 op) Pragmatics Tutustua kieleen sen käyttämisen näkökulmasta: mitä vuorovaikutuksessa kielen avulla tehdään, ja miten puhetilanne osallistujineen vaikuttaa kielennyksen laatuun? Luentoja ja kertauskuulustelu. Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Merkitys ja vuorovaikutus. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin J060522 Suomi toisena ja vieraana kielenä kanssa. Suositellaan äidinkielen opettajiksi aikoville. J060255 Kieliopin opetuksen praktikum (2 op) Pedagogical Grammar Perehdytään pedagogiseen kielioppiin, jossa Ison suomen kieliopin ratkaisuja sovelletaan käytäntöön. Kurssilla tutustutaan myös äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opetussuunnitelmaan ja nykyisiin oppikirjoihin. Luennot, ryhmätyöt ja verkkotyöskentely. Verkkomateriaali ja ALHO & KAUPPINEN, Käyttökielioppi (SKS 2008). Hyväksytty/hylätty Lehtori Alho. Suositellaan erityisesti äidinkielen opettajiksi aikoville. J060257 Tekstien tulkinnasta (3 op) Text Analysis Oppia analysoimaan tekstejä eri menetelmin. Sekä puhuttuja että kirjoitettuja tekstejä lähestytään sisällön, rakenteen ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. 14
Suomen kieli Professori Muikku-Werner. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J060546 Semantiikan erityispiirteitä -kurssin kanssa. J060522 Suomi toisena/vieraana kielenä (2 op) Finnish as a Second/Foreign Language Tutustuttaa opiskelija omaan äidinkieleensä toisen ja vieraan kielen näkökulmasta. Luentoja ja kertauskuulustelu. Professori Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: Suomen kielen rakenne I -moduuli. Käy suorituksesi myös Suomi toisena ja vieraana kielenä -opintokokonaisuuteen. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin kurssin J060224 Pragmatiikka kanssa. J060258 Lähisukukielet (3 op) Balto-Finnic Languages Perehtyä suomen lähisukukielten ja niiden päämurteiden ryhmitykseen ja keskinäisiin suhteisiin sekä tutustua lähisukukielten äänne- ja muotorakenteen pääpiirteisiin sekä lähisukukielten historiaan. Luentoja ja harjoituksia sekä kertauskuulustelu. Kysy kirjatenttimahdollisuudesta tarkemmin vastuuhenkilöltä. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060135 Äänne- ja muoto-oppi I sekä J060249 Viron kieli. J060405 Suomen ja viron kontrastiivista kielioppia (2 op) Contrastive Grammar of Finnish and Estonian Perehtyä suomen ja viron kieliopin, erityisesti muotorakenteen, suhteisiin sekä kielten kontrastiivisen tutkimuksen vaiheisiin. Luentoja ja kertauskuulustelu. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060135 Äänne- ja muoto-oppi I sekä J060249 Viron kieli. J060406 Viron kielen jatkokurssi (3 op) Estonian II Perehtyä syvällisemmin viron kieleen ja virolaiseen kulttuuriin. Luentoja ja harjoituksia. Suoritusmuotona aktiivinen osallistuminen sekä esitelmä. 15
Suomen kieli Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060249 Viron kieli. J060431 Viron kielen sanasto (2 op) Estonian Lexicon Perehtyä viron kielen sanaston historiaan ja sananmuodostuskeinoihin sekä viron ja suomen leksikaalisiin suhteisiin. Luentoja ja kertauskuulustelu. Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060249 Viron kieli. 700334 Opiskelijatuutorointi (3 op) Tutoring Osallistuminen tuutoreille järjestettävään yhteiseen sekä laitoskohtaiseen koulutukseen. Pienryhmien ohjaamista syyslukukauden aikana sekä ohjaustyön arviointi ja raportointi. Ilvonen A. ja Vallius-Leinonen K.: Tuutoroinnilla tuulta purjeisiin Eväitä Joensuun yliopiston opiskelija- ja opettajatuutoreille; Lähteinen-Kyykkä, M.: Uusien opiskelijoiden pienryhmäohjaajan opas; Joensuun yliopiston yleisopas sekä tiedekuntien opinto-oppaat ja -ohjelmat sekä muu oheismateriaali. Hyväksytty/hylätty. Suoritusmerkinnän opintojaksosta antaa laitoksen tuutorivastaava tai tuutoriopettaja raportoinnin perusteella. Tiedekunnat ja oppiaineet sekä opiskelijapalvelut yhdessä eri ohjaus- ja yhteistyötahojen kanssa. Suomen kielen tuutorivastaava: lehtori Remes. Ajoitus Lukuvuoden opiskelijatuutoritoiminta käynnistyy edellisen lukuvuoden maaliskuussa. Opiskelijatuutorina toimiminen ajoittuu pääsääntöisesti syyslukukaudelle. Kohderyhmä Laitoksen valitsemat opiskelijatuutorit. 16
Suomen kieli J060003 SUOMEN KIELEN SYVENTÄVÄT OPINNOT (80 tai 60 op) ADVANCED STUDIES (FINNISH) : Professori Palander. Suomen kielen syventävien opintojen laajuus on pääaineopiskelijalle 80 op, sivuaineopiskelijoille 60 op. Opinnot koostuvat neljästä moduulista. Moduuliin Yleiset syventävät opinnot (10 op) kuuluvat pakolliset alaosiot J060532 Suomen kielen sanasto (3 op), J060533 Suomen kielen kielioppia (3 op) sekä J060534 Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op). Moduuliin Oppiaineen tutkimuksen painoalat (10 op) voi suorittaa kursseja miltä tahansa painoalalta, jotka ovat 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli, 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen sekä 3. Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit. Moduuliin Valinnaiset opinnot (12 op) voi suorittaa erikseen ilmoitettavia erikoiskursseja, kirjatenttejä tai yleisen kielitieteen kursseja, joiden soveltuvuus tulee varmistaa etukäteen valinnaisten opintojen vastuuopettajalta (professori Palander). Moduuli Syventävä tieteellinen työ (48 tai 28 op) koostuu osioista J060580 Suomen kielen seminaari (8 op) ja J060581 Pro gradu -tutkielma (40 op) tai J060582 Sivuaineen tutkielmaopinnot (20 op). Pääaineopiskelijalle kuuluu myös J060599 Kypsyysnäyte (0 op). Syventävien opintojen suoritukset ovat pääasiassa kirjatenttejä, jotka suoritetaan yleisinä tenttipäivinä. Kirjallisuusluettelo löytyy suomen kielen ilmoitustaululta (työhuonekäytävältä) sekä verkkosivuilta http://www.joensuu.fi/suomi/oppiaineet/suomen_kieli/tenttikirja.html. Listoissa on useita vaihtoehtoisia kirjoja ja kirjapaketteja, joista opiskelija voi valita itseään kiinnostavat. Tämän jälkeen ennen tenttiin ilmoittautumista hänen tulee sopia kirjapaketin yksityiskohdista asianomaisen tentaattorin kanssa. Syventäviin opintoihin kuuluvaa kontaktiopetusta järjestetään joka lukuvuonna, mutta kurssit vaihtelevat vuosittain; ainoastaan Suomen kielen syventävien opintojen seminaari pidetään säännöllisesti joka vuosi. Suomen kielen syventävät opinnot kuuluvat maisterivaiheen opintoihin. Yksittäisiä syventävien opintojen kursseja voi suorittaa kandidaatintutkintovaiheessa, ei kuitenkaan Syventävien opintojen seminaaria. Yleiset syventävät opinnot J060532 Suomen kielen sanasto (3 op) Finnish Lexicon Antaa kokonaiskuva siitä, miten suomen kielen sanasto kuvastaa suomalaista kulttuuria ja kontakteja muita kieliä puhuviin kansoihin, sekä johdattaa sanastontutkimuksen teoriaan ja menetelmiin. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit (kysy vastuuhenkilöltä) tai kirjatentti (ks. kirjallisuus tenttikirjalistasta). Lehtori Remes. Suositellaan aineopintojen valinnaiseksi opinnoksi niille, jotka eivät jatka suomen kielen syventäviin opintoihin. J060533 Suomen kielen kielioppia (3 op) Advanced Finnish Grammar Perehtyä perusteellisesti kielen rakenteen tutkimukseen. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit tai kirjatentti (ks. kirjatenttilista). Professori Muikku-Werner. J060536 Johdatusta kieliopillistumistutkimukseen (3 op) Introduction to the Study of Grammaticalization Kurssilla perehdytään kieliopillisten rakenteiden kehitykseen liittyviin yleisiin ilmiöihin ja periaatteisiin sekä kieliopillistumistutkimuksen historiaan ja menetelmiin. Kieliopillistumisprosesseja tarkastellaan erityisesti merkitystenmuutosten näkökulmasta ja siten, että pääpaino on suomen kielestä tehdyn tutkimuksen esittelyssä. 17
Suomen kieli Luentoja 16 t, oheiskirjallisuutta, kotitehtäviä; lopputyö tai kertauskuulustelu. Yliassistentti Forsberg. Yhteydet muihin opintojaksoihin Käy suoritukseksi suomen kielen syventävien opintojen moduuliin J060533 Suomen kielen kielioppia sekä valinnaisiin opintoihin. J060534 Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op) Theories of Fennistics Perehtyä syvällisesti suomen kielen tutkimusaloihin. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit tai kirjatentti (ks. kirjatenttilista). Professori Muikku-Werner. Oppiaineen tutkimuksen painoalat Perehdytään tarkemmin niihin suomen kielen erityisaloihin, joita Joensuun yliopiston suomen kielen oppiaineessa tutkitaan. Kokonaisuus muodostuu yhden tai useamman painoalan suorituksista. Katso tarkemmat suoritusmuodot kunkin opintojakson kohdalta. Jokaiseen osioon on tarjolla kirjatenttivaihtoehtoja (ks. kirjatenttilista työhuonekäytävän ilmoitustaululta tai oppiaineen kotisivuilta). Yksittäisen suorituksen minimilaajuus on 3 op, jollei toisin ilmoiteta. Painoala 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli : professori Palander J060552 Alueellisen variaation tutkimusmenetelmistä (3 op) Methods for the Study of Regional Variation Perehtyä puhekielen maantieteellisen vaihtelun tutkimus- ja kuvaustapoihin sekä alan tärkeimpiin suuntauksiin. Luentoja, pienimuotoinen tutkimus sekä kertauskuulustelu. Professori Palander. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J060553 Sosiolingvistiikka -kurssin kanssa. J060553 Sosiolingvistiikka (3 op) Sociolinquistics Tutustua sosiolingvistisen tutkimuksen historiaan ja menetelmiin sekä niiden sovelluksiin. Luentoja, pienimuotoinen tutkimus ja kertauskuulustelu. Korvaava kirjallisuus: J. K. CHAMBERS (1995), Sociolinguistic Theory: Linguistic variation and its social significance (n. 250 s). Professori Palander. 18
Suomen kieli Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J060552 Alueellisen variaation tutkimusmenetelmistä -kurssin kanssa. Painoala 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen : professori Muikku-Werner J060546 Semantiikan erityiskysymyksiä (3 op) Advanced Semantics Syventyä eräisiin semiotiikan ja semantiikan erityiskysymyksiin kuten ymmärtämiseen ja merkeillä tapahtuvaan viestintään. Kurssilla perehdytään myös lause- ja sanasemantiikkaan. Luennot, harjoitukset ja harjoitustyö. Professori Muikku-Werner. Ajoitus Kurssi järjestetään vuorovuosin J060257 Tekstien tulkinnasta -kurssin kanssa. J060575 Lapsen kielenomaksuminen (3 op) Language Acquisition Kurssilla annetaan yleiskatsaus suomenkielisen lapsen kielenomaksumisesta, erityisesti kielen rakenteen omaksumisesta (äänteellisestä ja morfosyntaktisesta kehityksestä). Luentoja, harjoituksia ja esseemuotoinen lopputehtävä. Riionheimo. Painoala 3. Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit : lehtori Remes J060445 Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit (3 op) Baltic-Finnic Lexicon and Contacts Perehtyä itämerensuomalaisten kielten sanaston koostumukseen ja kielikontakteihin. Erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit tai kirjatentit (ks. kirjatenttilista). Lehtori Remes. Yhteydet muihin opintojaksoihin Käy suoritukseksi Itämerensuomalaisten kielten opintokokonaisuuteen sekä suomen kielen syventävien opintojen Oppiaineen painoalaan 3. 19
Suomen kieli Syventävä tieteellinen työ J060580 Suomen kielen syventävien opintojen seminaari (8 op) Seminar (Finnish Language) Harjaantua ongelmanasetteluun ja erilaisten tutkimusmenetelmien käyttöön sekä kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä. Seminaarissa aloitetaan pro gradu -tutkielman kirjoittaminen. Hyväksyttävään suoritukseen vaaditaan aktiivinen osallistuminen seminaariin sekä tutkimussuunnitelman laadinta ja seminaariesitelmä. Professorit Palander ja Muikku-Werner. Ajoitus Seminaari kuuluu maisterivaiheen opintoihin. Opetus alkaa 4. periodissa Seminaari kuuluu maisterivaiheen opintoihin. Opetus alkaa 4. periodissa ja jatkuu seuraavan lukuvuoden syyslukukauden ajan (1. ja 2. periodi). Seminaariin aikovan toivotaan ottavan yhteyttä jompaankumpaan professoriin ja tulevan keskustelemaan mahdollisesta tutkimusaiheestaan hyvissä ajoin ennen opetuksen alkua J060581 Pro gradu -tutkielma (40 op) M.A. Thesis (Finnish Language) Perehtyä tieteelliseen ajatteluun, hallita tarvittavat tutkimusmenetelmät, tuntea tutkielman aihepiiri sekä kyetä jatkamaan itsenäisesti seminaarissa aloitettua tutkielman kirjoittamista. Ohjattu yksilötyö, hyväksytyn tutkielman laajuus noin 80 s. I L Professorit Palander ja Muikku-Werner. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060580 Suomen kielen syventävien opintojen seminaari. Ajoitus Kaksivuotisessa maisteritutkinnossa pro gradu -tutkielman kirjoittaminen on ajoitettu toiselle lukuvuodelle. Tutkielmaan liittyy J060599 Kypsyysnäyte. J060582 Sivuaineen tutkielmaopinnot (suomen kieli) (20 op) Advanced Scientific Research in a Minor Subject (Finnish language) Perehtyä tieteelliseen ajatteluun, hallita tarvittavat tutkimusmenetelmät, tuntea tutkielman aihepiiri sekä kyetä jatkamaan itsenäisesti seminaarissa aloitettua tutkielman kirjoittamista. Opintojakso koostuu kahdesta osasta: suomen kielen proseminaarissa tehtävästä (kandidaatin)tutkielmasta (J060251, 10 op) sekä laajennetusta syventävien opintojen seminaariesitelmästä, joka ohjeistetaan yksilöllisesti. Mikäli opiskelija ei ole käynyt proseminaaria ja tehnyt siinä yhteydessä (kandidaatin)tutkielmaa, hän tekee syventävien opintojen seminaariesitelmän pohjalta laajemman sivuaineen tutkielman (laajuus n. 40 s.). Hyväksytty/kiittäen hyväksytty Professori Muikku-Werner ja professori Palander. Yhteydet muihin opintojaksoihin Edeltävät opinnot: J060580 Suomen kielen syventävien opintojen seminaari 20
Suomen kieli J060599 Kypsyysnäyte (suomen kieli, FM) (0 op) Maturity Examination (Finnish language, M.A.) Osoittaa pro gradu -tutkielman aihepiirin hallintaa. Mikäli kypsyysnäyte on annettu jo kandidaatintutkielman yhteydessä, maisterintutkinnon kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu -tutkielmasta kirjoitettu tiivistelmä. Hyväksytty/hylätty Valinnaiset opinnot (12 op) : Professori Palander. Suorituksiksi käyvät erikseen ilmoitettavat erikoiskurssit, (lisä)suoritukset muista syventävien opintojen osioista, kansainvälinen vaihto, yleisen kielitieteen kurssit, vierailuluennot sekä kirjatenttipaketit eri aloilta (ks. kirjatenttilista oppiaineen kotisivuilta). Katso kursseja myös aineopintojen valinnaisista opinnoista. Neuvottele suoritusten soveltuvuudesta aina etukäteen moduulin vastuuopettajan kanssa. JJ060305 Ohjattu harjoittelu (suomen kieli) (6 8 op) Practical Work Tutustua suomen kielen asiantuntijan tehtäviin työelämässä. Harjoitteluksi hyväksytään suomen kieleen liittyvää valvottua työtä, muuta kuin opetustyötä. Opiskelija, joka on työskennellyt opiskeluaikanaan tai aiemmin kaksi kuukautta tai pidemmän ajan yhtäjaksoisesti ja täyspäiväisesti suomen kieleen liittyvissä työtehtävissä, voi tällä kokemuksellaan korvata ohjatun harjoittelun. Tällöin opiskelijan on esitettävä työtodistus, josta käy ilmi työnantaja, työsuhteen kesto ja työn sisältö, sekä oma raportti työtehtävistä. Hyväksytty/hylätty Amanuenssi Kohderyhmä Erityisesti ne suomen kielen opiskelijat, jotka eivät tähtää opettajan ammattiin. Oppiaineelle pyritään saamaan yliopiston harjoittelutukikuukausia, joiden hausta ilmoitetaan opiskelijoille loppuvuodesta. Tukikuukausia ei voi saada opettajaksi opiskeleva. J000003 Työnhakuvalmennus (3 op) Studies in Applying for Jobs Opintojakso toteutetaan luentoina, pienryhmätyöskentelynä sekä työnantajatapaamisina, yhteensä 20 t. Opintojaksoon kuuluu myös itsenäistä työskentelyä, johon sisältyy oppimateriaaliin ja kirjallisuuteen tutustuminen sekä oppimistehtävien tekeminen. VALLIUS-LEINONEN, K. & TUOMINEN, V. (toim. 2004), Opiskelijan työnhakuopas. Joensuun yliopisto. PUHAKKA, A. & TUOMINEN, V. (2005), Joensuun yliopistosta vv. 2001 2003 valmistuneiden työllistyminen. Joensuun yliopisto. Hallintoviraston raportteja ja selvityksiä n:o 36, sekä mahdollinen muu jaksolla ilmoitettava materiaali. Hyväksytty /täydennettävä /hylätty. Ura- ja rekrytointipalvelut Ajoitus Opintojakso järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa, syys- ja kevätlukukaudella. Kohderyhmä Opiskelijat, joille työelämään siirtyminen ja työnhaku on ajankohtaista. 21
Suomen kieli SUOMEN KIELEN SYVENTÄVIEN OPINTOJEN TENTTIKIRJALLISUUS Valitse luettelosta itseäsi kiinnostavat teokset ja sovi tarkka kirjallisuuskokonaisuutesi asianomaisen tentaattorin kanssa ennen kuin ilmoittaudut tenttiin. Väitöskirjoista ym. monografioista on yleensä julkaistu arvostelu Virittäjässä tai Sananjalassa. Arvostelun lukeminen auttaa hahmottamaan kirjan keskeisen sisällön. Kokonaisista teoksista luettelossa on annettu sivumäärät, joihin sisältyvät hakemistot ja lähdeluettelot sekä mahdolliset liitteet. Yksi opintopiste vastaa noin 130:a sivua suomenkielistä ja noin 80:aa sivua vieraskielistä kirjallisuutta. Huomaa! Voit tenttiä myös sellaisia kirjoja, joita tässä luettelossa ei mainita. Kysy tentaattoreilta muista mahdollisuuksista. YLEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT (10 op) J060532 Suomen kielen sanasto (3 op) J060533 Suomen kielen kielioppia (3 op) J060534 Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op) a) Suomen kielen tutkimushistoriaa b) Kognitiivista ja konstruktiokielioppia c) Keskustelunanalyysi d) Diskurssintutkimus e) Kieliopillistuminen f) Naisnäkökulma kieleen g) Kenttämorfologia h) Sukupuu ja kielikontaktit LAITOKSEN TUTKIMUKSEN PAINOALAT (10 op) Painoala 1. Suomen aluemurteet ja muu puhekieli J060554 Puhekielen morfologia ja syntaksi J060555 Variaationtutkimus ja sosiolingvistiikka J060556 Kansanlingvistiikka Painoala 2. Kielen käyttö ja kielen omaksuminen J060573 Kielen käyttö J060575 Lapsen kielenomaksuminen J060575b Kielenomaksuminen (ei-syntyperäisen näkökulma: S2-tutkimus) Painoala 3. Itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit J060445 Itämerensuomalaisten kielten sanasto ja kielikontaktit VALINNAISET OPINNOT (12 op) J060527 Valinnaiset opinnot J060578 Kielihistoriaa J060572 Suomen kirjakielen kehitys J060574 Nimistöntutkimus J060546 Semantiikka 22
Suomen kieli YLEISET SYVENTÄVÄT OPINNOT (10 op) J060532 Suomen kielen sanasto (3 op) Tentaattori: Remes : Häkkinen, Kaisa 1997: Mistä sanat tulevat. Suomalaista etymologiaa. Tietolipas 117. (326 s) Lisäksi seuraavista vaihtoehdoista noin 100 s: Hakulinen, Auli ym. 2004: Iso suomen kielioppi tai Ison suomen kieliopin verkkoversio VISK 145 146 ja sen lisäksi joko 303 370 (Verbijohdokset) tai 371 437 (Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit sekä Yhdyssanat). Hakulinen, Lauri 1997 (tai 1979): Suomen kielen rakenne ja kehitys s. 383 485. Hakulinen, Lauri 1999: Sanat on kaikki sarvipäitä. Lauri Hakulisen kirjoituksia ja puheita vuosilta 1926 1974 s. 173 289. Jarva, Vesa 2003: Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen murteiden sanastossa s. 35 158. Jääskeläinen, Petri 2004: Instrumentaalisuus ja nykysuomen verbinjohto. Semanttinen tutkimus s. 51 102 ja 234 295 tai 296 351. Koivisto, Vesa 1991: Suomen verbikantaisten UtU-verbijohdosten semantiikkaa. Suomi 161. (120 s) Räisänen, Alpo 1988: Suomen kielen u-johtimiset verbit. Suomi 141. SKS. (110 s). J060533 Suomen kielen kielioppia (3 op) Tentaattori: Muikku-Werner : Hakulinen, Auli ym. 2004: Iso suomen kielioppi (tai VISK eli Ison suomen kieliopin verkkoversio 1079 1220, 1267 1365, 1615 1644, 1707 1738 (= 273 s) Lisäksi noin 100 sivua seuraavista vaihtoehdoista: MUITA KIELIOPPEJA Penttilä, Aarni 1957: Suomen kielioppi (+ teoksen arvosteluja). [3. muuttamaton p., 2002] Tarvainen, Kalevi 1977: Dependenssikielioppi. (108 s) + Suomen kielen lauseenjäsennys dependenssikieliopin mukaan. Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen laitoksen tutkimusraportteja 10. 1977. (51 s) (+ Arv. Fred Karlsson Virittäjä 1979 s. 64 72) Toivainen, Jorma 1977: Lausekielioppi. + Funktiokielioppia kohti. Virittäjä 1979 s. 128 133. SYNTAKSI Alho, Irja 1997: Joustavaa lauseoppia. Virittäjä s. 513 529. Hakulinen, Auli Karlsson, Fred 1979: Nykysuomen lauseoppia. S. 61 258 ja 297 399. Itkonen, Terho 1976: Syntaktisten vaikutusyhteyksien luonteesta. Virittäjä s. 52 81. Laitinen, Lea 1995: Nollapersoona. Virittäjä s. 337 358. Kelomäki, Tapani 1997: Ekvatiivilause. (160 s) Leino, Pentti 1991: Lauseet ja tilanteet. Suomen objektin ongelmia. (217 s) Löflund, Juhani 1998: Suomen kirjoitetun yleiskielen passiivi. (200 s) Salminen, Taru 2000: Morfologiasta moniäänisyyteen. Suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys. (220 s) Savijärvi, Ilkka 1984: Fakultatiivisten kieltoainesten ja kieltoverbin ellipsin suhteesta itämerensuomalaisissa kielissä. Virittäjä s. 145 161. Siro, Paavo 1996: Lauseopin periaatteita. Kaksitoista artikkelia. Toimittanut Pentti Leino. (259 s) Hakulinen, Auli 1975: Sanajärjestyksen eri tehtävistä. Virittäjä s. 85 93. Hakulinen, Auli 2001: Suomen sanajärjestyksen kieliopillisista ja temaattisista tehtävistä. Lukemisto. Kirjoituksia kolmelta vuosikymmeneltä s. 91 156. Palander, Marjatta 1991: Puhe- ja kirjakielen sanajärjestyseroja. Virittäjä s. 235 254. Raevaara, Liisa 1996: Missä järjestyksessä ja miksi? Virittäjä s. 61 68. 23
Suomen kieli J060534 Suomen kielen tutkimussuuntauksia (4 op) Tentittävä yksi tai useampi kirjatenttipaketti. Yksi paketti kootaan aina yhden otsikon alla esitetyistä vaihtoehdoista. Voit ehdottaa myös tutkimussuuntausta, jota ei ole luettelossa mainittu. J060534a SUOMEN KIELEN TUTKIMUSHISTORIAA Tentaattori: Muikku-Werner : Häkkinen, Kaisa 2008: Suomen kielen historia. Osa 2: Suomen kielen tutkimuksen historia. (243 s) Karlsson, Fred & Enqvist, Nils Erik 2000: Kielitieteet. Suomen tieteen historia 2. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet, s. 226 295. Toim. Päiviö Tommila & Allan Tiitta. (+ Arv. Osmo Ikola: Suomen kielentutkimuksen historiaa. Virittäjä 2001 s. 162 168.) Lisäksi joukko Verkko-Virittäjässä julkaistuja suomen kielen tutkimusta koskevia lektioita, katsauksia ja artikkeleita sopimuksen mukaan, esim. Paunonen, Suomen ja sen lähisukukielten tutkimuksen luonteesta ja saavutuksista Suomessa (1970), Karlsson, Fennistiikan tieteenparadigmasta ja sen ohjausvaikutuksesta (1975), Itkonen Tutkimuksen vaihtoehdoista ja vähän paradigmoistakin (1977), Pietarinen, Semantiikan historiaa Suomessa vuosina 1900 1950 (2006), Helasvuo, Suomen kieli tieteen kielenä ja tutkimuskohteena (2006), Hakulinen, Silmäyksiä fennistiikan historiaan (2007). J060534b KOGNITIIVISTA JA KONSTRUKTIOKIELIOPPIA Tentaattori: Forsberg : Herlin, Ilona 1998: Suomen kun. (273 s) Herlin, Ilona & Visapää, Laura (toim.) 2006: Elävä kielioppi. Suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa s. 9 145. Huumo, Tuomas 1997: Lokatiivit lauseen semanttisessa tulkinnassa. Jaakola, Minna 2004: Suomen genetiivi. SKS. (292 s) Kotilainen, Lari 2007: Kiellon lumo. Kieltoverbitön kieltokonstruktio ja sen kiteytyminen SKS. (164 s) Leino, Jaakko 2003: Antaa sen muuttua. SKS. (346 s) Leino, Pentti ym. (toim.) 2001: Roolit ja rakenteet. Henkilöviitteinen allatiivi Biblian verbikonstruktioissa. SKS. (539 s) Onikki-Rantajääskö, Tiina 2001: Sarjoja. Nykysuomen paikallissijaiset olotilanilmaukset kielen analogisuuden ilmentäjinä. SKS. (322 s) J060534c KESKUSTELUNANALYYSI Tentaattori: Forsberg : Tainio, Liisa (toim.) 1997: Keskustelunanalyysin perusteet. (240 s) ja valinnan mukaan seuraavaa kirjallisuutta: Hakulinen, Auli (toim.) 1989: Suomalaisen keskustelun keinoja I. Kieli 4. (265 s) Hakulinen, Auli (toim.) 1996: Suomalaisen keskustelun keinoja II. Kieli 10. (294 s) Halonen, Mia & Routarinne, Sara (toim.) 2001: Keskustelunanalyysin näkymiä. Kieli 13. (231 s) Korpela, Eveliina 2007: Oireista puhuminen lääkärin vastaanotolla. SKS. (261 s) Ruusuvuori, Johanna ym. (toim.) 2001: Institutionaalinen vuorovaikutus. Keskustelunanalyyttisiä tutkimuksia. (228 s) Routarinne, Sara 2003: Tytöt äänessä. Parenteesit ja nouseva sävelkulku kertojan vuorovaikutuskeinona. SKS. (327 s) Sorjonen, Marja-Leena & Raevaara, Liisa (toim.) 2006: Arjen asiointia. Keskusteluja Kelan tiskin äärellä. SKS. (318 s) Tainio, Liisa 2007 (toim.), Vuorovaikutusta luokkahuoneessa. Näkökulmana keskustelunanalyysi. (331 s) 24