SELAIMET TEKSTI: KIMMO ROUSKU, PEKKA PUROKURU Miten kilpailevat selaimet pärjäävät nyt Internet Exploreriin verrattuna ja millaisia ongelmia on selainvaihdossa odotettavissa? Turvattomuus ja Tulikettu iskevät kipinää Sortuuko IE:n valta-asema Microsoftin Internet Explorer (IE) on maailman käytetyin www-selain sen markkina-osuuden ollessa yli 90 prosentin luokkaa. Viimeisen vuoden aikana sen mainetta ja turvallisuutta ovat heikentäneet useat tietoturvaongelmat, jolloin katseet kohdistuvat helposti muihin markkinoilla oleviin selaimiin. Loppu syksy on ollut suorastaan painajaismainen Internet Explorerin kannalta, koska netissä liikkuu ensimmäinen merkittävä zero 30 MikroPC 15 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T
Testi Internet Explorer 6.0 XP SP2 Opera 7.54 Firefox 1.0 day -aukko, jota haittaohjelmien tekijät laajamittaisesti hyödyntävät. Useat eri tietoturvatahot ovat suositelleet IE:n käyttökieltoa, kunnes aukko on saatu korjattua. UUSIMMAT VERSIOT TÄLTÄ SYKSYLTÄ Internet Explorerin uusin 6-versio on Windows XP:n Service Pack 2:n (SP2) mukana tullut päivitys, joka tuo useita parannuksia tietoturvallisuuteen. IE:n suurimpana ongelmana voidaan yhä pitää ilmeettömyyttä ja vanhanaikaisuutta. Microsoft ei ole jostain syystä halunnut muuttaa ja nykyaikaistaa sen käyttöliittymää, joka kuitenkin alun perin pohjautuu kaikkien selainten kantaäitiin, Mosaiciin. Mozilla Firefox 1.0 -version julkaisu sai merkittävästi palstatilaa marraskuun 9. päivä. On hyvin kuvaavaa ja harvinaista, että Microsoft julkistaa tiedotteen, jossa se kiistää uuden tuotteen olevan uhka heidän tuotteelleen. Mozillan merkittävä etu on sen avoimuus. Mozilla toimii täsmälleen päinvastoin kuin kaksi muuta kilpailijaansa eli sen lähdekoodi on vapaasti ladattavissa. Opera on tuonut viimeisimpien versioiden mukana laajan arsenaalin pieniä lisätoimintoja ja kilpailee ominaisuuksien osalta kahta muuta vastaan määrällisesti ne ohittaenkin. Pitkä kehitystyö näkyy numeroinnissa: uusin versio on jo 7.54. Kaikki vertailtavat ohjelman ovat saatavilla suomenkielisinä, ja käännösten kieli on useimmiten täysin ymmärrettävää ja selkeää. SELAIMIA JOKA ALUSTALLE Internet Explorer on saatavilla windowsien lisäksi myös Macille, jolle selaimen kehitys on tosin jo lopetettu kokonaan. Opera taas toimii Macin ja windowsin lisäksi eksoottisemmillakin käyttöjärjestelmillä kuten IBM:n OS/2:llä ja Sun Microsystemsin Solariksella. Opera sopii myös monille älypuhelimille. Firefox tukee Macin ja windowsin lisäksi unix-käyttöjärjestelmiä, ja avoimen lähdekoodin takia selaimen voi haluttaessa kääntää mille tahansa alustalle. Windows IE:n laitteistovaatimukset ovat samat kuin Windows XP:n, eli eivät erityisen kovat. Firefoxista jäi raskas kuva: selain vie käynnistyksen jälkeen vähän yli 20 megatavua keskusmuistia, ja prosessorin käyttö nousee paikoitellen korkeaksi. Kovin vanhalle koneelle ei Firefoxia kannata asentaa. Opera puolestaan on kevyempi, muistinkäyttö on noin 12 megatavua käynnistyksen jälkeen, ja selain toimii mukavan nopeasti myös vanhemmalla koneella. Valmiiksi avautuvien välilehtien (tabs) käyttö saa noin viisi vuotta vanhan koneen hyytymään niin Operalla kuin Firefoxillakin. Internet Explorerissa välilehtiominaisuutta ei ole. SUORITUSKYVYSSÄ VAIN PIENIÄ EROJA Selainten suorituskyvyssä osa nopeudesta muodostuu ajasta, jolloin selain odottaa tietoa. Selaimet saattavat näyttää esimerkiksi muutaman kuvan ja jättää muun sisällön näyttämättä, kunnes loputkin kuvat ja sisältö on ladattu. Firefoxissa tätä viivettä pystyy säätämään. Viiveen ollessa nolla selain näyttää kaiken lataamansa tiedon heti, vaikkei sivu olisikaan kokonaan latautunut. Mikään testin selaimista ei ole hidas nykyaikaisella, suorituskykyisellä tietokoneella: peruskäytössä selainten välillä ei synny huomattavia nopeuseroja. Vasta sekuntikellon ja mittausohjelman kanssa selaimista alkaa löytyä kunnolla eroa nopeudessa. Raskaiden sivujen latausnopeutta mitattiin sekuntikellolla siihen asti kunnes kaikki kuvat olivat latautuneet. Sivujen sisältö oli luettavissa jo parissa sekunnissa. Käynnistysnopeudessa IE vie voiton. Syy piilee Windows Explorer -pohjassa, josta osa latautuu jo windowsin mukana. Opera sijoittui toiseksi kolmen sekunnin ajallaan, Firefoxin käynnistäminen kesti pisimpään. HYVÄ YHTEENSOPIVUUS Suosituimpana selaimena sivustojen ke- Hiirieleet hyppäävät työpöydälle GRAAFINEN KÄYTTÖLIITTYMÄ EI OLE KEHITTYNYT VUOSIEN SAATOSSA kuin kevyin harppauksin. Teknisellä puolella hiireen on saatu pyörää ja muita ominaisuuksia, mutta muuten sen käyttö ei ole paljoa muuttunut. Nyt hiirieleiden (Mouse gestures) avulla hiireen saadaan uutta liikettä! Opera-selain sisältää ne vakiona, Firefoxiin ne pitää lisätä laajennusten kautta. Hiirieleiden ideana on lisätä yleisimpiä selaimessa tarvittavia toimintoja pelkän hiiren tai jonkin näppäimen ja hiiriliikkeen yhdistelmäksi. Esimerkiksi napauttamalla hiiren oikea painike pohjaan ja sen jälkeen napauttamalla vasenta painiketta mennään edelliselle sivustolle. Vastaavasti hiiren vasen painike pohjaan ja napautetaan oikeaa painiketta, mennään selaushistoriassa oikealle eli takaisin päin. Uskon, että Microsoft tulee sisällyttämään hiirieleet esimerkiksi Officeohjelmistojen seuraavaan versioon, ellei joku ole ehtinyt niitä esimerkiksi patentoida. Operan ohjeissa on kerrottu hiirieleiden toiminta. Firefoxin laajennuksella voit myös itse mukauttaa hiirieleitä. > W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 15 / 2004 31
Internet Explorer 6.0 XP SP2 Opera 7.54 Firefox 1.0 11 Internet Explorerin vahvuuksia ovat sen yleisyys ja luotettavuus. Keskitettyä hallintaa ajatellen siihen on saatavilla satoja Active Directoryn kautta hyödynnettäviä ryhmäkäytäntöasetuksia. IE:n heikkous on sen tietoturvattomuus, lisäksi käyttöliittymää ja mukana seuraavia ominaisuuksia ei ole merkittävästi saneerattu useampaan vuoteen. IE:n asema säilyy kaikesta negatiivisesta kohusta huolimatta vahvana, koska se säilyy käyttöjärjestelmän osana. PISTETTÄ 14 Operan valtti on sen pyrkimys erottautua PISTETTÄ kilpailijoistaan. Selain sisältää muista poikkeavan käyttöliittymän sekä muita enemmän sisäänrakennettuja toimintoja. Selaimen vahvuus on myös sen käytettävyys mobiililaitteissa. Vaikka Opera on teknisesti erittäin monipuolinen selain ja se on ollut markkinoilla jo pitkään, se ei ole kuitenkaan pystynyt murtamaan IE:n asemaa. Sen markkina-aseman voisi siten kuvitella pysyvän nykyisenä. 14 PISTETTÄ Tuliketulla on numeroinnista huolimatta taustallaan pitkä kehitystyö. Selaimen vahvuuksia ovat eräänlainen pelkistetty, mutta toimiva yksinkertaisuus ja selaimen taustalla oleva avoin koodi kehittäjäyhteisöineen. Koska tuote on vielä uusi, sen tulevaisuus on vielä varustettu kysymysmerkeillä, mutta alustavien kokemusten mukaan se tarjoaa hyvän vaihtoehdon IEselaimen rinnalle. Täten Firefoxin markkina-aseman voisi kuvitella nousevan kohisten vuoden 2005 aikana. + Yleinen - + Monipuolinen Yksinkertainen Tietoturva Kevyt - Raskas + + Vertailu > Selaimet Selain Internet Explorer 6.0 SP2 Opera 7.54 Firefox 1.0 Valmistaja Microsoft Opera Software ASA Mozilla Foundation Kotisivu/latausosoite www.microsoft.com/ www.opera.com www.mozilla.org/ windows/ie products/firefox Lisenssi Ilmainen Shareware (34 euroa) Ilmainen Www-moottori Internet Explorer Opera Mozilla Gecko LAITTEISTOSUOSITUS Käyttöjärjestelmä Windows XP SP2 Win 95/98/ME/NT/2000/ Win 98/ME/NT/2000/XP, XP; Linux, Mac OS X Mac OS 10.1.xx. Linux Prosessori 233 MHz 200 MHz (ei virallinen) 500 MHz Pentium III tai G4 667 MHz Muisti 64 Mt 64 Mt (ei virallinen) 128 Mt Asennuspaketin koko tulee SP2:n mukana 3,6 Mt 4,7 Mt Suomenkielinen on on on Lähdekoodi saatavilla ei suljettu ei suljettu kyllä avoin TUET ActiveX on ei ei JavaScript Microsoft / muu Sun Sun Css-tyylitiedosto puutteellinen 2.0 2.0 2.0 DOM taso 1 taso 2 taso 1 Png-kuvamuoto puutteellinen on on (X)html html 4.01 html 4.01, xhtml 1.1 html 4.01, xhtml 1.1 SELAINOMINAISUUDET Välilehdet ei on on Mainoskuvien esto ei on on Popup-esto on on on Sisäänrakennettu haku MSN on Google Imurointien hallinta ei on on Teemat ei on on Hiirieleet ei on laajennuksilla Rss-tuki ei on on Muut pluginien hallinta (AddOns) Wand-työkalu lomak- saatavilla useita toimintoja keiden täyttämiseen lisääviä laajennuksia kuten hiirieleet 32 MikroPC 15 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T
Testi Selainten nopeudet Internet Explorer 6.0 XP SP2 Opera 7.54 Firefox 1.0 CaffeineMark 3.0 -tulos (Java) (1 21556 21396 21458 Selaimen käynnistyminen 2 sekuntia 3 sekuntia 6 sekuntia Monimutkaisen sivun latausnopeus 5,4 sekuntia 7,1 sekuntia 5 sekuntia Runsaskuvaisen sivun latausnopeus 19 sekuntia 12 sekuntia 15 sekuntia 1) Suuremmat luvut ovat parempia. Selaimet > Pisteet Maksimi- Internet Explorer pisteet 6.0 XP SP2 Opera 7.54 Firefox 1.0 Käyttöliittymä 5 3 3 4 Suorituskyky 5 4 4 3 Ominaisuudet 5 2 4 3 Tietoturvallisuus 5 2 3 4 Yhteensä 20 11 14 14 hittäjät suunnittelevat sivunsa yleensä ensisijaisesti IE:lle. Silti lähes kaikki sivut toimivat myös vaihtoehtoselaimilla, kunhan plugin-lisäohjelmat ovat kohdallaan. Operalle ja Firefoxille on saatavilla samat Real Player-, Java-, Shockwave- ja Windows Media Player- lisäohjelmat sekä Flash-pluginit kuin Internet Exploreriin. Ne lisäävät selaimen yhteensopivuutta eri sivustojen kanssa. Vaihtoehtoselaimilla toimimattomiakin sivuja on, mutta onneksi erittäin vähän. Yleensä toimimattomat sivut sisältävät ActiveX-komponentteja, joita vain IE tukee. Niiden käyttö on kuitenkin vähentynyt vaihtoehtoselainten kasvattaessa suosiotaan. KÄYTTÖLIITTYMISSÄ KIRJAVUUTTA IE 6:n käyttöliittymä on hyvin rauhallinen, yleisilmeeltään jopa vanhentuneen tuntuinen. IE-selaimen käyttämät pikanäppäimet ovat vakiintuneet standardeiksi, muut selaimet noudattavat niitä. Esimerkiksi F11-toimintanäppäimellä saa käyttöön laajennetun selailutilan, jolla maksimoidaan selaimen näyttötila. IE:n vahvuuksia ovat hyvä integrointi XP-käyttöjärjestelmään ja sen mukana tuleviin apuohjelmiin. Firefoxin käyttöliittymässä on paljon samankaltaisuutta Internet Explorerin kanssa ja siinä mielessä siirtyminen IE-selaimesta Firefoxiin on helpompaa kuin esimerkiksi Operaan. Ohjelma sisältää suoraan valmiiksi kotimaiset uutisotsikot sekä Google-hakuikkunan. Opera on muuttunut vertailluista selaimista eniten. Se tarjoaa käyttöliittymään oikean infoähkyllisen tietoa ja erilaisia toimintapainikkeita. Peruskäyttäjää ajatellen liittymää olisi hyvä mukauttaa yksinkertaisemmaksi. Tehokäyttäjä on sen sijaan tyytyväinen laajoista mukautus- ja asetusvaihtoehdoista. VARUSTUKSISSA ON EROJA Operan arsenaaliin kuuluu sähköpostiohjelmaan sulautettu rss-lukija, joka helpottaa rss-syötettä tarjoavien uutissivustojen seurantaa sekä irc-keskusteluohjelma. Yksinkertaiseen sähköpostiohjelmaan kuuluu myös roskapostisuodatin. Firefox ei sisällä kuin rss-lukijan, joka on sulautettu nerokkaasti kirjanmerkkeihin. Liittämällä syötteen osoitteen kirjanmerkiksi aktivoituu Live Bookmarks -ominaisuus. Se käsittelee rss-syötettä kuin kirjanmerkkejä. Firefox integroituu myös Mozillan kehittämään ilmaiseen Thunderbird-sähköpostiohjelmaan (www.mozilla.org/products/thunderbird/). Internet Explorer ei itsessään sisällä mitään erikoisohjelmia, mutta se integroituu XP:n mukana tuleviin ohjelmiin kuten Outlook Express -sähköpostiin, Messenger-pikaviestintään ja Windows Media Playeriin. Myös muut selaimet voivat hyödyntää näitä samoja käyttöjärjestelmän ominaisuuksia. Rss-lukija pitää toteuttaa jollain ulkopuolisella ohjelmistolla. TIETOHALLINNON SUURIN HUOLI Yritysten tietohallinto- ja tietoturvapäälliköiden suurin huoli tällä hetkellä on (IE) selaimien tietoturvattomuus. > Selainten historian lyhyt oppimäärä TIM BERNERS-LEEN KEHITTÄMÄ HY- PERTEKSTI-IDEA poiki markkinoille ensimmäisenä merkittävämpänä selaimena Marc Andreesenin työryhmän pohjalta Mosaic-selaimen vuonna 1993 NCSA:ssa Yhdysvalloissa. Andreesen huomasi pian tuotteen kaupalliset mahdollisuudet ja oli yhtenä perustajana Netscapessa. Netscape Navigator hallitsikin pian markkinoita sen markkinaosuuden ollessa parhaimmillaan yli 80 prosenttia. Microsoft huomasi netin kasvavan merkityksen viiveellä. Internet Explorer -selaimen ensimmäinen versio julkistettiin 1995 elokuussa Windows 95 - käyttöjärjestelmän osana. Siitä alkoi kiihkeä, selainsodan nimellä kulkenut muutaman vuoden ajanjakso. Microsoft loikkasi kahdessa vuodessa versioon 4.0 ja ohitti pian Netscapen suosiossa. Sen jälkeen uusien versioiden vauhti rauhoittui ja America Onlinen ostettua Netscapen vuonna 1998 voidaan katsoa erään ajanjakson päättyneen. Netscapen romahtamisen syitä oli useita. Eräs keskeisimmistä on varmasti se, että Microsoftin ilmaista selainta vastaan oli vaikea kilpailla kaupallisella tuotteella, ja loppuvaiheessa Netscape muuttuikin kokonaan ilmaiseksi tuotteeksi. America Onlinen ostettua Netscapen, alkoi open source -mallilla toimivan Mozilla-kehittäjäyhteisön tarina. Netscape Navigatorin koodi julkistettiin tammikuussa 1998. Tämän kaiken pohjalta on syntynyt Mozilla Firefox 1.0. Voisiko tätä ajatella Jedin paluuna? Norjalaisella Operalla on kokonaan erilainen tarina taustallaan. Alun perin Telenor-tietoliikenneyhtiössä työskennelleen työryhmän intranet-käyttöön tarkoitetun, vuonna 1994 syntyneen selaimen kaupallinen versio näki päivänvalon vuonna 1996. Operaa on pidetty aina selaimien Sveitsin armeijan linkkuveitsenä, pienenä ja kätevänä. Opera toimii mainosrahoitteisesti, mutta ilmaisversiossa näkyvät mainokset voidaan poistaa 34 euron lisenssimaksulla. W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 15 / 2004 33
Firefox-selaimen käyttöliittymä muistuttaa paljon Internet Exploreria, yläreunassa on kuitenkin välilehdet ja Google-haku sekä muun muassa uutisotsikot valmiina kirjanmerkkinä. Operan käyttöliittymä vaikuttaa aluksi epäselvältä, mutta pienen opiskelun ja mukauttamisen jälkeen se tulee tutummaksi. Internet Explorerin käyttöliittymää voidaan mukauttaa yläreunan työkalurivien ja kuvakkeiden osalta. Jos käyttäjä eksyy vahingossa tai hänet houkutellaan vääränlaiselle sivustolle, selaimeen voidaan sen turva-aukkoja käyttäen upottaa sovelluksia, jotka voivat kerätä työasemasta ja verkkopalvelimilta tietoa, joka voidaan siirtää edelleen http:n avulla vihamieliselle palvelimelle. Kaikki tämä ilman että työaseman virustorjunta tai yrityksen palomuuri millään tavalla rajoittaa toimintaa. Ainoat keinot estää tällainen on estää http-liikenne kieltää siis www:n käyttö tai korjata kaikki selaimessa olevat tietoturva-aukot. Miten korjata sellainen aukko, josta ei ole tietoa, tai johon ei ole olemassa korjausta? IE-selaimen puolella on ollut yhä useampia tällaisia zero day -aukkoja, jonka takia IE on joutunut joissain korkean tietoturvallisuuden yrityksissä käyttökieltoon. Mozilla Firefoxin ja Operan suhteen tilanne on parempi, mutta vaikka molemmat tuotteet ovat olleet markkinoilla ja kehityksessä jo 1990-luvulta saakka, löydetään niistäkin säännöllisesti vakavia haavoittuvaisuuksia. Tämä kuvastaa hyvin sovelluskehityksen monimutkaisuutta. Virheetöntä ohjelmakoodia on yksinkertaisesti mahdotonta tehdä, on se avointa tai suljettua. HUOMIOI TÄMÄ SIIRTYMISESSÄ IE-selaimesta ei pääse pysyvästi eroon kahdesta eri syystä: ActiveX ja käyttöjärjestelmäintegrointi. ActiveX-tekniikkaa käyttävät sivustot mukaan luettuna Microsoftin omat tietoturvapäivityssivustot eli Windows- ja OfficeUpdate nojautuvat ActiveX:n varaan, jolloin niiden käyttö ei onnistu muilla selaimilla. Toisaalta, nämä päivitykset tulisi toteuttaa automaattisesti eikä luottaa käyttäjän omatoimisuuteen. Koska IE on tungettu syvälle käyttöjärjestelmän ytimeen, sitä ei voida myöskään poistaa. Sen kuvake on mahdollista poistaa ja korvata toisen selaimen kuvakkeella. Vaikka oletusselaimeksi valittaisiin jokin toinen selain, se ei anna syytä jättää ajamatta jatkossa Microsoftin tietoturvapäivityksiä. Ne koskevat myös muita windowsin tietoturva-aukkoja. IE-selaimessa olevia haavoittuvaisuuksia voidaan yrittää hyödyntää myös muiden selaimien tai sähköpostin kautta. Eräs ongelmallinen sivusto on Exchange 200x -palvelimen Outlook Web Accesskäytön mahdollistama kokonaisuus. Operalla sähköpostia ei päässyt oletusasetuksilla käyttämään lainkaan. Firefoxilla posti aukesi, mutta käyttö oli hieman hankalaa. IE-selaimella sivusto toimi kuten pitikin, kiitos ActiveX-tuen. JA VOITTAJA ON... Jos Internet Explorerin rinnalle halutaan toinen selain, kumpi se olisi? Opera on ollut markkinoilla jo kauan, mutta se ei ole kuitenkaan saanut kuin reilun prosentin markkinaosuuden. Operan uusimmassa versiossa on vertailluista ohjelmista laajin apuohjelmavalikoima, joka saattaa satunnaiselta käyttäjältä jäädä hyödyntämättä. Muutaman hengen teknologiapainotteisessa yrityksessä valinta saattaisi hyvinkin olla Opera, josta voisi ostaa tarvittavan lisenssimäärän mainosten karsimiseksi. Firefoxin asemat paranevat kun käyttäjämäärä kasvaa, etenkin jos kyse on enemmänkin perinteisestä www-käytöstä. Firefox on mahdollista asentaa zipasennuspaketin kautta vaikkapa yrityksen verkkopalvelimelle ja ajaa keskitetysti sieltä, toisin sanoen perinteistä työasemaasennusta ei tällöin tarvita lainkaan. Jos käytössä on Active Directory, voidaan sitä kautta estää ryhmäkäytännöillä IE-selaimen käyttö. Näin suosiollisen alun jälkeen Firefox-selaimelle voi luvata erittäin positiivista tulevaisuutta. Se tarjoaa oikean vaihtoehdon Microsoftin IE-selaimelle. Onko tulevaisuus Googlen? KÄYKÖ MICROSOFTILLE GOOGLEN PYÖRTEISSÄ samalla lailla kuin Netscapelle kävi 1990-luvun loppupuolella? Google dominoi hakukonemarkkinoita, se on tuomassa erittäin kehittynyttä sähköpostia (Gmail) ja sillä on hakukone työasemia varten. Ainoa mitä siltä puuttuu, on oma www-selain. Ei olisi ollenkaan yllättävää, jos Google toisi oman www-selaimen jo alkavan uuden vuoden aikana. Toisaalta, toinen mielenkiintoinen vaihtoehto olisi rakentaa esimerkiksi Firefoxin alle dedikoitu linux-pohjainen, tietoturvaltaan tiukennettu käyttöjärjestelmä, jota voisi ajaa perinteisistä tietokoneista mobiililaitteisiin. Siihen voitaisiin integroida Googlen palvelut sekä esimerkiksi kokonaan uusi GMessenger-pikaviestintäpalvelu. Mitä muuta enää tarvittaisiin? Mikäs niiden kuukkelin osakkeiden hinta olikaan? 34 MikroPC 15 / 2004 W W W. M I K R O P C. N E T
Testi Firefox-selaimen asetuksiin pääsee Työkalut Asetukset -valinnalla.tietosuoja-asetuksissa on kätevä Poista kaikki -painike. Operan rss- ja sähköpostilukija tuo selaimeen yksinkertaisen postikäyttöliittymän. Operalla on tarjolla myös oma ilmainen Webmail-sähköpostipalvelu osoitteessa www.operamail.com. IE-selaimen asetukset on koottu Työkalut Internet-asetukset -valikon taakse. Suojaus-välilehden kautta voi vaikuttaa selaimen tietoturvallisuuteen, lisäasetuksiin pääsee Mukautettu taso -painikkeella. Firefoxiin on saatavilla yli 150 lisälaajennusta. Hiirieleet (mouse gestures) kannattaa ladata ja opiskella selaimen käytön nopeuttamiseksi. Kolmikon tietoturvan vahvuudet ja heikkoudet MICROSOFTIN INTERNET EXPLORERIS- SAAN KÄYTTÄMÄN activex-tekniikan juuret juontavat kauas aikaan, jolloin esimerkiksi Excel-taulukoita haluttiin upottaa www-sivuille käyttäjälle läpinäkyvällä tekniikalla. Windows Updaten ja jopa Flashin perustuessa täysin Downloaded Program Files -kansioon pysyvästi ocx:nä (ole control extension) ja dll:nä (dynamically linked library) tallentuviin activex-komponentteihin, on tekniikasta tullut kiinteä ja välttämätönkin osa Internet Exploreria. Saadakseen Windows XP:n sp2:n IE-selaimeen mukanaan tuomat tietoturvaparannukset käyttöönsä, Windows 2000:een sidotulla organisaatiolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin hypätä XP-kelkkaan. Toisin sanoen, päivittääksesi IE:n, päivitä käyttöjärjestelmäsi. Gecko-perheen lippulaivan, Mozilla Firefoxin vahvuutena on kehittäjäyhteisöön kuuluvat aktivistit. Heidän ideoiminaan selaimeen on päässyt mukaan muun muassa nerokas ominaisuus, jossa ssl-suojatulla sivulla osoiterivin pohja muuttuu keltaiseksi. Yksi toive jatkokehitykseen: uusi versio pitäisi voida pystyä asentamaan vanhan päälle. Laajennukseton Safe Mode on kyllä jo askel tähän suuntaan. Selaimen taustaorganisaation keveyden takia löydetyt haavoittuvuudet myös paikataan nopeasti, jopa vuorokauden kuluessa. Operan panostuskohteena taas on ollut latauskoon pitäminen pienenä, jolloin myös sen mobiiliversio pysyy sopivan kokoisena. Mobiiliversioissa on kuitenkin mukana muun muassa isoveljestä tuttu evästeräätälöinti. Operan maksullisuus on varmasti monesti loppumetreillä estänyt valinnan organisaatioiden kakkosselaimeksi. Sama syy saa monet kotikäyttäjät kallistumaan Firefoxin puolelle. Kumpikaan kilpailija ei sisällä IE:n kaltaista index.dat-piilotiedostoa, johon jää selailun jälkiä, vaikka sivuhistoria ja evästeet olisi valikkotoiminnoilla tyhjennetty. KAKSI KUUKAUTTA HAAVOITTUVUUSSEURANTAA Oheiseen taulukkoon on otettu tanskalaisen Secunia-tietoturvayhtiön julkaisemat haavoittuvuusvaroitukset kahden kuukauden jaksolta 19.9. 19.11.2004. Täytyy muistaa, että uusia versioita on otantajakson aikana julkaistu sekä Firefoxista että Operasta, ja osa IE:n haavoittuvuuksista koskee XP-maailman osalta SP1- versiota. IE6:n aukoista kaksi on luokiteltu äärimmäisen kriittiseksi keskiarvon ollessa kohtalaisen kriittinen. Operan välilehtihaavoittuvuus taas on tasolla kohtalaisen kriittinen. Secunia seuraa toki vanhempiakin versioita. Internet Explorer Firefox Opera 9 4 1 Joko kokonaan tai osittain paikkaamattomassa tilassa ovat otoshetken varoituksista seuraavat: Internet Explorer Firefox Opera 8 0 1 Firefoxin löydöksistä osa on syyskuussa päättyneen buginmetsästyskampanjan tuloksia. Lähteet: secunia.com/product/11/; secunia.com/product/3256/ ja 4227; secunia.com/product/761/ Käyttäjää informoivien varoitusikkunoiden kannalta kaikki selaimet ovat suomennettuina samalla tasolla, mutta varoitusten selkeydessä erot ovat kyllä huimia. JUHA-MATTI LAURIO W W W. M I K R O P C. N E T MikroPC 15 / 2004 35