FINGRID OYJ TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 1.1.2006 31.12.2006
SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. Toimintakertomus Hallituksen toimintakertomus 4 6 Tunnusluvut 7 Hallituksen voitonjakoehdotus 8 2. Tilinpäätös Konsernitilinpäätös (IFRS) Tuloslaskelma 9 Tase 10 11 Laskelma oman pääoman muutoksista 12 Rahavirtalaskelma 13 Liitetiedot 14 32 Emoyhtiön tilinpäätös (FAS) Tuloslaskelma 33 Tase 34 35 Rahavirtalaskelma 36 Liitetiedot 37 50 3. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset 51 Tilintarkastuskertomus 52 Pörssitiedotteet 2006 53 3
1. TOIMINTAKERTOMUS HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Energiapolitiikan eri tavoitteiden tasapainottaminen on osoittautunut erittäin haasteelliseksi jatkuvasti ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Energia nousikin erääksi vuoden ykkösteemoista koko Euroopassa. Pohjoismaat ovat integroitumassa osaksi eurooppalaisia sähkömarkkinoita. Integroitumisen pohjana ovat toimivat tukkumarkkinat, jotka edellyttävät riittävää siirtokapasiteettia maiden välillä, tehokasta pullonkaulojen hallintamekanismia sekä likvidejä sähkön spot-markkinoita Euroopan eri alueilla. Sähkömarkkinoiden tulevaisuuteen liittyvässä keskustelussa on tullut selkeästi esille kantaverkkoyhtiöiden keskeinen rooli korkean käyttövarmuuden takaamisessa ja markkinoiden infrastruktuurin kehittämisessä. Fingridin myönteinen tuloskehitys teki mahdolliseksi kantaverkkopalvelun hintatason laskemisen 5 prosentilla vuoden 2007 alusta. Fingrid teki samansuuruisen alennuksen hintoihin myös vuotta aiemmin. 1 FINGRID SÄHKÖMARKKINOILLA Suomen sähkön kokonaiskulutus vuonna 2006 oli 90 terawattituntia, josta Fingrid siirsi verkossaan 67,3 terawattituntia. Kulutus kasvoi 6,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Poikkeuksellisen suuren kasvuprosentin syynä on edellisen vuoden metsäteollisuuden pitkään kestänyt työehtosopimuskiista, jonka seurauksena sähkön käyttö väheni vuonna 2005. Tammikuussa vallitsi erittäin kylmä sää ja Suomessa saavutettiin sähkön kulutuksen ennätys, noin 14 800 megawattia. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana Fingrid antoi markkinoille tehopulan uhka -ilmoituksia. Vaikka Venäjä rajoitti samanaikaisesti lyhyellä varoitusajalla sähköntoimituksia Suomeen, käyttötilanne ei edennyt tehopulaan saakka eikä johtanut sähköntoimituksen keskeytyksiin. Juhannuksen aikana sähkönkulutus oli Suomessa alimmillaan noin 6 000 megawattia, mikä on lähes 2 000 megawattia suurempi kuin aiempina vuosina. Kulutuksen kasvun aiheutti metsäteollisuuden muuttunut juhannusseisokkikäytäntö. Pohjoismaiset vesivarastot laskivat kuivan kesäjakson seurauksena minimitasolle. Tämä, sekä Ruotsin ydinvoiman tuotannon seisokit käänsivät alkuvuoden tuontitilanteen sähkön vienniksi Suomesta Ruotsiin. Loppuvuoden runsaat sateet kuitenkin normalisoivat vesivarastoja ja sähkön vienti väheni. Suomi ja Ruotsi muodostivat vuoden 2006 aikana yhtenäisen hinta-alueen 93 prosenttia ajasta. Joulukuussa vaurioituneella merikaapelilla ei ollut vaikutusta hinta-alueen muodostumiseen. Suomen ja Venäjän siirtokapasiteetti oli kokonaan varattu vuodeksi 2006. Kapasiteetin käyttöaste oli 93 prosenttia. Siirtokapasiteetti on kokonaan varattu myös vuonna 2007. Siirtokapasiteetti on varattu usean kansainvälisen toimijan kesken. United Power Oy:n lupahakemus rajajohdon rakentamiselle Venäjältä Suomeen oli kauppa- ja teollisuusministeriön käsittelyssä. Kauppa- ja teollisuusministeriö hylkäsi lupahakemuksen. 2 INVESTOINNIT JA VERKON YLLÄPITO Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2006 olivat 70 miljoonaa euroa (63 miljoonaa euroa vuonna 2005). Tästä määrästä investoitiin verkkoon yhteensä 53 miljoonaa euroa. Investointien painopiste oli Etelä-Suomessa, mutta vuoden aikana tehdyt, yhteensä noin 200 miljoonan euron verkkotäydennyspäätökset siirtävät investointien painopisteen pohjoiseen lähivuosien aikana. Vuoden aikana valmistui Olkiluodon ydinvoimalan kantaverkkoliitynnän vahvistushankkeiden ensimmäinen vaihe, 110 kilovoltin johdon uusiminen Olkiluodosta Raumalle. Huittisiin valmistuneeseen sähköasemaan liitettiin kolme nykyistä 400 kilovoltin johtoa. Olkiluodon uuden sähköaseman rakentaminen ja uuden 400 kilovoltin voimajohdon rakentaminen Olkiluodosta Huittisiin jatkuivat, kohteet valmistuvat vuoden 2007 syksyllä. Vuoden aikana oli käynnissä myös lukuisia sähköasemien perusparannustöitä. Alumiinipylväiden vaihtotyötä jatkettiin. Pääkaupunkiseudun sähkön saantia varmistava Vantaan Tammiston sähköaseman laajennus valmistui, samoin Espoon sähköasemalle tehty laajennus, joka mahdollisti Virosta Suomeen tulevan Estlink-tasasähköyhteyden liittämisen kantaverkkoon. Tampereen eteläpuolella uusittiin 110 kilovoltin voimajohto Tikinmaalta Multisiltaan. Vuoden aikana jatkettiin myös 400 kilovoltin voimajohdon rakentamista Ulvilasta Kangasalle. Joulukuussa johdon varrelle pystytettiin Pirkanpylvääksi nimetty maisemapylväs. Ulvilan ja Kangasalan asemalaajennusten valmistelu käynnistyi. Kangasalan sähköasemalle asennetaan staattinen loistehon kompensaattori, joka vaimentaa tehoheilahteluja ja kasvattaa Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia. Vuonna 2005 käynnistynyt kaasuturpiinivoimalaitoksen rakentaminen Olkiluodon voimalaitosalueelle jatkui. Laitoksen pääkoneiston asennus käynnistyi syksyllä ja laitos valmistuu kesällä 2007. Suomen ja Ruotsin välille rakennettavan uuden tasasähköyhteyden, Fenno-Skan 2 -merikaapelin reitti valittiin kesällä tehdyn merenpohjatutkimuksen tulosten perusteella. Vuonna 2010 valmistuva yhteys lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia 800 megawattia. Kantaverkon kunnossapitoon ja paikalliskäyttöön käytettiin vuoden 2006 aikana yhteensä noin 12 miljoonaa euroa ja kaasuturpiinivoimalaitosten ylläpitoon yhteensä noin 2 miljoonaa euroa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin 1 miljoonaa euroa. Painopistealueina olivat voimajärjestelmän tilan hallinta, verkon tekniset ratkaisut ja voimajohtojen ympäristövaikutukset. 3 TALOUDELLINEN TULOS Konsernin liikevaihto oli 351 miljoonaa euroa (317 milj. euroa). Tilikauden alusta toteutetusta 5 %:n tariffialennuksesta huolimatta kantaverkkotulot nousivat hieman sähkön kulutuksen lisääntymisestä johtuen. Tasesähkön myynnin liikevaihto nousi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 95 milj. euroa (61 milj. euroa). Eurooppalaisen markkinapaikan ylläpidon kustannukset ja kunnonhallinnan kustannukset alenivat, mutta poistot ja 4
häviösähköhankinnan kulut nousivat. Liikevoitto ilman sähköjohdannaisten arvonmuutoksia oli 98 miljoonaa euroa (97 milj. euroa). Kansainvälisen tilinpäätösraportoinnin (IFRS) mukainen liikevoitto oli 80 miljoonaa euroa (110 milj. euroa), joka sisältää sähköjohdannaisten negatiivisia arvonmuutoksia 18 miljoonaa euroa (+13 milj. euroa). Konsernin tilikauden voitto oli 38 miljoonaa euroa (56 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,4 % (8,7 %) ja oman pääoman tuotto 10,4 % (16,9 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 25,5 % (23,9 %). Emoyhtiön liikevaihto oli 351 miljoonaa euroa (317 milj. euroa vuonna 2005) ja tilikauden voitto 7 miljoonaa euroa (8 milj. euroa). 4 RAHOITUS Konsernin rahoitustilanne säilyi hyvänä. Nettorahoituskulut ilman osuutta osakkuusyritysten tuloksesta alenivat tarkastelukauden aikana 29 miljoonaan euroon (36 milj. euroa), joka sisältää rahoitusjohdannaisten positiivisia arvonmuutoksia 3 miljoonaa euroa (-1,4 milj. euroa). Korollisten velkojen keskikorko, pääomalainat ja suojauskulut mukaan lukien, oli 3,61 % (3,95 %). Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli 31 miljoonaa euroa (51 milj. euroa). Rahavarat olivat 31.12.2006 yhteensä 204 miljoonaa euroa (188 milj. euroa). Korolliset velat, johdannaisvelat sisältäen, olivat 970 miljoonaa euroa (986 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 758 miljoonaa euroa (694 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 213 miljoonaa euroa (292 milj. euroa). Rahoitukseen liittyvissä johdannaissopimuksissa oli vastapuoliin liittyvää riskiä 8 miljoonaa euroa (9 milj. euroa). Vapaita pitkäaikaisia sitovia luottolimiittejä oli 250 miljoonaa euroa (250 milj. euroa). Yhtiö hankki rahoituksensa kansainvälisiltä ja kotimaisilta raha- ja pääomamarkkinoilta. Lyhytaikainen varainhankinta suoritetaan kansainvälisen yritystodistusohjelman avulla ja pitkäaikainen varainhankinta kansainvälisen joukkovelkakirjalainaohjelman avulla. Kansainväliset luottoluokituslaitokset Moody s Investors Service ja Standard & Poor s Rating Services vahvistivat Fingrid Oyj:n luottokelpoisuusluokitukset lokakuussa 2006. Luokitukset säilyvät entisinä. Moody sin pitkäaikainen luokitus on Aa3 ja lyhytaikainen luokitus P-1. Vastaavasti Standard & Poor sin pitkäaikainen luokitus on AA- ja lyhytaikainen luokitus A-1+. Molemmat luokituslaitokset arvioivat Fingridin tulevaisuudennäkymät vakaiksi. 5 HENKILÖSTÖ JA PALKITSEMISJÄRJESTELMÄT Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien, 242 henkilöä. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 235 henkilöä. Henkilöstöstä on (suluissa v. 2005) naisia 21 % (23 %) ja miehiä 79 (77 %). Vakinaisen henkilöstön lukumäärästä vuonna 2006 on (suluissa v. 2005) 24 29-vuotiaita 24 (24). 30 34- vuotiaita 32 (26), 35 39-vuotiaita 30 (30), 40 44-vuotiaita 32 (31), 45 49-vuotiaita 38 (39), 50 54-vuotiaita 20 (18), 55 59- vuotiaita 39 (39) ja 60 65-vuotiaita 13 (17). Vuoden 2006 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 10 449 (8 080) tuntia, keskimäärin 45 (36) tuntia/henkilö. Henkilöstön sairauspoissaolot vuoden 2006 aikana olivat 2 % tehdystä työajasta, eli samalla tasolla kuin vuonna 2005. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat laatu-, kannuste- ja aloitepalkkiojärjestelmät. 6 HALLITUS JA YHTIÖN JOHTO Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 17.3.2006. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Tapio Kuula, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi teollisuusneuvos Arto Lepistö ja toiseksi varapuheenjohtajaksi toimitusjohtaja Timo Rajala. Hallituksen jäseniksi valittiin teollisuusneuvos Marjukka Aarnio, pääomasijoitusjohtaja Risto Autio, kehitysjohtaja Timo Karttinen ja energiajohtaja Anja Silvennoinen. Yhtiön toimitusjohtaja Timo Toivonen siirtyi eläkkeelle 31.12.2006. Uutena toimitusjohtajana aloitti 1.1.2007 Jukka Ruusunen. 7 RISKIENHALLINTA Yhtiön suurimmiksi liiketoimintariskeiksi on määritelty sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvät riskit, sääntelyyn liittyvät riskit, sähköturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät riskit, sähkön hintariski, korkoriski sekä vastapuoliriski. 7.1 Sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvät riskit Laaja häiriö Suomen tai Pohjoismaiden sähköjärjestelmässä voi johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä tai ulkopuolisesta tapahtumasta, joka estää verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain. Vaikka yhtiö on varautunut näihin tilanteisiin erilaisin reservein, toimintaohjein ja poikkeusjärjestelyin, saattaa yhtiölle aiheutua häiriöstä taloudellista vahinkoa ja/tai yrityskuvan heikkenemistä. 7.2 Sääntelyyn liittyvät riskit Fingridin toiminta on luvanvaraista toimintaa. Sähkömarkkinalaissa on asetettu velvoitteita yhtiön verkkotoiminnalle ja rajoituksia hinnoittelulle. Fingridin toimintaa valvoo Energiamarkkinavirasto. Muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa regulaatiossa voivat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan. Yhtiölle on asetettu sähkömarkkinoiden kehittämisvelvoite. Ympäristöasioihin liittyvä yhä tarkempi sääntely ja lupakäsittelyn monimutkaistaminen saattavat vaikeuttaa yhtiön mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Tällä voi olla kielteisiä vaikutuksia yhtiön julkisuuskuvaan ja/tai taloudelliseen asemaan. Suomalainen poistokäytäntö mahdollistaa yhtiön veronmaksun lykkäämisen. Mikäli lainsäädännön muutokset poistavat tämän mahdollisuuden, on sillä kielteinen vaikutus yhtiön taloudelle. 7.3 Sähköturvallisuuteen ja ympäristöön liittyvät riskit Fingrid siirtää sähköä suurjännitteisten siirtojohtojen ja sähköasemien välityksellä. Suureen jännitteeseen ja suuriin rakenteisiin liittyy henkilö- ja omaisuusvahingon riski. Vahinkoja voi aiheutua oman käyttötoiminnan epäonnistuessa tai muun 5
osapuolen aiheuttaman vahingon tai erittäin poikkeuksellisten sääolosuhteiden seurauksena. Yhtiön toiminnalle haitallisia voivat olla korkeajännitesiirtoon liittyvät sähkö- ja magneettikentät. Niiden pitkäaikaisvaikutuksia ihmisten terveyteen on tutkittu paljon, mutta mahdollisia haittavaikutuksia ei ole voitu osoittaa. 7.4 Sähkön hintariski Fingrid hankkii sähkön siirtohäviöt sähköpörssistä ja kahdenkeskisillä sopimuksilla. Vaikka hinnanvaihteluihin on lyhyellä aikavälillä varauduttu, voi pitkään jatkuva sähkön korkea hinta heikentää yhtiön taloudellista asemaa. 7.5 Korkoriski Yhtiö rahoittaa toimintaansa vaihtuvakorkoisilla velkakirjalainoilla. Vaikka yhtiö on varautunut korkotason nousuun, voi pitkään jatkuva korkea korkotaso heikentää yhtiön taloudellista asemaa. 7.6 Vastapuoliriski Fingridin vastapuoliriski syntyy siitä, että toinen sopijaosapuoli ei täytä velvoitteitaan Fingridiä kohtaan. Yhtiöllä on vastapuoliriskiä liiketoimintojensa, investointitoiminnan, johdannaissopimusten ja sijoitustensa kautta. Vaikka vastapuoliriskejä seurataan, voi vastapuolten toimista realisoitua yhtiön taloudellista asemaa heikentävä riski. Fingrid suojaa rahoituseriin ja liiketoimintaan liittyvät valuuttariskit. Korkoriskejä hallitaan pääsääntöisesti siten, että korkotason ollessa matalalla voi yhtiö suojata seuraavan viiden vuoden korkokustannuksen 70-%:sesti, ja korkotason ollessa korkealla, suojaustaso jää 30 %:iin. Häviösähkön hankintaan liittyvien kustannusten hallinnassa noudatetaan samantyyppistä periaatetta. Toimitusjohtajan alaisuudessa työskentelevä sisäinen tarkastaja valvoo mm. yhtiön ohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastaja raportoi havainnoistaan hallitukselle. Operatiivisen riskienhallinnan toimintamallia muutettiin vuonna 2006 siten, että riskien analysointi- ja hallintavastuu hajautettiin osaksi linjaorganisaation normaalia toimintaa. Kasvaneiden tai uusien merkittävien riskien hallitsemiseksi käynnistetään kehityshankkeita, joiden edistymisestä raportoidaan toiminnoittain toimitusjohtajalle. Lisäksi yhtiöön perustettiin käyttöhäiriöiden jatkoseurannan laadunvarmistukseen seurantaryhmä. Yhtiön yritysturvallisuuden periaatteet päivitettiin vastaamaan muuttuneita toimintamalleja. 8 YMPÄRISTÖASIAT JA YHTEISKUNTAVASTUU Fingridissä on käytössä sisäinen ympäristöjärjestelmä. Yhtiön toimintaperiaatteet on kuvattu Fingridin yhteiskuntavastuussa ja ympäristöpolitiikassa. Yhtiön toiminnan merkittävimmät vaikutukset ympäristöön ovat johtoaukeat voimajohtoineen sekä niihin liittyvät sähköasemat. Yhtiöllä on ongelmajätteeksi luokiteltavia kreosootti- tai suolakyllästeisiä puupylväitä ja kaapelikanavien kansia yhteensä noin 30 400 tonnia. Näiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 2 miljoonan euron suuruinen varaus, mikä on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Yhtiön sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuiksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF 6 -kaasu) 22 tonnia. Kaasun hävityskulusta ei ole kirjattu varausta, koska SF 6 -kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen. Fingrid toimii sähkön alkuperätakuun myöntäjänä Suomessa. Takuu kuuluu Euroopan unionin RES-E-direktiivin edellyttämään järjestelmään. 9 TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT JA ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia. Yhtiö jatkaa mittavan investointiohjelmansa toteuttamista. Ohjelma nostaa yhtiön investointitason tulevina vuosina noin sadan miljoonan euron vuositasolle. Merkittävimmät yksittäiset investoinnit ovat Olkiluotoon rakenteilla olevan ydinvoimalaitoksen edellyttämät verkkotäydennykset, uusi 100 megawatin (MW) varavoimalaitos sekä toinen merikaapeliyhteys Suomen ja Ruotsin välille. Kantaverkkotulojen odotetaan kuluvana vuonna pysyvän edellisen vuoden tasolla. Konsernin koko liikevaihdon ja kulujen ennakointia vaikeuttaa kuitenkin pohjoismaisen vesitilanteen aiheuttama sähkön siirron ja tasesähkön myynnin vaihtelu. Fingrid toimii pohjoismaisten kantaverkko-organisaatioiden yhteistyöjärjestön Nordelin puheenjohtajana kaksivuotiskauden, joka alkoi kesällä 2006. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kannalta tärkeimmät kehittämistoimenpiteet liittyvät sovittujen verkkotäydennyshankkeiden toteuttamiseen sovitussa aikataulussa ja toisaalta näiden investointien jälkeen tarvittavien investointien suunnitteluun. Siirtorajoitusten hallintaan ja pullonkaulatulojen jakomalliin olisi löydettävä yhteiset ratkaisut, jotka tukevat alueellisten markkinoiden jatkokehitystä. Vastaavanlaista yhteistyötä kehitetään Baltian maiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa. Vuonna 2006 valmistunut Estlinkyhteys liittää Baltian maat pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin. Pohjoismaissa kehitettyä kantaverkkoyhtiöiden välistä yhteistyömallia voidaan soveltuvin osin hyödyntää Baltian maiden alueellisten sähkömarkkinoiden kehittämisessä ja integroinnissa niitä ympäröiviin sähkömarkkinoihin. Fingrid kehittää edelleen Venäjältä tapahtuvan sähkön tuonnin periaatteita ottaen huomioon sekä pohjoismaisen että venäläisen sähköjärjestelmän nykyiset ja tulevat tarpeet. 6
KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2002 2003 2004 2005 2006 FAS FAS IFRS IFRS IFRS Toiminnan laajuus Liikevaihto milj. 272,6 297,6 301,8 316,7 351,3 Investoinnit, brutto milj. 50,2 43,7 42,9 63,3 69,6 - liikevaihdosta % 18,4 14,7 14,2 20,0 19,8 Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot milj. 1,1 1,3 1,1 1,6 1,2 - liikevaihdosta % 0,4 0,4 0,4 0,5 0,4 Henkilöstö keskimäärin 211 227 233 228 238 Henkilöstö tilikauden lopussa 210 220 220 231 233 Palkat ja palkkiot yhteensä milj. 13,8 14,7 12,0 12,7 13,8 Kannattavuus Liikevoitto milj. 91,0 90,5 101,5 110,0 79,5 - liikevaihdosta % 33,4 30,4 33,6 34,7 22,6 Voitto ennen veroja milj. 38,6 37,5 59,1 75,1 51,5 - liikevaihdosta % 14,1 12,6 19,6 23,7 14,7 Sijoitetun pääoman tuotto % 7,2 7,3 8,2 8,7 6,4 Oman pääoman tuotto % 12,2 10,8 17,5 16,9 10,4 Rahoitus ja taloudellinen asema Omavaraisuusaste % 17,1 18,7 21,6 23,9 25,5 Korolliset nettovelat milj. 940,5 903,0 847,6 797,9 766,3 Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake 8 275 7 972 14 884 16 761 11 531 Osinko/osake 1 995 1 995 1 995 1 995 2 082 Oma pääoma/osake 70 990 76 886 91 640 106 439 115 952 Osakkeiden lukumäärä 31.12. - A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078 - B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247 Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut Sijoitetun pääoman tuotto % = --------------------------------------------------------------------------------- x 100 taseen loppusumma korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) tilikauden voitto Oman pääoman tuotto % = --------------------------------------------------------------------------------- x 100 oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) oma pääoma Omavaraisuusaste % = --------------------------------------------------------------------------------- x 100 taseen loppusumma saadut ennakot tilikauden voitto Tulos/osake = --------------------------------------------------------------------------- osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden osinko Osinko/osake = --------------------------------------------------------------------------- osakkeiden keskimääräinen lukumäärä oma pääoma Oma pääoma/osake = --------------------------------------------------------------------------- osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä Korolliset nettovelat = korolliset velat rahavarat 7
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 13 090 936,51 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että - osinkoa maksetaan yhtiöjärjestyksen 5 :n mukaisesti 2 082,17 euroa osakkeelta, yhteensä 6 923 203,71 euroa - vapaaseen omaan pääomaan jätetään 6 167 732,80 euroa. 8
2. TILINPÄÄTÖS KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS) KONSERNIN TULOSLASKELMA 1.1. 31.12.2006 1.1. 31.12.2005 Liitetieto 1 000 1 000 LIIKEVAIHTO 2 351 326 316 700 Liiketoiminnan muut tuotot 3 2 210 2 410 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 4-154 950-120 726 Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5-17 917-17 069 Poistot 6-52 254-48 589 Muut liiketoiminnan kulut 7-48 867-22 700 LIIKEVOITTO 79 548 110 026 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 8 1 190 709 Rahoitustuotot 8 5 885 4 430 Rahoituskulut 8-35 139-40 101 Rahoitustuotot ja -kulut -28 064-34 962 VOITTO ENNEN VEROJA 51 485 75 063 Tuloverot 9-13 143-19 334 TILIKAUDEN VOITTO 38 342 55 729 Jakautuminen Emoyhtiön omistajille 38 342 55 729 Tulos/osake, 10 11 531 16 761 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos, 10 11 531 16 761 Laimennettu osakekohtainen tulos, 10 11 531 16 761 9
KONSERNITASE VARAT 31.12.2006 31.12.2005 Liitetieto 1 000 1 000 PITKÄAIKAISET VARAT Aineettomat hyödykkeet: Liikearvo 12 87 920 87 920 Muut aineettomat hyödykkeet 13 80 450 80 359 168 370 168 279 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: 14 Maa- ja vesialueet 10 496 10 334 Rakennukset ja rakennelmat 45 970 44 648 Koneet ja kalusto 402 144 403 215 Voimajohdot 543 135 552 506 Muut aineelliset hyödykkeet 2 694 3 465 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 61 343 34 271 1 065 782 1 048 440 Sijoitukset: 15 Osuudet osakkuusyrityksissä 6 856 6 384 Myytävissä olevat sijoitukset 315 300 7 171 6 684 Saamiset: Rahoitussaamiset 16 11 738 3 765 Laskennalliset verosaamiset 21 538 538 Sijoitetun pääoman tuotto 25 1 131 16 240 13 407 20 543 PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 1 254 730 1 243 945 LYHYTAIKAISET VARAT Vaihto-omaisuus 17 3 819 2 864 Rahoitussaamiset 16 369 3 141 Myyntisaamiset ja muut saamiset 18 50 480 44 041 Verosaamiset 320 241 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 19 186 728 184 934 Rahavarat 19 17 358 2 988 LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ 259 075 238 210 VARAT YHTEENSÄ 1 513 805 1 482 155 10
KONSERNITASE OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.12.2006 31.12.2005 Liitetieto 1 000 1 000 EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 20 55 922 55 922 Ylikurssirahasto 20 55 922 55 922 Käyvän arvon rahasto 20 45 33 Muuntoerot 15 63 152 Kertyneet voittovarat 273 589 241 879 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 385 542 353 910 PITKÄAIKAISET VELAT Laskennalliset verovelat 21 91 964 81 038 Korolliset velat 23 757 547 693 846 Varaukset 24 2 067 2 067 Muut velat 26 3 009 150 854 586 777 101 LYHYTAIKAISET VELAT Korolliset velat 23 212 813 291 991 Ostovelat ja muut velat 27 60 864 59 153 273 676 351 144 VELAT YHTEENSÄ 1 128 263 1 128 245 OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 1 513 805 1 482 155 11
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA Yli- Käyvän Kertyneet Osake- kurssi- arvon Muunto- voitto- 1 000 Liitetieto pääoma rahasto rahasto erot varat Yhteensä Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Oma pääoma 1.1.2005 55 922 55 922 3 72 192 783 304 702 Muuntoerot 15 80 80 Osingonjako 11-6 632-6 632 Muut muutokset 20 31 31 Tilikauden voitto 55 729 55 729 Oma pääoma 31.12.2005 55 922 55 922 33 152 241 879 353 910 Muuntoerot 15-88 -88 Osingonjako 11-6 632-6 632 Muut muutokset 20 11 11 Tilikauden voitto 38 342 38 342 Oma pääoma 31.12.2006 55 922 55 922 45 63 273 589 385 542 12
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 1.1. 31.12.2006 1.1. 31.12.2005 Liitetieto 1 000 1 000 Liiketoiminnan rahavirrat: Tilikauden voitto 38 342 55 729 Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa* 69 186 36 465 Korkokulut ja muut rahoituskulut 35 139 40 101 Korkotuotot -5 881-4 426 Osinkotuotot -5-4 Verot 13 143 19 334 Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos -6 344-1 231 Vaihto-omaisuuden muutos -955 1 374 Osto- ja muiden velkojen muutos 523 1 051 Varausten muutos -4 Maksetut korot -41 555-48 579 Saadut korot 5 381 8 944 Maksetut verot -2 299-2 514 Liiketoiminnan nettorahavirta 104 675 106 240 Investointien rahavirrat: Investoinnit aineellisiin -65 548-51 847 käyttöomaisuushyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin -2 438-1 966 Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista 3 2 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 4 237 Lainasaamisten takaisinmaksut 85 84 Saadut osingot 634 722 Investointien nettorahavirta -67 265-48 767 Rahoituksen rahavirrat: Lyhytaikaisten lainojen nostot 76 788 124 117 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -82 837-89 295 Pitkäaikaisten lainojen nostot 151 601 140 610 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -160 434-181 749 Maksetut osingot -6 632-6 632 Rahoituksen nettorahavirta -21 515-12 949 Rahavarojen muutos 15 896 44 523 Rahavarat tilikauden alussa 187 922 143 356 Sijoitusten käyvän arvon muutosten vaikutus 268 43 Rahavarat tilikauden lopussa 19 204 087 187 922 Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot Oikaisut: * Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 69 186 36 465 - Poistot 52 254 48 589 - Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (-/+) -2-463 - Osuus osakkuusyritysten tuloksista -1 190-713 - Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisesta 18 124-13 609 - Muut 2 661 13
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Fingrid Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu, julkinen osakeyhtiö. Fingridin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaan. Fingridin kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on PL 530 (Arkadiankatu 23 B), 00101 Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa Internet-osoitteesta www.fingrid.fi tai Fingrid Oyj:n pääkonttorista. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa tai liitetiedoissa ole toisin mainittu. Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 12.2.2007 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä. Päätoiminnot Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta. Yhtiön tehtävänä on kehittää kantaverkkoa, ylläpitää sähkön kulutuksen ja tuotannon kunkinhetkinen tasapaino, selvittää osapuolten väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla sekä parantaa sähkömarkkinoiden toimintaedellytyksiä. Lisäksi yhtiö vastaa rajasiirtoyhteyksistä Pohjoismaihin ja Venäjälle. Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Fingrid Verkko Oy:n. Fingrid Verkko Oy:llä ei ollut liiketoimintaa tilikautena. Osakkuusyrityksinä on yhdistelty Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) ja Nord Pool Spot AS (omistus 20,0 %). Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin omistuksen mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista sisältyy tuloslaskelman erään rahoitustuotot ja -kulut. Arvioiden käyttö Kun konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista, mutta arvioihin ei liity merkittäviä riskejä. Segmenttiraportointi Fingrid-konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IAS 14 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä. Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet Myynnin tuloutus tapahtuu palvelun luovutuksen perusteella. Sähkön siirto tuloutetaan, kun siirto on tapahtunut. Tasesähköpalvelut tuloutetaan palvelun luovutuksen perusteella. Liittymismaksut tuloutetaan ajan kulumisen perusteella. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset. Avustukset EU:lta tai muulta taholta saadut avustukset tuloutetaan tuloslaskelmaan samaan aikaan kulujen kirjauksen kanssa. Saadut avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa. Eläkejärjestelyt Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Konsernilla on sekä IAS 19 -standardin mukaisia maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä suoritukset kirjataan kuluksi sinä kautena, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan työntekijän työvuosille jaksotettuna auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen vuosittain tekemien laskelmien perusteella. Tutkimus ja kehitys Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan tarkoituksena on oman toiminnan tehostaminen. Sen seurauksena ei synny uusia, erillisinä myytäviä palveluja tai tuotteita. Tämän vuoksi tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vuokrasopimukset IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti ne vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksilla vuok- 14
rattu omaisuus vähennettyinä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat velvoitteet vastaavasti korollisiin velkoihin. Konserniyhtiön ollessa vuokralleantajana kirjataan tulevien leasingvuokrien nykyarvo korollisiin saamisiin ja vuokralle annettu omaisuus poistetaan vuokralleantajan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Rahoitusleasingsopimuksista johtuvat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon tai -tuloon sekä velan tai saamisen vähennykseen. IAS 17 -standardin mukaiset rahoitusleasingsopimukset on merkitty taseeseen ja arvostetaan määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksilla hankituista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset poistot ja kirjataan mahdolliset arvonalentumistappiot. Poistot tehdään konsernin käyttöomaisuushyödykkeiden poistoaikojen mukaisesti tai niitä lyhyemmän vuokra-ajan aikana. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on käsitelty liiketoiminnan muissa kuluissa, ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Ulkomaan rahan määräiset erät Konsernin tilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitusinstrumenttien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kurssiero, joka johtuu ulkomaisen osakkuusyrityksen tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, on kirjattu IFRS1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin. Tuloverot Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. IAS 12 -standardin mukaisesti konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen pitkäaikaisena saamisena ja vastaavasti laskennallisen verovelan pitkäaikaisena velkana. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuuden poistoista ja rahoitusinstrumenteista. Ulkomaisen osakkuusyrityksen jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista veroa, koska osingon vastaanottaminen ei aiheuta verovaikutusta pohjoismaisen verosopimuksen perusteella (eikä ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa). Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Osakekohtainen tulos Konserni on laskenut laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen IAS 33 -standardin mukaisesti. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Koska konsernilla ei ole käytössä optiojärjestelmiä eikä omaan pääomaan sidottuja etuja tai muita oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, ei laimennusvaikutusta ole. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Yritysten ja liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja se testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinnin arvoon. Konserni on käyttänyt IFRS 1 -siirtymästandardin mukaista helpotussääntöä ennen 1.1.2004 toteutuneisiin yritysten yhteenliittymiin, joten osakkuusyritysten ja liiketoimintojen hankinnasta aiheutuneet liikearvot siirtyivät FAS:n mukaisilla arvoilla. Liikearvoja ei ole poistettu 1.1.2004 jälkeen. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistot ja maankäyttöoikeudet. Ohjelmistot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Maankäyttöoikeuksista, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat: Ohjelmistot, käytönvalvonta 15 vuotta Ohjelmistot, muut 3 vuotta Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli aiemman suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. 15
Päästöoikeudet Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet arvostetaan aineettomiin hyödykkeisiin saantihetken markkinahintaan ja ostetut kirjataan hankintamenoon. Jos saatujen päästöoikeuksien ei oleteta riittävän ensimmäisellä päästöoikeuskaudella, yhtiön on hankittava ylitys päästöoikeusmarkkinoilta. Päästöoikeuksista ei kirjata poistoja. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu niiden luovutushetkellä, jolloin toteutuneet päästöt on selvitetty. Palautettavia päästöoikeuksia varten kirjataan varaus. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, varaus kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeudet eivät riitä kattamaan palautusvelvollisuuksia, varaus arvostetaan ko. päästöoikeuksien markkinahintaan. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Maa-alueet, rakennukset, voimajohdot, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Rakennusaikaisia korkokuluja ei ole aktivoitu. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, jolla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä. Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät menot aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat: Rakennukset ja rakennelmat Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset 40 vuotta Sähköasemien rakennelmat 30 vuotta Kaasuturpiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 20 vuotta Erilliset rakennelmat 15 vuotta Voimajohdot Voimajohdot 400 kv 40 vuotta Tasasähköjohdot 40 vuotta Voimajohdot 110 220 kv 30 vuotta Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset 30 vuotta Voimajohtojen (400 kv) alumiinipylväät 10 vuotta Valokuitu-ukkosjohtimet 10 20 vuotta Koneet ja kalusto Sähköasemien koneet 10 30 vuotta Kaasuturpiinivoimalaitokset 20 vuotta Muut koneet ja kalusto 3 5 vuotta Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu, kun suunnitelman mukainen poistoaika on päättynyt, hyödyke myyty, romutettu tai muutoin luovutettu ulkopuoliselle. Arvonalentumiset Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisten havaitsemiseksi. Jos alentumista havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä. Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Diskonttauskoroissa otetaan huomioon myös kyseisten hyödykkeiden erityinen riski. 16
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta. Myytävissä olevat sijoitukset Julkisesti noteeratut osakkeet luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi ja arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan, kunnes sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot. Myynti- ja muut saamiset Myynti- ja muut saamiset kirjataan alkuperäisen arvon mukaisesti. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Saamisten arvonalentumiskirjaus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin (esim. velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien laiminlyönti yli 90 päivällä). Arvonalentumiset kirjataan suoraan vähentämään saamisten kirjanpitoarvoa. Sähköjohdannaiset Yhtiö solmii sähköjohdannaissopimuksia suojatakseen häviösähköennusteen mukaista sähkönhankintaansa. Fingrid ei sovella suojauslaskentaa sähköjohdannaisten osalta. Sähköjohdannaiset kuuluvat ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaisvarat ja -velat. Johdannaissopimukset ovat joko Nord Pool ASAn tuotteita tai kahdenvälisiä sopimuksia. Tilinpäätöspäivänä sähköjohdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja niiden arvonmuutos merkitään tuloslaskelman muihin kuluihin. Nord Pool ASAn tuotteet arvostetaan tilinpäätöspäivän kaupankäyntihintoihin. Kahdenväliset hintasuojaussopimukset arvostetaan käyttäen Nord Pool ASAn vastaavan tuotteen hintaa. Korko- ja valuuttajohdannaiset Yhtiö solmii johdannaissopimuksia suojatakseen rahoitusriskejä (korko- ja valuuttapositiota) hallituksen vahvistaman rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti. Fingrid ei sovella suojauslaskentaa johdannaisten osalta. Rahoitusjohdannaiset kuuluvat ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaisvarat ja -velat. Johdannaisvara tai -velka merkitään kirjanpitoon alun perin hankintamenoon. Tilinpäätöspäivänä johdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos merkitään suoraan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Johdannaisten käyvät arvot tilinpäätöspäivänä perustuvat eri laskentamenetelmiin. Valuuttatermiinit on arvostettu termiinihintoihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Korko-optiot on arvostettu markkinoilla yleisesti käytettyjen optiohinnoittelumallien mukaisesti. Rahoitusvarat ja rahavarat Rahoitusvarat on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin. Ryhmä sisältää rahamarkkina-arvopapereita sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Rahoitusarvopaperit merkitään selvityspäivänä taseeseen käypään arvoon. Tilinpäätöksissä rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja niiden arvonmuutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa sijoitus-, yritys- ja kuntatodistuksia, joiden lainaaika on yleensä 3 6 kuukautta, sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Rahavarat muodostuvat tilivaroista ja pankkitalletuksista. Pankkitalletukset on luokiteltu eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin, ja ne merkitään kirjanpitoon alkuperäiseen hankintamenoon. Tilinpäätöksissä pankkitalletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvarat ja muut rahavarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin luovutetaan. Korolliset velat Korollisiin velkoihin kuuluvat yrityksen liikkeeseen laskemat velkakirjat ja nostetut lainat kirjataan hankintamenoon transaktiomenoilla vähennettynä. Transaktiomenoja ovat yli- ja alihinnat sekä järjestely-, välitys- ja hallinnolliset palkkiot. Tilinpäätöksissä korolliset velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Korolliset velat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät ja maksetaan takaisin. 17
Varaukset Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida. Varaukset voivat liittyä toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin, ympäristövelvoitteisiin, oikeudenkäynteihin ja veroriskeihin. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä. Osingonjako Hallituksen osingonjakoehdotusta ei kirjata tilinpäätökseen. Kirjaus tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella. Uudet IFRS-standardit ja tulkinnat Konserni ei ole soveltanut seuraavia julkistettuja IFRS/IAS-standardeja ja tulkintoja, joiden noudattaminen ei vielä ole pakollista: Amendment to IAS 1 Capital Disclosures, IFRS 7 Financial Instruments: Disclosures, IFRS 8 Operating Segments, IFRIC 7 Applying the Restatement Approach, IFRIC 8 Scope of IFRS 2, IFRIC 9 Reassessment of Embedded Derivatives, IFRIC 10 Interim Financial Reporting and Impairment, IFRIC 11 IFRS 2 Group and Treasury Share Transactions ja IFRIC 12 Service Concession Arrangements. Näillä muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernin tulokseen tai taseasemaan. 2. TIETOJA LIIKEVAIHDOSTA JA SEGMENTEISTÄ Kantaverkkopalveluiden avulla asiakas saa oikeuden siirtää sähköä kantaverkosta ja kantaverkkoon liittymispisteensä kautta. Kantaverkkopalvelusta sovitaan kantaverkkosopimuksella, joka solmitaan kantaverkkoon liittyneen asiakkaan ja Fingridin kesken. Kantaverkkopalvelusta Fingrid perii kulutus-, kuormitus-, liittymispiste- ja markkinarajamaksun. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset. Pohjoismaisten ulkomaanyhteyksien siirtopalvelut mahdollistavat osallistumisen pohjoismaiseen Elspot- ja Elbas-pörssikauppaan. Konserni tarjoaa Venäjän-yhteyksillä kiinteitä siirtopalveluita kaikkien sähkökaupan osapuolten käyttöön. Siirtopalvelu on tarkoitettu kiinteäluonteiselle sähkön tuonnille. Sopiessaan Venäjän-siirtopalveluista asiakas varaa käyttöönsä siirto-oikeuden erikseen sovittavaksi ajaksi. Siirtovarauksen pienin yksikkö on 50 MW. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset. Tietoja segmenteistä ei esitetä, koska Fingrid-konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. 3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 2006 2005 Vuokratuotot 1 592 1 602 Saadut avustukset 136 94 Muut tuotot 483 715 Yhteensä 2 210 2 410 4. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ, 1 000 2006 2005 Ostot tilikauden aikana 141 152 96 923 Valuuttakurssivoitot ja -tappiot 190 Varastojen muutos, lisäys (-) tai vähennys (+) -955 1 374 Aineet ja tarvikkeet 140 197 98 488 Ulkopuoliset palvelut 14 753 22 238 Yhteensä 154 950 120 726 5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT, 1 000 2006 2005 Palkat ja palkkiot 13 808 12 750 Eläkekulut maksupohjaiset järjestelyt 2 218 2 089 Eläkekulut etuuspohjaiset järjestelyt (liitetieto 22) 552 1 060 Muut henkilösivukulut 1 339 1 170 Yhteensä 17 917 17 069 18
Ylimmän johdon palkat ja palkkiot (liitetieto 32) 1 178 1 189 Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana: Henkilöstö keskimäärin 238 228 Henkilöstö vuoden lopussa 233 231 6. POISTOT, 1 000 2006 2005 Aineettomat hyödykkeet 1 467 1 603 Rakennukset ja rakennelmat 1 817 1 735 Koneet ja kalusto 22 214 19 904 Voimajohdot 25 902 24 549 Muut aineelliset hyödykkeet 856 798 Yhteensä 52 254 48 589 7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 2006 2005 Vieraat urakat, työsuoritukset ym. 21 879 25 245 Voitot/tappiot sähköjohdannaisten käypään arvoon arvostamisesta 18 117-13 218 Vuokrakulut 2 207 2 498 Valuuttakurssivoitot ja -tappiot 298-621 Muut kulut 6 366 8 796 Yhteensä 48 867 22 700 8. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 2006 2005 Osuus osakkuusyritysten tuloksesta -1 190-709 Korkotuotot -5 881-4 426 Osinkotuotot -5-4 -5 885-4 430 Korkokulut 37 663 37 835 Voitot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta -8 924-8 911 Tappiot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta 5 943 10 285 Valuuttakurssivoitot -33 720-21 252 Valuuttakurssitappiot 33 846 21 176 Muut rahoituskulut 331 967 35 139 40 101 Yhteensä 28 064 34 962 9. TULOVEROT, 1 000 2006 2005 Välittömät verot 2 221 2 428 Laskennalliset verot (liitetieto 21) 10 922 16 906 Yhteensä 13 143 19 334 Tuloveron täsmäytyslaskelma: Voitto ennen veroja 51 485 75 063 Suomen yhtiöverokannan mukaan laskettu vero 13 386 19 516 Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot -243-182 Verokulu tuloslaskelmassa 13 143 19 334 19
10. OSAKEKOHTAINEN TULOS 2006 2005 Tilikauden voitto, 1 000 38 342 55 729 Keskimääräinen painotettu osakemäärä, kpl 3 325 3 325 Laimentamaton osakekohtainen tulos, 11 531 16 761 Laimennettu osakekohtainen tulos, 11 531 16 761 11. OSAKEKOHTAINEN OSINKO Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 2 082,17 (2005: 1 994,71) euroa osaketta kohden, jolloin osinko on kokonaisuudessaan 6,9 (2005: 6,6) miljoonaa euroa. 12. LIIKEARVO, 1 000 2006 2005 Hankintameno 1.1. 87 920 87 920 Hankintameno 31.12. 87 920 87 920 Kirjanpitoarvo 31.12. 87 920 87 920 Fingrid-konsernin koko liiketoiminta on Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, jolle konsernin liikearvo kokonaisuudessaan kohdistuu. Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Arvonalentumislaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kuuden vuoden jakson. Tätä ajanjaksoa seuraavien vuosien ennakoidut rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat nollan prosentin kasvuarviota käyttäen. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja on 6,1 %. Yhtiön johdon käsityksen mukaan kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa eivät johda siihen, että olisi tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. 13. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, 1 000 2006 2005 Maankäyttöoikeudet Hankintameno 1.1. 76 078 76 097 Lisäykset 1.1. 31.12. 484 642 Vähennykset 1.1. 31.12. -662 Hankintameno 31.12. 76 562 76 078 Kirjanpitoarvo 31.12. 76 562 76 078 Muut aineettomat hyödykkeet Hankintameno 1.1. 11 525 10 411 Lisäykset 1.1. 31.12. 1 073 1 114 Hankintameno 31.12. 12 598 11 525 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -7 244-5 640 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. 31.12. -1 467-1 603 Kirjanpitoarvo 31.12. 3 888 4 281 Kirjanpitoarvo 31.12. 80 450 80 359 14. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET, 1 000 2006 2005 Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 10 334 10 176 Lisäykset 1.1. 31.12. 162 158 Vähennykset 1.1. 31.12. Hankintameno 31.12. 10 496 10 334 Kirjanpitoarvo 31.12. 10 496 10 334 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 56 179 53 797 Lisäykset 1.1. 31.12. 3 139 2 381 20
Vähennykset 1.1. 31.12. Hankintameno 31.12. 59 317 56 179 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -11 530-9 795 Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. 31.12. Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. 31.12. -1 817-1 735 Kirjanpitoarvo 31.12. 45 970 44 648 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 543 989 522 378 Lisäykset 1.1. 31.12. 21 142 23 167 Vähennykset 1.1. 31.12. -1 557 Hankintameno 31.12. 565 131 543 989 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -140 773-121 261 Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. 31.12. 391 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. 31.12. -22 214-19 904 Kirjanpitoarvo 31.12. 402 144 403 215 Voimajohdot Hankintameno 1.1. 714 428 699 267 Lisäykset 1.1. 31.12. 16 531 21 478 Vähennykset 1.1. 31.12. -6 318 Hankintameno 31.12. 730 959 714 428 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -161 922-139 048 Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. 31.12. 1 675 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. 31.12. -25 902-24 549 Kirjanpitoarvo 31.12. 543 135 552 506 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintameno 1.1. 11 631 11 021 Lisäykset 1.1. 31.12. 84 611 Hankintameno 31.12. 11 715 11 631 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1. -8 166-7 368 Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. 31.12. -856-798 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 694 3 465 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 34 271 20 494 Lisäykset 1.1. 31.12. 61 233 57 813 Vähennykset 1.1. 31.12. -34 160-44 036 Hankintameno 31.12. 61 343 34 271 Kirjanpitoarvo 31.12. 61 343 34 271 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 065 782 1 048 440 15. SIJOITUKSET, 1 000 2006 2005 Myytävissä olevat sijoitukset Hankintameno 1.1. 300 261 Vähennykset 1.1. 31.12. -1-2 Käyvän arvon muutokset 1.1. 31.12. 15 41 Kirjanpitoarvo 31.12. 315 300 Käyvän arvon muutokset on kirjattu omaan pääomaan (liitetieto 20). Osuudet osakkuusyrityksissä Hankintameno 1.1. 6 384 6 312 Osuus tuloksesta 1.1. 31.12. 1 190 709 Muuntoerot 1.1. 31.12. -88 80 Osingot 1.1. 31.12. -629-718 Kirjanpitoarvo 31.12. 6 856 6 384 Kirjanpitoarvo 31.12. 7 171 6 684 21