KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

KIINTEISTÖARVIOINTI 1/16 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry:n jäsenlehti

HALLITUS PUHEENJOHTAJA Kauko Viitanen Aalto-yliopisto HALLITUKSEN JÄSENET Arja Lehtonen Catella Property Oy Antti Orama Maanomistajien arviointikeskus Oy Jyrki Halomo Kanava Isännöinti Oy Jani Hokkanen Maanmittauslaitos Seppo Koponen Jorma Saarimaa UMP Metsä HALLITUKSEN VARAJÄSENET Ari Laitala Aalto-yliopisto Jukka Lahtinen Kiinteistönvälitys Lahtinen LKV Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT Juhani Väänänen Maanmittauslaitos Simo Hannelius Metsäntutkimuslaitos Hannu Ridell Newsec Valuation Oy Ilkka Aaltonen Helsingin kaupunki SIHTEERI (JÄSENREKISTERI/LEHTI) Tuuli Vanhanen tuuli.vanhanen@aalto.fi TALOUDENHOITAJA Tuuli Vanhanen TAITTO Anna Haggrén/Lystik LEHDEN ILMOITUSHINNAT 1 sivu 150 ½ sivu 100 ¼ sivu 50 LEHDEN AINEISTO Artikkelit lehteen pyydetään toimittamaan sähköpostilla sihteerille. PAINOPAIKKA Meripaino Oy 2 Kiinteistöarviointi 1/16

Sisällys KIINTEISTÖARVIOINTI 1/2016 Pääkirjoitus 4 Muistokirjoitus 6 Hotellikiinteistöihin sijoittaminen Pohjoismaissa 8 Vuosikokous 2016: Asialista 11 Toimintakertomus 12 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 13 Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä 16 Uutisia kansainvälisistä arviointistandardeista 19 Tulevia tapahtumia 20 Kutsu arviointiyhdistysten vuosikokouksiin 2016 21 Kannen valokuva: Tuuli Vanhanen (2016) Kiinteistöarviointi 1/16 3

Pääkirjoitus Yhdistyksemme perustettiin lähemmäs 40 vuotta sitten kiinteistöarvioinnin asiantuntijain yhteisöksi, jollainen se on edelleenkin. Yhdistyksemme toiminnan aikana kiinteistöarviointi on kehittynyt paljon samoin kuin yhteiskuntamme. Ja yhdistyksemme on aktiivisesti ollut siinä muutoksessa mukana, kehittänyt arviointitoimintaa monin tavoin. Itse näen, että alkuajat olivat täynnä intoa, uuden kehittämistä. Yhdistys tarttui kehitystyöhön rivakasti. Laadittiin kiinteistöarvioinnin sanasto, tehtiin eettiset säännöt (kunniasääntö) ja muovattiin toimintamallit. Pidettiin aktiivisesti esitelmä- ja koulutustilaisuuksia, lähettiin jäsenille informaatiota. Lisäksi teetätettiin opinnäytetöitä ja tehtiinpä jäsenten toimesta väitöskirjoja ja oppikirjojakin. 1990-luvun alussa saatiin suurponnistus eli Kiinteistöjen arviointi -käsikirja valmiiksi ja muutamaa vuotta myöhemmin luotua kiinteistöarvioinnin auktorisointijärjestelmä yhdessä Kiinteistöliiton ja Kiinteistönvälittäjäliiton kanssa. Alusta alkaen yhdistys pyrki myös yhä kiinteämpään yhteyteen kansainvälisten kiinteistönarviointiyhdistysten kanssa liittyen Euroopan arviointijärjestöjen järjestön TEGOVOFA liitännäisjäseneksi 1985, ja kiinteistömarkkinammekin alkoivat kansainvälistyä. Saatuamme siirrettyä kiinteistöarvioinnin auktorisointitoiminnan vahvempiin käsiin Keskuskauppakamariin sekä käännettyämme Kansainväliset arviointistandardit suomeksi saimme ne myös arviointitoimintamme perusohjeistoksi. Olemme selkeästi integroituneet kansainväliseen arviointiyhteisöön, -markkinoihin ja toimintatapoihin. Olemme osa sitä! Itse olen ollut aktiivisesti yhdistyksemme toiminnassa mukana yli 30 vuoden ajan ja hallituksessakin vuodesta 1988, aluksi varajäsenenä. Olen saanut siis olla mukana tuossa huikeassa kehityksessä lähes koko ajan. Viime vuosina olen kokenut, että yhdistys tarvitsee uutta voimaa, intoa jatkaa kehittämistä ja kehittymistä, vastata uusiin haasteisiin, jotka kumpuavat paitsi kansainvälisestä yhteisöstämme myös yhä voimakkaammin eurooppalaisesta ja globaalista sääntelystä. Olemme tulleet pisteeseen, jossa tarvitaan uutta vaihdetta, uusia ideoita, jotka pystyvät myös integroimaan meidät vahvemmin digitaaliseen ja sosiaaliseen maailmaan. On siis tullut aika vaihtaa puheenjohtajaa, tuoda vereksiä voimia mukaan. Ilmoitankin täten, että en ole enää vuosikokouksessamme käytettävissä puheenjohtajaksi enkä myöskään hallituksen jäseneksi. Jätän tehtävän ja yhdistyksen johdon haikein mielin, mutta olen varma, että näin on tehtävä. Se on tärkeää yhdistyksemme toiminnan ja kehityksen turvaamisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössämme. On aika muutokselle. 4 Kiinteistöarviointi 1/16

Samalla toivotan onnea valittavalle uudelle puheenjohtajalle ja intoa yhdistyksen jäsenille osallistua aktiivisesti yhdistyksemme toimintaan ja sen kehittämiseen. Tukekaa puheenjohtajaa ja hallitusta. Toivon myös, että valmisteilla oleva AKA-yhdistyksen yhdistyminen yhdistykseemme pystytään toteuttamaan. Se olisi tärkeää, sillä se mahdollistaisi entistä tehokkaamman toiminnan ja vaikuttamisen, loisi osaltaan pohjaa tuleville uudistuksille ja lisäisi voimavaroja. Lopuksi haluan vielä muistaa yhdistyksemme perustajajäsentä, entistä puheenjohtajaamme ja kunniajäsentämme, tekniikan tohtori, professori emeritus Olavi Myhrbergiä, joka nukkui pois 26.1.2016. Olavi oli keskeisesti mukana yhdistyksemme toiminnassa ja kiinteistöarvioinnin kehittämisessä. Voisin sanoa, että arviointi oli hänelle aivan keskeinen ammattitehtävä, sydämenasia, kuten lehdessämme olevasta Tuomo Heinosen laatimasta muistokirjoituksesta voimme tarkemmin nähdä. Olavi Myhrbergin muistoa kunnioittaen Kauko Viitanen Kauko Viitanen SKAY ry:n puheenjohtaja Kiinteistöarviointi 1/16 5

Muistokirjoitus Emeritus professori Olavi Myhrberg 16.6.1935 26.1.2016 Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja (1989 94) emeritus professori Olavi Myhrberg kuoli 80 vuotiaana 26. tammikuuta 2016 Töölön sairaalassa Helsingissä. Hän oli syntynyt 16.6.1935 rajantakaisessa Karjalassa Suojärvellä. Olavi Myhrberg kirjoitti ylioppilaaksi Forssan yhteislukiosta vuonna 1954 ja opiskeli sen jälkeen Teknillisessä korkeakoulussa valmistuen maanmittauksen diplomi-insinööriksi vuonna 1963. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon Myhrberg suoritti vuonna 1970. Tekniikan tohtorin arvon hän saavutti vuonna 1985. Valmistumisensa jälkeisen vuoden Olavi Myhrberg toimi kenttämaanmittarin tehtävissä Helsingin maanmittauspiirissä. Opetus- ja tutkimustoiminta veti kuitenkin Myhrbergiä puoleensa jo vuodesta 1964, jolloin hän aloitti maanjako- ja kiinteistöopin assistenttina Teknillisessä korkeakoulussa jatkaen myöhemmin kiinteistöopin laboratorioinsinöörinä ja erikoisopettajana. 1960 luvun lopulta alkaen Myhrberg työskenteli useaan otteeseen myös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen palveluksessa, viimeksi vuosina 1979 84. Vuosien 1984 ja 1993 välisenä aikana hän toimi Maanmittaushallituksen kiinteistöosastolla vastaten MML:n kiinteistöarviointitoiminnan kehittämisestä. Vuodesta 1986 alkaen Myhrberg toimi Teknillisen korkeakoulun dosenttina. Vuoden 1993 alussa Olavi Myhrberg astui Teknillisen korkeakoulun Maanmittausosaston kiinteistöopin professorin virkaan, josta hän siirtyi eläkkeelle vuonna 1996. Olavi Myhrberg oli keskeisesti mukana suomalaisen kiinteistöarvioinnin kehittämisessä koko uransa ajan. Kiinteistöjen kauppahintarekisteri, lukuisat ekonometriset kiinteistöjen kauppahintatutkimukset ja niiden perusteella laaditut arviointiohjeet ovat Myhrbergin ansiota ja käsialaa. Valtion maanlunastusarvioinnin ohjauksen parissa toimiessaan hänen keskeisiä tavoitteitaan olivat maanomistajien oikeusturvan varmistaminen ja tasapuolinen kohtelu. 6 Kiinteistöarviointi 1/16

Kiinteistöarviointiyhdistyksessä toimiessaan Olavi Myhrberg vaikutti merkittävästi koko suomalaisen kiinteistöarviointiammattikunnan ammattitaidon ja arvostuksen kehittymiseen. Hänen puheenjohtajakaudellaan mm. luotiin pohja kiinteistöarvioijien valtakunnalliselle auktorisointijärjestelmälle. Myhrberg oli myös yksi Itämeren maiden arviointiyhdistysten yhteistyön alullepanijoista. Tämä yhteistyö jatkuu edelleen elinvoimaisena Baltic Valuation Conference tapahtumien muodossa. Merkittävä ammatillinen ura ei kuitenkaan ole ainoa asia mistä Olavi Myhrberg muistetaan. Kaikki hänet tunteneet ja hänen kanssaan arviointiyhdistyksessäkin toimineet muistavat Ollin loistavan huumorintajun ja kyvyn luoda teeskentelemätön tasavertainen tunnelma haastavissakin tilanteissa. Suomen Kiinteistöarviointiyhdistyksen jäsenet kunnioittavat Olavi Myhrbergin muistoa. Tuomo Heinonen Kiinteistöarviointi 1/16 7

Hotellikiinteistöihin sijoittaminen Pohjoismaissa Pohjoismaissa kiinteistösijoittajien kiinnostus hotellikohteisiin on herännyt 2010-luvulla. Nykyisin useat sijoittajat pitävät hotellikiinteistöjä perinteisten liikekiinteistöjen lisäksi varteenotettavana sijoitusvaihtoehtona. Sijoittajien näkökulmasta hotellit myös tasapainottavat jo olemassa olevia kiinteistöportfolioita. Aiemmin sijoittajat pitivät hotellikiinteistöjä riskipitoisina ja epälikvideinä sijoituskohteina. Myös hotelli-investointien rahoitusmahdollisuudet olivat rajalliset. Toinen keskeinen syy vähäiselle kiinnostukselle johtui hotelliliiketoiminnan luonteesta; kiinteistösijoittajan tulee ymmärtää hotelliliiketoiminnan periaatteet, koska hotellitoiminnan menestyminen vaikuttaa sijoittajan saamiin tuottoihin. Pohjoismaiden nykyinen kiinteistömarkkinatilanne antaa mahdollisuuden tehdä kannattavia hotellikiinteistösijoituksia ja lisää näin sijoittajien kiinnostusta hotellikiinteistöihin. Miksi hotellikiinteistöistä on tullut kiinnostavia sijoituskohteita viime vuosina? Pitkät vuokrasopimukset hotellioperaattoreiden kanssa sekä vallitseva alhainen korkotaso antavat mahdollisuuden saavuttaa tavoiteltu tuottovaatimus. Myös lainarahoituksen saaminen on helpottunut jonkin verran. Niin ikään nykyinen taloustilanne on otollinen hotellikiinteistöjen kehittämiselle, koska syntynyttä hotellikapasiteettia voidaan hyödyntää taloustilanteen parantuessa. Lisäksi kasvava matkailu innostaa sijoittamaan hotellikiinteistöihin. Pohjoismaista hotellikiinteistösijoitusmarkkinaa ei ole juurikaan tutkittu. Kirjallisuudessa hotellikiinteistösijoitukset mielletään yleisesti riskipitoisiksi ja volatiileiksi sijoituskohteiksi, ja kirjallisuus keskittyykin paljolti riskien tunnistamiseen ja arviointiin. Hotellikiinteistösijoituksiin liittyvistä mahdollisuuksista ei juurikaan kirjoiteta. Kirjallisuudessa painotetaan erityisesti hotellioperaattorin merkitystä; erityisesti tämän toimialaosaamista, kokemusta ja luotettavuutta. Kirjallisuudessa korostetaan myös hotellioperaattorin kanssa solmitun vuokrasopimuksen pituutta, hotellin käyttöasteen heilahteluja sekä toimintaympäristön mahdollisia muutoksia. Hotellikiinteistösijoittajien ja hotellioperaattorien väliset vuokrasopimukset ovat usein 15-20 vuotta pitkiä, mikä takaa sijoittajalle pitkäaikaisen ja suhteellisen vakaan tuoton. Hotellihuoneiden vuokraus loppukäyttäjälle on kuitenkin päivittäistä, mikä aiheuttaa käyttöasteen vaihteluita. Käyttöasteen heilahtelua pidetään merkittävänä riskinä, koska se vaikuttaa hotellioperaattorin saamaan kassavir- 8 Kiinteistöarviointi 1/16

taan ja edelleen tämän vuokranmaksukykyyn. Hotellihuoneiden päivittäinen myynti mahdollistaa huonehintojen nopeat ja kausittaiset muutokset. Pääsääntöisesti käyttöasteen ja huonehintojen vaihtelut vaikuttavat ainoastaan hotellioperaattorin toimintaan ja taitavan operaattorin pitäisikin pystyä tasoittamaan kysynnästä aiheutuvia heilahteluja omalla toiminnallaan. Näin ollen hotellikiinteistösijoittajan näkökulmasta operaattorin onnistunut valinta korostuu huomattavasti. Pohjoismaisten hotellikiinteistösijoittajien näkemykset vastaavat kirjallisuudessa esitettyjä väittämiä eikä Pohjoismaiden välillä ole havaittavissa merkittäviä eroja. Haastatellut sijoittajat korostivat erityisesti hotellioperaattorin valinnan sekä pitkien vuokrasopimusten ja vuokrasopimusrakenteen merkitystä. Sijoittajien mukaan hotellioperaattorin vaikutus kiinteistösijoituksen kannattavuuteen on merkittävä, sillä operaattori voi toiminnallaan vaikuttaa esimerkiksi hotellin käyttöasteen kehitykseen. Samalla sijoittajat painottivat, että hotellioperaattorin konkurssi on merkittävä hotellikiinteistösijoitukseen liittyvä riski. Pitkien vuokrasopimusten tärkein hyöty on niiden avulla saavutettava vakaus. Samalla pitkät sopimukset edesauttavat sijoittajan ja operaattorin välisen, molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyön muodostumista. Vuokrasopimuksen pituuden lisäksi vuokrasopimuksen rakenteella on suuri merkitys sijoittajan kannalta; Pohjoismaissa hotellioperaattori vastaa tyypillisesti päivittäisen myynnin lisäksi hotellikiinteistön huollosta ja ylläpidosta. Näin ollen sijoittajalle jää hotellikiinteistön peruskorjausvastuu ja sijoitukseen liittyvät kulut laskevat. Hotellioperaattorin toiminnan ja vuokrasopimusten lisäksi sijoittajat toivat haastatteluissa esille hotellin toimintaympäristön merkityksen sijoituksen kannattavuuteen. Sijoittajat korostivat, että hotellikiinteistösijoituksen onnistumiseen vaaditaan, että hotellin sijainti ja operaattorin luoma hotellikonsepti houkuttelevat samaa asiakasryhmää. Samalla he huomauttivat, että toimintaympäristön muutokset voivat johtaa hotellin käyttöasteen pysyvään heikentymiseen ja siten myös sijoittajan saamien tuottojen laskuun. Esimerkkejä toimintaympäristön muutoksista ovat liikenneyhteyksien muuttuminen ja yrityskeskittymien siirtyminen. Myös hotellimarkkinoille tulleet uudet majoitusvaihtoehdot, kuten Airbnb, voivat vaikuttaa hotellikysyntään ja edelleen hotellikiinteistösijoituksen kannattavuuteen. Kiinteistöarviointi 1/16 9

Hotellikiinteistöihin sijoittaminen Pohjoismaissa jatkuu... Yleisesti voidaan todeta, että Pohjoismaissa hotellikiinteistösijoitukset soveltuvat useille eri sijoittajaryhmille. Sijoittajan tulee ymmärtää, millaisia riskejä ja hyötyjä hotellikiinteistöihin liittyy ja miten ne eroavat muista kiinteistösijoituskohteista. Hotellimarkkinan ja hotellien liiketoiminnan ymmärtäminen mahdollistavat onnistuneen ja tuottoisan sijoituksen. Kirjoittaja on Annina Salakka, joka sai työstään SKAY ry:n vuoden 2015 diplomityöpalkinnon. 10 Kiinteistöarviointi 1/16

Vuosikokous 2016: Asialista 1. Kokouksen avaus. 2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta. 3. Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta. 4. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen. 5. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen. 6. Yhdistyksen vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen sekä tilintarkastajien lausunnon esittäminen. 7. Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle taikka niistä toimenpiteistä päättäminen, joihin yhdistyksen hallinto ja tilintarkastajien antama lausunto ehkä antavat aihetta. 8. Esitetään sääntömuutoksena uuden jäsenluokan luomista; AKA-jäsen. AKA-jäsenluokkaan kuuluvat kaikki jäsenet, jotka kuluvan vuoden alussa ovat Keskuskauppakamarin rekisteröimiä auktorisoituja kiinteistönarvioijia. AKA-jäsenluokkaan kuuluvat Aka ry:stä siirtyvät uudet jäsenet, sekä Skay ry:n jäseninä ennestään olevat AKA-rekisteriin merkityt jäsenet. 9. Kuluvan vuoden jäsenmaksujen suuruudesta päättäminen. Ehdotus: jäsenmaksuja ehdotetaan perittäväksi seuraavasti: henkilöjäsenet 45 euroa (aiemmin 40 euroa), AKA-jäsenet 75 euroa, eläkeläisjäsenet 20 euroa, nuoret jäsenet 0 euroa (aiemmin 10 euroa), yhteisöjäsenet 450 euroa (aiemmin 400 euroa) ja kannattajajäsenet 1500 euroa sekä kunniajäsenet 0 euroa. AKA-jäsenen jäsenmaksu koostuu henkilöjäsenen perusmaksusta sekä AKA-jäsenen vastuuvakuutusosuudesta 30 euroa 10. Kuluvan vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelman hyväksyminen. 11. Hallituksen puheenjohtajan valinta. 12. Hallituksen jäsenten valinta erovuoroisten tilalle. 13. Kahden varsinaisen ja kahden varatilintarkastajan valinta tarkastamaan kuluvan vuoden tilejä ja hallintoa. 14. Muut hallituksen tai yhdistyksen jäsenten esittämät asiat. 14. Kokouksen päättäminen. Kiinteistöarviointi 1/16 11

Toimintakertomus Yhdistys on vuonna 2015 toiminnallaan edistänyt kiinteistöarviointitoiminnan edellytyksiä ja ylläpitänyt yhteyksiä kansainväliseen arviointikenttään. Yhdistys on vuoden aikana järjestänyt kaksi esitelmätilaisuutta, joissa on käsitelty sijoittamista metsään (3.6.2015: Tapio Tilli ja Jorma Saarimaa) ja maapohjan verotusarvioinnin kehittämistä (6.10.2015: Risto Peltola). Jäsenlehti Kiinteistöarviointi ilmestyi vuoden aikana neljä kertaa. Yhdistys jakoi opinnäytetyöpalkintona kaksi 250 euron suuruista stipendiä. Palkitut olivat: Jamie Donovan: A Framework for Evaluating. Automated Valuation Models in Real Estate: an Auditing Perspective, ja Annina Salakka: Investing in Hotel Properties in the Nordics. Palkinnot jaetaan vuoden 2016 vuosikokouksen yhteydessä. Yhdistyksen kokoukset ja organisaatio Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 31.3.2015 Tieteiden talolla. Kokoukseen osallistui 10 yhdistyksen jäsentä. Vuosikokous valitsi erovuorossa olleet Arja Lehtosen sekä Jani Hokkasen jatkamaan yhdistyksen hallituksessa. Uutena jäsenenä hallituksen jäseneksi vallittiin Jorma Saarimaa. Saarimaan varajäseneksi valittiin Hannu Ridell, Hokkasen varajäseneksi Juhani Väänänen ja Lehtosen varajäseneksi Ari Laitala. Vuosikokous valitsi yhdistyksen toiminnantarkastajiksi Erkki Luotosen ja Risto Peltolan. Yhdistyksen hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana neljä kertaa ja käsitellyt mm. seuraavia asioita: 4.3.2015. Kokouksessa keskusteltiin vuosikokousasioista (käsiteltiin tilit, toimintakertomus ja -suunnitelma; päätettiin kokouksen paikka ja ajankohta; sovittiin esitelmästä). Keskusteltiin myös uuden sihteerin rekrytoinnista. 18.5.2015: Kokouksessa todettiin hallituksen järjestäytyminen, keskusteltiin jäsenlehtien pääkirjoituksista ja artikkeleista, suunniteltiin tulevan esitelmätilaisuuden markkinointia ja keskusteltiin yhdistysten yhdistymissuunnitelmista. Yhdistyksen uusi sihteeri Tuuli Vanhanen esittäytyi. 10.-12.6.2015: Sähköpostikokouksessa päätettiin yhdistyksen tilinkäyttöoikeuksien siirrosta uudelle sihteerille Tuuli Vanhaselle. 6.10.2015: Päätettiin diplomityöpalkinnon saajiksi Jamie Donovan sekä Anniina Salakka. Keskusteltiin nettisivujen päivittämisestä. Kokouksen jälkeen pidettiin yhdistyksen esitelmätilaisuus. 12 Kiinteistöarviointi 1/16

Jäsenasiat Toimintavuoden lopussa jäsenmäärä oli 169 (vähennystä 9). Lisäksi yhdistyksellä on yhteisöjäseniä 16 (vähennystä 1). Yhdistys toimi International Valuation Standards Councilin (IVSC) ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) jäsenseurana. Yhdistyksen jäsenmaksu on ollut toimintavuonna 40 varsinaisilta jäseniltä, 20 eläkeläisjäseniltä ja 10 nuorilta jäseniltä. Yhteisöjäsenten jäsenmaksu on ollut 400, kannattajajäsenten 1500 ja kunniajäsenten 0. Talous Vuonna 2015 talous oli 3.983,91 ylijäämäinen. Yhdistyksen maksuvalmius on aikaisemmin kerätyn varallisuuden vuoksi hyvä (tase 31.12.2015: varat 57.524,36 euroa, ei mainittavia velkoja tai saatavia). Yhdistyksen tuloslaskelma on esitetty jäljempänä talousarvion yhteydessä. Toimintasuunnitelma ja talousarvio Yhdistyksellä on yksi päätavoite vuodelle 2016: toiminnan rationalisointi ja sitä kautta toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Puheenjohtajan vaihtumisen sekä AKA ry:n yhdistymisen myötä haetaan uutta virtaa yhdistyksen toimintaan. Yhdistys toteuttaa suunnitellun yhdistymisen Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry:n kanssa toiminnan päällekkäisten toimien ja kulujen välttämiseksi. AKA ry purkautuu ja sen jäsenistö sekä varat siirtyvät SKAY:lle, mikäli vuosikokous sen hyväksyy. Lisäksi yhdistys tulee järjestämään esitelmä- ja koulutustilaisuuksia aikaisempien vuosien tapaan sekä jakamaan opinnäytetyöpalkinnon. Yhdistys jatkaa aktiivista yhteistoimintaa Keskuskauppakamarin, Kiinteistöalan koulutuskeskuksen ja Aalto-yliopiston sekä muiden alan organisaatioiden kanssa. Yhdistys julkaisee toimintavuoden aikana neljä jäsenlehteä, joissa muun muassa kerrotaan yhdistyksen toiminnasta, julkaistaan arviointialalta valmistuneiden opinnäytetöiden tiivistelmiä ja muita alaa käsitteleviä artikkeleita. Lisäksi lehdessä tiedotetaan IVSC:n asioista ja arviointialan tulevista tapahtumista. Yhdistyksen Internet -sivut uudistetaan ja pidetään ajantasaisena tietolähteenä yhdistyksen toimintaan. Kiinteistöarviointi 1/16 13

TALOUSARVIO (Jos AKA ry yhdistyy) 1.1-31.12.2016 (arvio) 1.1-31.12.2015 (toteutunut) 1.1-31.12.2015 (arvio) TUOTOT Jäsenmaksut 1 -Yhteisöjäsenet 6800,00 6000,00 6800,00 -Henkilöjäsenet 14745,00 6180,00 6000,00 Koulutus -BVC 2014 0,00 0,00 0,00 -Arviointikoulutus 500,00-250,00 500,00 Sekalaiset 2 3000,00 0,00 1000,00 Sijoitukset 0,00 0,00 0,00 KULUT Henkilöstökulut -2700,00-2685,19-2600,00 Jäsenkulut -Jäsenlehti -1920,00-2694,50-5000,00 -Jäsenmaksut 3-11 110,00-110,00-5000,00 -AKA Vastuuvakuutus 4-3404,18 0,00 0,00 Matkakulut -100,00-95,90-600,00 Kokouskulut -500,00-494,00-300,00 Muut kulut -Huomionosoitukset 5-1000,00 0,00-500,00 -Postikulut -600,00-246,30-200,00 -Pankkikulut -200,00-199,82-200,00 -Kotisivut 6-1000,00-290,16-400,00 -Taloushallinto -950,00-942,20-600,00 -Muut kulut 7-100,00-188,02 0,00 TUOTTO JA KULUJÄÄMÄ 1460,82 3983,91-1000,00 1 Jäsenmaksuja korotetaan & uusia AKA-jäseniä liittyy 2 AKA ry:n varat siirretään SKAY:lle 3 IVSC jäsenmaksu takautuvasti vuosilta 2015-2016 4 AKA-jäsenten vastuuvakuutus 5 Opinnäytetöpalkinto vuosilta 2015-16 6 Kotisivujen päivitys n. 700 7 Laskujen perintää sekä toimistokuluja 14 Kiinteistöarviointi 1/16

TALOUSARVIO (Jos AKA ry ei yhdisty) 1.1-31.12.2016 (arvio) 1.1-31.12.2015 (toteutunut) 1.1-31.12.2015 (arvio) TUOTOT Jäsenmaksut 1 -Yhteisöjäsenet 7200,00 6000,00 6800,00 -Henkilöjäsenet 7245,00 6180,00 6000,00 Koulutus -BVC 2014 0,00 0,00 0,00 -Arviointikoulutus 500,00-250,00 500,00 Sekalaiset 0,00 0,00 1000,00 Sijoitukset 0,00 0,00 100,00 KULUT Henkilöstökulut -2700,00-2685,19-2600,00 Jäsenkulut -Jäsenlehti -1920,00-2694,50-5000,00 -Jäsenmaksut 2-10 110,00-110,00-5000,00 Matkakulut -100,00-95,90-600,00 Kokouskulut -500,00-494,00-300,00 Muut kulut -Huomionosoitukset 3-1000,00 0,00-500,00 -Postikulut -250,00-246,30-200,00 -Pankkikulut -200,00-199,82-200,00 -Kotisivut -300,00-290,16-400,00 -Taloushallinto -950,00-942,20-600,00 -Muut kulut 4-100,00-188,02 0,00 TUOTTO JA KULUJÄÄMÄ -3185,82 3983,91-1000,00 1 Jäsenmaksuja ehdotetaan korotettavaksi 2 VSC jäsenmaksu takautuvasti vuosilta 2015-2016 3 Opinnäytetöpalkinto vuosilta 2015-16 4 Laskujen perintää sekä toimistokuluja Kiinteistöarviointi 1/16 15

Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä Tämän otsakkeen esitetään kiinteistöarviointialalta tehtyjä opinnäytetöitä. Opinnäytetöiden esittelemisellä levitetään tietoa uusista tutkimuksista, etteivät opinnäytteinä tehdyt tutkimukset jää vain tekijän ja työn tilaajan tietoisuuteen. Esiteltävät opinnäytetyöt ovat luettavissa kokonaisuudessaan Aalto-yliopiston kirjastossa. Koska töitä ei arkistoida sähköiseen muotoon, saa kiinnostavan tutkimuksen helpoiten käsiinsä lähestymällä suoraan työn tekijää. Opinnäytetöitä pyritään esittelemään kiinteistöarviointilehden jokaisessa numerossa, mikäli arviointialan opinnäytteitä on kuluvana ajanjaksona valmistunut. Koska lehden toimituksella ei ole saatavilla muita kuin Aalto-yliopiston opinnäytteitä, tulee muista opinahjoista töitään näytille haluavien toimittaa työt ja niiden tiivistelmät kannessa näkyvään osoitteeseen. DIPLOMITYÖT Tekijä: Tiina Pennanen (2015) Työn nimi: Energialuokan vaikutus asunto-osakkeen markkinaarvoon Energiatodistus perustuu lakiin ja se on otettu käyttöön Suomessa asteittain vuodesta 2008 alkaen. Rakennuksen energiatodistus on pakollinen kaikissa EU-maissa, mutta se on toteutettu kansallisesti. Energiatodistuksessa lasketaan rakennukselle sen ominaisuuksien perusteella energialuokka, joka kuvaa kohteen energiatehokkuutta. Rakennusten energiatehokkuutta koskevien säännösten pyrkimyksenä on hillitä niiden kokonaisenergiankulutusta. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, mitä eri energiatehokkuusluokkien arvoja myynnissä olevilla asunnoilla on ja kuinka suuri merkitys kohteen energialuokalla on kohteesta pyydettävään hintaan. Lisäksi pyritään selvittämään energiatodistuksen ja pyyntihinnan välinen korrelaatio. Tutkimus suoritettiin käyttämällä kvantitatiivista tutkimusotetta, joka jakautui teoria- ja empiiriseen osuuteen. Näin muodostettiin asuntojen pyyntihintoihin pohjautuva regressioanalyysi käyttäen aineistona oikotie.fi-palvelusta 18.11.2014 27.1.2015 kerättyjen ennalta tietyille Helsingin postinumeroalueille rajattujen myynti-ilmoitusten tietoja. Aineiston kokonaislaajuus ennen karsintaa oli 1019 ilmoitusta. Tutkimuksessa muodostettiin hintamalli, jonka pohjalta selvitettiin vastaukset tutkimuskysymyksiin. 16 Kiinteistöarviointi 1/16

Tutkimustulosten mukaan rakennuksen energialuokalla voidaan nähdä olevan vaikutusta asunto-osakkeen markkina-arvoon. Tutkimuksen regressioanalyysissä yhdistettiin energialuokat A C, D E ja F G. Yhdistetty energialuokka A C saa 4,1 % korkeampia arvoja kuin yhdistetty energialuokka D E. Yhdistetyn energialuokan F G todettiin olevan ns. proxy-muuttuja, jolloin sen todellista vaikutusta asunto-osakkeen markkina-arvoon ei pystytty tutkimaan. Energialuokan vaikutus asunnon pyyntihintaan on suurempi, kuin mitä energiankulutuksen ja -hinnan perusteella laskettaessa pitäisi olla. Markkinat vaikuttaisivat siis ylihinnoittelevan energialuokan merkityksen asunto-osakkeen hinnanmäärityksessä. Energialuokka voidaan nähdä asunnon hinnan muodostuksen arvotekijänä markkinahintaa muodostettaessa. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää kiinteistövälittäjät tehdessään arviointeja. Tekijä: Topi Korpela (2015) Työn nimi: Toimitilojen kunnossapidon taloudellinen merkitys eri toimialoilla Suomen koko kiinteistökannan arvo oli vuonna 2013 noin 480 miljardia euroa ja tästä noin 110 miljardia euroa oli sitoutuneena erilaisiin toimitiloihin. Kiinteistöjen ja toimitilojen kunnossapidon yhteiskunnallinen merkitys ja esimerkiksi kiinteistöjen arvon säilyttämisen sekä korjausrakentamisen vaikutukset talouteen ovat huomattavia. Kiinteistöön sitoutuneen pääoman säilyttäminen ja kehittäminen edellyttää kuitenkin omistajilta kiinteistöjen kunnosta huolehtimista. Tämän tutkielman tavoitteena onkin selvittää miten eri toimialoilla toimitilojen kunnossapitoa suunnitellaan ja millaisia ovat eri toimialojen kunnossapitoprosessit. Tutkielman ensisijaisena pyrkimyksenä on kuitenkin saada selville miten toimitilojen taloudellisen arvonmuodostusta otetaan huomioon kunnossapitoprosesseissa eri toimialoilla. Taloudellisella arvonmuodostuksella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa kunnossapitotoimenpiteiden vaikutusta toimitilojen markkina-arvoon. Tutkielman teoriaosuudessa perehdyttiin arvon käsitteeseen ja erilaisiin kunnossapitomenetelmiin sekä kiinteistösijoittamiseen ja toimitilamarkkinoihin. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritettiin haastattelututkimuksena, jossa neljän eri toimialan yritysten edustajille suoritettujen noin tunnin mittaisten teemahaastattelujen perusteella pyrittiin luomaan kattava kuva eri toimialojen toimintatavoista. Tutkimuksessa haastatel- Kiinteistöarviointi 1/16 17

Arviointialan opinnäytetöiden tiivistelmiä jatkuu... tiin neljää vakuutusyhtiötä, kolmea kiinteistösijoitusyhtiötä, neljää teollisuusyritystä ja kolmea kaupan alan yritystä, joista kaikki ovat merkittäviä kiinteistöomistajia Suomessa. Haastattelujen pohjalta tehtyjen analyysien perusteella voitiin havaita, että toimitilojen kunnossapitoprosessit ovat erilaisia eri toimialoilla ja niitä ohjaavat erilaiset taustatekijät. Myös toimitilojen kunnossapidon taso ja järjestelmällisyys vaihtelee huomattavasti eri toimialojen välillä. Kiinteistösijoitusyhtiöillä ja vakuutusyhtiöillä toimitilojen kunnossapitoprosessit ovat pääsääntöisesti järjestelmällisiä ja kunnossapitosuunnitelmat laaditaan useiksi vuosiksi eteenpäin. Myös kaupan alan yrityksillä kiinteistöjen kunnossapito on hyvin järjestelmällistä ja suunnitelmallista pitkälle tulevaisuuteen, mutta he tekevät kunnossapitoa enemmän teknisestä näkökulmasta ja pyrkivät täten takaamaan asianmukaiset olosuhteet ydinliiketoiminnalle. Teollisuusyrityksissä niin ikään pyritään takamaan ydinliiketoiminnalle suotuisat olosuhteet, mutta teollisuudessa toimitilojen kunnossapito on luonteeltaan pääsääntöisesti korjaavaa, eivätkä kunnossapitoprosessit ole vielä kovinkaan suunnitelmallisia tai järjestelmällisiä. Haastattelujen perusteella pystyttiin selvittämään myös eri toimialojen yritysten arvonmuodostusnäkökulman huomioiminen toimitilojen kunnossapitoprosesseissa. Tutkimuksen perusteella oli havaittavissa selkeä trendi, että toimitilojen käyttäjäomistajat, joiden liiketoimintastrategiaan ei kuulu toimitilojen myyminen, eivät juuri ota huomioon arvonmuodostusnäkökulmaa suunnitellessaan toimitilojensa kunnossapitoa ja taloudellinen puoli heillä yhdistyy kunnossapitoon pääsääntöisesti kustannusten ja budjetin kautta. Puolestaan yritykset, jotka aktiivisesti myyvät tai vuokraavat toimitilojaan, ottavat toimitilojen arvonmuodostusnäkökulman vahvasti huomioon kohteidensa kunnossapidossa. Merkittävistä toimitilojen arvonmuodostukseen liittyvistä kunnossapidollisista toimenpiteistä nousivat vahvasti esille erilaiset ekotehokkuuteen liittyvät seikat, kuten energiatehokkuusinvestoinnit ja kansainvälisesti tunnetut rakennusten ympäristösertifikaatit. 18 Kiinteistöarviointi 1/16

Uutisia kansainvälisistä arviointistandardeista Kansainväliset arviointistandardit 2013 saatavilla suomeksi! Suomen Kiinteistöarviointiyhditys on kääntänyt IVS:n seuraavat osiot suomeksi: International Valuation Standards 2013 TIP 1: Discounted Cash Flow TIP 2: The Cost Approach for Tangible Assets TIP 3: The Valuation of Intangible Assets TIP 4: Valuation Uncertainty A Competency Framework for Professional Valuers Code of Ethical Principles for Professional Valuers Käännökset ovat saatavilla sähköisesti osoitteessa (löytyvät sivuilta vuoden loppuun mennessä): www.kiinteistöarviointi.com Painettuja versioita käännöksistä ei tehdä niiden vähäisen myynnin vuoksi. PDF-julkaisujen käyttöä ei myöskään rajoiteta eikä niistä myös peritä maksua. Kiinteistöarviointi 1/16 19

Tulevia tapahtumia 8.-9.3.2016 Maanmittauspäivät 2016 Paikka: Paviljonki, Jyväskylä Teemana Mittaus ja mallinnus 10.3.2016 RICS Finland - Digitalisaatio ja kiinteistöarviointi - katsaus arviointimallien tulevaisuuteen Paikka: Ravintola Palacessa osoitteessa Eteläranta 10, 10. krs, torstaina 10.3. klo 14-15.30. Ennen tilaisuuden alkua on kahvitarjoilu klo 13.30 alkaen. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille. 18.-19.5.2016 YKV / KJK ajantasapäivät Paikka: Solo Sokos Hotel Torni, Tampere Lisätietoa: http://www.kiinko.fi/koulutus/koulutustarjotin/ kiinteistonvalitys-ja-arviointi/kiinteistonvalityksen-ja-arvioinnin-ajankohtaiskoulutus/15.-ykv-kjk-ajantasapaivat 22.-24.9.2016 Baltic Valuation Conference 2016 Paikka: Paviljonki, Jyväskylä Lisätietoa: http://www.baltic-valuation-conference.org/wp-content/uploads/2015/12/bvc2016.pdf 20 Kiinteistöarviointi 1/16

Kutsu arviointiyhdistysten vuosikokouksiin 2016 Aika ja paikka: to 31.3.2016, Tieteiden talo, Sali 404 (Kirkkokatu 6, Helsinki) Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry klo 16:30 alkaen Suomen Kiinteistöarviointiyhdistys ry klo 17:45 alkaen Esitelmätilaisuus ja kahvitarjoilu ovat vuosikokousten välissä (klo 17:00 alkaen). Esitelmätilaisuuden puhujana on Aarne Mustakallio aiheena diplomityönsä Monikanavaisuuden vaikutus fyysiseen liiketilaan. Tilaisuus on kaikille avoin. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kiinteistöarviointi 1/16 21

YHTEISÖJÄSENEMME Kiinteistöalan Koulutussäätiö Catella Property Oy Auktorisoidut Kiinteistöarvioijat ry. Maanomistajien Arviointikeskus Oy Fingrid Oyj Newsec Valuation Oy Realia Management Oy Suomen Toimitila-asiantuntijat Oy LKV Kauko Koskinen Oy Laatumaa Jones Lang LaSalle UPM Metsä (Maankäyttö ja kiinteistöt) REIM Kiinteistövälitys Oy Ltd Svenska Handelsbanken AB Seinäjoen Kotijoukkue Oy Senaatti-kiinteistöt 22 Kiinteistöarviointi 1/16