Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua.

Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 185/2012/1 Dnro LSSAVI/87/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.12.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, porsastuotanto, Halsua. Mika ja Sari Tuominiemi Ahontie 19 69570 Karvonen ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemus koskee porsastuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 115 emakkoa porsaineen (alle 12 viikkoa), 50 siitossikaa ja 2 karjua. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen sikalarakennuksen yhteyteen laajennusosa. Nykyinen vieroitusosasto ja sen yhteydessä oleva lietesäiliö poistuvat käytöstä. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 267 emakkoa porsaineen (alle 12 viikkoa), 115 siitossikaa ja 2 karjua. Sikalarakennus ja sen laajennusosa sijaitsevat Halsuan kunnan Halsuan kylässä tilalla Sillanpää RN:o 1:327. Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 60 täysikasvuiselle emakolle tarkoitettu eläinsuoja. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa www.avi.fi

2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon 14.6.2012. Hakemusta on täydennetty 19.6.2012 ja 26.11.2012. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta käsitellyt ympäristöluvan. Toiminta sijaitsee Halsuan kunnan yleiskaava-alueella (oikeusvaikutteinen) ja rantayleiskaava-alueella (oikeusvaikutteinen). Yleiskaavassa alue on merkitty merkinnällä maatilan talouskeskuksen yhteydessä oleva sikala ja rantayleiskaavassa MT-merkinnällä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sikalarakennus sijaitsee Halsuan kunnan Halsuan kylässä noin 6 km:n etäisyydellä Halsuan keskustasta etelään. Sikalarakennuksen lähiympäristö on pääasiassa peltoaluetta. Lähimmät kuusi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 130 metrin, noin 150 metrin, noin 200 metrin (tilalla lihanautakasvattamo), noin 250 metrin, noin 300 metrin ja noin 310 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalarakennuksesta. Samalla tilalla sikalarakennuksen kanssa sijaitsee luvanhakijoiden lähisukulaisten asuinrakennus. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 310 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalasta. Lähimmät seitsemän naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 140 metrin, noin 170 metrin, noin 200 metrin (tilalla lihanautakasvattamo), noin 250 metrin, 280 metrin ja noin 290 metrin (2 kpl) etäisyydellä sikalarakennuksen laajennusosasta. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä sikalarakennuksen laajennusosasta. Nykyinen lietesäiliö sijaitsee noin 150 metrin ja noin 190 metrin etäisyydellä kahden lähimmän naapurin asuinrakennuksesta. Rakennettavan lietesäiliön sijaintipaikka sijaitsee noin140 metrin ja noin 210 metrin etäisyydellä kahden lähimmän naapurin asuinrakennuksesta. Sikalarakennus ja sen laajennusosa sijaitsevat pohjavesialueen ulkopuolella. Lähin pohjavesialue, Ylikylä B, sijaitsee lähimmillään noin 90 metrin etäisyydellä sikalarakennuksen laajennusosasta. Lähin vesistö on Halsuanjärveen laskeva Penninkijoki, joka sijaitsee lähimmillään noin 130 metrin etäisyydellä nykyisestä sikalasta ja noin 90 metrin etäisyydellä sikalarakennuksen laajennusosasta.

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 115 emakkoa porsaineen (alle 12 viikkoa), 50 siitossikaa ja 2 karjua. Toimintaa laajennetaan rakentamalla nykyisen sikalarakennuksen yhteyteen laajennusosa. Nykyinen vieroitusosasto ja sen yhteydessä oleva lietesäiliö poistuvat käytöstä. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 267 emakkoa porsaineen (alle 12 viikkoa), 115 siitossikaa ja 2 karjua. Sikalarakennukseen tulee 72 porsituspaikkaa, 129 paikkaa tiineille emakoille, 66 tiineytyspaikkaa ja 1 144 paikkaa vieroitetuille porsaille (5-11 viikkoa). Siitossioille/ensikoille tulee 115 paikkaa. Sikala toimii kahden viikon vieroitusvälillä. Ryhmiä muodostuu yhteensä 11 ja jokaisen ryhmän suunniteltu koko on 24 emakkoa. Hakemuksen mukaan tyhjillään paikkoja on koko ajan vähintään 22 kpl (tiineytysosastolla). Tilalla tuotetaan laajennuksen jälkeen noin 6 500-6 700 porsasta vuodessa ja noin 200-250 kg lihaa vuodessa. Käyttövesi toimintaan otetaan Ylikylän vesiosuuskunnalta. Lannan ja jätevesien varastointi Sikalarakennuksen lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Sikalarakennuksen yhteydessä on nykyisin noin 700 m 3 :n peltikatteella katettu lietesäiliö. Hakijan mukaan peltikate tullaan uusimaan jatkossa ja peltikate vaihdettaisiin kelluvaan katteeseen. Nykyisen lietesäiliön yhteyteen rakennetaan uusi noin 1 300 m 3 :n lietesäiliö, joka katetaan kelluvalla katteella. Lietesäiliöt tullaan täyttämään alakautta pumppukaivon kautta. Yhteensä tilalle tulee lietesäiliötilavuutta lietekuiluineen (noin 495 m 3 ) noin 2 495 m 3. Sikalarakennuksen pesuvedet (noin 150 m 3 ) johdetaan lietesäiliöihin. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet tullaan johtamaan umpisäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 121,78 ha, josta omaa peltoa noin 82,62 ha, vuokrapeltoa noin 29,83 ha ja sopimuspeltoa noin 9,33 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa sijaitsee pohjavesialueella 6,44 ha (vähennetty yllä olevissa ha-luvuissa). Lietteen levityksestä 100 % tapahtuu viikkojen 18-21 aikana. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 8 t/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Tilalla

4 on kylmäkontti kuolleiden eläinten tilapäistä varastointia varten. Muut jätteet kuten jäteöljyt (noin 100-200 l/vuosi), akut (1-3 kpl/vuosi) ja loisteputket toimitetaan Halsuan kunnan hyötykäyttöasemalle. Polttoainesäiliöt ja kemikaalit Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joista kaksi sijaitsee ulkona noin 3 000 litraa ja noin 3 500 litraa. Ulkona sijaitsevissa polttoainesäiliöissä ei ole suoja-allasta, laponestolaitetta eikä ylitäytönestintä. Noin 1 500 litran polttoainesäiliö sijaitsee sikalarakennuksen sisätiloissa. Kyseinen polttoainesäiliö on varustettu suoja-altaalla ja ylitäytönestimellä. Tilalla käytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa vuodessa. Muut öljytuotteet, kasvinsuojeluaineet ja muut kemikaalit säilytetään traktoritallissa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että välityseläimet noudetaan kahden viikon välein. Teurasemakot ja lihasioiksi kasvatetut tyräporsaat noudetaan tarpeen mukaan, noutoväli 2-3 viikkoa. Liemirehua tuodaan viikoittain. Tiivisteitä ja kuivarehuja tuodaan kerran kuukaudessa. Lannanlevitys tapahtuu kasvukaudella pääasiallisesti toukokuussa. Elosyyskuussa on kevätviljojen sadonkorjuu ja varastointi. Hakemuksen mukaan uusia tieliittymiä ei tarvita. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan laajennusosa sijoittuu hyvin asemansa ja ilmansuuntien puolesta tilalle. Vallitsevat tuulet puhaltavat peltoaukeaa pitkin kyläkeskittymän ohi, jolloin hajuhaitta on pieni. Kyläkeskittymään on matkaa laajennusosasta noin 350 metriä. Naapurustoa lähimpänä olevat vanha ja matala tuotantorakennus sekä sen yhteydessä oleva noin 150 m 3 :n lietesäiliö poistuvat käytöstä. Nykyisen sikalarakennuksen ja rakennettavan laajennusosan poistoilmahormit sijaitsevat katolla ja ilmanvaihto toimii alipaineilmanvaihdolla. Lannanlevitys suoritetaan ennen kevätviljojen kylvöä. Tällöin lietelannan käsittelystä aiheutuva hajuhaitta ajoittuu ennalta tiedettyyn ajankohtaan ja on mahdollisimman lyhyt. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Sähkökatkojen varalle tilalla on käytössä aggregaatti. Tulipalon varalta eläinsuoja on varustettu hälytysjärjestelmällä. Eläintauteja torjutaan yhteistyöllä teurastamon kanssa, säännöllisillä terveydenhuoltokäynneillä, tautisululla ja hygieniarajalla.

5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Halsuan kunnan sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 7.9.- 8.10.2012 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Halsuan kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Perhonjokilaakso sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 19.9.2012. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Halsuan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Halsuan kunnanhallitus ei ole antanut lausuntoa määräpäivään mennessä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesien ja maatalouden ympäristönsuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että tila sijaitsee Halsuanjärvestä noin neljä kilometriä etelään Halsuanjärveen laskevan joen ja Ahontien välissä olevalla peltoalueella. Alueelta ei ole aikaisempia tarkkoja vedenkorkeushavaintoja, joten tarkkaa rakentamiskorkeussuositusta on vaikea antaa. Vuoden 2000 tulvahavainnon mukaan, joka on suurin tulva, mistä Etelä-Pohjanmaan ELY keskuksen vesistöyksiköllä on tietoa, on kyseisen paikan kohdalla olevalta sillalta havaittu vedenkorkeus N60+124,24 m. Peruskartan korkeuskäyrien lähimmät rakennukset ovat korkeuskäyrän 127,5 m yläpuolella, joten rakennuspaikalla ei ole tulvavaaraa. Investoinnin jälkeen koko maatilan eläinyksikkömäärä (ympäristölupatarkoituksiin) on noin 1025, jonka vähimmäisetäisyys suositus lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen 4 mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 280 metriä ja normaaleissa olosuhteissa noin 300 metriä. Lähimmät asuintalot, joissa asutaan vakituisesti, sijaitsevat lounaassa noin 150 metrin päässä, lännessä noin 170 metrin päässä ja luoteessa noin 130 metrin päässä rakennettavasta tuotantorakennuksesta. ELY keskus katsoo, että uusi noin 1300 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alakautta ja tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esim. styrox -rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tai muulla

6 vastaavalla tavalla. Edellä mainituin toimenpitein ELY -keskus katsoo, että sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. Nykyisen sikalan yhteydessä on noin 700 m 3 :n peltikatteella katettu lietesäiliö. Nykyisen lietesäiliön yhteyteen rakennetaan noin 1300 m 3 :n avolietesäiliö (nettotilavuus 1220 m 3, poistettu 30 cm:n sadevesivara). Yhteensä tilalla on lietesäiliötilavuutta lietekuiluineen 2315 m 3. Eläimistä muodostuu lantaa, eläintilojen pesuvedet huomioon otettuna noin 2260 m 3. ELY -keskus katsoo, että nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden varastointitarve täyttyy. Hakemuksen mukaan hakijalla on lietteen levityksessä käytettävää peltoalaa 116,36 ha. Ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 taulukon 5 mukaan hakijalla täytyisi olla käytettävissään lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään noin 118,5 ha. Taulukon mukaan lannan levitysalaa pitäisi olla vielä lisää 2,14 ha. Olemassa olevan tilan toimiminen ja sen laajentaminen pohjavesialueen ulkopuolella ei nykytietämyksen mukaan aiheuta vaaraa Ylikylä B:n vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadulle. Uudet riskitoiminnot tulisi aina sijoittaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Jätevesiä ei saa päästää imeytymään pohjavesialueen maaperään. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan, lietelannan, virtsan ja jätevesien varastoinnin ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Lietesäiliöiden ja lietekuilujen rakenteiden tiiveyteen tulee kiinnittää huomiota. Tilan peltolohkoja sijaitsee pohjavesialueella. Peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, jätevesiä, puhdistamo- tai sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Muita kuin orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää pohjavesialueella kasvin ravinnetarpeen edellyttämiä määriä. Kaivojen ympärille jätetään aina vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke, jonka leveys määräytyy maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista. Torjunta-ainevalmistepakkauksesta käy ilmi, voidaanko tuotetta käyttää pohjavesialueella. Peltolohkokohtaisten maaperäselvitysten perusteella on kuitenkin mahdollisuus tarkentaa yksittäisten peltolohkojen lannoitustapoja. Se edellyttää esimerkiksi lietelannan ja virtsan levityksen suhteen tiiviin maalajin (esim. savisiltti) esiintymistä yli kolmen metrin paksuisena kerroksena sekä riittävää etäisyyttä vedenottamoon tai kaivoon. Tällainen maakerros täytyy määrittää tutkimusten avulla. Tutkimus voidaan suorittaa kairauksilla tai koekuopilla. Ulkopuolisen asiantuntijan on annettava kirjallinen

7 selvitys maalajeista ja maakerroksen paksuudesta sekä tarvittaessa pohjaveden virtaussuunnasta. Selvityksen mukaan on liitettävä peltolohkokartta, josta ilmenee koekuoppien tai kairausten sijainti ja pintaveden virtaussuunta sekä tarvittaessa valokuvia. Mikäli maaperäselvityksiä suunnitellaan alueelle, olisi hyvä olla yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ELY - keskuksen pohjavesiasiantuntijoihin jo suunnitteluvaiheessa. Kun tuotantorakennus ja lietesäiliö tehdään hakemuksen mukaisesti, ei ELY -keskuksella ole muuta erityistä huomautettavaa rakentamista koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Halsuan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan mm, että laajennus on merkittävä, mutta kun huomioidaan, että lähimpänä asutusta sijaitseva vieroitusosasto poistetaan käytöstä, laajennus sijoitetaan asutuksesta poispäin eikä sikala sijaitse vallitsevan tuulen alapuolella suhteessa lähimpään asuinrakennukseen, lautakunta katsoo, että hakemuksessa esitetystä toiminnasta ei aiheudu naapurustolle kohtuutonta rasitusta eikä merkittävää terveyshaittaa. Lisäksi lautakunta katsoo, että rakennettava lietesäiliö tule kattaa vähintään kelluvalla katteella ja se tulee rakentaa siten, että se voidaan kattaa tarvittaessa myöhemmin kiinteällä katteella. Eläinsuojan yhteydessä sijaitsevat lietesäiliöt tulee olla altapäin täytettäviä ja ne tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lietteen käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Asutuksen läheisyyden vuoksi hajuhaittojen ehkäisyssä tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Eläinsuojan poistoilma tulee johtaa mahdollisimman korkealle tai se tulee suunnata asutuksesta poispäin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 11.10.2012 annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija on todennut 25.10.2012 suullisesti, että hakija ei anna vastinetta.

8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Mika ja Sari Tuominiemelle ympäristöluvan porsastuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Halsuan kunnan Halsuan kylään tilalle Sillanpää RN:o 1:327 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 12.6.2012) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 267 emakolle porsaineen (alle 12 viikkoa), 115 siitossialle ja 2 karjulle. Nykyinen vieroitusosasto ja sen yhteydessä oleva lietesäiliö tulee poistaa käytöstä, kun rakennettava sikalarakennuksen laajennusosa otetaan käyttöön. Lupamääräykset 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet ja pesuvedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden ja pesuvesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 2 300 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (495 m 3 ) tilavuus. Rakennettavan eläinsuojan laajennusosan pohjarakenteet, lietekuilut, lietesäiliö ja lietteen pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös nykyisen eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja lietesäiliö tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista. Uusi lietesäiliö tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan sikalarakennuksen laajennusosan käyttöönottoa. Lietesäiliöiden lastausalueet tulee olla tiiviispohjaisia esim. betonista tai asfaltista. Eläinsuojan piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen ja katettuun umpisäiliöön tai jätevedet tulee käsitellä kunnan muulla hyväksymällä tavalla. Umpisäiliö tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietelannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietelannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

9 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta ja eläinsuojan pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 118,5 hehtaaria. Lietteen peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30-100 metriä leveä lietteellä käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojan pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräi-

10 sin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Nykyinen noin 700 m 3 :n lietesäiliö tulee pitää katettuna kiinteällä katteella esim. peltikatteella. Rakennettava noin 1 300 m 3 :n lietesäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella esim. betoni- tai peltikatteella ennen laajennusosan käyttöönottoa. Lietteen pumppukaivo tulee kattaa kiinteällä betonikannella. Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta. Rakennettavan sikalarakennuksen laajennusosan lietekuiluihin tulee asentaa lämpöä keräävä jäähdytysputkisto, jolla lietekuiluissa oleva liete pidetään mahdollisimman viileänä. Lietekuiluissa oleva liete tulee pyrkiä jäähdyttämään alle +10 C lämpötilaan. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tiedoksi tarkempi selvitys lietekuilujen jäähdytysmenetelmästä valvontaviranomaiselle vähintään 3 kk ennen sen asentamista. Nykyisen sikalarakennuksen ja sen laajennusosan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Sikalarakennuksesta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltoalueilla, lietelanta tulee mullata välittömästi, viimeistään neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lietteen levityksessä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Lietelanta on hyödynnettävä siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Lietelanta on levitettävä tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lietteen levitystä juhlapyhinä tulee välttää. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee

11 toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen ja muun toiminnassa syntyvän eläinjätteen varastointi tulee tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 30.11.2013 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden ja pumppukaivon ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.

12 Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietelannan määrä ( m 3 /vuosi) lietelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan eläinsuojan laajennusosan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.

13 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

14 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Mikäli kyseessä olisi uusi, talouskeskuksen ulkopuolelle rakennettava eläinsuoja, vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi kyseessä olevan kokoiselta sikalatoiminnalta (1 025 ey) vähintään 300 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa vähintään 370 metrin etäisyyttä. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (noin 2,3-kertainen) kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu mm. määräykset nykyisen lietesäiliön pitämisestä katettuna kiinteällä katteella, rakennettavan lietesäiliön kattamisesta kiinteällä katteella, lietteen pumppukaivon kattamisesta betonikannella, lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta tai lietepinnan alapuolelta, rakennettavan sikalarakennuksen lietekuilujen jäähdytyksestä, eläinsuojan poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta ja lietelannan levittämisestä eläinsuojan lähialueella. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen ja eläinsuojan pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä 2 150 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös hakemuksessa esitetty pesuvesien määrä (150 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve 2 300 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan ja pesuvesien varastointitilavuutta.

15 Lietesäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. umpisäiliöön tai jätevedet tulee käsitellä muulla kunnan hyväksymällä tavalla. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 2,7 emakkoa porsaineen kohden, vähintään yksi peltohehtaari 6 siitossikaa kohden ja vähintään yksi peltohehtaari 4,5 karjua kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 2) Nykyisen lietesäiliön pitäminen katettuna kiinteällä katteella ja rakennettavan lietesäiliön kattaminen kiinteällä katteella sekä lietesäiliöiden täyttäminen alakautta tai lietepinnan alapuolelta on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Myös lietteen pumppukaivon kattaminen kiinteällä betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys lietekuilujen jäähdytysmenetelmän käyttöönotosta ja lietteen jäähdyttämisestä alle tavoitearvon + 10 ºC rakennettavassa sikalarakennuksen laajennusosassa on tarpeen hajuhaittojen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan lietekuilujen jäähdytyksellä voidaan eläinsuojan hajupäästöjä vähentää noin 30 %. Hajuyhdisteiden muodostuminen ja niiden haihtuminen lietepinnalta on todettu olevan selvästi vähäisempää + 10 ºC:ssa kuin + 20 ºC:ssa. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lannan matalampi

16 typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 3) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 5) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden ja lietteen pumppukaivon ja niiden katteiden rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 8) Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 9)

17 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Halsuan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2 ja 3 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.11.2022 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2021 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 28, 41-43, 45-46, 55-56, 96-97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus 15-19, 21-22, 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 17, 19, 51 Jätelaki (646/2011) 148, 149

18 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1.7.2009 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 2 285 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 4 570 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, joten käsittelymaksuksi tulee 2 285 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Halsuan kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä sanomalehdessä Perhonjokilaakso. JAKELU Päätös Hakijalle

19 MUUTOKSENHAKU Tiedoksi Halsuan kunnanhallitus Halsuan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros Mikaela Rudnäs Maarit Vuorela Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Maarit Vuorela.

20 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 3.1.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 LIITE 2

22 LIITE 3