ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Kouvolan kaupunginvaltuusto 58 11.6.2012
2 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020
KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 SISÄLTÖ 1. Lukijalle...5 2. Tavoitteet, vastuut ja mittarit...7 2.1 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen...7 2.2 Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen...9 2.3 Energiatehokkuuden lisäämisen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen...12 2.4 Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen...16 2.5 Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen...19 2.6 Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen...22 2.7 Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta...24 2.8 Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen...26 3. Ympäristöjärjestelmä...28 3.1 Ympäristöohjelman toimeenpano, päivitys, seuranta ja raportointi...28 3.2 Ympäristöjärjestelmän kehittäminen...31 3.3 Vastuut...32 3.4 Taloudelliset vaikutukset...32 3.5 Viestintä...32 4. Lähteet...33 Kuvat: Tea Salonsaari-Eloranta, Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 3
KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 TIIVISTELMÄ Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma on kaupunkistrategian toteutusohjelma. Ohjelma toteuttaa lisäksi Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiaa ja EU:n sekä kansallisia tavoitteita. Taustalla kulkevana tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä taloudellisten säästöjen aikaansaaminen. Ohjelman laatiminen käynnistyi kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa 2011. Osa-alueet, joille ohjelmassa asetetaan tavoitteet vuoteen 2020 - Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen - Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen - Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen - Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen - Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen - Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen - Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta - Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen Kohderyhmät Ohjelman tavoitteet koskevat peruskaupunkia ja liikelaitoksia. Välillisiä kohderyhmiä ovat konsernin yhtiöt, asukkaat, järjestöt ja yritykset. Vastuutahot ja mittarit Jokaiselle tavoitteelle on määritelty vastuutahot ja mittarit, joilla seurataan tavoitteen toteutumista. Toimeenpano Toimialat suunnittelevat ja asettavat itse vuosittaiset toimenpiteet talousarvion laatimisen yhteydessä. Toimialat voivat hyödyntää toimenpiteiden suunnittelussa priorisoitua toimenpidelistausta. Toimialat toteuttavat itse talousarviokirjaan nimeämänsä toimenpiteet. Erillinen viestintäsuunnitelma tukee ohjelman totetutumista. Seuranta ja raportointi Ohjelman toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan vuosittain ympäristötilinpäätöksen yhteydessä. Ohjelma päivitetään vuosittain talousarvion yhteydessä, jolloin toimialat asettavat talousarvioon omia ympäristöohjelmaa toteuttavia toimenpiteitä. Ympäristöjärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Työn koordinoinnista, kehittämisestä ja jalkauttamisesta vastaa ympäristöpalvelut ja poikkihallinnollinen ympäristöryhmä. Ohjelmaa on laadittu laajassa yhteistyössä eri toimialojen kesken. Ympäristöjärjestelmää tullaan kehittämään mm. päätösten vaikutusten arvioinnin sekä ympäristötilinpäätöksen raportointimenetelmien osalta. Taloudelliset vaikutukset Ohjelman toimeenpanolla ja tavoitteiden toteuttamisella on mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä sekä päästövähennyksiä. 4 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020
1. LUKIJALLE Ympäristöystävällinen Kouvola Toimii ympäristöystävällisesti Pienentää hiilijalanjälkeään omassa toiminnassaan Tunnistaa ekologisuuden taloudelliset hyödyt Yhteen sovittaa maankäytön, rakentamisen ja liikenteen ratkaisuja energiatehokkaasti Ulottaa ympäristövastuun koko konserniin ja yhteisöihin Edistää ympäristötietoisuutta Seuraa ympäristön tilaa Kuva 1. Kouvolan kaupunginvaltuuston linjaukset ympäristöystävällisestä Kouvolasta. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 on kaupunkistrategian toteutusohjelma (Kuva 1). Ohjelma toteuttaa myös Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiaa sekä EU:n ja valtion asettamia tavoitteita. Ympäristöohjelman ja -järjestelmän laatiminen käynnistettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä kesäkuussa 2011. Kuntaorganisaatioon sovelletun ympäristöjärjestelmän avulla seurataan ohjelman vaikuttavuutta, otetaan ympäristöasiat luontevaksi osaksi kunnan toimintaa ja tehdään suunnitelmallista ympäristötyötä. Ohjelman laatimista ja ympäristöjärjestelmän käyttöönottoa sekä kehittämistä koordinoi kaupunginjohtajan nimeämä poikkihallinnollinen ympäristöryhmä. Ohjelman kohderyhmät Ohjelma asettaa Kouvolan peruskaupungin ja liikelaitosten ympäristötavoitteet vuoteen 2020 (Kuva 2). Asukkaita, konsernin yhtiöitä, yrityksiä, järjestöjä ja muita välillisiä sidosryhmiä kannustetaan ympäristömyötäiseen toimintaan kaupungin näyttämän esimerkin sekä viestinnän avulla. Välilliset kohderyhmät Asukkaat Välittömät kohderyhmät Kaupunginvaltuusto Liikelaitokset Konsernin yhtiöt Konsernipalvelut Kaupunginhallitus YMPÄRISTÖ- OHJELMA Järjestöt Lautakunnat Kaupunkikehitys Hyvinvointipalvelut Yritykset Kuva 2. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman välittömät kohderyhmät (sisempi rengas) ja välilliset kohderyhmät (ulompi rengas). Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 5
Ohjelma asettaa pitkän aikavälin ympäristötavoitteet kullekin ympäristöohjelman osa-alueelle vuoteen 2020 (Kuva 3). Jokaiselle tavoitteelle nimetään vastuutahot ja mittarit. Toimialat toteuttavat vuosittain tavoitteita toteuttavia toimenpiteitä. Tavoitteita työstettäessä huomioitiin maakunnalliset, kansalliset ja EU:n tavoitteet sekä kaupunkistrategian jalkautukseen käytettyjen arvokirjakeskustelujen ympäristöystävällisen Kouvolan saavuttamista koskevat toimenpideideat, joita annettiin lähes 600 kpl. Tammikuussa 2012 järjestettiin tavoitteisiin ja mittareihin keskittynyt ympäristöohjelmatyöpaja, johon osallistui yli 30 asiantuntijaa ja luottamushenkilöä kaikilta toimialoilta. Työpajan tulokset hyödynnettiin ympäristöohjelman tavoitteiden ja mittareiden asettamisessa. Ympäristöohjelman tavoitteita on työstetty myös pienemmissä työryhmissä sekä ympäristöryhmän työssä. Keväällä 2012 toteutetun asukaskyselyn tulokset on huomioitu ympäristöohjelman toimenpidelistauksessa. Päämäärä: ympäristöystävällinen Kouvola 2012 2020 Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Tavoitteet Mittarit Vastuut Toimenpiteet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Energiatehokkuuden lisäämisen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Ekotehokas yhdyskuntarakenne, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Tavoitteet Mittarit Vastuut Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Toimenpiteet Kuva 3. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman rakenne. Ohjelman taustalla on kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite. Osa-alueiden (siniset nuolet) tavoitteet (vihreät laatikot) toteuttavat kaupunkistrategian ympäristöystävällinen Kouvola -päämäärää (vihreä nuoli) sekä kasvihuonekaasupäästövähennystavoitetta (vihreä pystypalkki). Tavoitteiden toteutumista seurataan kullekin tavoitteelle määritetyillä mittareilla (vihreät laatikot). Tavoitteita toteutetaan toimenpiteillä (siniset laatikot). Osalla toimialoista on omia, yksityiskohtaisemman tason ympäristöohjelmia, jotka toteuttavat samalla koko kaupungin ohjelman tavoitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi Teknisen tuotannon liikelaitoksen ympäristöohjelma ja Nuorisokeskus Anjalan ympäristöohjelma. Toimialat vastaavat itse omien ohjelmiensa toteutuksesta, päivityksestä, seurannasta ja raportoinnista. Kouvolan kaupungin poikkihallinnollinen ympäristöryhmä, kesäkuu 2012 6 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020
2. TAVOITTEET, VASTUUT JA MITTARIT 2.1 Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on ympäristöohjelman taustalla kulkeva tavoite. Ympäristöohjelman muiden tavoitteiden toteuttaminen vähentää kaupungin omista toiminnoista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä tavoitteen mukaisesti. TAVOITE Vähennetään kaupungin CO 2 -päästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. VASTUU Kaikki toimialat MITTARI CO 2 -päästöt, CO 2 -ekvivalentti (CO 2 - raportti ja Kasvener-laskenta) Taulukko 1. Kouvolan kaupungin CO 2 -päästötavoite, vastuutaho ja mittari vuoteen 2020. TAUSTATIETOA Ilmastonmuutosta pidetään yhtenä vakavimmista maailmanlaajuisista ympäristöuhista. Hiilidioksidin (CO 2 ), metaanin (CH 4 ), dityppioksidin (N 2 O) ja eräiden fluorattujen kasvihuonekaasujen (nk. F-kaasut) pitoisuudet ilmakehässä ovat kasvaneet viimeisen sadan vuoden aikana poikkeuksellisen nopeasti pääasiassa ihmisen toiminnan seurauksena. Nämä kasvihuonekaasut estävät auringon lämpösäteilyn pääsyä takaisin avaruuteen ja lämmittävät ilmastoa. Lämpenemisellä on vakavia seurausvaikutuksia kuten merenpinnan tason vaihtelut, kuivuus sekä erilaisten sään ääri-ilmiöiden yleistyminen (myrskyt, tulvat, helleaallot). Maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasuja aiheutuu 21,2 % teollisuuden, 18,2 % metsäteollisuuden, 16,7 % liikenteen, 15,3 % rakennusten, 13,5 % maatalouden, 9,6 % kaivosteollisuuden, 3,6 % jätteiden ja 3,5 % muiden polttoaineiden loppukäytöstä. Kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat yli 70 %. Myös luonnonvarat ovat ehtymässä. Ihminen kuluttaa vuosittain enemmän luonnonvaroja ja päästää ilman hiilidioksidia kuin mitä maapallo pystyy vuodessa tuottamaan ja sitomaan. Tällä hetkellä maailmanlaajuisesti nykyisen elintason ylläpitämiseen tarvittaisiin 1,35 maapalloa. Jos jokainen ihminen eläisi samalla kulutustasolla kuin suomalainen, maapalloja tarvittaisiin vielä useampi. Päästövähennystavoitteet Kuntien hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tavoitteita on asetettu niin EU:ssa, hallitusohjelmassa, kansallisessa ja maakunnallisessa Ilmasto- ja energiastrategiassa kuin maakuntaohjelmassakin. EU:n ja samalla kansallinen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 16 % ei-päästökauppasektorilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Uusia ilmastosopimuksia ja -tavoitteita on valmisteilla. Kouvolan kasvihuonekaasupäästöt Vuoden 2012 alusta Kouvolassa otettiin käyttöön CO 2 -raportti, joka seuraa Kouvolan alueen maatalouden, jätehuollon, erillislämmityksen, kaukolämmityksen, muun sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen ja tieliikenteen kulutuksesta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä viikoittain ja vuosittain. Raportin tulosten perusteella Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet 15,8 % vuodesta 2004 vuoteen 2011. Esimerkiksi kaukolämmityksen päästöt ovat Kouvolassa lähes 50 % pienemmät kuin muissa CO 2 -raportin kunnissa keskimäärin. Raportti seuraa myös yli 80 muun suomalaisen kunnan kasvihuonekaasupäästöjä. Raportin laskentamenetelmät perustuvat Tilastokeskuksen vuosittain YK:n ilmastosopimukselle raportoimaan kasvihuonekaasuinventaarioon. Kouvolan kaupungin omien toimintojen CO 2 -päästöjä ei ole vielä selvitetty. Päästöt voidaan laskea, kun Kasvener-mallin päivitetty versio valmistuu vuoden 2012 aikana. Kouvolan, Anjalankosken ja Kuusankosken hiilidioksidipäästöt on laskettu Kasvener-menetelmällä vuosina 1990, 2000 ja 2005. Lisäksi Kouvolan hiilijalanjälki laskettiin vuonna 2008. Laskentamenetelmien kehityksen vuoksi aiempien vuosien CO 2 -tulokset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 7
Päästöt yhteensä Päästöt asukasta kohti 800 9 kt CO 2 -ekv 700 600 500 400 300 200 100 8 7 6 5 4 3 2 1 t CO 2 -ekv/asukas Kuva 4. Kouvolan kasvihuonekaasujen päästöjen kehitys vuonna 2004 ja vuosina 2010-2011 ilman teollisuutta. Päästöt ovat laskeneet 15,8 % vuodesta 2004 vuoteen 2011. (V. 2011 luku on ennakkotieto). Lähde: CO 2 -raportti. 0 2004 2010 2011* 0 250 200 kt CO 2 -ekv 150 100 50 0 Kuva 5. Kasvihuonekaasupäästöt sektoreittain Kouvolassa vuonna 2004 ja vuosina 2010-2011 ilman teollisuutta. Vuoden 2011 tieto on ennakkotieto. Lähde: CO 2 -raportti. Kuluttajien sähkönkulutus Sähkölämmitys Maalämpö Kaukolämpö Erillislämmitys Tieliikenne Maatalous Jätehuolto 2004 2010 2011* 151,1 129,9 103,6 58,0 64,8 45,3 0,6 0,4 57,9 49,0 40,4 101,7 119,0 98,0 216,0 201,0 199,3 82,7 72,8 72,8 36,5 33,1 33,1 9 8 7 6 5 4 3 2 Kuva 6. CO 2 -raportissa mukana olevien yli 70 000 asukkaan kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2010 ilman teollisuutta. Lähde: CO 2 -raportti. 1 0 Espoo Helsinki Tampere Joensuu Vantaa Lappeenranta Turku Lahti Oulu Jyväskylä t CO 2 -ekv/asukas Pori Kouvola Kuopio Kuluttajien sähkönkulutus Maalämpö Erillislämmitys Maatalous Sähkölämmitys Kaukolämpö Tieliikenne Jätehuolto 8 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020
2.2 Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen TAVOITE Vähennetään toiminnoissa ja kiinteistöissä syntyvän loppujätteen määrää 25 %. Lisätään materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuutta 15 %. Vähennetään jätteen kokonaismäärää 2 % / vuosi. VASTUU Kaikki toimialat MITTARIT Ruokapalveluiden biojätemäärä jätejakeittain (kg/asiakas) Sosiaali- ja terveyspalveluiden jätemäärä (kg/asiakas) jätejakeittain Sivistyspalveluiden jätemäärä (kg/asiakas) jätejakeittain Rakentamispalveluiden jätemäärä jätejakeittain (kg/m 3 ) Toimistojen jätemäärä jätejakeittain (kg/työntekijä) Taulukko 2. Kouvolan kaupungin jätehuollon tehostamisen ja jätteen määrän vähentämisen tavoitteet, vastuutahot ja mittarit vuoteen 2020. TAUSTATIETOA Jätteet voivat aiheuttaa terveyshaittoja sekä ympäristön pilaantumista. Suurin osa jätteestä syntyy jo tuotteiden valmistusprosessin aikana. Jätehuollon merkittävin kasvihuonekaasupäästölähde on kaatopaikoilta vapautuva metaani. Välillisesti jätehuollosta aiheutuu päästöjä jätekuljetuksista ja jätteiden käsittelyn energiankulutuksesta. Jätteen synnyn ehkäisyn ja jätehuollon tavoitteet Jätelainsäädännön tavoitteena on ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä ja vähentää sen käsittelystä aiheutuvia haittoja. Tällä tavoin edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä ja torjutaan ympäristöongelmia. Kuntien ja kaupunkien jätehuoltoa koskevat tavoitteet on kirjattu valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, Etelä- ja Länsi-Suomen jätesuunnitelmassa sekä Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiassa. Lisäksi jätehuollon toteutusta ja jätteen synnyn ehkäisyä koskevat jätehuoltomääräykset. Valtakunnallisena tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä 30 % yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina, 20 % hyödynnetään kompostoimalla tai mädättämällä, 30 % hyödynnetään energiana ja vain 20 % päätyy kaatopaikalle tai käsitellään muutoin. Kouvolan alueen jätehuolto Yhdyskuntaperäisten jätteiden hyödyntämisaste on kasvanut ja kaatopaikalle sijoitettavien jätteiden määrä vähentynyt, mutta samalla jätteen kokonaismäärä on kasvanut Kymenlaaksossa vuosittain. Kymenlaakson Jäte Oy tuottaa Kouvolan asukkaille tarjottavat jätehuollon palvelut, mm. asuinkiinteistöjen biojätteen ja loppujätteen keräyksen ja kuljetuksen, hyötyjätepisteet, jäteasemapalvelut, kotitalouksien vaarallisten jätteiden jätehuollon sekä erilaisia keräystempauksia. Kouvolan kaupunki saa jätehuollon tuottoja ekomaksuista. Kouvolan kotitalouksien loppujätteet hyödynnetään energiana Kotkan Hyötyvoimalaitoksella. Seudun kotitalouksissa ja laitoksissa syntyvistä biojätteistä ja jätevedenpuhdistamon lietteestä tehdään biokaasua Kymen Bioenergia Oy:n Mäkikylän laitoksella. Suuren mittakaavan biokaasulaitosta Kouvolaan suunnitellaan parhaillaan. Kymenlaakson Jäte Oy:n jäsenkunnat perustivat yhteisen jätelautakunnan v. 2012. Lautakunnan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Hamina, Iitti, Kotka, Kouvola, Lapinjärvi, Miehikkälä, Mäntyharju Pyhtää ja Virolahti. 13-jäseninen lautakunta toimii isäntäkuntaperiaatteella Kouvolan kaupungin lautakuntana. Lautakunta toimii näissä kunnissa kunnan jätehuoltoviranomaisena. Kouvolan kaupungin omien toimintojen jätehuolto Suurin osa Kouvolan kaupungin omasta toiminnasta syntyvästä jätteestä käsitellään lajittelemattomana loppujätteenä (Kuva 7). Loppujätteen käsittely on kalliimpaa kuin energiajätteen käsittely, ja kaupungin vuosittaiset jätehuoltokustannukset ovat lähes 600 000 (Taulukko 3). Vuonna 2011 käynnistettiin jäteohjeiden laatiminen kaupungin kiinteistöissä toimiville eri yksiköille. Jäteohjeita on laadit- Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 9
All righ ts reser ve d tu kouluille, päiväkodeille, kirjastoille, terveydenhuollolle ja toimistoille (Kuva 8). Muille yksiköille ohjeita laaditaan tarpeen mukaan. Ohjeet sisältävät lajitteluohjeistuksen lisäksi kuvauksen eri jätehuollon toimijoiden vastuista ja tehtävistä. Kaakkois-Suomen tieto, joka tuottaa pääosan Kouvolan kaupungin ICT-palveluista, vähentää ICT-romun määrää käyttämällä 3Step It:n elinkaarimallia, jossa kaikki käytöstä poistetut laitteet myydään edelleen käyttöön. Tilaliikelaitoksen sopimuspohjaisten jätteiden määrä v. 2010, yht. 3 165 000 kg Keräyspaperi Energiajäte Biojäte Pahvi Loppujäte Loppujäte 1 640 000 kg Biojäte 590 000 kg Energiajäte 505 000 kg Keräyspaperi 270 600 kg Pahvi 126 100 kg Tietosuojajäte 23 000 kg Lasi 4 300 kg Metalli 3 600 kg Ongelmajäte 2 100 kg Kuva 7. Tilaliikelaitoksen sopimuspohjaisten jätteiden määrä vuonna 2010, kertoimina käytetty Puolustushallinnon rakennuslaitoksen mittauksiin perustuvia tunnuslukuja. Tilaliikelaitos Helmikuu 2012 Tilaliikelaitos Marraskuu 2011 Tilaliikelaitos Marraskuu 2011 Jätteiden lajittelu ja pakkaaminen toimistotiloissa Jätteiden lajittelu ja pakkaaminen päiväkodeissa Jätteiden lajittelu ja pakkaaminen kouluissa 19-01-12 POSTI 1000 KOUVOLA Kuva 8. Kouvolan kaupungin kiinteistöille on laadittu omat jätteidenlajitteluohjeet. 10 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020
Kustannusvaikutuksia Jätteen määrää vähentämällä ja lajittelua tehostamalla on mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä (Taulukko 3 ja Kuva 9). Suurin osa kaupungin jätteestä menee tällä hetkellä loppujätteeksi, jonka käsittely on kalliimpaa kuin energiajätteen. Tarkkoja laskelmia pystytään tekemään vasta toimenpidekohtaisesti. Kaupungin omistamien kiinteistöjen lähes 600 000 jätehuoltokustannukset v. 2011 Vähenevän jätteen määrä yht. vuosina 2012-2020 yli 2 000 000 kg Arvio kustannussäästöstä yhteensä yli 400 000 vuosina 2012-2020 Taulukko 3. Karkea arvio jätehuollon kustannusvaikutuksista kaupungille. Laskelmassa on oletettu, että jätemäärä pienenee ympäristöohjelman tavoitteen mukaisesti 2 % / vuosi, jätehuollon kustannukset eivät nouse, kaikki kiinteistöjen jätehuoltokustannukset ovat suoraan verrannollisia jätteen määrään, investointeja ei tarvita ja lajiteltavien jätejakeiden osuudet pysyvät samoina. Lähde: Kouvolan kaupunki. Jätehuoltokustannukset, 700 000 680 000 660 000 640 000 620 000 600 000 580 000 560 000 540 000 520 000 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kuva 9. Karkea arvio jätehuoltokustannuksista, jos jätehuoltokustannukset nousevat 2 % vuosittain ja jätteen määrä pysyy ennallaan (sininen palkki) sekä arvio jätehuoltokustannuksista, jos jätehuoltokustannukset nousevat 2 % vuosittain ja jätteen määrä vähenee 1 % vuosittain (vihreä palkki) ja jos jätehuoltokustannukset nousevat 2 % vuosittain ja jätteen määrä vähenee 2 % vuosittain (oranssi palkki). Lähde: Kouvolan kaupunki. 2% hinnankorotus, jätteen määrä pysyy ennallaan 2% hinnankorotus, jätteen määrä vähenee 1%/vuosi 2% hinnankorotus, jätteen määrä vähenee 2%/vuosi Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 11
2.3 Energiatehokkuuden lisääminen, energiantehokkuuden ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen TAVOITE VASTUU MITTARIT Vähennetään kaupungin omasta toiminnasta (TEM:n sop.muk.) aiheutuvaa energiankulutusta 20 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kaikki toimialat TEM:lle vuosittain raportoitavat energiankulutus- ym. -mittarit, kwh Paikallisesti tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden osuus kaupungin ajoneuvoissa on 35 % ja julkisessa liikenteessä 20 %. Keskitetty hankinta Teknisen tuotannon liikelaitos Hyvinvointipalvelut Liikenteen biopolttoaineiden käytön osuus (%) Uusiutuvan energian osuus rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä on vähintään 60 %. Tilaliikelaitos Maankäytön suunnittelu Omistajaohjaus Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta ja jäähdytyksestä (%) Uusiutuvan energian osuus erillislämmitysjärjestelmistä (%) Kaukolämpöön liittymismääräysten osuus uusien kaavojen rakennusalasta (%) Öljylämmitettyjä kaupungin kiinteistöjä on 0 %. Tilaliikelaitos Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään käyttävien kaupungin kiinteistöjen osuus (m 3, %) Uudis- ja korjausrakentamisessa hyödynnetään puuta täysimääräisesti ja monipuolisesti kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Matalaenergia- sekä passiivitalojen rakentamista suositaan. Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Maankäytön suunnittelu Tekninen tilaaja Rakennusvalvontapalvelut Puurakentamisen (pääraakaaineena puu) osuus rakentamisesta (%) Uudisrakennusten matala- ja passiivienergiatalojen osuus (%) Taulukko 4. Kouvolan kaupungin tavoitteet energiatehokkuudesta, energiansäästöstä ja uusiutuvan energian käytön lisäämisestä vuoteen 2020. 12 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020
TAUSTATIETOA Energiantuotannon ja -kulutuksen ratkaisut ovat merkittävässä asemassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Sähkön ja lämmön tuottaminen asumisen, liikekiinteistöjen ja teollisuuden käyttöön aiheuttaa noin puolet Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tehokkaimmin päästöjä hillitään korvaamalla fossiilisia polttoaineita päästöttömillä vaihtoehdoilla, pienentämällä energiankulutusta ja lisäämällä energiatehokkuutta. Kiinteistöissä eniten energiaa kuluttavat lämmitys, ilmanvaihto, lämmin vesi ja valaistus. Paikallisia biopolttoaineita suosimalla lisätään energiahuollon omavaraisuutta ja vähennetään ulkomaisen tuontienergian tarvetta. Energiatehokkuustavoitteet Kansallisena tavoitteena on lisätä energiatehokkuutta 20 % peruskehitykseen verrattuna ja kasvattaa uusiutuvan energian osuutta loppukulutuksesta 38 %:iin. Lämmityksen ja jäähdytyksen osalta tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta 47 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen biopolttoaineiden osalta tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 %:iin. Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on mm. vähentää sähkönkulutusta 20 % v. 2010 tasosta ja lisätä energiantuotannon omavaraisuutta sekä rakentaa Kymenlaaksoon 100 uutta tuulivoimalaa. Energiatehokkuussopimus Kouvolan kaupunki solmi energiatehokkuussopimuksen työ- ja elinkeinoministeriön kanssa vuonna 2010. Sopimuksen tavoitteena on 9 % (14 346 MWh) energiansäästö vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Kulutustavoitteessa on mukana rakennukset, katuvalot, liikennevalot ja pumppaamot mutta ei ajoneuvojen eikä työkoneiden kulutuksia. Energiatehokkuussopimuksen toimenpidesuunnitelma hyväksyttiin v. 2011. Suunnitelmassa on nimetty toimenpiteitä kaikille toimialoille, ja se toteuttaa osaltaan myös ympäristöohjelman tavoitteita. Kouvolan kaupungin energiankulutus Energiankulutuksesta ja tehdyistä toimenpiteistä raportoidaan työ- ja elinkeinoministeriölle vuosittain. Kouvolan kaupungin energiankulutus ei ole laskenut vuoden 2005 tasoon nähden (Kuva 10). Vuonna 2009 9 % energiansäästötavoite oli jo saavutettu, kunnes energiankulutus nousi jälleen vuonna 2010, ollen n. 156 000 MWh. Suurimman osan (85 %) käytetystä energiasta kuluttavat kaupungin kiinteistöt. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä on tehty mm. useiden kiinteistöjen ikkuna- ja rakennusautomaatioremonttien yhteydessä. Kaakkois-Suomen Tieto Oy:n konesalin energiankulutusta on virtualisointitekniikan avulla saatu pienennettyä kahden viime vuoden aikana 70 %. Energiatehokkuussopimuksen säästötavoitteessa ei olla kuitenkaan pysytty. Myös toimintatapojen muutoksilla on saatavissa aikaan merkittävää energiansäästöä. Esimerkiksi jos kaupungilla päivittäin turhaan päällä olevat 1 000 tietokonetta sammutettaisiin töistä lähtiessä, voitaisiin vuoteen 2016 mennessä saavuttaa 2 300 MWh energiansäästö. Kesäkuun 2012 jälkeen toimitettavissa tietokonemalleissa on ns. 0 W-virtalähteet, mikä tarkoittaa alle 1 W tehokulutusta valmiustilassa. Kouvolan kaupungin energiankulutus vuosina 2005, 2009-2011, MWh 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 Kouvolan energiansäästötavoite v. 2016 sähkö MWh polttoaineet MWh ostolämpö MWh 40 000 20 000 0 2005 2009 2010 2011 Kuva 10. Kouvolan kaupungin energiankulutuksen jakautuminen vuosina 2005, 2009-2011. Punaisella viivalla on merkitty energiatehokkuussopimuksen -9 % säästötavoite, joka oli saavutettu vuonna 2009, mutta vuonna 2010 energiankulutus nousi uudelleen. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 13
Uusiutuvan energian osuus kaupungin energiankulutuksessa on merkittävä. Lähes 50 % kaupungin kiinteistöissä kulutetusta lämmöstä ja sähköstä on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä (Kuva 11). Kaupungilla on käytössään 91 henkilöautoa, joista 4 kpl on kaasuautoja. NELI-hankkeen selvityksen perusteella laskettuna noin kolmasosa kaupungin henkilöautoista olisi tämän hetken tilanteen mukaan arvioituna taloudellisesti kannattavaa vaihtaa biokaasua polttoaineenaan käyttäviksi. Ydinvoima 34 % Fossiiliset 18 % Uusiutuvat 48 % Rakentaminen, kaupungin omat kiinteistöt Kaupungin omista rakennushankkeista mm. Mansikkaahon koulu ja Myllykosken päiväkoti tullaan toteuttamaan puusta. Isoja rakennushankkeita on vireillä, kuten Ratamo-keskus. Isojen rakennushankkeiden suunnittelu tarjoaa loistavat puitteet esimerkiksi puurakentamiseen perustuvalle arkkitehtuurikilpailulle. Kaupunginhallituksen toukokuussa 2011 tekemän periaatepäätöksen mukaan kaupungin tavoitemielikuva vuonna 2015 on Kouvola tunnetaan vuonna 2015 tekojen tasolla Ruotsin Växjön kaltaisena ekologisena kansallisena ja kansainvälisenä edelläkävijä- ja esimerkkikaupunkina puurakentamisen, ympäristöystävällisen korjausrakentamisen, puutuoteteollisuuden ja puuhun perustuvan lämmön ja sähkön tuotannon alueella. Samalla Kouvola on osoittanut pystyvänsä kehittymään Suomen lähialueiden ja koko Itämeren alueen puurakentamisen ja puutuoteteollisuuden vaikuttajakaupungiksi. Saman päätöksen mukaan Kaupunki tulee lisäämään puukerrostaloalueiden ja tonttien kaavoittamista Kuusankoskelle suunnitellun pilottikohteen lisäksi muualle kaupungin alueelle, edistää uusien pientaloalueiden kaavoituksessa rakennustapaohjeilla puun käyttöä julkisivuissa ottamalla huomioon ympäristön rakennuskanta, päättää, että sen omat uudisrakennukset rakennetaan mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti puurakenteisina, pyrkii omilla toimenpiteillään vaikuttamaan puun käytön lisäämiseen liike- ja toimitilarakentamisessa, ohjaa ja neuvoo korjausja uudisrakentamisessa oikeaoppista puun käyttöä yleisten alueiden (kadut, torit, puistot) rakentamisessa, selvittää edellytykset puun käytön lisäämiseen rakenteissa (esim. kevyen liikenteen sillat) ja kadun kalusteissa. Asuinrakennukset Asuntokuntien määrä on kasvanut asukkaiden lukumäärän vähentymisestä huolimatta, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut. Asuinrakennusten lämmön ominaiskulutus on laskenut, mutta samanaikaisesti noussut asumisväljyys peittoaa saavutetun energiatehokkuushyödyn. Lukumääräisesti eniten rakennetaan pientaloja, ja uusissa pientaloissa käytetään jonkin verran maalämpöä. Kuva 11. Kouvolan kaupungin sähkönkulutuksen alkuperäjakauma v. 2009. Lähde: Energiatehokkuussopimuksen toimenpidesuunnitelma. Kotitalouksien sähkönkulutus on kasvanut 38 % asukasta kohti vuodesta 1995 vuoteen 2009. Asuntojen sähkölämmityksen osuus Kouvolassa on pieni (14 %). Vuosina 2005-2009 rakennetuista asunnoista 34 % lämpiää kaukolämmöllä ja 8 % maalämmöllä. Kaasulla lämpenee 19 %. Kouvolassa on lähes 7 500 vapaa-ajan asuntoa ja kaupunki kuuluu siksi Suomen suurimpiin mökkikuntiin. Maanrakennus Uusiomaanrakentamista on toteutettu Kouvolassa useana vuonna. Vuonna 2011 mm. perusparannettiin UUMA- tekniikalla (vanhan katurakenteen tuhka- sementti stabilointi) neljä kohdetta. Vanhojen katurakenteiden perusparantaminen UUMA- tekniikalla (tuhka- sementti stabilointi, pohjatuhka) säästää uusiutumattomia soraharjuja sekä ilmastoa, sillä perinteiseen katurakentamiseen verrattuna vanhoja katurakenteita ei tarvitse vaihtaa. Ecosepeliä (betonimurskaa) on käytetty aikaisempina vuosina useissa kohteissa. Energiantuotanto Energiantuotannon hiilidioksidin ominaispäästö (kg CO 2 / MWh) on laskenut Kouvolassa yli 50 % vuodesta 1995 vuoteen 2009. KSS Energia Oy on Kouvolan kaupungin 100 %:sti omistama energiayhtiö, jonka tuottama kaukolämpö on tuotettu 61 %:sti (v. 2010) uusiutuvalla energialla. KSS Energian strategia onkin panostaa vähäpäästöisiin energiantuotantomuotoihin. KSS Energian tytäryhtiö Kymen Bioenergia Oy:n Mäkikylän biokaasulaitos otettiin käyttöön vuoden 2011 aikana. Laitos käsittelee kaikki yhdistyneen Kouvolan kaupungin jäteveden puhdistuksen puhdistamolietteet sekä Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan kotitalouksien biojätteet. Myös 14 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020
Kouvolan ja Kotkan alueen kauppojen biojätteistä valtaosa käsitellään Mäkikylässä ja myös joitakin erillisiä pienempiä eriä jätteitä ja biomassaa hyödynnetään laitoksen raaka-aineina. Jätteistä tuotetaan vuositasolla biokaasua n. 15 000 MWh, joka hyödynnetään lämpönä, sähkönä ja liikennepolttoaineena. Nämä uusiutuvat energiajakeet korvaavat täysimääräisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentäen hiilidioksidipäästöjä. Ensimmäistä kertaa Suomessa biokaasua syötetään Mäkikylän biokaasulaitokselta Gasumin maakaasuverkkoon liikennepolttoaineena hyödynnettäväksi. Biokaasun lisäksi laitoksella tuotetaan mädätysprosessin yhteydessä merkittäviä määriä lannoitteita, joissa biojätteiden ravinteet (tärkeimpinä typpi ja fosfori) on otettu talteen ja palautetaan luonnon kiertokulkuun. Nämä kierrätysravinteet korvaavat täysimääräisesti teollisesti valmistettujen väkilannoitteiden käyttöä maataloudessa. Laitos on suunniteltu ja rakennettu paikallisin voimin. Gasum ja KSS Energia suunnittelevat energiantuotannoltaan merkittävän biokaasulaitoksen rakentamista Kou- volaan. Laitos käyttäisi raaka-aineenaan pääasiassa Kouvolan seudun peltoalueilta saatavaa energiakasvimassaa (nurmea) arviolta 100 000 tonnia vuodessa. Laitos olisi siten ensimmäinen laatuaan sekä kooltaan että raaka-ainepohjaltaan Suomessa. Kymenlaakson energiamaakuntakaavan ehdotuksessa on osoitettu viisi tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta Kouvolan kaupungin alueelle tai lähiympäristöön. Näistä alueista Keltakangas ja Tillola soveltuvat kaupungin näkemyksen mukaan (Tekninen lautakunta 351 22.11.2011) tuulivoimatuotantoalueiksi. Kustannus- ja päästövaikutuksia Energiatehokkuutta parantamalla ja energiaa säästämällä on mahdollista aikaansaada merkittäviä kustannussäästöjä (Taulukko 5 ja Taulukko 6). Kustannus- ja päästövähennyksiä pystytään arvioimaan tarkasti vasta yksittäisten toimenpiteiden kohdalla. Energiansäästötavoite yht. v. 2016 mennessä 14 346 MWh Kustannussäästö yht. v. 2016 mennessä 1 150 000 HUOM: perustuu ainoastaan energian hintaan, investointeja ei ole huomioitu Taulukko 5. Energian hintaan perustuva karkea kustannusarvio energiatehokkuussopimuksen tavoitteen saavuttamisen kustannusvaikutuksesta kaupungille, olettaen että tavoite saavutettaisiin ilman investointeja, pelkillä käyttötapojen muutoksilla ja että energian hinta ei nouse. Lähde: Kouvolan kaupunki. Katuvalaistus Turhaan päällä olevien tietokoneiden sammuttaminen yöksi töistä lähdettäessä Sähkönsäästö yht. v. 2016 mennessä 7000 MWh 2 300 MWh CO 2 - päästövähennys (203 kg CO 2 / MWh) yli 1 400 tn CO 2 lähes 500 tn CO 2 Säästö v. 2016 mennessä Investointi 8 M, takaisinmaksuaika 13 v., energiaavustuksen kanssa 10 v. 184 000 Taulukko 6. Karkea arvio katuvalaistussaneerauksella ja 1 000 kaupungilla turhaan päällä olevan tietokoneen yöksi sammuttamisella saavutettavasta energiansäästöstä ja kasvihuonekaasupäästövähennyksestä sekä kustannusvaikutuksesta. Arviossa ei ole huomioitu esim. mahdollista energian hinnan muutosta. Lähde: Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2008-2016 ja Kouvolan kaupunki. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 15
1.4 Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen TAVOITE VASTUU MITTARI Käytössä on päätösten ympäristövaikutusten arviointimenettely. Kaikki toimialat Ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteossa, % päätöksistä Ekotukitoiminta kattaa kaikki kaupungin toimialat. Kaikki toimialat Ekotukihenkilöiden lkm/toimiala Kaikissa kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa on tehty kestävän kehityksen toimenpideohjelma. Sivistyspalvelut Koulujen ja päiväkotien keke-ohjelmien lkm, % Kannustetaan kouluja ja päiväkoteja osallistumaan valtakunnallisen tason kestävän kehityksen ohjelmiin, esim. Vihreään Lippuun. Sivistyspalvelut Koulujen ja päiväkotien valtakunnallisten kekeohjelmien lkm, % Ympäristöasioista viestitään aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti kaikkien sidosryhmien kanssa ja tehdään aktiivista yhteistyötä median kanssa. Ympäristöaiheisilla tiedotteilla, artikkeleilla, haastatteluilla, internetsivuilla, sosiaalisella medialla sekä tapahtumilla tavoitettujen henkilöiden määrä on noussut 50 %. Kaikki toimialat Artikkeleilla, haastatteluilla, inetrnetsivuilla, sosiaalisella medialla ja tapahtumilla tavoitettujen henkilöiden lkm Ympäristöasioita koskevien palautteiden lkm Yritysten toimintaan sovellettuja ympäristöjärjestelmiä noudattavien, alueella toimivien yritysten määrä on kasvanut. Elinkeinotoimi Ympäristöjärjestelmää noudattavien yritysten lkm Taulukko 7. Ympäristötietoisuuden lisäämisen ja ympäristöjärjestelmän kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020. 16 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020
TAUSTATIETOA Ympäristökasvatuksella voidaan vaikuttaa lasten ja nuorten käyttäytymiseen ja valintoihin myös aikuisina. Ympäristöosaamista lisäämällä lisätään työntekijöiden valmiuksia toimia ympäristöystävällisesti työpaikoilla ja päättäjien valmiuksia huomioida ympäristövaikutukset päätöksissään. Ympäristöviestinnän ja osallistamisen keinoin voidaan aktivoida asukkaita ja muita sidosryhmiä muuttamaan toimintatapojaan ympäristömyötäisemmiksi. Ympäristöjärjestelmän avulla ympäristöasiat huomioidaan kaikessa kaupungin toiminnassa ja työstä tehdään suunnitelmallista. Tavoitteita Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää Suomi maailman ympäristötietoisimmaksi kansakunnaksi. Kestävää kehitystä edistävän kasvatuksen ja koulutuksen strategiassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa vuosille 2006 2014 on tavoitteena mm. että kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla on laadittu kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kuntaliiton tavoitteena on mm. edistää ilmastovaikutusten arviointia maankäyttöä, liikennettä, rakentamista, energia- ja jätehuoltoa sekä palveluiden järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Ympäristökasvatus Kouvolassa toimii Ympäristökoulu Regina, jonka palvelujen hyödyntämistä perusopetuksessa on lisätty. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmiin on kirjattu tavoitteeksi kestävän kehityksen edistäminen. Kouvolassa on kaksi Vihreä Lippu -koulua, ja yksi päiväkoti aikoo hakea Vihreää Lippua vuoden 2013 aikana. Kestävän kehityksen toimintaohjelmia on joillakin yksittäisillä kouluilla, ja muutamat koulut ja päiväkodit ovat tehneet aktiivista ympäristötyötä jo 1990-luvulta lähtien. Ympäristökasvatuksen avulla on mahdollista tavoittaa suuri joukko kouvolalaisia lapsia ja nuoria ja heidän vanhempiaan, sillä varhaiskasvatuksen piirissä on yli 6 500 lasta ja perusopetuksen piirissä yli 8 300 lasta ja nuorta. Perusopetuksen yksiköitä Kouvolassa on 40. Henkilöstön ympäristöosaaminen Teknisen tuotannon liikelaitos järjestää henkilöstölleen aktiivisesti ympäristökoulutuksia. Yli 100 Ruokapalvelujen työntekijää on suorittanut Ruokapalvelujen ympäristöpassin, yli 300 Puhtauspalvelujen työntekijää on osallistunut alansa ympäristökoulutukseen ja 10 kiinteistönhoitajaa suorittaa parhaillaan täydennyskoulutuksensa ohessa ympäristöopintoja. Muitakin ympäristöaiheisia koulutuksia on järjestetty kaupungin työntekijöille, kuten hankinta- ja ympäristökasvatuskoulutus. Koko henkilöstölle suunnattuja energiatehokkuuskoulutuksia ja -tapahtumia toteutetaan vuosittain. Kaupungissa käynnistettiin v. 2012 Helsingin kaupungin kehittämä ekotukitoiminta, jossa työpaikoille koulutetaan ekotukihenkilöitä (Kuva 12). Pohjois-Kymen Sairaalassa 18 työntekijää on jo useana vuonna osallistunut Carean koordinoimaan ympäristöyhdyshenkilötoimintaan ja saanut aikaan merkittäviä tuloksia mm. jätehuollon tehostamisessa, energiansäästössä ja veden kulutuksen vähentämisessä. Kouvolan kaupungilla on yli 6 600 työntekijää, joista noin 5 100 on vakinaisia ja 1 500 määräaikaisia. Henkilöstön ympäristöosaamisella on merkittävä vaikutus kaupungin ympäristötavoitteiden saavuttamisen onnistumisessa. Ympäristöviestintä ja neuvonta Rakennusvalvontayksikölle tulee jatkuvasti kyselyitä kiinteistöjen lämmitystapavalintoihin liittyen. Rakennusvalvontaan palkataankin v. 2012 aikana asumisen ja rakentamisen energianeuvoja, joka tarjoaa asukkaille puolueetonta ja ajantasaista neuvontaa. Energianeuvonta rahoitetaan Motivan kautta saadulla valtion tuella (43 %), energiayhtiöiden sekä Kouvolan ja Iitin kuntien rahoituksella. Kouvolan kaupungin koordinoima järjestöjen ja yritysten Kerkko-verkosto järjestää asukkaille useita kampanjaja tiedotustilaisuuksia vuosittain. Lisäksi useat kaupungin palvelualueet osallistuvat aktiivisesti erilaisten teemaviikkojen, kuten Luontoviikon, Liikkujan viikon ja Energiansäästöviikon viettoon. Kouvolan seudun ammattiopisto, KSAO, vetää useita erilaisia bioenergia-alan kursseja sekä ympäristönhoitajien koulutuslinjaa. Kuva 12. Kouvolan kaupunki käynnisti ekotukitoiminnan vuonna 2012. Ekotukitoiminnassa työpaikoille koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka innostavat ja kannustavat toteuttamaan työpaikoilla arjen ekotekoja. Ekotukihenkilöt raportoivat vuosittain työnsä tuloksista. Kustannus- ja päästövaikutukset Ympäristökasvatuksella, koulutuksella, viestinnällä ja neuvonnalla ja ekotukitoiminnalla on mahdollista saada aikaan merkittäviä päästövähennyksiä ja kustannussäästöjä toimintatapojen muutoksilla. Säästöjen arviointi tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen perusteella on haastavaa. Kouvolan ekotukitoiminnan vaikutusten arviointi voidaan tehdä ekotukitoiminnan käynnistyttyä, ensimmäisen raportointikauden jälkeen. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 17
CO 2 -päästövähennys sähkön kulutuksen vähenemisen myötä Paperinkulutuksen väheneminen noin 27% Lajittelun tehostuminen 54 tn CO 2 5 kg/työntekijä säästö kaupungille 30 000 / vuosi Jätehuollon kokonaiskustannukset ovat pysyneet kurissa, vaikka jätehuoltotaksat ovat nousseet Taulukko 8. Esimerkkejä karkeasti arvioiduista Helsingin kaupungin 720 ekotukihenkilön vuosina 2007-2010 aikaansaamista kustannus- ja päästövähennyksistä. Lähde: Gaia Consulting Oy. Carea jätekustannukset ilman sosiaalipalveluja 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 SHP yhteensä Lin. (SHP) Kuva 13. Ympäristöyhdyshenkilötoiminnan tuloksia: Carean jätekustannukset euroina. Jätekustannukset ovat vähentyneet, vaikka kaatopaikkajätteen käsittelyhinta on noussut 10 % ja energiajätteen 40 % vuosien 2005-2009 aikana. Jätteen määrän vähentämisen lisäksi jätteen lajittelua on tehostettu. SHP (sininen palkki) tarkoittaa palvelurakennuksien jätekustannuksia. Lineaarinen viiva (musta viiva) on piirretty palvelurakennuksien jätekustannusten (SHP, sininen palkki) mukaan. Yhteensä -tuloksessa (vihreä palkki) on lisäksi Carean asuinrakennuksien jätekustannukset mukana. Lähde: Eija Enberg, Carea. 18 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020
1.5 Ekotehokas yhdyskuntarakenne, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen TAVOITE VASTUU MITTARI Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa huomioidaan ajoneuvosuoritteen vähentäminen, energiaratkaisut, rakenteen eheyttäminen ja maaseudun sekä kylien elinvoimaisuus. Kaikki toimialat Yhdyskuntarakennetta täydentävät/laajentavat asemakaavahankkeet (%) Kaupungin toimipisteiden palveluverkon kattavuus Yleis- ja asemakaavoituksessa on käytössä ekolaskurit. Maankäytön suunnittelu Kokonaisenergiatarkastelu on käytössä KEKO-hankkeesta saatava arviointityökalu on käytössä Lisätään pysyvästi pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta 1 % /vuosi. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kasvaa 5 % / vuosi. Uusia kevyen liikenteen väyliä kilometreissä mitattuna 5 % lisää v. 2020 mennessä. Hyvinvointipalvelut Maankäytön suunnittelu Yhdyskuntatekniikka Kulkutapaosuus keskeisillä alueilla Kulkutapaosuus maaseudulla Autoistumisaste (autollisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista sekä kahden auton asuntokunnat, %) Kevyen liikenteen reittien osuus kaduista, (%) Rakennetun kevyen liikenteen väylän pituus (km /vuosi) Myydyt kaupunkiliput (kpl/vuosi) Matkustus kaupunkilipuilla (matkaa/vuosi) Taulukko 9. Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tavoitteet vuoteen 2020. TAUSTATIETOA Hyvällä yhdyskuntarakenteella luodaan mahdollisuus kestäviin elintapoihin. Maankäytön ja liikenteen suunnittelulla on suuri merkitys kuntalaisten hyvinvoinnille ja ne ovat myös tärkeitä keinoja vähentää kunnan energiankulutusta, asukkaiden liikkumistarvetta, kasvihuonekaasupäästöjä ja haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020 19
Maankäytön ja liikkumisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Hallitusohjelmassa tavoitteena on, että maankäytön suunnittelussa korostetaan tiiviitä ja joukkoliikenteeseen perustuvia taajamia, työssäkäyntialueita, energiatehokkuutta, päästövaikutuksia sekä ekologisten verkostojen huomioon ottamista. Lisäksi tavoitteena on ohjata uudisrakentamista olemassa olevien palveluiden ja yhdyskuntarakenteen piiriin. Kävelyn ja pyöräilyn strategiassa on tavoitteena nostaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 20 % vuoteen 2020 mennessä. Matkojen lisäys pitäisi ottaa lyhyistä henkilöautomatkoista. Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteena on nostaa kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta 1 % / vuosi. Maapolitiikan toiminta-ajatuksena Kouvolassa on kaupunkirakenteen tiivistäminen taloudellisesti tehokkaaksi ja luoda samalla edellytykset viihtyisille asuinympäristöille ja elinkeinojen kehittymistä edistäville maankäyttöratkaisuille. Maanhankinnat suunnataan eheyttämään yhdyskuntarakennetta erityisesti alueilla, joihin kysyntä ja kaupunkirakenteen suunnitelmallinen kehitys sitä ohjaa. Lisärakentaminen sijoitetaan ensisijaisesti jo toteutuneen perusrakenteen sisään. Lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämisessä on joukkoliikenteen käyttöasteen nostaminen määritetyillä laatukäytävillä ja peruspalveluiden turvaaminen maaseutualueilla. Lisäksi tavoitteena on huomioida ympäristökriteerejä joukkoliikenteen palveluita kilpailutettaessa. Maankäyttö Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kouvolan kaupungin maapoliittisen ohjelman vuonna 2010. Maapolitiikan toteuttamisessa tavoitteena on mm. tonttien tuottaminen asunto- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi, riittävien virkistysalueiden turvaaminen kaupunkilaisten tarpeisiin, edellytysten luominen kiinteistöjen omistuksesta riippumattomalle kaavoitukselle ja asemaavoitetun maan vajaakäytön estäminen sekä riittävien suojelualueiden turvaaminen alkuperäisluonnon ja maisema-arvojen säilymiseksi. Maanhankintaa ja maankäytön suunnittelua suunnataan rakennetta eheyttäviin kohteisiin. Käynnissä on rakennemallin laatiminen koko kunnan alueelle. Rakennemallivaihtoehdoissa korostetaan mm. nykyisten taajamien ja niiden kävely- ja pyöräilyvyöhykkeiden merkitystä. Ideana on nykyisten keskusten tiivistäminen ja monipuolistaminen sekä olemassa olevan infrastruktuurin (palvelut, kunnallistekniikka) mahdollisimman tehokas käyttö. Liikkuminen Asukkaiden työmatkat ja ajoneuvosuoritteet ovat kasvaneet. Ajoneuvosuorite on kasvanut 15 % vuodesta 2000 vuoteen 2009. Kuitenkin edelleen 70-80 % kaikista Kymenlaakson asukkaista tekee alle 20 km työmatkaa. Alle 5 km työmatkat vähenevät voimakkaasti ja yli 20 km työmatkat lisääntyvät, ja yli 4 000 kouvolalaista käy muussa kunnassa töissä. Työmatkoihin käytetään pääasiassa omaa autoa. Kouvola on Suomen autoistuneimpia kaupunkeja, sillä yli 70 % asuntokunnista omistaa auton. Yli neljäsosa em. asuntokunnista omistaa kaksi autoa. Etenkin kahden auton omistavien asuntokuntien määrä kasvaa voimakkaasti. Maaseudun laajakaistahanke, Kymijoen Kyläkuitu, voi vähentää ihmisten liikkumistarvetta haja-asutusalueella. Joukkoliikenne Erilaiset joukkoliikennepalvelut tavoittavat yli 90 % kunnan asukkaista. Kaupunkilipun käyttöönoton jälkeen v. 2009 Kouvolan joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet valtakunnallisestikin merkittävän paljon (Kuva 14). Kaupunki- ja seutulipun yhteenlaskettu käyttö on kasvanut yli 60 % vuodesta 2007 lähtien. Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2011. Pysäkki-infran parantamiseen, vuorotarjonnan kehittämiseen asiakaslähtöisesti, toimialojen väliseen yhteistyöhön sekä tiedottamiseen on panostettu. Joukkoliikenneaikataulut ovat saatavilla mm. internetissä, yhteispalvelupisteissä, linja-autoissa ja Matkahuollossa. Kaupungin internetsivuilla on asukkaille suunnattu Kimppakyytipalvelu, joka on tarkoitettu käytettäväksi silloin, kun joukkoliikenteen aikataulut eivät sovi omiin aikatauluihin. Kävely ja pyöräily Pyörätieverkostot ovat kattavat mutta vaihtelevassa kunnossa. Vuonna 2011 valmistui Kouvolan pyörätiekartta, jossa on myös ulkoilureitit. Kulkutapaosuustutkimuksia ei ole tehty. Kouvola on Pyöräilykuntien verkoston jäsen ja sai Vuoden Pyöräilykunnan palkinnon vuonna 2005. Hoidettavia katuja Kouvolalla on 675 km, kevyen liikenteen väyliä yli 260 km ja jalkakäytäviä noin 20 km. Vuonna 2011 valmistui uutta katuverkostoa 1 680 m ja kevyenliikenteen väyliä 1 420 m. Liikunnan harrastuneisuustutkimus tehdään viiden vuoden välein. Vuonna 2010 toteutetun tutkimuksen mukaan liikuntapalvelujen tarjonta on monipuolista. Ladut, pururadat, kuntopolut, pyörätieverkosto, uimahallit, kuntosalit, vesiliikunta ja luonnon läheisyys saivat kuntalaisilta positiivista palautetta. Kunnossapitoon ja julkisen liikenteen yhteyksiin toivottiin parannusta. Kustannus- ja päästövaikutuksia Maankäytön ratkaisuilla ja julkisen liikenteen kehittämisellä on mahdollista saada aikaan merkittäviä kasvihuonekaasupäästövähennyksiä (Taulukko 11). Myös esim. avointa joukkoliikennettä kehittämällä on mahdollista saada aikaan kustannussäästöjä, jos sillä korvataan osa eri toimialojen erilliskuljetuksista (Taulukko 10). Tarkka kustannus- ja päästövähennysvaikutusten arviointi voidaan tehdä vasta yksittäisten toimenpiteiden kohdalla. 20 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelma 2012-2020