3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN



Samankaltaiset tiedostot
Kohteen maaperän pilaantuminen ei ollut etukäteen tiedossa.

Vestia Oy esittää, että vakuuden määrä olisi euroa.

Lupahakemus on jätetty ympäristökeskukselle

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Tykkitie, KANGASALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Lapinmäenkatu SASTAMALA

, ilmoitusta on täydennetty

PÄÄTÖS. Päätös pilaantuneen maa alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Satakunnankatu 21, TAMPERE

PÄÄTÖS. Nro 2/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/190/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Pärkonkatu,

Akaan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Kirkkokatu

Tampereen kaupungissa kiinteistörekisteritunnus osoitteessa Sammonkatu Tampere

PÄÄTÖS. Nro 93/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Päätös pilaantuneen maa-alueen puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen Lemminkäinen Infra Oy:n Bastukärrin louheen murskaamon toiminnan muuttamista koskevan lupahakemuksen

Päätös. Etelä-Suomi Nro 162/2011/1 Dnro ESAVI/220/04.08/2011

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 23/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 75

Suonsaaren Auto-osat autopurkamon lopettaminen ja ympäristöluvan raukeaminen,

ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 27/2013/1 Dnro PSAVI/123/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupunki, kiinteistörekisteritunnukset , , , osoitteessa Sahatie, Vilppula

Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta ilmoituksesta pilaantuneen maan puhdistamiseksi.

PÄÄTÖS ILMOITUKSEN JOHDOSTA. Annettu julkipanon jälkeen Päätös ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisesta meluilmoituksesta

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristölupahakemus / Betonilaatta Oy

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Varauksen nimi: Tuusniemi 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0104.

Päätös 1 (4) Hakija: AA Sakatti Mining Oy (Y-tunnus: )

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 57/2014/1 Dnro PSAVI/44/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS

Päätös. Varauksen nimi: Hiekkapohja 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0185.

Kainuun ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro KAI 2007 Y 88 puh

Autopurkamon ympäristöluvan (PSA-2003-Y ) peruuttaminen, Kiuruvesi. Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa

Päätös. Varausalueen sijainti: Kajaani, Sotkamo Varauksen nimi: Sotkamo 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0126.

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: VA2015:

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (8) Ympäristökeskus 31/2015 Ympäristönsuojeluosasto Ympäristönsuojelupäällikkö

KUULUTUS. Kuulutus 1 (1) Lupatunnus: VA2015:

Päätös. Varausalueen sijainti: Heinävesi, Leppävirta, Tuusniemi Varauksen nimi: Juojärvi 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0053.

KUULUTUS 1 (1) Kuulutus. Lupatunnus: VA2015:0009

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 134/12/1 Dnro PSAVI/68/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

PÄÄTÖS MAA-AINESLUVAN RAUETTAMISESTA

LUPAPÄÄTÖS Nro 23/10/2 Dnro PSAVI/73/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

2 ILMOITUKSEN VIREILLE TULO Ilmoitus on tullut vireille Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa (myöhemmin ELY-keskus).

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 97/11/1 Dnro PSAVI/37/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Varausalueen sijainti: Kajaani Varauksen nimi: Sulatus 1. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0196.

Sikalan laajentamista koskevan ympäristölupapäätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta, Marttila. Ympäristönsuojelulain 101

Rämepuron koetoimintailmoitusta koskevaan päätökseen nro 57/2013/1 liittyvän kaivannaisjätealueen

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

Päätös. Varausalueen sijainti: Joensuu, Tohmajärvi. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2015:0029.

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 46/10/1 Dnro PSAVI/163/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 :N MUKAINEN ILMOITUS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA, KARTTULANTIE 1409, PIELAVESI

VARAUSOIKEUTTA KOSKEVA PÄÄTÖS

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 16/2014/2 Dnro PSAVI/8/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL Varma Y-tunnus:

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78.2 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Päätös. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2011:0016.

PÄÄTÖS Nro 40/09/2 Dnro Psy-2008-y-163 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Rakennus- ja ympäristövaliokunta kokouspäivämäärä pykälät 39-54

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristölupahakemus / Turun kaupungin kiinteistölaitos

koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 34, 35, 36, 39, 40

PÄÄTÖS. Vantaan kaupunki Vanha Nurmijärventie 137. RN:ot , ja : As Oy Vantaan Leivonsiipi

KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO

KUULUTTAMINEN JA NÄHTÄVILLÄOLO

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen

LUPAPÄÄTÖS Nro 41/10/2 Dnro PSAVI/79/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Päätös. Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2012:0170.

Päätös. Varausalueen sijainti: Raasepori Varauksen nimi: Varausilmoitukselle on annettu lupatunnus VA2011:0050.

ASIA LUVAN HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 34/2014/1 Dnro PSAVI/40/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

Lupa uittoyhdistyksen omistaman kiinteistön myymiseen, Kuhmo

Valitusoikeus Päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-44 Annettu julkipanon jälkeen

Metsänomistajia edustavan jäsenen määrääminen Järvi-Suomen Uittoyhdistykseen ja sen hallitukseen, Savonlinna

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ilmoituksen johdosta.

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa-

Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisesta pilaantuneen maan puhdistamista koskevasta ilmoituksesta

ASIA LUVAN HAKIJAT. PÄÄTÖS Nro 122/2013/1 Dnro PSAVI/22/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain 58 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 6 b

ASIA LUVAN HAKIJAT. Nro 42/2013/1 Dnro PSAVI/63/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Muhos

Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta.

Kaipolan tehtaiden ympäristölupapäätöksen muuttamista koskeva hakemusasia, Jämsä.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen

YMAJAOSTD ao , J,llTE 40

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Transkriptio:

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro PSA-26-Y- 46-114 Annettu julkipanon jälkeen 18.6.27 1 ASIA 2 HAKIJA Ympäristölupa, Varkauden kaupungin Tyyskän kiinteistöjen 915-1-1-8 ja 915-1- 1-9 pilaantuneeksi luokiteltavan maaperän kunnostaminen. Varkauden kaupunki Ahlströminkatu 6 7825 VARKAUS 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin 4 kohdan perusteella pilaantuneiden maiden käsittelyä koskeva ympäristölupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. 4 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on kirjattu saapuneeksi Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 15.2.26. 5 HAKEMUS 5.1 Yleiskuvaus hakemuksesta Varkauden kaupungin Tyyskässä sijaitsevat kiinteistöt 915-1-1-8 ja 915-1-1-9 ovat tällä hetkellä teknologiakeskus Taitotalo 1:n vierasparkkialueena. Alue on sorapintainen. Alueella ei ole rakennuksia. Kiinteistöille on tarkoitus rakentaa mahdollisesti paikoitustalo sekä opetus- ja korkeateknologian palveluiden käyttöön tarkoitettu ns. Taitotalo 3, joka sijoittuisi Taitotalo 1:n pohjoispuolelle. Kiinteistöt sijoittuvat vanhalle Ahlström Oy:n purun ja hakkeen varastointi alueelle, jota on käytetty myös läjitysalueena. Kiinteistöjen täyttökerroksissa on tutkimuksissa havaittu raskasmetallien kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Täyttökerroksissa on pilaantuneiden maa-ainesten lisäksi mm. haketta, kuorta, purua, kuonaa ja rakennusjätettä. Täytön kokonaismäärän arvioidaan kiinteistöllä olevan 33 m 3 ktr.

2/17 Kiinteistöjen alueella täyttökerroksista ei nykyisellään aiheudu ympäristöeikä terveyshaittaa. Mahdollisesti kiinteistöille rakennettavat rakennukset perustetaan paaluperustuksille, jolloin kiinteistöillä olevien täyttömateriaalien poistaminen ei rakennusteknisesti ole välttämätöntä. Mahdolliset maaperän kunnostus- ja rakennustoimenpiteet on tarkoitus suorittaa siten, että maaperässä olevat haitta-ainepitoiset täyttökerrokset jätetään paikoilleen, kuitenkin niin, että alueelle mahdollisesti sijoitettavien rakennusten maanrakennustöiden yhteydessä täyttökerrokset ja pilaantuneeksi luokiteltavat maa-ainekset poistetaan toteutettavien pohjarakenteiden edellyttämältä laajuudelta ja syvyydeltä. 5.2 Toimintaa koskevat luvat ja alueen kaavoitustilanne sekä muut maankäyttörajoitukset 5.2.1 Aikaisemmat luvat Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Varkauden kaupungille antamat aluetta koskevat ympäristölupapäätökset: 1.1.21 Taitotalo 1:n alueen maaperän kunnostus, kiinteistöllä 915-1-1-3. 5.2.2 Sijaintipaikka ja sen ympäristö Kiinteistöt 915-1-1-8 ja 915-1-1-9 sijaitsevat Varkauden kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä Päiviönsaaren eteläosassa. Kiinteistöjen kokonaispinta-ala on noin 3,2 hehtaaria. Kiinteistöt rajautuvat pohjoisessa kevyenliikenteen väylään, idässä Kämärin koskialueeseen rajoittuvaan maapenkereeseen sekä etelässä ja lännessä Taitotalo 1:n alueisiin. Kiinteistöstä noin 15 metrin päässä länsi-luoteessa sijaitsee kaupungin virastotalo ja noin 5 metrin päässä pohjoisessa uimahalli. Kohteen koillispuolella sijaitsee päiväkoti ja koulu. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 1 metrin etäisyydellä lännessä. 5.2.3 Maaperä- ja vesistöolosuhteet Alueella olevan täyttökerroksen paksuus vaihtelee -3,5 metriin. Täyttökerros sisältää mm. maa- ja kiviaineksia, purua, kuorta, haketta, kuonaa, kiisua sekä jonkin verran rakennusjätettä, kuten betonia ja tiiltä. Perusmaa alueella on moreenia (HkMr/SiHkMr), jonka pinnalla on paikoin ohuita savi- siltti - tai hiekkakerrostumia. Kalliopinnantaso alueella ei ole tiedossa. Maanpinta kiinteistöllä on melko tasainen, mutta pohjoisreunassa olevaa kevyenliikenteen väylän pengertä kohti maanpinta kohoaa. Kiinteistön 915-1-1-9 alueella on aikoinaan suoritettu massanvaihtoa Taitotalo 1:n maaperänpuhdistuksen yhteydessä. Kiinteistöt eivät sijaitse tärkeäksi luokitellulla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä. Kiinteistöjen alueen pohjaveden pinnantaso on lähellä Haukiveden vedenpinnan tasoa. Vuonna 22 kiinteistöjen eteläosassa todettiin koekuoppiin suotautuvaa pohjavettä 2,7-3,8 metrin syvyydellä maan pinnasta. Kiinteistöiltä lähimpään pintavesistöön, Kämärinkosken suistoalueeseen on kiinteistöjen reunalta lyhimmillään matkaa alle 1 metriä. Vesistön ja kiinteistöjen väliin on rakennettu maapenger. Alueen eteläreunasta etäisyyttä Haukiveden Siitinselän ja Huruslahden väliseen Pirtinvirtaan on noin 7 metriä. Kiinteistöillä ei tällä hetkellä ole sadevesien keräilyä. Sade- ja valumavedet imeytyvät pääosin maaperään.

5.2.4 Kaavoitustilanne 3/17 Alueella on tehty tonttijaon muutos, joka on hyväksytty 23.5.27. Kiinteistöt on 29.4.22 hyväksytyssä asemakaavassa merkitty liike,- toimisto- ja opetustoimintaa palvelevien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien korkeateknologian teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY-2). Kiinteistöt toimivat tällä hetkellä Taitotalo 1:n vieraspaikoitusalueena. Paikoitusalue on sorapintainen. Kiinteistöillä ei ole rakennuksia. 5.2.5 Alueen tuleva käyttö Kiinteistöt on tarkoitus ottaa kaavan mukaiseen käyttöön. Lopullisia investointipäätöksiä kaavan mukaisesta rakentamisesta ei ole tehty. Kaavan mukaisesti kiinteistölle sijoitettaisiin mm. opetus- ja toimistotiloja sekä mahdollisesti paikoitustalo. 5.3 Alueella tehdyt maaperän pilaantuneisuustutkimukset 5.3.1 Tehdyt tutkimukset Tyyskän alueelle läjitettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu laajalti nyt kyseessä olevien kiinteistöjen eteläpuolella olevilla kiinteistöllä ennen talvella 21 tehtyä massanvaihtotyötä sekä massanvaihdon aikana. Täyttömateriaalit ovat pääosin vastaavia, kuin kohdekiinteistöjen alueella, joten tutkimustuloksia voi käyttää myös kohdekiinteistöjen maaperän laadun arvioinnissa. Osa tontista 915-1-1-9 sijaitsee jo puhdistetulla alueella. Maa ja Vesi Oy on tutkinut kiinteistöjen 915-1-1-8 ja 915-1-1-9 maaperäolosuhteita ja maaperän pilaantuneisuutta vuonna 22. Alueelle tehtiin 44 painokairausta sekä 8 koekuoppaa. Painokairaustulosten perusteella on arvioitu alueen täyttökerrosten paksuutta ja perusmaan laatua. Koekuopista tehtyjen havaintojen sekä niistä otettujen näytteiden perusteella on lisäksi arvioitu täyttömateriaalien laatua, pilaantuneisuutta sekä pohjaveden pinnan tasoa. Koekuopista otetuista näytteistä on analysoitu raskasmetallipitoisuuksia kenttäanalysaattorilla sekä laboratoriossa ICP-AES-menetelmällä. SAMASE-raja-arvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia todettiin yhteensä neljässä koekuopassa. Lisäksi yhdessä koekuopassa todettiin SAMASE-ohjearvot ylittäviä raskasmetallipitoisuuksia. Analysoiduissa näytteissä merkittävimpinä pitoisuuksina esiintyi lyijyä sekä kohonneita pitoisuuksia kuparia, sinkkiä, arseenia ja kadmiumia. Suunnittelualueella ei ole tutkittu muiden haitta-aineiden pitoisuuksia. Kuitenkin muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, kuten orgaanisten haitta-aineiden osalta on tutkittu viereisellä kiinteistöllä, jossa pitoisuudet alittivat ohjearvotasot. Tulokset koekuopittain Kuoppa Syvyys Pb As Zn Cu PID Huom mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg 1122-1,7 1,9-2,8 1693 22 <42 <13 193 32 111 <39 1129-2,9 2,9-3,3 3,3-3,9 43 47 15 <16 <8 <12 187 136 4 55 28 <38 1132-1,1 <16 <11 54 <36

1,1-1,5 1,5-3,6 1133 <2 44 <14 348 43 458 <45 1 114-1,4 1,4-2,8 2,8-4, 47 27 <16 <14 <14 <13 46 66 <25 <54 <46 <4 1141-1,4 1,4-2,8 2,8-4, <1 25451 146 <8 845 <18 66 139 68 3 148 <35 1 1153 -,8 32 <12 74 <36,8-1, 741 31 144 699 1 1,-3,8 <15 <12 41 <37 1155,2-1,8 29 <13 7 <41 1,8-2,7 154 <13 141 199 2,7-3,9 25 <14 43 <44 116,2-2,6 86 27 145 11 4/17 Haitta-aine ICPanalyysi ICPanalyysi SAMASEohjearvo (mg/kg) SAMASE-rajaarvo (mg/kg) Ongelmajätteen raja-arvo (mg/kg) Arseeni (As) 1 5 1 Kupari (Cu) 1 4 25 * Lyijy (Pb) 6 3 25 Sinkki (Zn) 15 7 25 Kadmium (Cd),5 5 - *) kuparikloridia tai kuparioksidia Tutkimustuloksista laaditussa raportissa todetaan kohonneita raskasmetallipitoisuuksia sisältäviä täyttömateriaaleja esiintyvän lähes koko suunnitellulla rakennusalueella. Kohonneet metallipitoisuudet ovat todennäköisimmin peräisin täyttöön sijoitetusta kuonasta, jota koekuoppahavaintojen perusteella esiintyy täyttökerroksissa pääosin kuori- ja haketäyttöön sekoittuneena. 5.3.2 Tehtyjen maaperätutkimusten johtopäätökset Täyttömateriaalista (n. 33 m 3 ktr) pilaantuneeksi maa-ainekseksi luokiteltavaa on arviolta noin 2 m 3 ktr, josta arviolta 5-7 m 3 ktr on sellaista, jossa raskasmetallien pitoisuudet ylittävät SAMASE-raja-arvotasot. Haittaainepitoiset täyttökerrokset sijaitsevat pääosin,5-1,4 metriä puhtaiden täyttökerrosten alla. Maa ja Vesi Oy:n tutkimuksessa 22 suurimmat kiinteistön maaperän täyttömateriaaleissa XRF-analyysein todetut pitoisuudet olivat: Pb 25451 mg/kg, Cu 699 mg/kg, As 845 mg/kg ja Zn 348 mg/kg. Kahdessa laboratoriossa ICP-AESmenetelmällä analysoidussa vertailunäytteessä suurimmat pitoisuudet olivat: Pb 52 mg/kg, Cu 151 mg/kg, As < 1 mg/kg, Zn 128 mg/kg ja Cd,7 mg/kg. Suurin todettu lyijyn pitoisuus ylittää ongelmajätteen raja-arvon. Suurin XRFanalyysein todettu arseenin pitoisuus oli samasta näytteestä tehdyssä laboratorioanalyysissä alle määritysrajan. Virheellinen tulos johtuu lyijyn ja arseenin XRF-spekterin osittaisesta päällekkäisyydestä, josta johtuen korkea lyijypitoisuus näytteessä aiheuttaa XRF-mittauksessa virhettä arseenimittaukseen. Arseenipitoisuudet ovat siis selvästi suurinta pitoisuutta alhaisemmat alittaen aina-

5/17 kin SAMASE-raja-arvotason, todennäköisesti laboratorioanalyysitulosten perusteella myös ohjearvotason. Kuparin suurin todettu pitoisuus ylittää SAMASE-raja-arvon, ja sinkin sekä kadmiumin suurimmat pitoisuudet ylittävät SAMASE-ohjearvotason. 5.4 Haitta-aineiden ominaisuudet ja vaikutukset Kiinteistöjen maaperässä todetut merkittävimmät haitta-aineet, raskasmetalleista lyijy ja kupari sekä alhaisempina pitoisuuksina todetut sinkki ja kadmium ovat hyvin maaperään sitoutuvia alkuaineita, jotka eivät normaaleissa maaperäolosuhteissa haihdu. Lisäksi ne ovat hyvin niukkaliukoisia. Lyijy on elimistöön kertyvä raskasmetalli, jonka haitalliset vaikutukset kohdistuvat mm. hermostoon ja luustoon. Pääasiassa lyijylle altistutaan ruoan ja juoman välityksellä. Lyijyn suurimmaksi viikkosaanniksi aikuiselle ihmiselle on määritelty,5 mg/painokilo. Lyijy ei ole kasveille erityisen haitallinen johtuen sen tehokkaasta sitoutumisesta maaperään. Kuparia on Suomen maaperässä luonnostaan keskimäärin 15-5 mg/kg. Maaperässä kupari sitoutuu voimakkaasti saveen, orgaaniseen ainekseen ja karbonaatteihin, ja sen kulkeutuvuus maaperässä on vähäistä. Kupari on ihmiselle välttämätön hivenaine, mutta suurina pitoisuuksina se voi aiheuttaa myrkytysoireita. Kasveissa alkaa esiintyä myrkytysoireita, kun maaperän kuparipitoisuus kohoaa tasolle 14-5 mg/kg. Sinkki on ihmiselle välttämätön hivenaine. Sinkin haitallisuutta ihmisille suurina pitoisuuksina ei ole toistaiseksi yksiselitteisesti todettu. Kasveille suuri sinkkipitoisuus maaperässä voi aiheuttaa raudan puutosta. Kadmium on ihmisen elimistöön kertyvä raskasmetalli, joka ei ole välttämätön hivenaine ihmiselle. Pitkäaikainen altistuminen korkeille kadmiumpitoisuuksille voi aiheuttaa suolisto- ja hengitystieoireita. 5.5 Esitetyt kunnostustoimenpiteet ja niiden vaikutukset Kiinteistöille mahdollisesti rakennettavien rakennusten perustukset tehdään paaluperustusta käyttäen, jossa tukipaalut ulotetaan täyttökerrosten läpi kantavaan perusmaahan saakka. Paaluperustuksille perustetaan kantava alapohja, jonka alle jätetään ns. ryömintätila. Ryömintätilaan järjestetään tuuletus maaperässä olevien orgaanisten materiaalien mahdollisten hajoamistuotteiden pois johtamiseksi pohjarakenteista. Rakennusten alueelta poistetaan massanvaihdolla nykyisiä täyttökerroksia rakentamisen edellyttämään syvyyteen. Maat tullaan poistamaan noin 1,-1,5 metrin syvyydeltä. Leikkauspinta tiivistetään ja tasatun pinnan ryömintätilan pohjalle rakennettavan kapillaarisen vesinousun katkaisevan sora/murskeseoksen väliin asetetaan kuitukangas. Piha-alueilla sekä kunnallistekniikan osalta johto- ja kaapelikaivantojen alueella massanvaihdot toteutetaan siihen syvyyteen, mikä rakenteiden toteuttamiseksi on tarpeellista. Piha-alueilla tiivistetyn leikkauspinnan ja uusien rakennekerrosten väliin asennetaan kuitukangas.

6/17 Massavaihtotöiden osalta joudutaan erityisesti kiinteistön eteläosissa ulottamaan massanvaihdot haitta-ainepitoisiin täyttökerroksiin, jolloin pilaantuneiksi luokiteltavia maa-aineksia arvioidaan poistettavan noin 5 m 3 ktr. Massanvaihtotyöt suoritetaan ympäristöteknisen valvonnan alaisuudessa. Massanvaihtosyvyydet ja laajuudet sekä poistettavien täyttömateriaalien ja pilaantuneiden maa-ainesten määrät tarkentuvat investointipäätöksen jälkeen aloitettavan rakennussuunnittelun yhteydessä. Kiinteistöille tulevat sadevedet kerätään mm. piha-alueiden vietoin ja sadeviemärein yhteen ja johdetaan kootusti pois kiinteistöltä siten, että sadevedet eivät pääse kulkeutumaan rakennusten tai muiden rakenteiden alle ja edelleen rakenteiden alle jätettäviin täyttökerroksiin. Kiinteistöille mahdollisesti rakennettavat rakennukset ja piharakenteet sadevesien keräysjärjestelmineen vähentävät nykyisestään olennaisesti sade- ja valumavesien imeytymistä kiinteistöjen maaperään ja siten myös haitta-aineita sisältäviin täyttökerroksiin. Tällöin mahdollisuus haitta-aineiden kulkeutumiselle kiintoaineeseen sitoutuneena maaperään imeytyvien vesien mukana pienenee entisestään. Alueella ei ole tällä hetkellä käytössä olevia vesijohtoja. Mahdollisen rakentamisen yhteydessä sijoitettavia kunnallisteknisiä ratkaisuja ei sijoiteta pilaantuneisiin täyttökerroksiin. Kiinteistöjen maaperässä esiintyvät haitta-aineet eivät imeydy vesijohtoihin, vaikka vesijohtolinja kulkisikin pilaantuneen maakerroksen läpi tai sen läheisyydessä. Näin ollen altistumista juoma- tai pesuveden välityksellä ei tapahdu. Kiinteistöjen maaperässä todetut haitta-aineet ovat luonteeltaan hyvin stabiileja ja niitä sisältävät täyttökerrokset tulevat sijoittumaan eristyksiin puhtaiden rakenteiden/maakerrosten alle, joten niiden kulkeutumista kasvillisuuteen ei tapahdu. Haitta-aineiden kulkeutumista vesistöön pitoisuuksina, joista olisi haittaa vesieliöstölle, ei tule tapahtumaan. Viranomaispalaverissa 25.5.27 hakemusta on tarkennettu niin, että kiinteistöjen maanpinnalle tullaan sijoittamaan murske tai sorakerros, jolla saadaan tasoitettua maanpinnan muotoja ja ohjattua sadevesiä haluttuun suuntaan. Esitettyjen riskitarkastelujen perusteella kohdekiinteistöjen maaperän täyttökerroksissa olevat haitta-aineet (raskasmetallit) eivät aiheuta riskiä terveydelle tai ympäristölle kiinteistölle mahdollisesti toteutettavien rakennusten alle eristettynä. Raskasmetallien stabiilien ominaisuuksien ja niitä sisältävien täyttökerrosten suunnitellun pintaeristämisen vuoksi kohteiden maaperässä esiintyvien raskasmetallien pitoisuustasoilla ei ole merkitystä riskien tai altistumisen suuruuteen siinä vaiheessa, kun kiinteistöille suunnitellut rakennukset ovat valmistuneet. Täten kiinteistöillä sijaitsevien täyttömateriaalien poistaminen massanvaihdolla ei ole tarpeellista eikä teknistaloudellisesti järkevää. Maiden poiskaivusta ja kuljetuksesta aiheutuu suurempi riski haitta-aineiden leviämiselle ja sitä kautta altistumiselle, kuin haitta-ainepitoisen maaperän täyttökerrosten paikalleen jättämisestä. 5.5.1 Poistettavien pilaantuneiden massojen käsittely Poistetut pilaantuneiksi luokiteltavat maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi/loppusijoitettavaksi laitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa pilaan-

tuneiden maa-ainesten vastaanottamiseen. Muut massanvaihdossa poistettavat ainekset toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn tai sijoitukseen. Pilaantuneiksi luokiteltavat maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle ilman välivarastointia. Kuljetuskaluston reitti suunnitellaan niin, etteivät haittaaineet pääse leviämään renkaiden mukana kunnostustyömaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitille levitetään puhdasta maa-ainesta. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkoihin kuormat peitettyinä. Kuormien mukana toimitetaan valvojan laatimat pilaantuneen maan siirtoasiakirjat. Työmaan toiminnot ja työtavat järjestetään niin, että ylimääräisiltä massojen siirroilta vältytään kuitenkin huomioiden valvojan tekemät mittaukset ja jaottelut puhtaisiin ja pilaantuneisiin massoihin. 5.5.2 Kunnostuksen laadunvalvonta Ympäristötekninen valvoja ohjaa massanvaihtotyötä ja maa-ainesten lajittelua työnaikaisella näytteenotolla sekä kenttäanalyysein ja - havainnoin. Kaivetuista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä vähintään jokaisesta 5 m 3 :n maaaineserää kohti. Tarvittaessa näytteenottoa tihennetään, mikäli tarvetta tälle havaitaan esim. aistinvaraisesti. Maaperässä olevia raskasmetallipitoisuuksia seurataan kenttämittalaitteilla. Kenttähavaintojen ja -analyysien perusteella kaivetut maa-ainekset jaetaan pitoisuuksien mukaan eri jakeisiin ja ohjataan oikeaan vastaanottopaikkaan. Kenttäanalyysien tuloksista 5-1 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Toteutettavien rakenteiden edellyttämään syvyyteen suoritettavien massanvaihtojen kaivutasoista otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, joista analysoidaan tarvittavat haitta-ainepitoisuudet laboratorioissa. Mahdollisten rakentamisten myötä haitta-ainepitoisiin täyttökerroksiin kohdistetut toimenpiteet mahdollistavat haitta-aineiden leviämisen ympäristöön pölyämisen välityksellä. Kiinnittämällä erityistä huomiota maanrakennustöiden aikaiseen pölyämisen estämiseen saadaan haitta-aineiden leviäminen estettyä. Pölyämisen välityksellä tapahtuvaa leviämistä ei tapahdu enää rakennusten ja piharakenteiden valmistuttua. Massanvaihtotöistä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään massanvaihdon pääkohdat, poistetut maa-ainekset ja jätejakeet vastaanottopaikkoineen sekä ympäristötekniseen valvontatyöhön liittyvät analyysitulokset. 5.5.3 Ympäristövaikutukset kunnostuksen aikana Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja varoituskyltein. Tarvittaessa kaivettavaa maata ja jätejakeita kostutetaan pölyämisen estämiseksi. Haitta-aineiden leviäminen ympäristöön vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja peittämällä kuormat. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa-aineksia ei levitetä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuus- ja työsuojeluohjeita. Lieviä työtapaturmia varten työmaalle varataan ensiapuvälineet ja työmaalle laitetaan näkyville yleiset hälytysnumerot. 7/17

8/17 Puhdistustyön aikana kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita ja muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan välittömästi tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Kohdekiinteistöjen maaperän täyttökerroksissa olevat raskasmetallit eivät maaperässä vallitsevissa olosuhteissa ole haihtuvia, eikä altistumista kaasumaisille haitta-aineksille näin ollen tapahdu. Raskasmetallit tyypillisesti sitoutuvat voimakkaasti kiintoainekseen, joten ilman kautta altistuminen on mahdollista haitta-ainepitoisen maa-aineksen/ materiaalin pölyämisen yhteydessä. Haitta-aineita sisältävät täyttökerrokset sijoittuvat puhtaiden rakennekerrosten alle maaperään, joten pölyämistä ei kiinteistön käytön aikana tapahdu. Rakennustyön aikana mahdollisesti tapahtuva pölyäminen minimoidaan työtapamenettelyillä. Raskasmetallit eivät erityisen herkästi imeydy elimistöön ihon läpi. Altistuminen täyttökerroksen sisältämille raskasmetalleille suoran ihokosketuksen välityksellä on mahdollista ainoastaan alueella mahdollisesti suoritettavien kaivutöiden yhteydessä. Maanrakennustöissä käytetään työtapoja ja suojaimia, jotka estävät suoran ihokosketuksen syntymisen. Maanrakennustöiden jälkeen altistumista ihokosketuksen välityksellä ei tapahdu. Kiintoainekseen sitoutuneet raskasmetallit voivat kulkeutua elimistöön suuhun joutuneen maa-aineksen välityksellä. Raskasmetallipitoisen jätemateriaalin joutuminen suun kautta elimistöön on ainoastaan teoreettista, ja on käytännössä mahdollista ainoastaan alueella mahdollisesti suoritettavien kaivutöiden yhteydessä. Mahdollisiin kaivutöihin osallistuvia työntekijöitä valistetaan maaperässä olevista haitta-aineista ja painotetaan suojavälineiden käyttöä. Maanrakennustöiden jälkeen altistumista suun kautta ei tapahdu. Haitta-aineiden kulkeutumista pinta- tai pohjavesiin ei tapahdu. Kiinteistöjen alue ei ole tärkeäksi luokiteltua pohjavesialuetta, eikä alueella tai sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja. 6 ASIAN KÄSITTELY 6.1 Asian vireilläolosta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti kuuluttamalla 11.5. 12.6.26 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Varkauden kaupunginhallituksen ilmoitustauluilla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Warkauden Lehti -lehdessä 11.5.26. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Varkauden kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa ja Pohjois- Savon ympäristökeskuksessa. Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto A. Ahlström Oy:lle, Haukiveden kalastuskunnalle ja Unnukan kalastusalueelle. 6.2 Tarkastukset ja neuvottelut Hakemuksen johdosta ei ole tehty tarkastusta. Hakemuksesta on pidetty viranomaispalaveri 25.5.27 Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa, jossa hakijan edustaja täsmensi hakemusta kiinteistön maan-

9/17 pinnan käsittelyn osalta. Kiinteistön maanpinnalle tullaan sijoittamaan murske- tai sorakerros, jolla saadaan tasoitettua maanpinnan muotoja ja ohjattua sadevesiä haluttuun suuntaan. Lisäksi alueella on tehty tonttijakoon muutos 23.5.27, josta kartta toimitettiin Pohjois-Savon ympäristökeskukselle 3.5.27. 6.3 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Varkauden kaupunginhallitukselta sekä Varkauden kaupungin tekniseltä virastolta, Itä-Suomen lääninhallitukselta ja Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä. Varkauden kaupunginhallitus 5.6.26 Varkauden kaupunginhallitus ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa Tyyskän kiinteistöllä 915-1-1-2 pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Varkauden tekninen lautakunta, 24.5.26 Varkauden kaupungin tekninen lautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Rakennushankkeiden yhteydessä on syytä tutkia kaivettavien maamassojen pitoisuudet ja ohjata haitta-ainepitoiset maamassat asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Mitään alueelta poistettavia maamassoja ei saa viedä asutusalueiden täyttömaiksi. Itä-Suomen lääninhallitus 12.6.26 Lääninhallitus puoltaa luvan myöntämistä edellyttäen, että toiminta toteutetaan siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa asukkaille ja muille läheisyydessä liikkujille. Pohjois-Savon TE-keskus 7.6.26 Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö katsoo, ettei hakemuksen mukaisen ympäristöluvan myöntämiselle ole estettä yleisen kalatalousedun kannalta. 6.4 Muistutukset ja mielipiteet sekä esitetyt vaatimukset Muistutuksia tai mielipiteitä hakemuksesta ei ole esitetty. 6.5 Hakijan vastine Hakijalle on annettu mahdollisuus antaa vastine lausuntoihin puhelinkeskustelussa 31.5.27. Hakijalla ei ollut tarvetta antaa annetuista lausunnoista vastinetta. 7 RATKAISU Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää Varkauden kaupungille ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisen ympäristöluvan Tyyskän alueella kiinteistöjen 915-1-1-8 ja 915-1-1-9 olevan pilaantuneen maaperän kunnostukseen. Päätös sisältää pilaantuneen maaperän kunnostamisen peittämisellä sekä mahdollisilla rakentamisalueilla massan vaihdolla.

Toiminnassa on noudatettava ympäristölupahakemusta ja jäljempänä olevia lupamääräyksiä. 7.1 Vastaus yksilöityihin lausuntoihin Hakemuksesta annetut lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä. 7.2 Lupamääräykset 1/17 7.2.1 Pilaantuneen maakerroksen suojaaminen Alueelle olevien pilaantuneiden maa-ainesten yläpuolella on aina oltava vähintään,1 metrin paksuinen puhtaasta maa-aineksesta tehty suojakerros. Mikäli näitä alueita myöhemmin kaivetaan, on kaivettava alue kunnostettava tämän päätöksen mukaisesti. Perustelu: Jätemateriaalit ja niiden vaikutuksesta pilaantunut maa-aines tulee olla peitettynä puhtaasta maa-aineksesta tehdyllä suojakerroksella, jotta estetään jätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta mahdollisesti irtoavien haitta-aineiden leviäminen pölyämisen tai kosketuksen kautta ympäristöön. Noudattamalla annettua lupapäätöstä varmistetaan, ettei myöhemmin tehtävistä kaivutöistä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 7.2.2 Pilaantuneiden alueiden merkitseminen Puhdistetuista alueista tulee merkitä karttaan puhdistuksen laajuus sekä kaivantojen reunat. 7.2.3 Kunnostuksen toteutus Perustelu: Puhdistuksen laajuuden- ja kaivantojen sijainnin merkitsemisellä voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa tapahtuvien alueenkäytön muutoksissa huomioida jo puhdistettujen alueiden sijainti. Mikäli alueelle myöhemmin rakennetaan, tulee rakennusten alueelta poistaa massanvaihdolla nykyisiä täyttökerroksia siihen syvyyteen, kuin käytettävä perustamistapa lattiatasoineen edellyttää. Rakentamisen ja paalutuksen yhteydessä poistettavat pilaantuneet maa-ainekset, täyttökerroksen pilaantuneet massat ja maaperän jätteet on vietävä käsiteltäväksi laitokselle, jolla on siihen ympäristölupa. Pilaantuneiden maa-ainesten poistamisen jälkeen kunnostetut alueet on täytettävä tarkoitukseen soveltuvalla puhtaalla maa-aineksella. Kunnostustarpeen arvioinnissa tulee soveltaa valtioneuvoston asetuksen 214/27 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annettuja maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien ylempää ohjearvoa.

11/17 Haitta-aine Kynnysarvo (mg/kg) Alempi ohjearvo (mg/kg) Ylempi ohjearvo (mg/kg) Ongelmajätteen raja-arvo (mg/kg) Arseeni (As) 5 5 1 1 Kupari (Cu) 1 15 2 25 * Lyijy (Pb) 6 2 75 25 Sinkki (Zn) 2 25 4 25 Kadmium - 1 1 2 (Cd) *) kuparikloridia tai kuparioksidia Maanrakennustöiden tarkempi työtapasuunnitelma haitta-ainepitoisten täyttökerrosten aiheuttamine erityistoimenpiteineen esitetään hyväksyttäväksi Pohjois- Savon ympäristökeskukselle, kun kiinteistöille rakentamisesta on tehty päätös. Perustelu: Pilaantuneista maa-aineksista ja jätemateriaaleista ei aiheudu merkittävää haittaa, kun ne jätetään koskemattomina maaperään maakerrosten alle. Jos suojaava maakerros poistetaan rakentamisen tai muun toiminnan yhteydessä, voivat haitta-aineet päästä ympäristöön massoja liikuttelun seurauksena. Tästä syystä toimenpidealueella olevat pilaantuneet maa-ainekset ja täyttökerrokset tulee poistaa heti rakentamistoiminnan alussa ja toimittaa ne asianmukaiseen käsittelyyn. Poistettujen massojen tilalle tulee sijoittaa puhtaita maa-aineksia. Puhdistustarpeen arvioinnissa on aikaisemmin sovellettujen SAMASEohjearvoja. Valtioneuvosta asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on tullut voimaan 1.6.27. Tässä valtioneuvoston asetuksessa on lisääntyneen tiedon myötä määritetty kynnys- ja ohjearvot maaperän pilaantumiselle ja puhdistustarpeen arvioinnille. Näin ollen uuden asetuksen sekä suoritetun riskinarvioinnin perusteella ja kiinteistön tulevan käytön paikoitustalona/alueena sekä opetus- ja toimistotiloina huomioiden maaperän puhdistustason tulee olla ylemmän ohjearvon alittava taso. Maanrakennustöiden tarkemman työtapasuunnitelman ja erityistoimenpiteiden hyväksyttämisellä Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa varmistetaan, ettei rakentamisen yhteydessä aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 7.2.4 Jäännöspitoisuuden tutkiminen Jätemateriaalien ja pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivannon seinämistä ja pohjalta luotettavasti analysoitava raskasmetallipitoisuudet. Seinämistä ja pohjalta on analysoitava seuraavat raskasmetallit: antimoni, arseeni, barium, boori, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, molybdeeni, nikkeli, seleeni, sinkki ja vanadiini.

12/17 Kaivantoa ei saa peittää ennen kuin Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on varattu mahdollisuus tarkastaa kaivannon puhtaus. Perustelu: Kaivannon puhtaus on varmistettava raskasmetallianalyysein. Kaivantojen puhtaus jätemateriaalien poistamisen jälkeen varmistetaan kannettavalla analysaattorilla. Maaperänäytteillä ja kaivantojen tarkistamismahdollisuudella varmistetaan, että puhdistus on tehty tämän päätöksen mukaisesti. 7.2.5 Valvojan nimeäminen ja ennakkoilmoitukset Puhdistustyölle tulee nimetä riippumaton valvoja, joka vastaa paikanpäällä kunnostustyön ohjauksesta ja laadunvalvonnasta. Valvojan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ennen töiden aloitusta Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varkauden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Alueen kunnostamisesta ja pilaantuneiden maa-ainesten poistamisesta tulee ilmoittaa ennakkoon Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varkauden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää selvitykset työn aloitusajankohdasta, työn toteutustavasta, poistettavien massojen sijainnista, niiden kuljetustavasta ja käsittelypaikasta, sekä poistettavien massojen ja jäljelle jäävän aineksen laadun tarkkailusta analyysimenetelmineen. Työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varkauden ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelu: Puhdistustyö poikkeaa normaalista maarakentamisesta. Puhdistaminen edellyttää paikan päällä olevaa valvojaa, joka on perehtynyt pilaantuneiden maa-alueiden tutkimuksiin ja puhdistuksiin. Ilmoitus valvojasta, töiden aloittamisesta ja maiden käsittelypaikoista on tarpeen, jotta varmistetaan, että puhdistustyö tullaan tekemään tämän päätöksen mukaisesti. Poikkeuksellinen tapahtuma on esimerkiksi se, että jätejakeita tai pilaantuneita maamassoja on eri alueella, kuin ennakkoon on arvioitu. 7.2.6 Maiden käsittely ja kuljetus sekä laadun seuranta Maaperän puhdistuksen yhteydessä poistettavat eri käsittelyä edellyttävät pilaantuneet maat ja jätteet on pidettävä erillään. Poistettaville maa-aineksille sekä jätteille on tehtävä kaatopaikkakelpoisuustesti tai hyötykäyttökelpoisuustesti ennen toimittamista soveltuvalle vastaanottopaikalle. Työmaa-alueella välivarastossa olevat massat on viipymättä peitettävä muovikalvolla. Kaikki kohteesta poiskaivettavat jätemateriaalit ja maat on toimitettava käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa niiden vastaanotto tai käsittely on hyväksytty. Pilaantuneet massat ja jätteet on kuljetettava välittömästi pois, kun niitä on kaivettuna sellainen määrä, että niiden kuljettaminen on mahdollista järjestää taloudellisesti ja asianmukaisesti. Poistetuista massoista on kokoomanäyttein seurattava raskasmetalleja kenttämittauslaitteilla (esim. XRF-analysaattori), jotta massat voidaan osoittaa asian-

mukaiseen käsittelyyn. Kenttämittareilla tehdyistä analyyseistä tulee 1 % varmentaa laboratorioanalyysein. 13/17 7.2.7 Raportointi 7.3 Vakuus Jätteiden ja maamassojen kuljetus ja kuormaus on järjestettävä niin, ettei likaantuneita maita pääse ympäristöön. Jätteet ja pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Kosteat ja valuvat massat tulee kuljettaa tiivistetyillä lavoilla siten, etteivät vetiset massat pääse valumaan perälavan kautta ympäristöön. Perustelu: Puhdistustyön aikana eri jätejakeet on pidettävä erillään, jotta ne voidaan kuljettaa käsittelyyn niille ominaisten haitta-ainepitoisuuden mukaan. Jätteille on oltava ennen kaatopaikalle toimittamista jäteluokka selvitettynä, koska jäte voidaan hyväksyä kaatopaikalle vain, jos se täyttää kyseistä kaatopaikkaluokkaa varten säädetyt kelpoisuusperusteet. Kaivettujen massojen sekä jätteiden mahdollisessa hyödyntämisessä maanrakentamisessa tulee varmistua, että kyseiset massat ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne soveltuvat suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Liukoisuustestien mukaan raskasmetallien liukoisuus oli suurinta heti testin alussa, jonka takia varastointikasat työmaalla on peitettävä pikaisesti muovikalvolla ympäristöhaittojen estämiseksi. Näytteenoton avulla varmistetaan poistettujen massojen laatu asianmukaista käsittelyä varten. Jätteiden kuljetuksen yhteydessä ei jätteitä saa levitä ympäristöön. Kunnostuksen aikana on pidettävä pöytäkirjaa, josta tulee ilmetä toimenpiteet ja suoritteet pilaantuneiden maamassojen osalta. Puhdistustyön loppuraportti on esitettävä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Varkauden ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden sisällä työn päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä -yhteenveto työmaapöytäkirjasta -yhteenveto tehdyistä kenttä- ja laboratoriotutkimuksista ja tutkimustulokset -toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys ja sijainti kartoilla -selvitys jätteiden käsittelystä (jätteet ja pilaantuneet maat, määrä ja sijoituspaikka). -selvitys paikalleen jätettyjen pilaantuneiden alueiden peittämisestä Perustelu: Loppuraportilla varmistetaan kunnostuksen dokumentointi ja viranomaisen tiedonsaanti puhdistustyön jälkeen sekä varmistetaan, että alue on puhdistettu tämän päätöksen mukaisesti. Vakuutta ei ole tarpeen asettaa, koska hakemuksen mukaisesta toiminnasta vastaa Varkauden kaupunki.

8 RATKAISUN PERUSTELUT 14/17 8.1 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset ovat (YSL 42, JäteL 6, JäteA 8 ja 9 ): 1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta. 2. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. 3. Toiminnassa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia. Lisäksi toiminnan on oltava valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman mukaista. 8.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut Tyyskän alueella olevat jätemateriaalit on sijoitettu sinne jo kymmeniä vuosia sitten. Tehtyjen tutkimusten mukaan maaperässä olevista pilaantuneista maista ja jätteistä ei tähän mennessä ole liuennut merkittäviä määriä haitta-aineita ympäristöön. Pilaantuneiden maa-ainesten poistaminen alueelta aiheuttaa suuremman riskin ympäristölle kuin niiden paikoilleen jättäminen, sillä täyttökerrosten kaivu mahdollistaa haitta-aineiden liikkeelle lähdön kymmenien vuosien aikana stabiloituneiden olosuhteiden häiriintyessä. Ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneiden alueiden peittäminen, muilla kuin rakennettavilla alueilla on riittävä toimenpide. Pilaantunut alue on asemakaavassa merkitty liike-, toimisto ja opetustoimintaa palvelevien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien korkeateknologian teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KTY-2). Alue ei ole pohjavesialuetta eikä alueella ole talousvesikaivoja. Alueella ei myöskään ole asutusta. Tästä syystä alueen puhdistamisessa sovelletaan valtioneuvoston asetuksen 214/27 ylempää ohjearvotasoa. Hakemuksen mukaan lupa-alueelle on suunnitteilla rakennustoimintaa. Mahdollisten rakennustöiden varalta ympäristöluvassa on kuitenkin määräykset siitä, miten rakennustöiden kohteena olevalla alueella olevat jätemateriaalit ja pilaantuneet maat poistetaan ja alue kunnostetaan. Ympäristölupa mahdollistaa siten

15/17 alueella suoritettavat kunnostustoimenpiteet ilman viranomaisen erillistä päätöstä, mutta kunnostustoimenpiteistä tulee kuitenkin ilmoittaa ympäristöviranomaisille. Toimittaessa hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti Tyyskän alueella kiinteistöillä 915-1-1-8 ja 915-1-1-9 on kunnostettava niin, ettei pilaantuneista alueista aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminta täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Lupa voidaan myöntää. 9 LUVAN VOIMASSAOLO 9.1 Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Uusi lupahakemus tulee jättää mikäli toiminnan päästöt tai ympäristövaikutukset lisääntyvät oleellisesti. 9.2 Asetuksen ja muiden säännösten noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. 1 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2) 3, 4, 6-8, 35-38, 41-43, 45, 46, 5, 52-59, 62, 78, 83, 96, 97, 11, 15 Ympäristönsuojeluasetus (169/2) 9, 1, 12, 16-2, 23, 37 Jätelaki (172/1993) 3, 4, 6, 15, 51, 52 Jäteasetus (JäteA) 3, 3a, 4 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/21) Valtion maksuperustelaki (15/92) 8 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/27) 2, 3, 4, 6 Valtion maksuperustelaki (15/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista (1387/26)

11 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 16/17 Päätöksestä peritään valtion maksuperustelain (15/92) ja ympäristöministeriön asetuksen (1387/26) perusteella suoritemaksua 25 tunnilta á 43 /tunti eli yhteensä 175 euroa. Perustelu: Ympäristöministeriön asetuksessa 1387/26 ei ole suoraan mainittu pilaantuneen maan kunnostusta koskevan ympäristöluvan käsittelymaksua. Asetuksen mukaan jos kysymyksessä on muu kuin asetuksessa yksilöityä toimintaa koskeva ympäristölupa-asia, peritään asian käsittelystä maksu, jonka suuruus on 43 euroa/tunti. Asian käsittelyyn on käytetty työaikaa 25 tuntia. 12 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitus on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukseen. Valitusosoitus on liitteenä. Muutosta voi hakea myös pelkästään käsittelymaksua koskevaan päätökseen. Myös käsittelymaksun muutosta haetaan Vaasan hallinto-oikeudelta liitteenä olevan valitusosoituksen mukaisesti. Lakimies Maija Toivanen Ympäristöinsinööri Jorma Lappalainen

13 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 17/17 Päätös Varkauden kaupunki, Tekninen virasto Jäljennös päätöksestä Varkauden kaupunginhallitus Varkauden kaupungin ympäristönsuojelutoimisto Varkauden tekninen lautakunta Varkauden terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Itä-Suomen lääninhallitus Ilmoitus päätöksestä Pohjois-Savon TE-keskus A. Ahlström osakeyhtiö Haukiveden kalastuskunta Unnukan kalastusalue Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja paikallislehdessä Tästä päätöksestä ilmoitetaan Varkauden kaupungin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla valitusajan.

VALITUSOSOITUS Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusaika Päätös on annettu 18.6.26. Valitusaika on 3 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy 18.7.26. Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Pohjois-Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 71 Kuopio Postiosoite: PL 149, 711 Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.psa@ymparisto.fi Telefax: 2 49 4777 Puhelin: 2 49 4777 Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8. - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa.