SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2004 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2004 N:o 206 209 SISÄLLYS N:o Sivu 206 Maa- ja metsätalousministeriön asetus täysmaidon toimitusten viitemäärien siirtämisestä... 557 207 Puolustusministeriön asetus rauhanturvaamishenkilöstön kelpoisuusehdoista ja palvelussuhteen ehdoista annetun puolustusministeriön asetuksen muuttamisesta... 563 208 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista.. 564 209 Maa- ja metsätalousministeriön asetus silakan ja kilohailin troolikalastuksen rajoittamisesta vuonna 2004... 566 N:o 206 Maa- ja metsätalousministeriön asetus täysmaidon toimitusten viitemäärien siirtämisestä Annettu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 :n, sellaisena kuin se on laissa 273/2003, nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003 5 artiklan f alakohdassa tarkoitettujen toimitusten viitemäärien ostamisesta, myymisestä, siirtämisestä, yhdistämisestä, alentamisesta ja peruuttamisesta. Suoramyynnin viitemäärien siirtämisestä säädetään erikseen. 2 Maatilan omistus- tai hallintaoikeuden siirtymisen vaikutus viitemäärään Jos maatilan omistus- tai hallintaoikeus viitemäärän vahvistamisen jälkeen siirtyy uudelle omistajalle tai haltijalle, joka ryhtyy jatkamaan tilalla maidontuotantoa, viitemäärä siirretään hakemuksesta uuden omistajan tai haltijan viitemääräksi. Tuottaja, joka viimeksi tuotantojakson aikana on toimittanut tilalta maitoa rekisteröidylle ostajalle, on vastuussa lisämaksun maksamisesta. 3 Kuolinpesän tai konkurssipesän viitemäärä Maidontuottajan kuolinpesän tai konkurssipesän viitemääränä pidetään tuottajalle vahvistettua viitemäärää enintään kahden vuoden ajan kuolemasta tai konkurssin alkamisesta. Mainitun ajan jälkeen viitemäärään sovelletaan, mitä 2 :ssä säädetään viitemäärän siirtämisestä hakemuksesta. 34 2004 440201
558 N:o 206 4 Maidontuotannon siirtäminen toiselle maatilalle Jos maidontuottaja muussa kuin 2 tai 3 :ssä tarkoitetussa tapauksessa siirtyy harjoittamaan maidontuotantoa omistamallaan tai hallitsemallaan muulla maatilalla kuin sillä, jota hänelle vahvistettu viitemäärä koskee, viitemäärä voidaan hakemuksesta siirtää maatilalle, jolla maidontuotantoa siirrytään harjoittamaan. 5 Viitemäärien yhdistäminen peltoalan perusteella Jos tuottaja, jolla on ennestään maatila, on ostanut tai vuokrannut vähintään viideksi vuodeksi kulkukelpoista tietä pitkin mitattuna enintään 60 kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta sijaitsevan maatilan tai yli kaksi kolmasosaa tällaisen maatilan pelloista, ostetun tai vuokratun maatilan viitemäärä tai osa siitä siirretään hakemuksesta ostajalle tai vuokramiehelle osapuolten sopimuksen mukaisesti ja, jos ostajalla tai vuokramiehellä on ennestään viitemäärä, se yhdistetään aikaisempaan viitemäärään. Siirtää voidaan kuitenkin enintään 12 000 litraa peltohehtaaria kohden. Aviopuolisoiden ja perintökaaren (40/1965) 2 luvun mukaisten sukulaisten viitemäärät yhdistetään kuitenkin riippumatta etäisyydestä talouskeskukseen. Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kahta tai useampaa tuottajaa, jotka ovat ostaneet tai vuokranneet vähintään viideksi vuodeksi maatilan tai yli kaksi kolmasosaa sen pelloista. Maatilan viitemäärä tai sen osa jaetaan tällöin tuottajien kesken ostettujen tai vuokrattujen peltojen pinta-alojen suhteessa. Tästä jakoperusteesta voidaan poiketa, jos jakoperuste tuottajien tilusten sijainti ja tuotantorakennusten vapaa kapasiteetti huomioon ottaen johtaisi epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Siirtää voidaan kuitenkin enintään 12 000 litraa peltohehtaaria kohden. Jos kysymyksessä on maatilan tai sen peltojen vuokraus, viitemäärät yhdistetään sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana vuokrasopimus päättyy. Maatilan tai pellon vuokrasopimuksen perusteella viitemäärästä väliaikaisesti luopuvan maatilan viitemäärä tai sen vuokrattu osa ei ole vuokranantajan käytettävissä. Vuokrasopimuksen jatkamiseen sovelletaan vuokrasopimuksen alkaessa voimassa olleita säännöksiä tarvittavasta peltopinta-alasta. Kulumassa olevalle tuotantojaksolle voidaan yhdistää vain viitemäärän käyttämättä oleva osa. Koko viitemääränsä pysyvästi luovuttaneen maatilan viitemäärä määrätään lakanneeksi. 6 Viitemäärän yhdistäminen yhteenliittymälle Kahden tai useamman tuottajan muodostaman yhteenliittymän osakkaiden yhteenliittymän hallintaan asettamat viitemäärät voidaan hakemuksesta yhdistää, jos: 1) yhteenliittymä on avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, rekisteröity yhdistys tai muu oikeuskelpoinen yhteisö taikka verotusyhtymä; 2) hakijat esittävät yhteenliittymän perustamissopimuksen sääntöineen; 3) osakkaiden osuudet yhteenliittymässä vastaavat kohtuullisessa määrin osakkaiden yhteenliittymän hallintaan asettamia viitemääriä; 4) yhteenliittymän kestoksi on sovittu vähintään kolme vuotta; sekä 5) yhteenliittymän jokainen osakas asettaa yhteenliittymän hallintaan yhden hehtaarin peltoa kutakin viitemääränsä 12 000 litraa kohti. Osakkaan erotessa yhteenliittymästä hänelle vahvistetaan hakemuksesta viitemääräksi hänen aikaisempi viitemääränsä ja yhteenliittymän viitemäärää alennetaan vastaavalla litramäärällä. Vahvistetut viitemäärät tulevat voimaan eroa seuraavan tuotantojakson alusta. 7 Hallinnollinen viitemäärien kauppa Viitemäärien osto ja myynti ilman, että
N:o 206 559 samalla luovutetaan maatila tai osa sen pelloista 5 tai 6 :n mukaisesti, tapahtuu työvoima- ja elinkeinokeskusten välityksellä valtion lukuun. Osto- ja myyntihinta on 8,4094 senttiä litralta. Myyntihintaan lisätään arvonlisävero. Ostohintaan lisätään arvonlisävero, jos myyjä on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. 8 Viitemäärien ostaminen tuottajilta hallinnollisesti myytäviksi Työvoima- ja elinkeinokeskus ostaa toimialueellaan myyntiin tulevat viitemäärät. Alle 10 000 litran viitemäärän osia ei osteta. Myyntitarjous on sitova ja sen voi peruuttaa vain erityisestä syystä. Kun keskus hyväksyy myyntitarjouksen, se samassa yhteydessä vahvistaa myyjän oikeuden 12 :n mukaiseen viitemäärän myyntiin. Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa kauppahinnan myyjän valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamalleen tilille. Maksu tuottajalle tapahtuu viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun viitemäärä on myyty edelleen. Osasta viitemääräänsä luopuvan maatilan viitemääräksi vahvistetaan tilan aikaisemman viitemäärän ja siitä luovutetun osan erotus kuitenkin niin, että alle 15 000 litran viitemäärää ei vahvisteta. Valtiolle myyty viitemäärä tai sen osa on myyjän hallinnassa sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana myyntitarjous on jätetty valtiolle. 9 Viitemäärien myynti tuottajille hallinnollisessa viitemäärien kaupassa Työvoima- ja elinkeinokeskus myy 8 :n mukaisesti valtiolle ostetut viitemäärät toimialueensa tuottajille. Viitemäärän ostamista voi hakea kaksi kertaa tuotantojakson aikana. Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella. Hakuajat päättyvät huhtikuun ja lokakuun lopussa. Ostajalta peritään maksu etukäteen. Maksu on maksettava 30 päivän kuluessa siitä, kun ostaja on saanut tiedon myyntipäätöksestä. Päätös raukeaa, jos maksua ei suoriteta määräajassa. Alle 15 000 litran viitemääriä ei myydä. Ostajalle kaupan jälkeen vahvistettavan viitemäärän suuruudesta säädetään 12 :ssä. 10 Jako viitemääriä hallinnollisesti myytäessä Jos viitemäärien tarjonta työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella ylittää viitemäärien kysynnän, maa ja metsätalousministeriö voi siirtää ylimääräiset viitemäärät muiden keskusten käyttöön. Jos viitemäärien kysyntä työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella ylittää viitemäärien tarjonnan, keskus jakaa myytävät määrät 2 4 momentissa tarkoitetun kolmen hakijaryhmän kesken. Keskus päättää viitemäärien saajista kussakin hakijaryhmässä tasapuolisin perustein. Ryhmä 1: Ryhmään kuuluvat tuottajat, joilla on omistuksessaan vapaata tuotantokapasiteettia. Tämän kohdan perusteella myydään enintään se litramäärä, jolla tuotantokapasiteetti ylittää tilan viitemäärän. Viitemäärää ei kuitenkaan myydä, jos ylimääräinen tuotantokapasiteetti johtuu siitä, että maatilan viitemäärää on viimeisen kahden vuoden aikana alennettu viitemäärän myynnillä. Ryhmä 2: Ryhmään kuuluvat alle 65- vuotiaat tuottajat, joiden investointitukihakemus on vireillä ja suunniteltu investointi täyttää investointituen myöntämisen ehdoksi asetetun lypsylehmäpaikkojen vähimmäismäärän. Näihin tuottajiin rinnastetaan alle 65-vuotiaat tuottajat, jotka eivät ole hakeneet investointitukea, mutta joiden vireillä oleva investointi täyttää edellä tarkoitetun lypsylehmäpaikkojen vähimmäismäärän. Viimeksi mainittujen tuottajien on esitettävä investointisuunnitelma. Jos rakentamista ei ole aloitettu kahden vuoden kuluessa viitemäärän myyntiä koskevan päätöksen antamisesta, viitemäärä peruutetaan ja kauppahinta palautetaan ostajalle. Palautettavalle määrälle ei makseta korkoa. Ryhmä 3: Ryhmään kuuluvat tuottajat, jotka tuottavat maitoa luomutuotteiden valmistukseen tai pitävät alkuperäisrotuja. Tuottajan on hakemuksessaan ilmoitettava, missä ryhmässä hän hakee viitemäärää. Ne
560 N:o 206 hakemukset, joita ei voida myyntitarjousten puuttuessa hyväksyä, otetaan huomioon seuraavalla hakukerralla, jos tuottaja sitä hakemuksessaan pyytää. 11 Etuosto-oikeus viitemääriä hallinnollisesti myytäessä Poiketen siitä, mitä 10 :ssä säädetään tuotantorenkaan ja 6 :ssä tarkoitetun yhteenliittymän osakkailla on etuosto-oikeus siihen viitemäärän osaan, jonka tuotantorenkaan tai yhteenliittymän osakkaana ollut tuottaja on myynyt valtiolle ja joka on ollut yhdistettynä osaksi tuotantorenkaan tai yhteenliittymän viitemäärää. Edellä 5 :ssä tarkoitetulla vuokramiehellä on 10 :stä poiketen etuosto-oikeus ennen muita tuottajia siihen viitemäärän osaan, joka on ollut hänen hallinnassaan vuokrasopimuksen perusteella vähintään neljä vuotta ja jonka vuokranantaja on myynyt valtiolle vuokrasopimuksen päätyttyä. Vuokramiehellä on etuosto-oikeus ennen muita tuottajia myös siihen maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaisen luopumissopimuksen valtion kanssa tehneen tuottajan viitemäärän osaan, joka on ollut hänen hallinnassaan vuokrasopimuksen perusteella ja jonka luopuja on myynyt valtiolle vuokrasopimuksen päätyttyä. Edellä 1 3 momentissa tarkoitetun tuottajan on hakemuksessaan ilmoitettava etuosto-oikeudestaan ja sen perusteesta. Viitemäärää on etuosto-oikeuden perusteella haettava ensimmäisellä myyntiä seuraavalla hakukerralla. 12 Pysyvä siirto sopimuksen perusteella Poiketen siitä, mitä 7 ja 8 :ssä säädetään, tuottajalla, joka tuotantojakson aikana on myynyt vähintään puolet viitemäärästään valtiolle, on oikeus myydä koko jäljellä oleva viitemääränsä yhdelle tuottajalle, jos ostajan ja myyjän tilojen talouskeskukset sijaitsevat samalla vuodelta 2004 maksettavasta Etelä- Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (39/2004) ja vuodelta 2004 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (40/2004) mukaisista tukialueista muodostuvalla kauppaalueella seuraavasti: alue 1: tukialueet A ja B lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvia kuntia; alue 2: tukialueet C1 ja C2; alue 3: tukialueet C3, C4 ja C2 pohjoinen; alue 4: Ahvenanmaan maakunta. Kaupan edellytyksenä on lisäksi, että ostajalle vahvistettu viitemäärä kaupan jälkeen on vähintään: alueella 1: 110 000 litraa; alueella 2: 100 000 litraa; alueella 3: 100 000 litraa; alueella 4: 130 000 litraa. Jos jäljellä oleva viitemäärä on suurempi kuin 78 000 litraa, sen voi 1 momentissa säädetystä poiketen myydä kahdelle eri tuottajalle ja jos jäljellä oleva viitemäärä on suurempi kuin 117 000 litraa, sen voi myydä kolmelle eri tuottajalle. Mitä edellä säädetään ostajalle vahvistetun viitemäärän suuruudesta myynnin jälkeen, koskee myös 9 :n mukaisia kauppoja. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi kuitenkin erityisestä syystä poiketa edellisessä virkkeessä säädetystä edellytyksestä. Tuottajalla ei ole 1 momentissa tarkoitettua myyntioikeutta kolmeen vuoteen sen viitemäärän osalta, jonka hän on ostanut valtiolta 9 :n mukaisesti tai saanut ilmaiseksi varannosta 17 :n perusteella. 13 Myyntioikeuden voimassaolo Tuottajan on käytettävä 12 :n 1 momentissa tarkoitettu myyntioikeus kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätös myyntioikeudesta on annettu, mutta ennen kuin viitemäärä on siirretty varantoon. 14 Viitemäärän vuokraaminen Maatilan viitemäärää tai sen osaa ei saa vuokrata erikseen ilman, että samalla vuok-
N:o 206 561 rataan maatila tai yli kaksi kolmasosaa sen pelloista vähintään viideksi vuodeksi. 15 Toimivaltainen viranomainen Se työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee, ostaa, myy, siirtää, yhdistää, alentaa ja peruuttaa viitemäärät. Kun viitemäärien yhdistämistä tai siirtämistä haetaan 5, 6 tai 12 :n perusteella koskemaan jo kulumassa olevaa tuotantojaksoa, hakemus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukseen tuotantojakson päättymistä edeltävän helmikuun loppuun mennessä. Erityisestä syystä voidaan myöhemminkin saapunut hakemus käsitellä. 16 Peltoalavaatimus Viitemäärä on tila- ja tuottajakohtainen. Viitemääriä 4 6 :n tai 12 :n mukaisesti yhdistettäessä tai siirrettäessä taikka uusia viitemääriä 9 :n mukaisesti myytäessä edellytyksenä on, että tuottajalla on hallinnassaan vähintään yksi hehtaari peltoa kutakin viitemäärän 12 000 litraa kohti. Jos maatilasta on vuokrattu tai vapaaehtoisella kaupalla myyty peltoa viitemäärän vahvistamisen jälkeen eikä tilalla luovutuksen jälkeen ole peltoa 1 momentissa mainittua määrää, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on alennettava viitemäärä maatilan peltopintaalaa vastaavaksi. Viitemäärien erotus siirretään korvauksetta kansalliseen varantoon. 17 Kansallinen varanto Tuottajalla, joka on lopettanut maidontuotannon, on oikeus aloittaa tuotanto uudelleen kahden vuoden kuluessa sen tuotantojakson alusta, jonka aikana viitemäärä on siirretty varantoon. Maa- ja metsätalousministeriö jakaa muutoin kuin 8 :n mukaisesti varantoon kertyneitä viitemääriä työvoima- ja elinkeinokeskuksille erikseen määräämillään perusteilla edelleen tuottajille jaettaviksi. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi erityisestä syystä vahvistaa viitemäärän alueellaan toimivalle koe- tai tutkimustoimintaa harjoittavalle laitokselle. 18 Viitemäärien ylitysten ja alitusten tasaus Maidontuottajien tilakohtaiset viitemäärien ylitykset ja alitukset tasataan kansallisella tasolla sen määrän perusteella, kuinka paljon kunkin tuottajan viitemäärä on ylittynyt. Jos tuottajalle ei ole vahvistettu viitemäärää tai se on siirretty toiselle tuottajalle tai kansalliseen varantoon ja hän kuitenkin toimittaa maitoa ostajalle, tuottajan viitemääräksi katsotaan nolla, eikä hän saa hyväkseen tämän pykälän mukaista tasausta. 19 Toimivaltainen viranomainen Ahvenanmaan maakunnassa Tässä asetuksessa työvoima- ja elinkeinokeskukselle säädetyt tehtävät hoitaa Ahvenanmaalla maakunnan lääninhallitus. 20 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2004 ja on voimassa 31 päivään maaliskuuta 2015. 21 Siirtymäsäännökset Tällä asetuksella kumotaan meijerimaidon viitemäärien siirtämisestä 10 päivänä heinäkuuta 2002 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (583/2002) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
562 N:o 206 Ennen tämän asetuksen voimaantuloa tapahtuneisiin viitemäärien omistus- ja hallintaoikeuden siirtoihin sovelletaan luovutushetkellä voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen
563 N:o 207 Puolustusministeriön asetus rauhanturvaamishenkilöstön kelpoisuusehdoista ja palvelussuhteen ehdoista annetun puolustusministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2004 Puolustusministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan rauhanturvaamishenkilöstön kelpoisuusehdoista ja palvelussuhteen ehdoista 8 päivänä helmikuuta 2001 annetun puolustusministeriön asetuksen (118/2001) 3 :n 1 momentti, sellaisena kuin se on asetuksessa 125/2003, seuraavasti: 3 Tehtävän vaativuuteen perustuvassa palkkausjärjestelmässä rauhanturvaamishenkilöstön palkkaus on seuraava: Tehtävän vaativuusluokka Palkkaus 10 määrätään kulloinkin erikseen 9 A 5191,24 euroa/kk 9 B 4590,08 euroa/kk 8 A 4411,47 euroa/kk 8 B 4000,78 euroa/kk 7 A 3612,80 euroa/kk 7 B 3228,25 euroa/kk 6 2880,51 euroa/kk 5 2495,85 euroa/kk 4 A 2251,61 euroa/kk 4 B 2072,51 euroa/kk 3 1791,70 euroa/kk 2 1596,05 euroa/kk 1 1524,71 euroa/kk Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2004. Asetuksen mukaiset palkkaukset maksetaan 1 päivästä maaliskuuta 2004. Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2004 Puolustusministeri Seppo Kääriäinen Hallitusneuvos, henkilöstöjohtajana Pasi Lankinen
564 N:o 208 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä helmikuuta 1992 annetun valtion maksuperustelain (150/1992) 8 :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 348/1994: Maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet 1 Valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita ovat sairausvakuutuslain (364/1963) 5 a :ssä tarkoitettujen lääkkeiden korvausperusteeksi hyväksyttävän kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamista ja vahvistetun tukkuhinnan korottamista koskevan hakemuksen käsittely ja muut suoritteet, joista hakijalta peritään seuraavat kiinteät maksut: 1) uusi vaikuttava lääkeaine, uusi lääkeaineyhdistelmä, lääkemuoto uudessa indikaatiossa, bioteknologisesti valmistettu lääke ensimmäisen vahvuuden tai lääkemuodon osalta...4500 e seuraavat vahvuudet tai lääkemuodot...850 e 2) uusi lääkemuoto, uusi vahvuus, radiofarmaseuttiset valmisteet, rokotteet, allergeenivalmisteet...850 e 3) rinnakkaisvalmiste, lääkevalmiste rinnakkaistuonnissa...850 e 4) uusi perusvoide ja kliininen ravintovalmiste valmisteelta...1000 e 5) määräaikaisesti vahvistettujen tukkuhintojen uusintahakemukset ensimmäisen vahvuuden tai lääkemuodon osalta, ensimmäinen tai toinen uusinta silloin, kun hinta on ollut voimassa alle 8 vuotta...2000 e seuraavat vahvuudet tai lääkemuodot...850 e 6) määräaikaisesti vahvistettujen tukkuhintojen ensimmäisen vahvuuden tai lääkemuodon osalta, kolmas tai useampi uusinta silloin, kun hinta on ollut voimassa yli 8 vuotta 850 e seuraavat vahvuudet tai lääkemuodot...850 e 7) määräaikaisesti vahvistetun rinnakkaisvalmisteen ja lääkevalmisteen rinnakkaistuonnissa valmisteen uusintahakemus lääkevalmisteelta...850 e 8) määräaikaisesti vahvistetun perusvoiteen ja kliinisen ravintovalmisteen tukkuhinnan uusintahakemus valmisteelta...850 e 9) korvausjärjestelmään hyväksytyn lääkkeen/perusvoiteen/kliinisen ravintovalmisteen uusi pakkauskoko hakemukselta..500 e 10) korvausjärjestelmään hyväksytyn lääkkeen/perusvoiteen/kliinisen ravintovalmisteen uusi pakkausmuoto hakemukselta 200 e 11) vahvistetun tukkuhinnan korottamista koskevan hakemuksen käsittely ensimmäiseltä vahvuudelta tai lääkemuodolta...1000 e seuraavat vahvuudet tai lääkemuodot 500 e 12) lääkelain 21 :n 4 momentissa tarkoitettu, erityisluvalla toimitettava lääke, kun kysymyksessä on a) valmistajan tai maahantuojan uusi hakemus...170 e b) edellä mainitun hakijan määräaikaisen luvan uusintahakemus...85 e c) potilaskohtainen hakemus...30 e 13) ilmoitus myyntiluvan haltijan muutoksesta...85 e 14) hakemus vahvistetun tukkuhinnan siirtämisestä uudelle kauppanimelle...85e 2 Valtion maksuperustelain 6 :ssä tarkoitettuja julkisoikeudellisia suoritteita ovat sairausvakuutuslain (364/1963) 5 a :ssä tarkoitettujen lääkkeiden erityiskorvattavuutta koske-
N:o 208 565 van hakemuksen käsittely, joista hakijalta peritään seuraavat kiinteät maksut: 1) lääkevalmisteelta, kun kyseessä on uusi vaikuttava lääkeaine, uusi lääkeaineyhdistelmä, lääkevalmiste uudessa indikaatiossa tai bioteknologisesti valmistettu lääke...4300 e seuraavat vahvuudet tai lääkemuodot...800 e 2) uusi lääkemuoto, uusi vahvuus..800 e 3) rinnakkaisvalmiste, lääkevalmiste rinnakkaistuonnissa...800 e 4) määräaikaisesti vahvistettujen erityiskorvattavien lääkevalmisteiden uusintahakemukset valmisteelta... 800 e 5) erityiskorvausjärjestelmään hyväksytyn lääkevalmisteen uusi pakkauskoko hakemukselta...300 e 6) erityiskorvausjärjestelmään hyväksytyn lääkevalmisteen uusi pakkausmuoto hakemukselta...150 e 7) lääkelain 21 :n 4 momentissa tarkoitettu, erityisluvalla toimitettavan lääkkeen erityiskorvattavuushakemus, kun kysymyksessä on a) valmistajan tai maahantuojan uusi hakemus...170 e b) edellä mainitun hakijan määräaikaisen erityiskorvattavuuden uusintahakemus..85 e 3 Edellä mainitut 1 :n ja 2 :n mukaiset maksut peritään myös silloin, kun siinä tarkoitettuun hakemukseen annetaan kielteinen päätös. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltavat suoritteet 4 Valtion maksuperustelain 7 :ssä tarkoitettuja suoritteita, jotka lääkkeiden hintalautakunta hinnoittelee liiketaloudellisin perustein, ovat seuraavat suoritteet: Sellaiset lausunnot ja palvelut, jotka eivät välittömästi liity hinnanvahvistushakemuksen käsittelyyn tai kuulemismenettelyyn, lääkkeiden hintalautakunta hinnoittelee liiketaloudellisin perustein. Vapautus maksusta 5 Käsittelymaksu voidaan jättää perimättä, jos lääkevalmisteen/kliinisen ravintovalmisteen/perusvoiteen menekki on vähäistä, mutta näitä valmisteita on pidettävä hoidon kannalta välttämättöminä. Voimaantulo 6 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2004 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2006. Tällä asetuksella kumotaan 30 päivänä joulukuuta 2003 annettu sosiaalija terveysministeriön asetus lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista (1378/2003). Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre Erikoissuunnittelija Minna Liuttu 2 440201/34
566 N:o 209 Maa- ja metsätalousministeriön asetus silakan ja kilohailin troolikalastuksen rajoittamisesta vuonna 2004 Annettu Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeriö on Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1139/1994) 2 ja 10 :n nojalla päättänyt: 1 Elintarvikkeeksi kalastus Suomen lipun alla purjehtivat tai Suomessa rekisteröidyt kalastusalukset eivät saa harjoittaa silakan ja kilohailin troolikalastusta Itämerellä ja Pohjanlahdella leveyspiirin 59 30`N pohjoispuolella (ICES osa-alueilla 29N-31) seuraavina aikoina: 1) 1.4 7.5 viikoittain torstaista klo 6.00 alkaen seuraavaan perjantaihin klo 24.00 saakka; 2) 13.5 30.7; ja 3) 5.8 31.12 viikoittain torstaista klo 6.00 alkaen seuraavaan perjantaihin klo 24.00 saakka. 2 Suunnattu rehukalastus Edellä 1 :n säännöksistä poiketen kalastusalukset eivät saa harjoittaa silakan ja kilohailin suunnattua rehukalastusta troolipyydyksillä seuraavina aikoina: 1) 1.4 2.5 viikoittain keskiviikosta klo 18.00 alkaen seuraavaan sunnuntaihin klo 6.00 saakka; 2) 5.5 18.8; ja 3) 19.8 31.12 viikoittain torstaista klo 12.00 alkaen seuraavaan sunnuntaihin klo 6.00 saakka. 3 Yksityiset vesialueet Edellä 1 ja 2 :n säännöksistä poiketen tunnuspituudeltaan alle 24 metriset kalastusalukset saavat kuitenkin harjoittaa silakan ja kilohailin troolikalastusta yksityisillä vesialueilla meressä 15.5 24.6 viikoittain lauantaista klo 0.00 alkaen seuraavaan torstaihin klo 6.00 saakka. 4 Perämeri Edellä 1 ja 2 :n säännöksistä poiketen tunnuspituudeltaan alle 17 metrin kalastusalukset saavat kuitenkin harjoittaa silakan ja kilohailin troolikalastusta Perämerellä leveyspiirin 63 30`N pohjoispuolella (ICES osa-alueella 31) 15.5 5.8 viikoittain lauantaista klo 0.00 alkaen seuraavaan torstaihin klo 6.00 saakka. 5 Itämeren pääallas Suomen lipun alla purjehtivat tai Suomessa rekisteröidyt kalastusalukset eivät saa harjoittaa silakan ja kilohailin troolikalastusta Itämeren pääaltaalla leveyspiirin 59 30`N ete-
N:o 209 567 läpuolella (ICES osa-alueilla 22-29S) seuraavina aikoina: 1) 1.4 28.5 viikoittain torstaista klo 6.00 alkaen seuraavaan perjantaihin klo 24.00 saakka; 2) 1.6 30.7; ja 3) 5.8 31.12 viikoittain torstaista klo 6.00 alkaen seuraavaan perjantaihin klo 24.00 saakka. 6 Määritelmät Tässä asetuksessa silakan ja kilohailin suunnatulla rehukalastuksella tarkoitetaan troolipyyntiä, jossa: 1) käytetään alle 32 millimetrin silmäkoon troolipyydystä; 2) yhtäjaksoisesta pyyntimatkasta saatua silakka- ja kilohailisaalista kokonaisuudessaan ei lajitella viimeistään satamassa, tai työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymästä erityisestä syystä elintarvikkeiden jalostuslaitoksessa, kokoluokista annettujen määräysten mukaisesti; tai 3) elintarvikkeeksi lajiteltua silakka- ja kilohailisaaliin osaa ei aluksessa ja satamassa säilytetä ja käsitellä elintarvikkeeksi käytettävästä kalasta annettujen määräysten mukaisesti. Edellä 1 momentista poiketen sellaista silakka- ja kilohailisaalista, joka puretaan Euroopan unionin ulkopuolisen valtion satamaan, ei katsota suunnatuksi rehukalastukseksi, jos kala käytetään elintarvikkeeksi. Edellä 1 momentin 1 kohdasta poiketen silmäkokomääräystä ei sovelleta Perämerellä leveyspiirin 63 30`N pohjoispuolella (ICES osa-alueella 31). 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2004 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2004 asti. Helsingissä 29 päivänä maaliskuuta 2004 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Kalastusneuvos Markku Aro
SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o 206 209, 1 1 /2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2004 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN 1455-8904