SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1996 N:o 1322 1328 SISÄLLYS N:o Sivu 1322 Asetus valtioneuvoston kansliasta... 3809 1323 Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta... 3813 1324 Ympäristöministeriön päätös toimivallan siirtämisestä eräille kunnille perusparannuslainan myöntämistä koskevissa asioissa... 3816 1325 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavista opinnoista... 3817 1326 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavasta käytännön kokemuksesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta... 3821 1327 Valtiovarainministeriön päätös liikeosakkeen verotusarvon perusteista annetun päätöksen muuttamisesta... 3823 1328 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös toimeentulotukitehtävien siirtoa koskevaan kokeiluun osallistuvista kunnista... 3824 N:o 1322 Asetus valtioneuvoston kansliasta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 Pääministerin esittelystä säädetään valtioneuvostosta 30 päivänä maaliskuuta 1922 annetun lain (78/1922) 12 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1120/1993: 1 Organisaatio Pääministeri on valtioneuvoston kanslian päällikkö. Valtioneuvoston kanslian organisaatiosta määrätään valtioneuvoston kanslian työjärjestyksessä, jonka pääministeri vahvistaa. 2 Virkamiehet Valtioneuvoston kansliassa on valtiosihteeri, alivaltiosihteeri ja muita virkamiehiä kanslian yleistä hallintoa varten sekä valtiosihteeri (EU-asioiden valtiosihteeri) ja alivaltiosihteeri (EU-asioiden alivaltiosihteeri) Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskauden kansainvälisen ja kansallisen valmistelun ja täytäntöönpanon yhteensovittamista varten. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, EU-asioiden valtiosihteeristä ja EUasioiden alivaltiosihteeristä on soveltuvin osin voimassa mitä valtiosihteeristä ja alivaltiosihteeristä säädetään. Valtiosihteeri nimitetään enintään pääministerin toimikaudeksi. Valtioneuvoston kansliassa on lisäksi pääministerin enintään toimikaudekseen nimittämiä pääministeriä avustavia määräaikaisia virkamiehiä. Kanslian henkilökuntaan kuuluvat myös pääministerin nimittämät muiden ministerien määräaikaiset erityisavustajat. Valtioneuvoston kansliassa on valtioneuvoston turvallisuuspäällikkö, jonka puolustusvoimat on pääministerin pyynnöstä komentanut tehtävään. Turvallisuuspäällikkö toimii kansliassa esittelijänä toimialaansa kuuluvissa asioissa. Valtioneuvoston kansliaan voidaan ottaa myös työsopimussuhteista henkilöstöä. 3 Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset Kelpoisuusvaatimuksena on: 1) valtiosihteerillä hyvä perehtyneisyys julkishallintoon ja yhteiskunnalliseen toimintaan; 180 1996 460301A
3810 N:o 1322 2) alivaltiosihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä hallinnon tuntemus; 3) EU-asioiden valtiosihteerillä ja EU-asioiden alivaltiosihteerillä ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen; 4) hallitusneuvoksella, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään; 5) suunnittelu- ja kehittämistehtäviä johtavalla virkamiehellä ja talousneuvoston pääsihteerillä ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen; 6) tiedotustoimintaa johtavalla virkamiehellä: a) ylempi korkeakoulututkinto ja laaja kokemus tiedotustoiminnasta; tai b) pitkäaikainen ja laaja kokemus tiedotustoiminnasta sekä perehtyneisyys viran tehtäväalueeseen; 7) käännöstoimintaa johtavalla virkamiehellä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja molempien kotimaisten kielten täydellinen hallitseminen. Käännöstyön ohjaustehtävissä toimivilta ja käännösten tarkastajilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Siltä, joka erityisesti tarkastaa vaativia oikeudellisia käännöksiä, vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto. Käännöstyötä tekeviltä vaaditaan korkeakoulututkinto tai diplomikielenkääntäjän tutkinto. Kaikilta tässä ja 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä suorittavilta vaaditaan molempien kotimaisten kielten täydellinen hallitseminen. 4 Virkojen täyttäminen ja eräiden virkamiesten nimittäminen Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin ja hallitusneuvoksen nimittämisestä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään. EU-asioiden valtiosihteerin nimittämisestä on kuitenkin voimassa mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään kansliapäällikön nimittämisestä. Pääministeri nimittää 2 :n 3 momentissa tarkoitetut pääministeriä avustavat virkamiehet tehtäviä haettavaksi julistamatta. Ministerin erityisavustajan nimittää pääministeri asianomaisen ministerin esityksestä tämän toimikauden ajaksi tehtävää haettavaksi julistamatta. Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa valtioneuvoston kanslia. 5 Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen Virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää enintään vuodeksi valtioneuvoston kanslia ja yli vuodeksi valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti. Muuhun määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittää valtioneuvoston kanslia. 6 Virkavapaus Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää valtioneuvoston kanslia. Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää: 1) tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle enintään vuodeksi valtioneuvoston kanslia ja yli vuodeksi valtioneuvosto; 2) pääministerin ja valtioneuvoston kanslian nimittämälle virkamiehelle valtioneuvoston kanslia. 7 Valtiosihteerin tehtävät Valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkönä on valtiosihteeri. Valtiosihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään: 1) käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa; 2) edistää ja seurata hallitusohjelman toteuttamista; 3) johtaa pääministerin apuna 2 :n 3 momentissa tarkoitettujen virkamiesten toimintaa; 4) edistää ministeriöiden välistä yhteistyötä. 8 Alivaltiosihteerin tehtävät Alivaltiosihteerin tehtävänä on: 1) vastata valtioneuvoston kanslian toimivuudesta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti; 2) vastata valtioneuvoston toimintajärjestelmien ja tietohallinnon yhdenmukaisuudesta, ylläpidosta ja kehittämisestä;
N:o 1322 3811 3) johtaa ja kehittää valtioneuvoston kanslian henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa; 4) valmistella valtioneuvoston kanslian talousarvioehdotus, toiminta- ja taloussuunnitelma sekä työjärjestys; 5) toimia avustajana ja valtioneuvoston esittelijänä hallituksen järjestäytymistä ja valtioneuvostoa koskevissa asioissa hallitusta muodostettaessa. 9 Seuranta- ja aloitevelvoite Valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin tulee seurata kanslian toimialalla kotimaassa ja ulkomailla tapahtuvaa kehitystä sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi. 10 EU-asioiden valtiosihteerin ja -alivaltiosihteerin tehtävät EU-asioiden valtiosihteerin ja EU-asioiden alivaltiosihteerin tehtävänä on: 1) yhteensovittaa ja edistää Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskauden kansainvälistä ja kansallista valmistelua ja täytäntöönpanoa; 2) suorittaa pääministerin antamat muut tehtävät; 3) suorittaa työjärjestyksessä määrätyt tehtävät. EU-asioiden valtiosihteerin ja EU-asioiden alivaltiosihteerin välisestä työnjaosta määrätään tarvittaessa työjärjestyksessä. 11 Asioiden ratkaiseminen Pääministeri ratkaisee valtioneuvoston kansliassa päätettävät asiat. Valtioneuvoston kanslian virkamiehet ratkaisevat kansliassa päätettäviä asioita sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Pääministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa valtiosihteerillä, alivaltiosihteerillä ja toimintayksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle. 12 Esittely Asioiden esittelystä ja asiakirjojen allekirjoittamisesta määrätään työjärjestyksessä. Yksityisen kansalaisen tai yhteisön etua tai oikeutta sekä henkilöstön palvelussuhdetta koskevat asiat ratkaistaan kuitenkin aina esittelystä. 13 Työsopimussuhteinen henkilöstö Mitä 4 6 :ssä säädetään virasta tai virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön. 14 Varmennus Tasavallan presidentin koko valtioneuvostoa koskevan päätöksen varmentaa alivaltiosihteeri tai tämän sijainen. 15 Yhteistoimintamenettely Yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanslian ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätään. 16 Sijaisuudet Valtiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteeri tai hänenkin ollessaan estyneenä pääministerin määräämä muu virkamies. Alivaltiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan pääministerin määräämä virkamies. 17 Valtioneuvoston ohjesäännön soveltaminen Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, sovelletaan valtioneuvoston ohjesääntöä.
3812 N:o 1322 18 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston kansliasta 28 päivänä marraskuuta 1994 annettu asetus (1043/1994). Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Pääministeri Paavo Lipponen
3813 N:o 1323 Asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 Pääministerin esittelystä muutetaan 18 päivänä joulukuuta 1995 annetun valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995) 6 :n 6 kohta, 7 :n 6 kohta, 14 :n 1 momentin 23 kohta, 16 :n 1 momentin 18 kohta ja 2 momentti, 17 :n 1 momentin 29 kohta, 18, 19 :n 2 momentti, 20 :n 2 momentti, 22 :n 1 momentin 15 kohta ja 40 :n 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 16 :n 2 momentti ja 19 :n 2 momentti asetuksessa 642/1996, sekä lisätään 5 :ään uusi 4 a kohta, 14 :n 1 momenttiin uusi 24 kohta, 16 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 115/1996, uusi 19 kohta, 17 :n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa asetuksessa 642/1996, uusi 30 kohta ja 22 :n 1 momenttiin uusi 16 kohta seuraavasti: 5 Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat yleiset asiat: 4 a) esitykset Euroopan yhteisön Suomea koskeviksi alue- ja rakennepoliittisiksi ohjelmiksi sekä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaiset lähentymisohjelmat; 6 Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat virkamiehiä koskevat asiat: 6) valtion virkamieslain 26 :ssä säädettyjä virkamiehiä koskevan, palvelussuhteessa noudatettavista ehdoista tehdyn sopimuksen irtisanominen sekä sopimusten tarkistusperusteet; 7 Valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään ja ratkaistaan seuraavat taloudelliset asiat: 6) kuntien yleisen valtionosuuden keskimääräisen markkamäärän sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden perusteena olevan yksikköhintojen keskimääräisten markkamäärien vahvistaminen, sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuuden määräytymisen perusteena olevat laskennalliset kustannukset ja syrjäisyyskertoimet, kuntien harkinnanvarainen avustus sekä kunnallishallinnon ohjaamiseksi tarkoitetut määräykset samoin kuin määräykset kuntien yhteistoiminnasta silloin, kun kunnat eivät pääse sopimukseen keskenään; 14 Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät: 23) Suomen Euroopan unionin puheenjohtajuuskauden kansainvälisen ja kansallisen valmistelun ja täytäntöönpanon yleinen yhteensovittaminen yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa; 24) asiat, jotka eivät kuulu muun ministeriön toimialaan.
3814 N:o 1323 16 Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät: 18) saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen; 19) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräyksiin perustuvat yleissopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet siltä osin kuin ne koskevat oikeusasioita. Oikeusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi: korkein oikeus korkein hallinto-oikeus hovioikeudet lääninoikeudet Ahvenanmaan hallintotuomioistuin vesiylioikeus käräjäoikeudet maaoikeudet vesioikeudet vankilaoikeus markkinatuomioistuin vakuutusoikeus työtuomioistuin kihlakuntien syyttäjänvirastot ja kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastot Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjävirasto kihlakuntien ulosottovirastot ja kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastot Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirasto vankeinhoitolaitoksen vankilat ja avolaitokset, nuorisovankilat, pakkolaitokset, kurssikeskukset, vankimielisairaala ja vankeinhoidon koulutuskeskus Kriminaalihuoltoyhdistys turvapaikkalautakunta tietosuojalautakunta ja tietosuojavaltuutetun toimisto konkurssiasiamiehen toimisto oikeuspoliittinen tutkimuslaitos oikeusrekisterikeskus onnettomuustutkintakeskus Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Helsingin kriminaalipoliittinen instituutti saamelaiskäräjät 17 Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät: 29) rajojen vartiointi; 30) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräyksiin perustuvat yleissopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet siltä osin kuin ne koskevat sisäasioita. 18 Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät: 1) valtakunnan puolustus ja yleinen puolustusvalmius; 2) valtakunnan alueen valvonta ja sen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; 3) puolustusvoimien kokoonpano ja järjestelyt, varustaminen, koulutus ja ylläpito; 4) asevelvollisuus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus; 5) sotilasoikeudenhoito, siltä osin kuin asia ei kuulu oikeusministeriön toimialaan; 6) poliisitoiminta puolustusvoimissa; 7) puolustusvoimien terveydenhoito ja sosiaalitoiminta; 8) toimialan metsätalous ja ympäristönsuojelu; 9) rauhanturvaamistoiminta; 10) sotilasilmailu ja -merenkulku; 11) puolustustarvikkeiden maastavienti; 12) vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukeminen. Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi: puolustusneuvosto pääesikunta ja puolustusvoimat suomalaiset rauhanturvaamisorganisaatiot VPU Pukutehdas Oy puolustushallinnon rakennuslaitos. 19 Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi: valtion eläkelautakunta virkamieslautakunta valtion eläkerahasto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus valtiokonttori valtiontalouden tarkastusvirasto verohallinto tullilaitos tilastokeskus valtion kiinteistölaitos Hallinnon kehittämiskeskus Rahapaja Oy
N:o 1323 3815 Oy Edita Ab Engel kiinteistöpalveluyhtymä Oy Medivire Työterveyspalvelut Oy Postipankki Oy Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy Sponda Oy Solidium Oy. 20 Opetusministeriön toimialaan kuuluvat lisäksi: yliopistot, teknilliset korkeakoulut, kauppakorkeakoulut ja taidekorkeakoulut ammattikorkeakoulut opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset ylioppilastutkintolautakunta kansainvälisen henkilövaihdon keskus FTP International Oy opintotuen muutoksenhakulautakunta Suomen Akatemia kotimaisten kielten tutkimuskeskus Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti arkistolaitos Varastokirjasto taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja läänien taidetoimikunnat läänien liikuntalautakunnat ja läänien nuorisolautakunnat näkövammaisten kirjasto museovirasto valtion taidemuseo Suomenlinnan hoitokunta Suomen elokuva-arkisto valtion elokuvatarkastamo ja elokuvalautakunta ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus Oy Veikkaus Ab. 22 Liikenneministeriön toimialaan kuuluvat seuraavat asiaryhmät: 15) lehdistön tukeminen valtion varoin, siltä osin kuin asia ei kuulu opetusministeriön toimialaan; 16) tie- ja rautatieliikennettä, siviili-ilmailua, ilmatiedettä, merentutkimusta, merenkulkua ja muuta vesiliikennettä sekä viestintää ja postitoimintaa koskevat vieraiden valtioiden kanssa tehtävät sopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet. 40 Lakiehdotukset ja, milloin asia ei ole merkitykseltään vähäinen, asetusehdotukset sekä ehdotukset valtioneuvoston ja ministeriön sellaisiksi päätöksiksi, jotka on julkaistava säädöskokoelmassa, on toimitettava oikeusministeriöön tarkastettaviksi, jollei asian kiireellisyydestä välttämättä muuta johdu. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Pääministeri Paavo Lipponen
3816 N:o 1324 Ympäristöministeriön päätös toimivallan siirtämisestä eräille kunnille perusparannuslainan myöntämistä koskevissa asioissa Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Ympäristöministeriö on päättänyt 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun aravalain (1189/1993) 8 4 momentin ja 16 3 momentin nojalla: 1 Valtion asuntorahaston toimivalta siirretään aravalain 8 2 momentissa ja 16 1 2 momenteissa tarkoitetuissa perusparannuslainan myöntämistä koskevissa asioissa, lukuun ottamatta aravalain 5 :n 2 momentissa mainittua päätöstä kilpailumenettelystä poikkeamisesta, seuraaville kunnille: Uudenmaan läänissä Helsingin ja Espoon kaupungeille sekä Vihdin kunnalle; Turun ja Porin läänissä Turun, Naantalin, Rauman ja Uudenkaupungin kaupungeille; Hämeen läänissä Riihimäen kaupungille ja Padasjoen kunnalle; Pohjois-Karjalan läänissä Joensuun kaupungille; Vaasan läänissä Nurmon kunnalle; Oulun läänissä Oulun kaupungille; sekä Lapin läänissä Kemin kaupungille. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Tällä päätöksellä kumotaan toimivallan siirtämisestä eräille kunnille perusparannuslainan myöntämistä koskevissa asioissa 16 päivänä huhtikuuta 1987 annettu ympäristöministeriön päätös (422/1987) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Mikäli lainahakemus on jätetty kuntaan ennen tämän päätöksen voimaantuloa, päätöksen kilpailumenettelystä poikkeamisesta tekee kunta. Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Sinikka Mönkäre Johtaja Hannu Junkkari
3817 N:o 1325 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavista opinnoista Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriö on 28 päivänä lokakuuta 1994 annetun tilintarkastuslain (936/1994) 4 :n 1 momentin 4 kohdan ja 6 :n 1 momentin 4 kohdan nojalla päättänyt: 1 Yleistä Tilintarkastuslain 4 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuun tilintarkastajan ammattitutkintoon (KHT-tutkinto) hyväksytään hakija, joka on suorittanut tilintarkastuslain 4 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tilintarkastajan tehtävän edellyttämät opinnot laskentatoimessa tämän päätöksen 2 :n mukaisesti, oikeustieteessä tämän päätöksen 3 :n mukaisesti ja muissa oppiaineissa tämän päätöksen 4 :n mukaisesti. Tilintarkastuslain 6 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuun tilintarkastajan ammattitutkintoon (HTM-tutkinto) hyväksytään hakija, joka on suorittanut tilintarkastuslain 6 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetut tilintarkastajan tehtävän edellyttämät opinnot laskentatoimessa tämän päätöksen 5 :n mukaisesti, oikeustieteessä tämän päätöksen 6 :n mukaisesti ja muissa oppiaineissa tämän päätöksen 7 :n mukaisesti. 2 KHT-tutkintoon edellytettävät laskentatoimen opinnot KHT-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 40 opintoviikon laajuiset laskentatoimen opinnot, joihin sisältyy kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (139/1995) mukainen vähintään 35 opintoviikon laajuinen aineopintokokonaisuus sekä vähintään 4 opintoviikon laajuinen yksi tai useampi syventävien opintojen tilintarkastuksen opintojakso seuraavasti: 1) tilintarkastusta koskevia opintoja tulee olla vähintään 12 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot yhteisön ja säätiön tilintarkastusta koskevasta lainsäädännöstä, hyvästä tilintarkastustavasta, tilintarkastuksen menetelmistä, tilintarkastajan raportoinnista sekä yrityksen sisäisestä tarkkailusta; 2) kirjanpitoa ja tuloslaskentaa koskevia opintoja tulee olla vähintään 12 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot yhteisön ja säätiön kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevasta lainsäädännöstä, hyvästä kirjanpitotavasta, kirjanpidon ja tuloslaskennan periaatteista, tilinpäätöksen analysoinnista sekä kansainvälisistä laskentaperiaatteista; 3) johdon laskentatoimea koskevia opintoja tulee olla vähintään 8 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot yrityksen kustannus- ja kannattavuuslaskennasta Neuvoston direktiivi 78/660/ETY; EYVL N:o L 222, 14.8.1978, s. 11 Neuvoston direktiivi 83/349/ETY; EYVL N:o L 193, 18.7.1983, s. 1 Neuvoston direktiivi 84/253/ETY; EYVL N:o L 126, 12.5.1984, s. 20 2 460301A/180
3818 N:o 1325 sekä talouden suunnittelusta ja valvonnasta; sekä 4) rahoitusta koskevia opintoja tulee olla vähintään 4 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot yritysrahoituksesta ja rahoitusmarkkinoista. 3 KHT-tutkintoon edellytettävät oikeustieteen opinnot KHT-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 20 opintoviikon laajuiset oikeustieteen opinnot, joihin sisältyy vähintään 15 opintoviikon laajuinen kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukainen perusopintokokonaisuus seuraavasti: 1) yritystoimintaa koskevia opintoja tulee olla vähintään 4 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot eri yritysmuotoja koskevan lainsäädännön lisäksi arvopaperimarkkinaoikeudesta sekä konkurssia ja yrityssaneerausta koskevasta oikeudesta; 2) vero-oikeutta koskevia opintoja tulee olla vähintään 4 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot tulo- ja varallisuusverotuksesta, yritysverotuksesta, ennakkoperinnästä, arvonlisäverotuksesta, varainsiirtoverotuksesta sekä verotusmenettelystä; sekä 3) siviilioikeutta ja työoikeutta koskevia opintoja tulee olla vähintään 4 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot vahingonkorvausoikeudesta, sopimusoikeudesta, omaisuuden luovutusta ja panttausta koskevasta oikeudesta sekä työoikeuden perusteista. 4 KHT-tutkintoon edellytettävät muut opinnot KHT-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaiset vähintään 15 opintoviikon laajuiset kauppa- ja taloustieteelliset yleisopinnot seuraavista aineista: 1) liiketalous; 2) kansantalous; 3) talousmatematiikka; 4) tilastotiede; sekä 5) tietojärjestelmätiede. 5 HTM-tutkintoon edellytettävät laskentatoimen opinnot HTM-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 35 opintoviikon laajuiset laskentatoimen opinnot, joihin sisältyy kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukainen aineopintokokonaisuus seuraavasti: 1) tilintarkastusta koskevia opintoja tulee olla vähintään 8 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot yhteisön ja säätiön tilintarkastusta koskevasta lainsäädännöstä, hyvästä tilintarkastustavasta, tilintarkastuksen menetelmistä, tilintarkastajan raportoinnista sekä yrityksen sisäisestä tarkkailusta; 2) kirjanpitoa ja tuloslaskentaa koskevia opintoja tulee olla vähintään 12 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot yhteisön ja säätiön kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevasta lainsäädännöstä, hyvästä kirjanpitotavasta, kirjanpidon ja tuloslaskennan periaatteista, tilinpäätöksen analysoinnista sekä kansainvälisistä laskentaperiaatteista; 3) johdon laskentatoimea koskevia opintoja tulee olla vähintään 8 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot yrityksen kustannus- ja kannattavuuslaskennasta sekä talouden suunnittelusta ja valvonnasta; sekä 4) rahoitusta koskevia opintoja tulee olla vähintään 4 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot yritysrahoituksesta ja rahoitusmarkkinoista. 6 HTM-tutkintoon edellytettävät oikeustieteen opinnot HTM-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 15 opintoviikon laajuiset oikeustieteen opinnot, joihin sisältyy kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukainen perusopintokokonaisuus seuraavasti: 1) yritystoimintaa koskevia opintoja tulee olla vähintään 4 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot eri yritysmuotoja koskevan lainsäädännön lisäksi arvopaperimarkkinaoikeudesta sekä konkurssia ja yrityssaneerausta koskevasta oikeudesta; 2) vero-oikeutta koskevia opintoja tulee
N:o 1325 3819 olla vähintään 4 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot tulo- ja varallisuusverotuksesta, yritysverotuksesta, ennakkoperinnästä, arvonlisäverotuksesta, varainsiirtoverotuksesta sekä verotusmenettelystä; 3) siviilioikeutta ja työoikeutta koskevia opintoja tulee olla vähintään 4 opintoviikkoa ja niiden tulee antaa teoreettiset tiedot vahingonkorvausoikeudesta, sopimusoikeudesta, omaisuuden luovutusta ja panttausta koskevasta oikeudesta sekä työoikeuden perusteista. 7 HTM-tutkintoon edellytettävät muut opinnot HTM-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaiset, vähintään 15 opintoviikon laajuiset kauppaja taloustieteelliset yleisopinnot seuraavista aineista: 1) liiketalous; 2) kansantalous; 3) talousmatematiikka; 4) tilastotiede; sekä 5) tietojärjestelmätiede. 8 Hakijan hyväksi luettavat muut opinnot Tässä päätöksessä tarkoitettujen kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaisten opintojen lisäksi hakijan hyväksi voidaan lukea muita vastaavia opintoja tai arvosanoja yliopistossa Suomessa tai muussa maassa, jos ne KHT-tutkintoon hyväksyttäessä laajuudeltaan ja sisällöltään vastaavat edellä 2 4 :ssä tarkoitettuja opintoja sekä HTM-tutkintoon hyväksyttäessä edellä 5 7 :ssä tarkoitettuja opintoja. 9 Vaatimusten täyttymisen osoittaminen KHT- tai HTM-tutkintoon hakevan henkilön tulee osoittaa, että hän täyttää tässä päätöksessä tarkoitetut opintovaatimukset esittämällä kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaista opetusta antavan yliopiston laatima todistus hakijan suorittamien opintojen laajuudesta, sisällöstä, ajankohdasta, suorituspaikasta sekä siitä, että hakijan opinnot vastaavat tämän päätöksen mukaisia opintovaatimuksia. 10 Vaatimusten täyttymisen ajankohta Tässä päätöksessä tarkoitettuina opintoina otetaan KHT- ja HTM-tutkintoon hyväksyttäessä huomioon hakijan KHT- ja HTM-tutkinnon hakuajan päättymisajankohtaan mennessä suorittamat opinnot. 11 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran hyväksyttäessä hakijoita vuonna 1997 järjestettäviin KHT- ja HTM-tutkintoihin. Tämän päätöksen 2 4 :ssä tarkoitetuista vaatimuksista, jotka koskevat opintojen laajuutta ja sisältöä, voidaan poiketa hyväksyttäessä hakijoita vuosina 1997 2000 järjestettäviin KHT-tutkintoihin, jos hakijan suorittamat 1) laskentatoimen opinnot tai arvosanat vastaavat kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaista aineopintokokonaisuutta; 2) oikeustieteen opinnot tai arvosanat vastaavat kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaista oikeustieteen perusopintokokonaisuutta ja opinnoista yli puolet on yritystoimintaa koskevaa oikeutta ja verooikeutta; 3) muut opinnot tai arvosanat vastaavat kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaista yleisopintokokonaisuutta ja opinnot eivät poikkea sisältöä koskevista vaatimuksista enempää kuin yhdessä aineessa. Tämän päätöksen 5 7 :ssä tarkoitetuista vaatimuksista, jotka koskevat opintojen laajuutta ja sisältöä, voidaan poiketa hyväksyttäessä hakijoita vuosina 1997 2000 järjestettäviin HTM-tutkintoihin, jos hakijan suorittamat 1) laskentatoimen opinnot tai arvosanat vastaavat kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaista aineopintokokonaisuutta tai ovat vähintään 20 opintoviikon laajuiset; 2) oikeustieteen opinnot tai arvosanat vas-
3820 N:o 1325 taavat kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaista oikeustieteen perusopintokokonaisuutta tai ovat vähintään 10 opintoviikon laajuiset ja opinnoista yli puolet on yritystoimintaa koskevaa oikeutta ja vero-oikeutta; 3) muut opinnot tai arvosanat vastaavat kauppatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaista yleisopintokokonaisuutta ja opinnot eivät poikkea sisältöä koskevista vaatimuksista enempää kuin yhdessä aineessa. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Vanhempi hallitussihteeri Marja-Leena Rinkineva
3821 N:o 1326 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavasta käytännön kokemuksesta annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeriö on muuttanut 4 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kauppa- ja teollisuusministeriön KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavasta käytännön kokemuksesta annetun päätöksen (519/1995) 3 :n 1 momentin 3 kohdan, 4 :n 1 momentin 2 kohdan ja 6 :n sekä lisännyt 1 :ään 2 momentin ja uuden 7 :n seuraavasti: 1 Yleistä Hakija hyväksytään KHT-tutkintoon tilintarkastuslain 4 :n 2 momentissa tarkoitetuilla perusteilla, jos hän täyttää poikkeuksellista hyväksymistä koskevat vaatimukset siten kuin tämän päätöksen 6 :ssä määrätään. Hakija hyväksytään HTM-tutkintoon tilintarkastuslain 6 :n 2 momentissa tarkoitetuilla perusteilla, jos hän täyttää poikkeuksellista hyväksymistä koskevat vaatimukset siten kuin tämän päätöksen 7 :ssä määrätään. 3 Muu riittävä tilintarkastuksen kokemus KHT-tutkintoon hakeva henkilö on saanut riittävän tilintarkastuksen käytännön kokemuksen myös, jos hän on toiminut 3) päätoimisesti vähintään kolmen vuoden ajan kirjanpitolaissa (655/1973) tarkoitetun konsernin sisäisenä tarkastajana tai julkishallinnon ja -talouden tilintarkastustehtävissä kirjanpitolakia soveltavissa yhteisöissä tai säätiöissä tai valtion liikelaitosten ja liikelaitoskonsernien kirjanpidon perusteista ja tilintarkastuksesta annettua valtioneuvoston päätöstä (1247/1993) soveltavissa valtion liikelaitoksissa sekä lisäksi suorittanut loppuun vähintään kymmenen (10) tilintarkastuslain 1 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua tilintarkastustehtävää, jotka kaikki ovat liiketoimintaa harjoittavien yhteisöjen tai säätiöiden tilintarkastuksia tai vaativuudeltaan näitä vastaavia muita tilintarkastuksia. 4 Muu riittävä laskentatoimen kokemus KHT- tai HTM-tutkintoon hakeva henkilö on saanut riittävän laskentatoimen käytännön kokemuksen myös, jos hän on toiminut kirjanpitolain mukaan kirjanpitovelvollisen liike- tai vastaavaa toimintaa harjoittavan yhteisön tai säätiön toimintaan liittyvissä laskentatoimen tehtävissä sekä perehtynyt tällaisen yhteisön tai säätiön tilinpäätöksen laadintaan ja hallintoon siten, että hän on vähintään viiden vuoden ajan työskennellyt 2) kirjanpidon tarkastuksia suorittavana verotarkastajana tai pankkitarkastajana, yritystutkijana tai laskentatoimen opettajana korkeakoulussa tai kauppaoppilaitoksessa taikka sisällöltään ja vaativuudeltaan vastaa- Neuvoston direktiivi 78/660/ETY; EYVL N:o L 222, 14.8.1978, s. 11 Neuvoston direktiivi 83/349/ETY; EYVL N:o L 193, 18.7.1983, s. 1 Neuvoston direktiivi 84/253/ETY; EYVL N:o L 126, 12.5.1984, s. 20
3822 N:o 1326 vassa muussa tehtävässä, jolloin kokemus luetaan hakijan hyväksi tehtävien sisällön ja vaativuuden perusteella kokonaan tai puoleksi sekä KHT-tutkintoon hyväksymistä varten lisäksi saanut vähintään yhden vuoden muuta 1 kohdassa tarkoitettua kokemusta; tai 6 Poikkeuksellinen hyväksyminen KHT-tutkintoon KHT-tutkintoon hyväksytään hakija, jolla on seitsemän vuoden kokemus vaativista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä sekä lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tilintarkastuksesta tämän päätöksen 3 :n mukaisesti. Vaativia laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtäviä ovat päätoiminen toiminta 1) toimitusjohtajana, toimitusjohtajan varamiehenä, talousjohtajana, sisäisen tarkastuksen päällikkönä tai muussa vastaavassa tehtävässä tilintarkastuslain 12 :ssä tarkoitetussa yhteisössä tai säätiössä tai sellaisen konsernin emoyrityksessä, jonka konsernin osalta vähintään kaksi tilintarkastuslain 12 :ssä mainituista kolmesta edellytyksestä täyttyy tai joka on laskenut liikkeeseen arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) tarkoitetulla tavalla julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin; tai 2) HTM-tilintarkastajana. KHT-tutkintoon hyväksytään hakija, jos hakija on viidentoista vuoden ajan toiminut päätoimisesti edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa vaativissa laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävissä. 7 Poikkeuksellinen hyväksyminen HTMtutkintoon HTM-tutkintoon hyväksytään hakija, jolla on seitsemän vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä sekä lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tilintarkastuksesta tämän päätöksen 3 :n mukaisesti. Ammattimaisia laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtäviä ovat päätoiminen toiminta 1) toimitusjohtajana, toimitusjohtajan varamiehenä, talousjohtajana, sisäisen tarkastuksen päällikkönä tai muussa vastaavassa tehtävässä tilintarkastuslain 11 :n 2 momentissa tarkoitetussa yhteisössä tai säätiössä tai sellaisen konsernin emoyrityksessä, jonka konsernin osalta vähintään kaksi tilintarkastuslain 11 :n 2 momentissa mainituista kolmesta edellytyksestä täyttyy tai joka on laskenut liikkeeseen arvopaperimarkkinalaissa (495/1989) tarkoitetulla tavalla julkisen kaupankäynnin kohteena olevan arvopaperin; 2) toimitusjohtajana, toimitusjohtajan varamiehenä tai muussa vastaavassa johtotehtävässä tilintarkastuslain 11 tai 12 :ssä tarkoitetussa yhteisössä, jonka toimialana on tilitoimistopalvelu tai sitä vastaava yrityskonsultointi; tai 3) tilintarkastajana, sisäisenä tarkastajana, tai muussa vastaavassa tehtävässä. HTM-tutkintoon hyväksytään hakija, jos hakija on viidentoista vuoden ajan toiminut päätoimisesti edellä 1 momentissa tarkoitetuissa ammattimaisissa laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävissä. 8 Voimaantulo Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran hyväksyttäessä hakijoita vuoden 1997 KHT- ja HTM-tutkintoihin. Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1996 Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki Vanhempi hallitussihteeri Marja-Leena Rinkineva
3823 N:o 1327 Valtiovarainministeriön päätös liikeosakkeen verotusarvon perusteista annetun päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 Valtiovarainministeriö on lisännyt liikeosakkeen verotusarvon perusteista 29 päivänä joulukuuta 1994 antamansa päätöksen (1539/1994) 3 :ään uuden 3 momentin seuraavasti: 3 Omaisuuden arvostaminen Yhtiön, jonka tilikausi päättyy syyskuun 30 päivänä tai sitä ennen, kiinteistön, rakennuksen ja rakennelman verotusarvona sekä arvopaperien yhteenlaskettuna verotusarvona tätä pykälää sovellettaessa pidetään 1 momentista poiketen verovuotta edeltänyttä vuotta edeltäneen vuoden verotusarvoa. Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Päätöstä sovelletaan ensimmäisen kerran laskettaessa osakkeiden verotusarvoja ja matemaattisia arvoja vuodelle 1998. Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Arja Alho Hallitusneuvos Maija-Leena Sarkko
3824 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1328 Sosiaali- ja terveysministeriön päätös toimeentulotukitehtävien siirtoa koskevaan kokeiluun osallistuvista kunnista Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt 17 päivänä syyskuuta 1982 annetun sosiaalihuoltolain (710/1982) 38 f :n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 1657/1992 sekä laissa 1230/1996: 1 Toimeentulotukitehtävien siirtoa koskevaan kokeiluun on hyväksytty seuraavat kunnat: Forssa, Heinola, Ikaalinen, Ilomantsi, Jalasjärvi, Joensuu, Joutsa, Jämijärvi, Kerava, Kittilä, Kokemäki, Lappeenranta, Lieksa, Loppi, Mikkeli, Mikkelin maalaiskunta, Naantali, Orivesi, Parkano, Pello, Raisio, Rauma, Riihimäki, Ruukki, Salo, Somero, Tuusula, Vaala, Viiala, Virolahti, Ylitornio, Ylivieska, Yläne ja Ähtäri. Kokeiluun osallistuva kunta ja kansaneläkelaitos voivat sosiaalihuoltolain 3 a luvussa säädetyllä tavalla sopia siitä, että kansaneläkelaitos huolehtii sopimuksessa mainittuna aikana osasta kunnalle kuuluvista toimeentulotuen antamista koskevista tehtävistä. 2 Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Tällä päätöksellä kumotaan sosiaali- ja terveysministeriön 5 päivänä tammikuuta 1995 antama päätös toimeentulotukitehtävien siirtoa koskevaan kokeiluun 1995 1996 osallistuvista kunnista (24/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1996 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen Ylitarkastaja Pekka Viljanen N:o 1322 1328, 2 arkkia PÄÄTOIMITTAJA TIMO LEPISTÖ OY EDITA AB, HELSINKI 1996