Luettelon on koonnut Ánaraš-lehti ja se on löydettävissä osoitteesta www.siida.fi/anaras. Luetteloa on täydentänyt Matti Morottaja.



Samankaltaiset tiedostot
Koltansaamenkielinen kirjallinen materiaali vuoden 2006 loppuun (aakkosjärjestyksessä)

Koltankielinen julkaisutoiminta / Publications in Skolt Sámi language

SÁMEDIGGI ESITYSLISTA 2/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (18) SAAMELAISKÄRÄJIEN KOKOUS 2/2016

22 Raamattu. Erikieliset Raamatut ja niiden osat. Apokryfit.

Inarinsaamen kielen tilanne sekä kielenhuolto- ja tutkimustarpeet

Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raportt Sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvin 2015

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä

Selvitys saamenkielisen oppimateriaalin tuottamiseen osoitetun valtionavustuksen käytöstä vuonna 2017

Taikinan kylän asukkaat

INARINSAAMEN KIELEN VUOSISADAT

Anarâškielâ máttááttâs

Seuraottelun tulokset

Lista 1 ( 10 ) Oulu toimitukset

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Yhteisen kirkkovaltuuston vaali Inarin seurakunta, Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä Vaalin tulos vertailulukujärjestyksessä

laitosasuminen Inarissa

2 Suomen kielen äänteet

Saamen kieli vieraana kielenä

Lataa Luonnonkirja - Zacharias Topelius. Lataa

(Lähti: 1 Keskeytti: 0 Hylätty: 0) 1 1. Hulkkonen Mikko Pihkan 41.00

Kirkolliskokous maallikot 2016

Utsjoen kunta Esityslista 8/2017 1

Puutiojärvi

Oppimateriaalit 2016 Luokat 0-6

SÁMEDIGGI ESITYSLISTA 1/2016 SAAMELAISKÄRÄJÄT Saamelaiskäräjien kokous sivu 1 (30) SAAMELAISKÄRÄJIEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS 1/2016

SVU-SM-Rullaluistelu- ja rullasuksihiihtokilpailut Nokia Tulokset

Tieyksikkölaskelma Kunnossapitokustannusten osittelu. Toimitusnro

Utsjoen kunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1 1 Keskusvaalilautakunta KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA

Valtuuskunnan vaali vaalitulos. Valtuuskunnan jäsenet

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Oppimateriaalit 2015 Luokat 0-6

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta

Tampere-nimelle saamelaista koskiappellatiiviin

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa

Luettelo voittajista ja voitoista Huomisen Rakenta -tukiryhmän arpajaisissa 1 Akvarellimaalaus: Päivi Riihinen 600, Hannu Hokkanen Jyskä 1

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

2a Mathias Vänälä b Inga Vänälä. 2c Wendelia Tuovilanlahti. 2d Petrus Tuovilanlahti 10.9.

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura

Kirjeen takana Reino Rinteen kaksi muistilappua Väinö Katajasta. h Reino Rinteen kirje Kustannusosakeyhtiö Arvi A. Karistolle.

Artikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.

ÄŠŠILISTO 4/2014 Sämitige čuákkim SÄMITIGE ČUÁKKIM 4/2014 Äigi Saje

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

Oulun OP:n uusi edustajisto

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Pisterajat Vuosi

Hilja-mummin matkassa

Lista 1 ( 6 ) Oulu toimitukset

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

1 ( 6 ) Lista Ylivieska toimitukset

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT

Pisterajat Vuosi

Pisterajat Vuosi

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

J. Kivelä,?, O. Rissanen, Juhani Mattila, Ossian Peltola, Antti Solja, Tapio Vuorinen?, Karl-Erik Ladau, Martti Siukosaari,?

Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin

uneen LUETTELO KIRJALLISUUTTA TOIMITTAMAA NAISASIALIITTO SUOMESSA SUOMEN NAISTEN SUOMENKIELISTÄ

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

Inarinsaamen kielen opetus Anarâškielâ máttááttâs

Sairaanhoitaja-diakonissakoulutus saamelaisalueella palvelee asukkaita ja työelämää alueen kulttuurin ja kielen huomioivassa koulutuksessa

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia Tulokset ILMAHIRVI

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Karj ala, sua ikävöin

Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2015

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

s Å M E D 1 G G i Dnro 334/D.a.2/2].6.20]6

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT. EANODAT ENONTEKIÖ Heahtá skuvla/ Hetan koulu 0-6

1 (5) Vuonna 2014 myönnetyt apteekkiluvat. Myönnetyt luvat Kokkolan 3. apteekki apteekkari Birgitta Karita Måsabacka

Ruskajolkka Viimeksi päivitetty

Inarinsaamen kasvinnimityö

SRK. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry Kiviharjunlenkki 7, Oulu LAHJAKSI

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

Perhe Erik Utriainen s Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s Perhe 2. Perhe Hemming Utriainen, (perheestä1) s

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

Hassen 9/10 Tervasaari-hölkkämaratoonin tulokset ( ) Maraton

Lapin Yleisurheilu ry TILASTOT 2008

FM i luftvapenskytte Sastmola Resultat ÄLG

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 6 ) KIRKKONEUVOSTO 8/

Saamen kielten ja kulttuurien huomioiminen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä

Hassen 10/10 Tervasaari-hölkkämaratoonin tulokset ( ) sekä vuoden 2016 Paras kymmenestä ja kolmesta kilpailun tulokset

/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/ Toimittanut eduskuntatiedotus

Hiippakuntavaltuusto maallikot 2016

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Kunto-Pirkkojen ennätykset hyväksytään kalenterivuosi-ikäsääntöä noudattaen! KUNTO-PIRKKOJEN YLEISURHEILUENNÄTYKSET

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

Jos emme itse kerro tarinaamme, kuka muu sen kertoisi?

Sukunimi /yhteisö Etunimet /Edust. Osoite Asuinpaikka Synt. aika Lehtiniemi Tapio Johannes Kotitontuntie 24 A Espoo

MÁNÁID JA NUORAID SKÁBMAGOVAT LASTEN JA NUORTEN SKÁBMAGOVAT ANÁRIS / INARISSA

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain

TURBIINI 1 Koodrinaatit Easting Northing

Tapahtumakalenteri. viikko 06. viikko 07. viikko 08. Pattijoen Rauhanyhdistys

ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä

edellisestä kuukaudesta

Arvosanajakaumia syksy

1 ( 7 ) Lista TJ Pohjoinen Suomi

Klinge min sång till himlarnas höjd. Piano. Vinterafton Winterabend. Piano. Sinä nouset mun henkeni koitto. Sekakuoro

E-P:n am hisu parisprinttiviesti Jurvassa

Transkriptio:

INARINSAAMEKSI JULKAISTUA KIRJALLISUUTTA Luettelon on koonnut Ánaraš-lehti ja se on löydettävissä osoitteesta www.siida.fi/anaras. Luetteloa on täydentänyt Matti Morottaja. Hengelliset kirjat Anar sämi kiela aapis kirje (Inarinsaamen kielen aapiskirja). Toimittanut Inarin entinen kirkkoherra Edvard Wilhelm Borg v. 1857. Saman kirjan liitteenä on myös Doktor Martti Lutheruksen Ucca Katkismus (Vähä katekismus). Painettu Oulussa 1859. Inarin seurakunnan uudelleenpainos 1983. Helsingin yliopiston monistuspalvelu, Painatusjaos 1983, 94 s. Katkismus (Katekismus). Inarinsaamentanut Inarin kirkkoherra Lauri Itkonen 1902. Ráámmát Historja (Raamatun Historia). Kirjoittanut F. W. Sundell, inarinsaamentanut Lauri Itkonen. Suomalaisen kirjallisuuden seura 1906. Inarin seurakunnan uudelleenpainos 1979. Helsingin yliopiston monistuspalvelu. Offset 1979, 167 s. OaĎáh-uv tun? (Nukutko sinä?). Kirjoittanut J. C. Ryle, inarinsaamentanut Lauri Itkonen 1937, 11s. Piättár Vuossâmuš kirje (Pietarin ensimmäinen kirje). Inarinsaamentanut Matti Morottaja. Oulun Pipliaseura 1973, 16 s. Kirjasta ilmestyi v. 1991 äänikirja Inarin seurakunnan kustantamana ja Ilmari Mattuksen lukemana. Kirhokeällu (Kirkonkello). Toimittaneet Antero Niva, Matti Morottaja ja Elsa Saijets. Inarin seurakunta 1974. Raamattutalon painotalo Pieksämäki 1974, 12 s. Ucca salmakirjááš (Pieni virsikirjanen). Toimittanut Antero Niva. Inarin seurakunta 1978, 23 s. Evankelium Johannes mield (Johanneksen evankeliumi). Kääntänyt Kiuruveden entinen kirkkoherra, rovasti Viljo Porkola. Oulun Pipliaseura, Sisälähetysseuran kirjapaino Raamattutalo 1980, 64 s. Käännöksestä ilmestyi äänikirja Ilmari Mattuksen lukemana ja Inarin seurakunnan kustantamana vuonna 1991. Sun ana mist huola Párnái katkismus (Hän pitää meistä huolta Lasten katekismus). Kirjoittanut Vesa Junttila, inarinsaamentanut Marja-Liisa Mujo. Oulun piispakunnan tuomiokapituli 1991. Suomen pyhäkouluyhdistys, Lasten Keskus Oy. PunaMusta, Joensuu 1991, 34 s. Salmâkirje (Virsikirja). Hyväksynyt Suomen kirkolliskokous vuonna 1993. Inarinsaamenkieliseen virsikirjakomiteaan kuuluivat rovastit Antero Niva ja Viljo Porkola, sekä maallikkojäseninä Ella Sarre ja Elsa Väisänen. Väisäsen jätettyä komiteatyön tuli tilalle Ilmari Mattus. Kirkon keskusrahasto, Kustannus-osakeyhtiö Kotimaa Kirjapaja, Helsinki, Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1993, 168 s. Salmâkirje já kirkkokietâkirje (Virsikirja ja kirkkokäsikirja). Uusintapainos edellisestä ilmestyi v. 2002, johon oli lisätty Kirkollisten toimituskaavojen lisäksi sairaan luona käymisen. Kirkkohallitus, Kirkon keskusrahasto. Kirjapaino Raamattutalo Oy, Pieksämäki 2002, 155 s. 1

Koraalkirje (Koraalikirja) vuonna 1993 ilmestyneeseen virsikirjaan. Kirkon keskusrahasto, Kirkkohallitus, Helsinki 1994, 100 s. Sámi Juovllat (Saamen Joulu). Vuosittain ilmestyvässä Sámi Juovllat -nimisessä joululehdessä on joka numerossa muutama inarinsaamenkielinen kirjoitus. Evaŋgelium Matteus mield (Matteuksen evankeliumi). Inarinsaamentanut Marja Liisa Olthuis. Suomen Pipliaseura, Raamattutalo, Pieksämäki 1995, 73 s. Suomâ evangellâš-luterilâš kirho kirholij toimâttâsâi kirje, väljejum uásih (Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkollisten toimitusten kirja, valitut osat). Inarinsaamentanut Marja-Liisa Olthuis. Suomen Pipliaseura, Helsinki, Dark Oy 2005, 149 s. Kieli- ja sanakirjat Enare-Lappischen Dialekt. Elias Lönnrotin kirja, taikka artikkeli, joka on ikänsä puolesta vanhin. Se on ilmestynyt v. 1854 ja kirjoitettu saksan kielellä, vaikka siinä on inarinsaamea suhteellisen paljon, kuten verbien ja nominien taivutus, lauserakenneoppi ja sanalista. Kirja on ilmestynyt 4. osana teossarjassa Acta Societatis Scientiarum Fennicae. Phonetik und lautlehre des Inarilappischen. Toimittanut Frans Äimä. Saksankielinen äänneoppikirja. Druckerei der Finnishen literaturgesellschaft, Helsinki 1914, 260 s. Suoma-säämi-suoma škovlasänilisto (Suomi-saame-suomi koulusanalista). Toimittaneet Matti Morottaja ja Pekka Sammallahti. 1982. Suoma-säämi-suoma škovlasänikirje (Suomi-saame-suomi koulusanakirja). Toimittaneet Matti Morottaja ja Pekka Sammallahti. 1983. Inarilappisches Wörterbuch. Koonnut akateemikko Erkki Itkonen, toimittanut Lea Laitinen. Laaja neliosainen sanakirja, jonka kolme osaa ovat sanakirjaosia, hakusanat ovat inarinsaamen kielellä ja selitykset saksan kielellä. Neljäs osa sisältää taivutusesimerkkejä. Suomalais-ugrilainen seura, Yliopistopaino Helsinki 1986, 1548 s. Säämi-suomâ sänikirje (Saame-suomi sanakirja). Koonneet ja toimittaneet Pekka Sammallahti ja Matti Morottaja. Kirja käsittää hieman yli 8000 hakusanaa, sekä taivutusesimerkkejä. Girjegiisá Oy, Ohcejohka 1993. Ykkâs-Offset Oy, Vaasa 1993, 165 s. Inarinsaame-suomi-inarinsaame sanakirja (työnimi). Toimittanut Marja-Liisa Olthuis. Sanakirja käsittää noin 30 000 hakusanaa. Kokeilukappale ilmestyi vuonna 2006. Saamelaiskäräjät, Oppimateriaalikeskus. Inarinsaamen idiomisanakirja. Anna Idström - Hans Morottaja. Sämitigge 2006. Anarâš kielâ ravvuuh. Matti Morottaja: Kotus 2007 2

Inarinsaamen lajinnimet. Marja-Liisa Olthuis: Anaraš kielâ servi 2007. Saamen kielen väitöskirja. Inarinsaamen käänteissanakirja. Pekka Sammallahti. Giellagas 2007. Kaunokirjallisuus Inarinlappalaista kansantietoutta. Kirja ilmestyi ensimmäisenä painoksena ja foneettisin kirjaimin v. 1918 ja uusintapainoksena, sekä Erkki Itkosen kirjoitustavalla 61 vuotta myöhemmin eli vuonna 1979. Kirjassa on tarinat sekä suomen että inarinsaamen kielellä rinnakkaisin sivuin. Kirja perustuu A. V. Koskimiehen v. 1886 kokoamaan aineistoon, jonka akateemikko Erkki Itkonen on suomentanut. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1978, Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala 1979, 417 s. Skabmatolak (Tulia kaamoksessa). Toimittaneet Samuli Aikio, Erkki Itkonen ja Pekka Sammallahti. Saamelaisen kirjallisuuden antologia, jossa ovat inarinsaamen-, koltansaamen- ja pohjoissaamenkieliset osat. Kirja on koottu aikaisemmin ilmestyneistä tarinoista ja siinä on suomenkielinen teksti vasemmanpuoleisella sivulla ja saamenkielinen teksi oikeanpuoleisella sivulla. Kustannusosakeyhtiö Otava, Sisälähetysseuran Raamattutalon kirjapaino Pieksämäki 1974, 340 s. Nieida kote šoodai kollekoalsin (Tyttö joka muuttui kultakoskeloksi). Lastenkirja, jonka ovat toimittaneet Annukka ja Samuli Aikio vanhan tarinan mukaan. Inarinsaamentanut pohjoissaamesta Matti Morottaja. Universitetsfollaget 1982, Reproforum A/S, Norway, 31 s. Halstemjeegi noaidi (Halstamojängän noita). Lastenkirja, jonka on kirjoittanut Rauna Paadar Leivo, kuvittanut Aletta Ranttila ja inarinsaamentanut pohjoissaamesta Matti Morottaja. Davvi Girji 1990, Kárášjohka. Vaasa Oy, 30 s. Inarinsaamelaisia kielennäytteitä Aanaarkielâ čájttuzeh. Toimittanut Lea Laitinen, aineiston koonnut nauhurilla Erkki Itkonen vuonna 1952 Inarissa. Kirjan tarinat on kirjoitettu rinnakkaisille sivuille (suomenkielinen vasemmalle sivulle ja inarinsaamenkielinen oikeanpuoleiselle sivulle. Suomalais-ugrialinen seura, Vammalan kirjapaino Oy 1992, 305 s. Uáináh-uv (Näetkö). Runokirja, jonka on kirjoittanut Aune Vesa ja pohjoissaamentanut Ilmari Laiti. Kirjassa on Martti Rikkosen musta-valkokuvitus. Girjegiisá 1992, Ohcejohka, Vaasa Oy, 32 s. Sabmelaš / Sápmelaš (Saamelainen) -lehdessä on ollut silloin tällöin inarinsaamenkielisiä kirjoituksia aina siitä asti, kun lehti alkoi ilmestyä eli vuodesta 1932 lähtien. Ahkerin inarinsaamelaiskirjoittaja oli Lesk-Aant Uulá, Leski-Antin Uula, joka oli Morottaja sukunimeltään. Tällä hetkellä Sápmelaš ei ilmesty. Anarâš (Inarinsaamelainen) -lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti v:sta 1988 lähtien ja siitä lähtien siinä on ollut pieniä tarinoita, jatkokertomuksia, muisteluksia, novelleja, lastenkertomuksia lasten itsensä kirjoittamina ja piirtäminä, sekä runoja ja reportaaseja. Vuodesta 1996 lähtien alkoi ilmestyä Anarâš-lehden numerona myös Anarâš kalender (Inarinsaamelainen kalenteri). Lehteä julkaisee Anarâškielâ servi ry (Inarinsaamen kielen yhdistys ry.), jonka kotipaikka on Inarin kunta. 3

Sigá maainâs já eres mainâseh (Siggan tarina ja muut kertomukset). Äänikirja, jonka julkaisi Suomen Äänikirjat Ab. Kertomukset luki nauhalle Matti Morottaja vuonna 1992. Vuossâmuš škovlâčohčâ (Ensimmäinen koulusyksy). Äänikirja, jonka julkaisi Suomen Äänikirjat Ab. Ääninauhalle sen on lukenut tarinan kirjoittaja Ilmari Mattus. Tämä muistelus on ollut jatkokertomuksena Anarâš-lehdessä sen jokaisessa numerossa vuodesta 1988 lähtien. Äänikirja sisältää kaksi kasettia ja se ilmestyi vuonna 1992. Tivgâ (Tiuku). Lastenkirja, jonka on kirjoittanut Kirsti Paltto, inarinsaamentanut Matti Morottaja ja kuvittanut Mika Launis. Tivgâ on ensimmäinen Anarâškielâ servi ry:n kustanne. Kirja kertoo Mikko-pojan ja valaan ystävyydestä. Anarâškielâ servi ry. Ykkös-Offset Oy, Vaasa 1994, 31 s. Tuálu faŋgâ (Roudan vanki). Lastenkirja, jonka on kirjoittanut Aune Kuuva ja kuvittanut Martti Rikkonen. Girjegiisá Oy, Ykkös-Offset Oy 1994, 38 s. Sigá maainâs (Siggan tarina). Toimittanut Matti Morottaja, kuvittanut Sylvi Rasmus, taittanut Hannu Kangasniemi. Tarinat on koottu Inarinlappalaista kansantietoutta -kirjasta. Lapin lääninhallitus 1995, 88 s. Tuuru-kuobžâ (Tuuru-karhu). Lastenkirja, jonka on kirjoittanut Veikko Holmberg, kuvittanut Marja Helander ja inarinsaamentanut Matti Morottaja. Davvi Girji o.s. 1995, Ykkös-Offset Oy, 59 s. Čovčjäävrist Kaamâsân Syysjärveltä Kaamaseen. Dokumenttiromaani, jonka on kirjoittanut Ilmari Mattus. Kirja on kirjoitettu inarinsaamen- ja suomen kielellä. Omakustanne, Tornion Kirjapaino Ky. 1996, 204 s. Eellimpäälgis (Elämänpolku). Muistelusromaani, jonka on kirjoittanut Iisakki Mattus. Anarâškielâ servi ry. Tornion Kirjapaino Ky. 1996, 104 s. Tovlááh mainâseh (Entisaikaiset tarinat). Inarinsaamenkielinen antologia, jonka on toimittanut Matti Morottaja. Kirjassa on useita kertojia ja se on koottu osin kirjan toimittajan vuosina 1968-70 suorittamista nauhoituksista. Lähteinä on käytetty myös Erkki Itkosen aineiston pohjalta koottua Aanaarkiela čájttuzeh (Inarinsaamenkielisiä kielennäytteitä), jonka on toimittanut Lea Laitinen, sekä Sápmelaš- ja Anarâš-lehdissä aikaisemmin ilmestyneitä kirjoituksia. Anarâškielâ servi ry, Tornion Kirjapaino Ky. 1996, 211 s. Riävskánieidâ (Riekkotyttö). Lastenromaani, jonka on kirjoittanut Petter Morottaja, kuvittanut Martti Rikkonen. Anarâškielâ servi ry. 2000, 22 s. Suábi maainâs (Sauvan tarina). Nuortenromaani, jonka on kirjoittanut Petter Morottaja ja kuvittanut Martti Rikkonen. Anarâškielâ servi ry. 1991, 77 s. Uccâ priinsâš (Pikku prinssi). Lastenkirja LE PETIT PRINCE, jonka on kirjoittanut ja kuvittanut Antoine de Saint-Exupéry ja suomen kielestä inarinsaamentanut Iisakki Mattus. Saamelaiskäräjät 1995, 95 s. Toinen painos 2004. Kollepäddi (Kultanaru). Tarinakirja, jonka on inarinsaamentanut kirjasta Shamaanisiskot Iisakki Mattus. Inarinsaamennos tapahtui vuonna 1996. Saamelaiskäräjät 2001, 160 s. 4

Juoga mii geasuha (Jokin joka viehättää). Pohjoissaamenkielinen antologia, jonka on toimittanut Rauna Kuokkanen. Kirjassa on inarinsaamenkielisten tekstien lisäksi kirjoituksia pohjoissaameksi, koltaksi ja norjaksi. Davvi Girji OS. 2001, 95 s. Javrij jieŋah parguu (Järvien jäät parkuivat). Inarinsaamenkielinen tekstikokoelma aikuisopiskelua varten, jonka on toimittanut Pekka Sammallahti. Kirjan sanaselitykset ovat pohjoissaamen kielellä. Kirja on koottu Anarâš-lehden kirjoituksista, Saamelaisradion inarinsaamenkielisistä lähetyksistá, sekä Tovlááh mainâseh -kirjasta. Kirja on tarkoitettu pohjoissaamelaisille inarinsaamen opiskelijoille. ProPrint Raahen Kirjapaino Oy 2004, 152 s. Kyelisieidi maccâm já eres novelleh (Kalaseidan paluu ja muita novelleja). Novellikokoelma, jonka ovat toimittaneet Matti Morottaja ja Ilmari Mattus. Kirjoittajia on yhteensä 14 ja aikaväli, josta antologia kertoo, on noin 500 vuotta. Anarâškielâ servi ry. 2005, 305 s. Njobžâvääri pessijâšmarkkâneh (Nallevaaran pääsiäismarkkinat). Lastenkirja, jonka on kirjoittanut Marja-Liisa Olthuis ja kuvittanut Petra Kuuva. Saamelaiskäräjät 2006, 48 s. Njobž âvääri jonsahpeivkähteeh. Marja-Liisa Olthuis. Anarâš kielâ servi 2006 Oppikirjat Sämikiela viereskiellan vuáďuškoovlâst (Saamenkieli vieraana kielenä peruskoulussa). 4-osainen oppikirja, jonka neljäs osa valmistui Matti Morottajan pohjoissaamen kielestä kääntämänä vuonna 1981 ja loput 1 3 osaa Iisak Mattuksen kääntämänä vuonna 1988. Kaiccâ (Vuohi). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Ellen Marit Guttorm ja pohjoissaamenkielisestä tekstistä inarinsaamentanut Kaarina Mattus. Inarin kunta 1983, 14 s. Maa eälu kuvlan (Maa poroelon luona). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Inger Seierstad ja pohjoissaamen kielestä inarinsaamentanut Veijo Paltto. Kouluhallitus 1983, 24 s. Máárjá (Maria). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Marit Guttorm ja pohjoissaamesta inarinsaamentanut Kaarina Mattus. Inarin kunta 1983, 27 s. Puolašpeivi (Pakkaspäivä). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Dagny Skals ja pohjoissaamesta inarinsaamentanut Kaarina Mattus. Kirjanen julkaistu v. 1983. Máátáh-uv? (Osaatko?). Sonja Guttormin LUKO-palapelikirjanen, jonka on pohjoissaamesta inarinsaamentanut Kaarina Mattus. Čoavdi eenikiela 1. celkkuuh (Avaa äidinkieltä 1. lauseet). Anneli Pikkasen kirjasta pohjoissaamenkielelle kääntänyt Seija Guttorm, josta inarinsaamen kielelle Kaarina Mattus. Kouluhallitus 1984, 32 s. Čoavdi eenikiela 2. celkkuuh (Avaa äidinkieltä 2. lauseet). Anneli Pikkasen kirjasta pohjoissaamenkielelle kääntänyt Seija Guttorm, josta inarinsaamen kielelle Kaarina Mattus. Kouluhallitus 1985, 32 s. 5

ViiĎas (Viisikko). Lukukirja, jonka on kirjoittanut Ellen Marit Guttorm ja inarinsaamentanut pohjoissaamen kielestä Kaarina Mattus. Kouluhallitus 1985, 81 s. Ánná já Jovnâ (Anna ja Jouni). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Matti Morottaja ja kuvittanut Ilmari Mattus. Kouluhallitus 1985, 29 s. Ánná já Jovnâ kyelipiivdost (Anna ja Jouni kalanpyynnissä). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Veikko Aikio ja kuvittanut Ilmari Mattus. Kouluhallitus 1986, 50 s. Ánna já Jovnâ poccui kuvlân (Anna ja Jouni porojen luona). Lukukirjanen, jonka on kirjoittanut Matti Morottaja ja kuvittanut Ilmari Mattus. Kouluhallitus 1987, 22 s. Piiččus (Kapustarinta). Lasten laulukirja inarinsaameksi ja pohjoissaameksi, jonka laulujen sanat ja sävelen on tehnyt Aune Vesa, nuotintanut Helena Hyvärinen ja kuvittanut, taittanut ja pohjoissamentanut Ilmari Mattus. Jorgaleaddji O/y 1987, 56 s. Pirasoppa 1-2 (Ympäristöoppi 1-2). Kaksiosainen Inarin kunnan ympäristöoppikirjat, jotka on suomen kielestä inarinsaamentanut Matti Morottaja. Kirja on julkaistu 1983. Luuhamkirje 1 (Lukukirja 1). Lukukirja, jonka ovat kirjoittaneet Johan Jernsletten ja Sverre Hatlen ja sen on inarinsaamentanut Kaarina Mattus. Kouluhallitus, Valtion painatuskeskus 1987, 76 s. Luuhamkirje 1, pargokirje (Lukukirja 1, työkirja). Työkirja, jonka on pohjoissaamen kielestä inarinsaamentanut Iisak Mattus. Kouluhallitus 1988, 55 s. Kulmâ skipáraš (Kolme kaverusta). Kuvalaulukirja, jonka on kirjoittanut Kerttu Vuolab ja pohjoissaamesta inarinsaamentanut Matti Morottaja v. 1989. Aabis 2. KiĎĎâaabis (Aapinen 2. Kevätaapinen). Kirjan ovat kirjoittaneet Helena Valkeapää, Seija Guttorm ja kuvittanut Aletta Ranttila. Pohjoissaamen kielestä kääntänyt ja sovittanut Iisak Mattus. Kouluhallitus, Valtion painatuskeskus, Helsinki 1990, 134 s. Kielâ Säämist (Kieli Saamessa). Kolmiosainen oppikirja, jonka ensimmäisessä osassa on harjoitukset, sekä kielioppi. Toinen ja kolmas osa ovat oppikirjoja + työkirjoja. Yhteissivumäärältään oppikirjat ovat n. 300 sivua ja työkirjat n. 200 sivua. Oppikirjat ja työkirjat on inarinsaamentanut Iisak Mattus pohjoissaamenkielisestä Kari Meløyn kirjasta. Uábbi (Sisko). Ellen Marie Varsin kirjoittama oheislukemisto, jonka ovat inarinsaamentaneet Kaarina Mattus ja Matti Morottaja. Lapin lääninhallitus 1994, 29 s. Lamek. Oheislukemisto, jonka on kirjoittanut Inger Haldis Halvarin ja inarinsaamentanut Iisak Mattus. Ilmestyi 1994. Ááhupiämmu (Isoäidin kasvattilapsi). Lukukirja, jonka on kirjoittanut Marjatta Palismaa nimellä Ahkupiebmu, kuvittanut Erkki Tanttu ja inarinsaamentanut pohjoissaamen kielestä Matti Morottaja. Lapin lääninhallitus 1995, Ykkös-Offset Oy, Vaasa, 31 s. Čiivšâ čivgâ Čii (Tavin poikanen Čii). Oheislukemisto, jonka on kirjoittanut Inger Haldis Halvari ja kuvittanut Berit Marit Hætta. Lapin lääninhallitus, 25 s. 6

Sämikielâ inarinsaamea vieraana kielenä. Yläasteen oppikirja + harjoituskirja, jonka on kirjoittanut Marja-Liisa Olthuis. Saamelaiskäräjät 1998, 167 s. Pyeri paaimân 2 (Hyvä paimen 2). Peruskoulun 2. luokan uskonnon oppikirja, jonka on inarinsaamentanut Matti Morottaja. Ilmestyi v. 2002. Pyeri paaimân 3 (Hyvä paimen 3). Peruskoulun 3. luokan uskonnon oppikirja, jonka on inarinsaamentanut Matti Morottaja. Ilmestyi v. 2003. Pyeri paaimân 3. Pargokirje (Hyvä paimen 3 työkirja). Työkirja, jonka on kääntänyt Matti Morottaja. Ilmestyi v. 2003. Luándukirje 1 (Luonnonkirja 1). Ympäristöoppikirja, jonka on inarinsaamentanut Marja-Liisa Olthuis. Saamelaiskäräjät, Tornion Kirjapaino Ky. 2003 143 s. Luándukirje 2. (Luonnonkirja 2). Ympäristöoppikirja, jonka on inarinsaamentanut Marja-Liisa Olthuis. Ilmestyi v. 2003, 176 s. Luándukirje 2. Pargokirje (Luonnonkirja 2 Työkirja). Työkirja edelliseen, jonka on inarinsaamentanut Marja-Liisa Olthuis. Ilmestyi 2003. Julkishallinnon kirjat Laavâst asâttum palvâlusah (Laissa säädetyt palvelut). Sosiaali- ja terveysministeriön neuvontajulkaisu. Sosiaali- ja terveysministeriö. Oy Edita Ab, Helsinki 2000, 15 s. Säämi kielâlaahâ. Oikeusministeriön julkaisu Saamen kielilaki, 2005. Časijhoittámvuávám pargo-ohjelm já äigitavlu Kiemâjuuvâ časijhoittámkuávlust (Vesienhoitosuunnitelman työohjelma ja aikataulu Kemijoen vesienhoitoalueella). Lapin ympäristökeskuksen julkaisu, 20 s. Časijhoittámvuávám pargo-ohjelm já äigitavlu Tiänu NjiävĎám Paččvei časijhoittámkuávlust (Vesienhoitosuunnitelman työohjelma ja aikataulu Tenojoen Näätämöjoen Paatsjoen vesienhoitoalueella). Lapin ympäristökeskuksen julkaisu, 20 s. 7