LIITE 3A NIITYN KASVILAJEJA kannusruoho ketohanhikki harakankello ahomansikka koiranputki päivänkakkara siankärsämö maitohorsma 214
LIITE 3B KASVILAJIKORTIT 215
LIITE 3B peltosaunio siankärsämö päivänkakkara ahomansikka koiranputki ketohanhikki maitohorsma harakankello 216
LIITE 3C SYKSYLLÄ KERÄTTÄVÄT KASVILAJIT Niityn kasveja Kerää seuraavista 5 10 kasvia. Ohjeet kasvien keräämiseen löytyvät opettajan oppaasta s. 12 13. ❶ maitohorsma ❷ huopaohdake ❸ peltosaunio ❹ ahomansikka ❺ siankärsämö ❻ kannusruoho ❼ lehmus ❽ pihlaja ❾ vaahtera 217
LIITE 7 PUISTOTUTKIMUKSEN TUTKIMUSLOMAKKEET PUISTOTUTKIMUS Tutkikaa oman ryhmänne aihetta ja ottakaa valokuvia. Merkitkää vastaukset taulukkoon. Esitelkää luokalle keräämänne tiedot ja valokuvat. Kootkaa myös muiden ryhmien tulokset. RYHMÄ 1. PUISTON PUULAJIT Havainnoikaa puiston puuistutuksia. Kirjatkaa havainnot taulukkoon. PUULAJI MONTAKO PUUTA? MUITA HAVAINTOJA Onko puisto varjoinen vai valoisa? RYHMÄ 2. PUISTON PENSASISTUTUKSET Havainnoikaa puiston pensasistutuksia. Kirjatkaa havainnot taulukkoon. PENSASISTUTUS MINKÄ MUOTOINEN PENSASISTUTUS ON? MIKÄ ON PENSAS ISTUTUKSEN TEHTÄVÄ? MUITA HAVAINTOJA 1 2 3 4 5 RYHMÄ 3. PUISTON KUKKAISTUTUKSET Havainnoikaa kukkaistutuksia ja niissä olevia kasvilajeja. Kirjatkaa havainnot taulukkoon. KUKKAISTUTUS KASVILAJIEN LUKUMÄÄRÄ MILLAINEN ISTUTUS MIELESTÄNNE ON? MUITA HAVAINTOJA 1 2 3 4 5 218
LIITE 7 RYHMÄ 4. PUISTON LINNUT Havainnoikaa puiston lintuja. Kirjatkaa havainnot taulukkoon. LINTULAJI/ LUKUMÄÄRÄ KUVAILE LINTUA (VOIT OTTAA MYÖS KUVAN) MITÄ LINTU TEKEE? MIKÄ LINTULAJI ON KYSEESSÄ? MUITA HAVAINTOJA 1 2 3 4 5 RYHMÄ 5. PUISTON SELKÄRANGATTOMAT Etsikää selkärangattomia maasta, pensaista, puiden rungoilta ja kivien alta. Kirjatkaa havainnot taulukkoon. SELKÄRANGATTOMIEN RYHMÄ hämähäkit hyönteiset madot nilviäiset (etanat ja kotilot) tuhatjalkaiset LUKUMÄÄRÄ MISSÄ ELÄIN ON? MUITA HAVAINTOJA RYHMÄ 6. PUISTON ILMA JA ÄÄNET Katselkaa, kuunnelkaa ja haistelkaa ilmaa ja kuunnelkaa puistossa kuuluvia ääniä viidessä eri paikassa. Kirjatkaa havainnot taulukkoon. LENTÄÄKÖ ILMASSA PÖLYÄ TAI ROSKAA? MILTÄ PUISTOSSA TUOKSUU? MITÄ ÄÄNIÄ KUULUU? ONKO PUISTO MELUISA VAI HILJAINEN? MUITA HAVAINTOJA RYHMÄ 7. PUISTON IHMISET Laskekaa kulkijoiden ja koirien lukumäärä 10 minuutin aikana. Kirjatkaa havainnot muistiin. Ohi kulki ihmistä ja koiraa. MITÄ IHMISET TEKIVÄT? MISSÄ HE KULKIVAT? 219
LIITE 8 TUTKITAAN YHTEYTTÄMISTÄ ULKONA Tarvikkeet: suurennuslasi tai luuppi, oppikirja, moniste. 1. Arvioikaa jonkin pienen puun lehtien määrä. Voitte ensin laskea yhden pienen oksan lehdet ja arvioida sitten kuinka monta sen kokoista oksaa puussa on. Lehtien määrä on noin 3. Tutkikaa yhtä lehteä suurennuslasilla. a. Minkä värinen lehti on? b. Piirtäkää ruutuun lehden kuva, jossa näkyy ruoti ja lehtisuonet. 4. Selittäkää puun osien avulla miten puu saa yhteyttämiseen tarvittavat aineet ja energian. Täydentäkää taulukko. Yhteyttämisessä tarvitaan 1. Millä osilla puu ottaa? 2. 3. 5. a. Kasvi tarvitsee yhteyttämisessä syntyvää sokeria kasvuunsa. Etsikää jonkin oksan kärjestä tämän vuoden kasvu. Miltä se näyttää? b. Mitä tapahtuu syntyvälle hapelle? 6. Etsikää lehdistä niitä syöviä selkärangattomia eläimiä tai syönnin jälkiä tai tehkää oppikirjan tehtävä 3. Kuvatkaa tai kirjoittakaa havainnot muistiin. 7. a. Tutkikaa eriasteisesti hajonneita lehtiä. Miltä ne näyttävät? b. Etsikää lehtien seasta hajottajaeliöitä, kuten siiroja, lieroja tai vaaleaa homeen näköistä sienirihmastoa. 8. Tarkkailkaa suuria puita. a. Etsikää puista lintujen pesiä tai koloja, joissa on saattanut olla pesä. b. Tarkkailkaa hetki hiljaa, näkyykö puissa nisäkkäitä tai lintuja. c. Millä eri tavoin eläimet hyötyvät puista? 220
LIITE 9 221 ALKUAINETAULUKKO Tutustu alla oleviin alkuaineiden kemiallisiin merkkeihin. Etsi alkuaineet, joiden nimen olet kuullut aikaisemmin. Alleviivaa tuttujen aineiden nimet ja kemialliset merkit. Alkuaine Kemiallinen merkki aktinium Ac alumiini Al antimoni Sb argon Ar arseeni As astatiini At barium Ba beryllium Be boori B bromi Br cerium Ce cesium Cs dysprosium Db elohopea Hg erbium Er europium Eu fluori F fosfori P frankium Fr gadolinium Gd germanium Ge hafnium Hf happi O helium He hiili C holmium Ho hopea Ag indium In iridium Ir jodi I kadmium Cd kalifornium Cf Alkuaine Kemiallinen merkki kalium K kalsium Ca kloori Cl koboltti Co kromi Cr krypton Kr ksenon Xe kulta Au kupari Cu lantaani La litium Li lutenium Lu lyijy Pb magnesium Mg mangaani Mn molybdeeni Mo natrium Na neodyymi Nd neon Ne neptunium Np nikkeli Ni niobium Nb osmium Os palladium Pd pii Si platina Pt plutonium Pu polonium Po praseodyymi Pr prometium Pm protaktinium Pa radium Ra Alkuaine Kemiallinen merkki radon Rn rauta Fe renium Re rikki S rodium Rh rubidium Rb rutenium Ru samarium Sm seleeni Se sinkki Zn skandium Sc strontium Sr tallium Tl tantaali Ta teknetium Tc telluuri Te terbium Tb tina Sn titaani Ti torium Th tulium Tm typpi N uraani U vanadiini V vety H vismutti Bi volframi W ytterbium Yb yttrium Y zirkonium Zr
LIITE 11A HÄTÄKESKUKSEN ESITTÄMÄT KYSYMYKSET Mitä on tapahtunut? Missä tulipalo on? Kerro tarkka osoite. Onko ihmisiä loukkaantunut? Onko ihmisiä vaarassa? Onko palokohteessa herkästi syttyviä aineita, kuten bensiiniä? Onko paloautoilla esteetön pääsy palopaikalle? Onko joku opastamassa palokuntaa paikalle? Voit sulkea puhelimen. 222
LIITE 11B VAROITUSMERKIT Syttyvä Bensiini- tai spriiastiassa oleva varoitusmerkki tarkoittaa, että aine on herkästi syttyvä. Herkästi syttyvien nesteiden säilytysastiat on varustettu tällaisella Syttyvä-merkillä. Haitallinen/ ärsyttävä/ herkistävä/ vaarallinen otsonikerrokselle Syövyttävä Ympäristölle vaarallinen Vakava terveysvaara Hapettava Välittömästi myrkyllinen Paineen alaiset kaasut Räjähtävä 223
LIITE 15A LUUSTO ❶ ❼ ❷ ❽ ❾ ❸ ❹ ❺ ❿ ❻ 224
LIITE 15B LUUT IRTI LEIKATTAVAKSI 225
LIITE 17 RUUANSULATUSKANAVA Ruuansulatuskanavan osa 1 2 3 4 5 Mikä ruoka-aine hajoaa? 226
LIITE 21A KORVA JA AISTINALUEET ❶ ❷ ❻ ❺ ❹ ❸ SILMÄN OSAT ❶ ❷ ❸ 227
LIITE 21B RYHMÄTYÖSKENTELY, LUVUT 21 24 1. Hajutesti Tarvikkeet: neljä kertakäyttömukia, pumpulia, omenaa, banaania, sipulia, kahvijauhetta a. Mukeihin A, B, C, D pannaan näytepaloja ja peitetään ne kostealla pumpulilla. b. Koeoppilas nuuhkaisee mukin ilmaa ja yrittää tunnistaa näytteen. c. Tunnistukset kirjataan.. 2Äänen aikaansaaminen Tarvikkeet: neljä pulloa, joissa on eri määrä vettä. a. Koeoppilas puhaltaa vuorotellen pulloihin. b. Minkä pullon ääni on matalin? Minkä korkein? 3. Oman äänen kuuleminen Tarvikkeet: äänentallennin a. Äänittäkää 3 4 oppilaan puheääni. Lukekaa vaikkapa oppikirjan tekstiä vuorotellen. b. Kuunnelkaa äänitykset. c. Miksi oma ääni kuulostaa erilaiselta nauhoitettuna, kuin silloin kun sen kuulee puhuessaan? d. Mitä kautta ääni etenee korvan sisäosiin kun puhutaan? 4. Vahvempi silmä a. Osoita sormella muutaman metrin päässä olevaa kohdetta. b. Pidä käsi paikallaan ja sulje vuorotellen vasen ja oikea silmäsi. c. Kumman silmän avulla olit suunnannut sormesi? d. Tehdään tilasto oppilaiden vasentai oikea silmäisyydestä. 5. Tasapaino Tarvikkeet: älypuhelimen sekuntikello a. Oppilas seiso yhdellä jalalla. b. Oppilas sulkee molemmat silmänsä. c. Otetaan aika kuinka kauan hän säilyttää tasapainonsa. d. Tehdään tilasto.. 6Syvyysnäkeminen Tarvikkeet: teräviä kyniä a. Ota kumpaakin käteesi teräväkärkinen kynä. Sulje toinen silmäsi. b. Koeta saada kynien kärjet yhteen. Laske kädet välillä alas. c. Montako kertaa kymmenestä onnistuit? d. Tehdään tilasto onnistuneista kerroista. e. Tee sama koe molemmat silmät auki. Miten onnistui? f. Millaisissa tilanteissa kahdella silmällä näkeminen on tärkeää?. 7Mustuainen Tarvikkeet: taskulamppu a. Valaistaan silmää taskulampulla. b. Mitä tapahtuu mustuaiselle? c. Koeoppilas suojaa toista silmäänsä tasku lampun valolta. d. Valaistaan toista silmää. Mitä tapahtuu pupilleille?. 8Näköharhoja Tarvikkeet: liite 21C a. Katsellaan näköharhakuvioita. b. Mitkä kuviot ovat hämäävimpiä? c. Mitä eroja on eri oppilaiden havainnoissa? 9. Värien näkeminen Tarvikkeet: liite 21D a. Tutkitaan värien näkemisen testikuvioita. b. Tehdään tilasto siitä, mitkä kuviot oppilaat näkivät. 228
LIITE 21C NÄKÖHARHOJA 229
LIITE 21D VÄRISOKEUSTESTEJÄ 230
LIITE 26 SUKUELIMET ❹ ❶ ❷ ❸ ❺ ❸ ❶ ❹ ❷ ❺ ❶ ❷ 231
LIITE 27 SIKIÖ KOHDUSSA a. Nimeä kuvaan elimet. b. Kirjoita osien tehtävät. ❶ a. b. ❷ a. b. ❸ a. b. ❹ a. b. 232
LIITE 28 EUROOPAN RAJAT JA EUROOPAN JAKO Nimeä valtiot viivoille 1 8. Pohjois-Eurooppa Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Keski-Eurooppa Etelä-Eurooppa Euroopan raja J ä ä m e r i 3 4 A t l a n t t i 1 I t ä m e r i 6 5 2 Pohjanmeri Kaspianmeri 7 8 Mustameri AASIA AFRIKKA V ä l i m e r i 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 233
Sahara LIITE 30 EUROOPAN ILMASTODIAGRAMMI JA ILMASTOKARTTA lämpötila ämpötila C tila 20 10 0 10 20 C 20 10 0 10 20 lämpötila T H M H T K H E S L M J T sademäärä H T M H H M T H K T H K E H S E L S M L J M J m H M H T K H E S L M J ademäärä sademäärä 80 äärä mm 70 80 60 70 50 60 40 50 30 40 20 30 10 20 0 10 0 T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E S L M J T H M H T K H E S L M J H M H T K H E S L M J C 20 viivadiagrammi C viivadiagrammi 20 viivadiagrammi viivadiagrammi C 20 C 10 20 10 10 0 10 0 0 10 0 10 10 10 20 T H M H T K H E S L M J 20 20 20 T H M H T H K M H H E T S K L H M E J S L M J T H M H T K H E S L M J pylväsdiagrammi mm pylväsdiagrammi pylväsdiagrammi 80 pylväsdiagrammi mm mm mm 70 80 80 80 60 70 70 70 5060 60 60 4050 50 50 3040 40 40 2030 30 30 1020 20 10 20 0 T H M H T K H E S L 10 M J 0 T H M H T K 10 H E S 0 L M J T H M H T K H E S L 0M J T H M H T K H E S L M J C ilmastodiagrammi 30 C ilmastodiagrammi C ilmastodiagrammi mm C 30ilmastodiagrammi 30 2030 mm 120 120 110 20 110 20 20 10 100 100 90 10 10 90 10 0 80 80 70 0 0 70 0 10 60 60 50 10 10 50 10 20 40 40 30 20 20 30 20 30 20 T H M H T K H E 20S L 10 M J 30 30 10 30 T H M T K H E S L 0 T H M H T K H E S L M J 0M J T H M H T K H E S L M J Kylmä ilmasto Meri-ilmasto Väli-ilmasto Golfvirta Dublin Helsinki Moskova Mannerilmasto Talvisateiden ilmasto Ateena 500 km 234
LIITE 31A EUROOPAN KASVILLISUUSALUEET 1. Väritä kasvillisuusalueet ja nimeä selityslaatikot. 235
LIITE 31B EUROOPAN ELÄIMIÄ Nimeä A. eläimet ja B. kasvillisuusalue, jolla ne elävät. A. B. A. B. A. B. A. B. A. B. A. B. A. B. A. B. 236
LIITE 32 EUROOPAN VALTIOT 0 500 1 000 km 237
LIITE 37 ASTEVERKKO 80 180 W 160 140 120 100 80 60 40 20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 E 80 60 60 40 40 20 20 0 0 20 20 40 40 60 60 80 80 180 W 160 140 120 100 80 60 40 20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 E napapiiri 60 Kravun kääntöpiiri 20 päiväntasaaja 0 Kauriin kääntöpiiri 60 20 0 30 238
LIITE 39 AMERIKAN KARTTA KANADA YHDYSVALLAT MEKSIKO BRASILIA PERU CHILE ARGENTIINA Montreal Toronto México New York Los Angeles Chicago 2500 km Houston Sao Paulo Buenos Aires Santiago Rio de Janeiro 239
LIITE 41 KASVITUTKIMUS Tutkimusongelma: Ennuste: Koejärjestely: Merkitkää mittaustulokset taulukkoon. PÄIVÄMÄÄRÄ PITUUS (CM) LEHTIEN MÄÄRÄ KOEKASVI VERTAILUKASVI Itsearviointi 1. Mitä opit projektin aikana kasvien kasvattamisesta? 2. Mitä opit tutkimuksen tekemisestä? 3. Miten työskentelysi sujui? Miten yhteistyö parin kanssa onnistui? 4. Mitä tekisit toisin seuraavalla kerralla? Tulosten tarkastelu ja esittäminen: 1. Miten tutkimuskasvi ja verrokkikasvi kasvoivat? 2. Miten ennusteenne toteutui? 3. Pohdintaa havaintojen perusteella 240
LIITE 46 LINTUJEN TARKKAILUA Kirjatkaa havainnot taulukkoon. MITÄ LINTU TEKEE? X LISÄTIETOA HAVAINNOSTA Lintu etsii syötävää maasta. Lintu laulaa. Lintu päästää hätääntyneitä varoitusääniä. Lintu pomppii maassa. Lintu istuu oksalla. Lintu lentää pakoon. Lintu kuljettaa ruokaa nokassaan. Lintu menee pesälle. Lintu hautoo pesässä. Poikaset piipittävät ja kerjäävät ruokaa pesässä. Lintu lentää taivaalla. Lintu kantaa pesämateriaalia, esim. risua tai heinää. Lintu rakentaa pesää, esim. tikka hakkaa koloa. Linnut ajavat tunkeilijaa pois pesien läheltä. Lentokyvyttömiä poikasia kyyhöttää pesän ulkopuolella. Muita kevään merkkejä: 241