Ympäristönsuojelulaki 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 d)

Etelä-Suomi Päätös Nro 230/2012/1 Dnro ESAVI/240/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2006 antaman päätöksen Nro 30/2006/1 massa- ja tiilijätteen uutta kaatopaikkaa koskevan lupamääräyksen 50. muuttamista, Hanko. LUVAN HAKIJA FNsteel Oy Ab:n konkurssipesä Koverharintie 303 10820 Lappohja Y-tunnus: 2485886-1 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Koverharin terästehtaan tiili- ja massajätteen uusi kaatopaikka Teräskuonan hyödyntäminen Korverharin terästehtaan massa- ja tiilijätteen uuden kaatopaikan pohjarakenteen tukikerroksessa Koverharintie 303, Lappohja Kiinteistöt: 78-401-4-13 ja 78-401-4-18 Kiinteistöjen omistaja: FNsteel Oy Ab:n konkurssipesä ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 11.10.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 d) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRAS TO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE I ympäristöluvat.etela@avi.fi puh. 029 501 6000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelee ympäristöluvan myöntänyt viranomainen. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 d) mukaisesti kaatopaikkaa koskevan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2006 Ovako Wire Oy Ab:lle antama ympäristölupapäätös Nro 30/2006/1, joka koskee Koverharin terästehtaan ym. toimintoja. Uudenmaan ympäristökeskuksen 20.3.2008 antama päätös No YS 376, joka koskee Ovako Wire Oy Ab:n Koverharin terästehtaan ja Osuuskunta Teollisuuden Romun briketöintilaitoksen pohjaveden laadun tarkkailua. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 24.3.2009 Ovako Wire Oy Ab:lle antama ympäristölupapäätös Nro 13/2009/1, joka koskee karkean tornipölyn kaatopaikan sulkemissuunnitelma-asian raukeamista. Vaasan hallinto-oikeuden 28.4.2009 antama päätös Nro 09/0143/1, jossa hallinto-oikeus hylkäsi Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2006 antamasta ympäristölupapäätöksestä Nro 30/2006/1 tehdyn valituksen. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 3.9.2009 Ovako Wire Oy Ab:lle antama päätös Nro 36/2009/1, joka koskee Koverharin terästehtaan ympäristöluvan Nro 30/2006/1 tiili- ja massajätteen uutta kaatopaikkaa koskevan lupamääräyksen 49. muuttamista. Korkeimman hallinto-oikeuden 11.11.2010 antama päätös taltionumero 3201, jossa hallinto-oikeus hylkäsi Vaasan hallinto-oikeuden 28.4.2009 antamasta päätöksestä Nro 09/0143/1 tehdyn valituksen ja totesi, ettei hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta muuteta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 12.7.2011 FNsteel Oy Ab:lle antama ympäristölupapäätös Nro 52/2011/1, joka koskee Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2006 antaman ympäristölupapäätöksen Nro 30/2006/1 lupamääräysten 32. ja 37. muuttamista massa- ja tiilijätteen uuden kaatopaikan osalta sekä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 3.9.2009 antaman päätöksen Nro 36/2009/1 massa- ja tiilijätteen uutta kaatopaikkaa koskevan lupamääräyksen 49. muuttamista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 27.9.2011 päivätty kirje, joka koskee pohjaveden tarkkailun muuttamisen hyväksyntää.

3 YLEISKUVAUS Tiili- ja massajätteen uuden kaatopaikan toiminta aloitettiin vuonna 2007. Koverharin terästehtaan tiili- ja massajätteen uuden kaatopaikan III laajennus toteutettiin vuonna 2011. Kaatopaikan pohjarakenteen tukikerroksessa hyödynnettiin tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa teräskuonaa. Länsi- Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksen Nro 30/2006/1, 23.11.2006, määräyksen 50. mukaan rakennettavan kaatopaikan tukikerroksessa hyödynnettävän jätemateriaalin tulee täyttää vähintään pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus totesi 12.9.2011 päivätyssä lausunnossaan muun muassa seuraavaa: Etelä-Suomen aluehallintoviraston 12.7.2011 antaman päätöksen Nro 52/2011/1 muutetun lupamääräyksen 32. mukaan kaatopaikan rakenteissa saa hyödyntää tiili- ja massajätettä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksen Nro 30/2006/1, 23.11.2006, määräyksen 50. määrätyin rajoituksin. Tämän määräyksen 50. mukaan tukikerroksen jätemateriaalin tulee olla pysyvää jätettä. Tukikerroksessa käytettävistä materiaaleista tulee toimittaa päätöksen Nro 52/2011/1, 12.7.2011 muutetun lupamääräyksen 32. viimeisen kappaleen mukainen asiantuntijaselvitys hyväksyttäväksi. Mikäli tukikerrokseen käytetyt materiaalit eivät ole luokiteltu pysyväksi jätteeksi, ne tulee poistaa rakenteesta tai hakea niiden käytölle ympäristöluvan muutosta. KAAVOITUS Alueen kaavoituksessa ei ole tapahtunut muutoksia Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristölupapäätöksen Nro 30/2006/1, 23.11.2006, myöntämisen jälkeen. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Kaatopaikan laajennus sijoittuu nykyisen täyttöalueen pohjoispuolelle. Laajennusalueen itäpuolella on tiili- ja massajätteen vanha kaatopaikka. Laajennusalueen länsireunalla on etelä-pohjoissuuntainen Tvärminnentie.

4 LAAJENNUSALUEEN YMPÄRISTÖN TILA Maaperän tila Pohjaveden tila Pintavesiolosuhteet Kaatopaikan laajennusalueella humuskerroksen alapuolella päämaalaji on hiekka. Lisäksi alueella on soraa ja hienoa hiekkaa. Maalajitietojen perusteella arvioitu maaperän keskimääräinen vedenläpäisevyys on k = 1,0 x 10-3 1,0 x 10-5. Maaperä on routimatonta kitkamaata eikä edellytä erillistä maaperän vahvistamista ennen kaatopaikkarakentamista. Painumia jälkikäteen ei ole odotettavissa. Kaatopaikan laajennusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Pohjaveden arvioidaan virtaavan kohti itää. I luokan pohjavesialue (0107803 Isolähde) sijaitsee kaatopaikan laajennusalueesta lähimmillään noin 0,1 kilometriä luoteeseen ja pohjoiseen. FNsteel Oy Ab:n tehdasalueen läheisyydessä pohjaveden virtaussuunta on kaakkoon. I luokan pohjavesialue (0107806 Syndalen) sijaitsee kaatopaikan laajennusalueesta lähimmillään noin 0,2 kilometriä länteen ja lounaaseen. Pohjaveden virtaussuunta on länteen ja itään. Kaatopaikalla muodostuvien puhtaiden pintavesien arvioidaan imeytyvän maaperään. VOIMASSA OLEVAT MÄÄRÄYKSET Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2006 antamassa ympäristöluvassa Nro 30/2006/1 lupamääräys 50. on seuraavaa: Mikäli laajennusalueen maaperän vedenläpäisevyyskerroin k on 10-9 m/s vähintään 1 m:n paksuudelta, on kaatopaikkaveden keräämiseksi maaperän päälle asennettava HDPE-muovi (paksuus 2,0 mm) tai muu vastaavan suojaustason omaava keinotekoinen eriste. Keinotekoinen eriste on suojattava tarvittaessa geotekstiilillä. Läjitysalueen maaperän tasaamiseksi keinotekoisen eristeen alle on tarvittaessa rakennettava tuki- ja tasauskerros. Keinotekoisen eristeen päälle on rakennettava vähintään 0,5 m:n paksuinen kuivatuskerros materiaalista, jonka vedenläpäisevyyskerroin k on 10-3 m/s. Kuivatuskerroksen päälle on asennettava suodatinkangas kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi. Mikäli läjitysalueen laajennusalueen maaperän vedenläpäisevyyskerroin k on > 10-9 m/s, on maaperän tiiveyttä parannettava rakentamalla vähintään

5 500 mm:n paksuinen mineraalinen tiivistyskerros materiaalista, jonka vedenläpäisevyyskerroin k on 6,7 x 10-10 m/s. Tiivistyskerroksen päälle on asennettava HDPE-muovi (paksuus 2,0 mm) tai muu vastaavan suojaustason omaava keinotekoinen eriste. Keinotekoinen eriste on suojattava tarvittaessa geotekstiilillä. Läjitysalueen maaperän tasaamiseksi keinotekoisen eristeen alle on tarvittaessa rakennettava tuki- ja tasauskerros. Keinotekoisen eristeen päälle on rakennettava vähintään 0,5 m:n paksuinen kuivatuskerros materiaalista, jonka vedenläpäisevyyskerroin k on 10-3 m/s. Kuivatuskerroksen päälle on asennettava suodatinkangas kuivatuskerroksen tukkeutumisen estämiseksi. Mikäli mineraalisen tiivistyskerroksen ja mahdollisesti tarvittavan tuki- ja tasauskerroksen materiaalina käytetään jätemateriaalia, niiden tulee täyttää vähintään pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset sekä asetetut vedenläpäisevyysvaatimukset. Mikäli kuivatuskerroksen materiaalina käytetään jätemateriaalia, sen on täytettävä vähintään tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset sekä asetetut vedenläpäisevyysvaatimukset. MUUTOSHAKEMUS Hakemus FNsteel Oy Ab:n konkurssipesä hakee muutosta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2006 antaman ympäristölupapäätöksen Nro 30/2006/1 määräykseen 50. Määräystä esitetään muutettavaksi siten, että teräskuona voidaan hyödyntää kaatopaikan tukikerroksessa. Kaatopaikan III laajennusosan tukirakenteessa jo toteutetun hyödyntämisen lisäksi teräskuonaa haetaan käytettäväksi kaatopaikan IV laajennusvaiheessa tukikerroksen rakentamisessa. Perustelut Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2006 antaman ympäristöluvan Nro 30/2006/1 lupamääräyksen 27. mukaan teräskuonan hyödyntäminen ei vaadi ympäristölupaa, kun sitä käytetään kalkitusaineena maanparannuksessa ja kun se täyttää lannoitevalmistelain (539/2006) ja siitä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen vaatimukset. Muilta osin teräskuonalle on annettu jätekoodi 10 02 02. Vuonna 2011 tehdyssä liukoisuustestissä fluoridin liukoisuus (45 mg/kg) ylitti pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvon (10 mg/kg), mutta alittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuusraja-arvon. Muut analysoidut liukoisuudet täyttävät pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuuden liukoisuusraja-arvot. Teknisiltä ominaisuuksiltaan teräskuona sopii hyödynnettäväksi kaatopaikan pohjarakenteen tukikerroksessa.

6 Teräskuonasta tehdyn tukikerroksen päälle tulee puhtaasta savesta rakennettava > 500 mm:n tiivistyskerros. Kerros estää suoran kontaktin tukikerrokseen, jolloin suoraa altistusta ei voi aiheutua. Tämän vuoksi tukikerroksesta ei arvioida aiheutuvan terveys- tai ekologisia riskejä. Alue on teollisuusaluetta, jonka ekologinen arvo on pieni. Tehdyn kulkeutumistarkastelun mukaan teräskuonasta liukenevasta fluoridista ei aiheudu merkittävää kulkeutumisriskiä pohjaveden mukana. Kulkeutumisesta ei näin ollen aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. TERÄSKUONAN HYÖDYNTÄMINEN Teräskuonaa on hyödynnetty tiili- ja massajätteen uuden kaatopaikan laajennusosassa III noin 0,52 hehtaarin alueella. Laajennuksen III kokonaispinta-ala on noin 1,52 hehtaaria. Laajennus IV on pinta-alaltaan noin 1,32 hehtaaria. Laajennusalueella III on hyödynnetty teräskuonaa yhteensä noin 732 m 3. TERÄSKUONAN OMINAISUUDET Selvitykset Jäteluokitus Koostumus Teräskuonan ominaisuudet on esitetty "Teräskuona/Ympäristö. Rautaruukki Oyj. 18.2.2010." -raportissa. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2006 antaman ympäristöluvan Nro 30/2006/1 lupamääräyksessä 27. teräskuonan (konvertterikuonan) jätenimike on (10 02 02). Lupamääräyksen 27. mukaan Murskatun ja seulotun teräskuonan sekä murskatun rikinpoistokuonan ja mikserikuonan seoksen, jotka käytetään maanparannusaineena maanviljelyssä ja jotka täyttävät lannoitelaissa (232/1993) ja sen nojalla eräistä lannoitevalmisteista annetussa maa- ja metsätalousministeriön päätöksessä (46/1994) säädetyt laatuvaatimukset, hyödyntäminen edellä mainittuun tarkoitukseen ei edellytä ympäristölupaa. Teräskuonaa muodostuu muutettaessa raakarautaa teräkseksi. Konvertteriprosessissa happipuhalluksella ja kuonauksella poistetaan teräksen lujuuden ja sitkeyden kannalta haitallisia komponentteja. Kuonanmuodostajana käytetään poltettua kalkkia.

7 Koverharin teräskuona on emäksistä. Kuonan koostumus on Yhdiste Osuus CaO 40 50 % Fe 12 20 % SiO 2 10 16 % Al 2 O 3 1 5 % MgO 1 5 % MnO 1 3 % S 0,1 0,8 % Teräskuona murskataan ja seulotaan. Kuonasta erotetaan magneettisesti metallit. Liukoisuus Koverharin teräskuonan vuonna 2006 tehdyssä läpivirtaustestissä (TS 14405) ja vuosien 2006 2009 standardin SFS-EN 12457-3 ravistelutesteissä liukoisuusominaisuudet olivat seuraavat: Haitalliset aineet Liukoisuus (L/S 10) mg/kg Antimoni 0,01 0,3 Arseeni 0,06 0,2 Barium 2 17 Elohopea 0,001 0,002 Kadmium 0,01 0,03 Koboltti 0,01 0,04 Kromi 0,03 0,3 Kupari 0,01 0,4 Molybdeeni 0,01 0,2 Nikkeli 0,02 0,2 Lyijy 0,01 0,3 Seleeni 0,01 0,1 Sinkki 0,01 0,3 Vanadiini 0,01 0,2 Fluoridi 22 58 Kloridi 10 460 Sulfaatti 20 1 700

8 Koverharin teräskuonasta vuonna 2011 tehdyssä 2-vaiheisessa ravistelutestissä liukoisuudet olivat seuraavat: Haitalliset aineet Liukoisuus (L/S=10) mg/kg Antimoni <0,02 Arseeni < 0,02 Barium 1,2 Elohopea < 0,003 Kadmium < 0,02 Koboltti < 0,02 Kromi 0,4 Kromi (VI) 0,35 Kupari < 0,02 Molybdeeni < 0,02 Nikkeli < 0,02 Lyijy 0,068 Seleeni < 0,02 Sinkki < 0,02 Strontium 0,18 Vanadiini 0,03 Fluoridi 45 Kloridi < 11 Sulfaatti Nitriitti 9,7 Nitraatti 21 RISKINARVIO Yleistä Ympäristöolosuhteet Pohjarakenne Teräskuonan hyödyntämisestä kaatopaikan pohjarakenteen tukikerrosmateriaalina on tehty "FNsteel Oy Ab. Koverharin terästehdas. Lappohja. Kaatopaikan laajennus. Teräskuonakerroksen fluoridipitoisuuden kulkeutumistarkastelu. Golder Associates Oy. 12.9.2011." -raportti. Tehdasalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alue rajautuu itäosaltaan Suomenlahteen. Alueen pohjoispuolella on Isolähteen I luokan pohjavesialue (0107803) ja eteläreunalla Syndalenin I luokan pohjavesialue (0107806). Pohjaveden pinnantaso on noin kahdeksan metrin syvyydellä. Maaperä on hiekkaa. Kuonakerros on kaatopaikan pohjarakenteiden, salaojakerroksen, HDPEkalvon ja saven, alapuolella. Kuonakerros on rakennettu hiekkaisen pohjamaan päälle.

9 Suotautuva vesimäärä Kulkeutumisriski Kaatopaikan pohjarakenteiden ja tukikerroksena olevan teräskuonakerroksen läpi ei periaatteessa suotaudu vettä, koska tiivis HDPE-kalvo ja sen alapuolinen savikerros estävät veden pääsyn teräskuonakerrokseen. Vettä ei pääse myöskään kulkeutumaan teräskuonakerroksen läpi eikä siitä pääse liukenemaan eikä kulkeutumaan pohjaveteen haitta-aineita. Maaperä on kuivaa pohjavesikerrokseen saakka. Vesimäärälaskennassa käytettiin LandSim-ohjelmaa. Fluoridin liukenemisen ja kulkeutumisen arvioimiseksi on oletettu, että kalvossa olisi tietty määrä reikiä, joiden kautta kaatopaikan pintarakenteen läpi kulkeutuvaksi arvioitu vesi voi kulkeutua pohjarakenteen läpi. Riskinarvion oletuksena on, että HDPE-kalvossa on kymmenen halkaisijaltaan 1 5 mm 2 :n reikää hehtaaria kohti. Laskentatulosten mukaan kaatopaikan pohjan tiivistysrakenteen läpi suotatui teräskuonakerrokseen vettä 1,5 m 3 /a. Kun reikien määrä oli sata ja reikien koko 100 10 000 mm 2, suotautuva vesimäärä oli 1,8 m 3 /a. Reikien koko ja lukumäärä eivät vaikuta merkittävästi tiivistysrakenteen läpi suotautuvaan vesimäärään, koska savikerros toimii lisätiivistyksenä HDPEkalvon alla. Koska vesi pääsee imeytymään huonosti kuonakerrokseen, haitta-aineet eivät pääse liukenemaan ja kulkeutumaan pohjavesikerrokseen. Fluoridin kulkeutuminen laskettiin LandSim-ohjelmalla. Laskelmassa tarkasteltiin fluoridin kulkeutumista kaatopaikan alapuolelle pohjaveteen ja pohjaveden fluoridipitoisuutta teoreettisessa tarkkailupisteessä 10 metrin etäisyydellä kaatopaikasta. Suotatutuvan veden määränä käytettiin 1,5 m 3 /a sekä läpäisevinä kerroksina kuonakerrosta ja hiekkaa. Laskentatulosten perusteella pohjaveteen kulkeutuva enimmäisfluoripitoisuus on 4 mg/l. Pitoisuudet alkavat kohota lähes 3 000 vuoden kuluttua. Enimmäispitoisuus saavutetaan 6 000 vuoden kuluttua. Fluoridin pitoisuus kymmenen metrin etäisyydellä kaatopaikasta on alle 0,01 mg/l. Kaatopaikan pohjan tukirakenteena käytetystä teräskuonasta liukenee fluoridia ja sitä kulkeutuu pohjaveteen erittäin hitaasti siten, että kaatopaikan rajojen ulkopuolella pohjaveden fluoridipitoisuus alittaa yleisesti käytetyn analyysimenetelmän määritysrajan (< 0,01 mg/l). Fluoridin pitoisuus jää pohjaveden mukana kulkeutuessaan niin pieneksi, että sillä ei ole merkitystä mereen kulkeutuessaan. Pohjavedellä ei ole käyttöä tai muita mahdollisia altistujia kohteen ja meren välillä. Pohjavesi kulkeutuu mereen terästehtaan alueen kautta, joten pohjaveteen pääsevillä fluoridipitoisuuksilla ei ole merkitystä alueen käytön kannalta.

10 Johtopäätös LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Fluoridia ei arvioida kulkeutuvan pohjaveteen sellaisina pitoisuuksina tai määrinä, että niistä aiheutuisi merkittävää kulkeutumisriskiä. Riskitarkastelun perusteella teräskuonan käytöstä kaatopaikan tukikerroksessa ei aiheudu sellaista ympäristö- tai terveyshaittaa, joka estäisi teräskuonan käytön kaatopaikan rakenteissa tiivistysrakenteiden alla. Teräskuonan voidaan todeta täyttävän ympäristöluvan vaatimukset, vaikka fluoridin liukoisuus ei täytä pysyvän jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvoa. Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 12.1.2012, 23.1.2012, 4.9.2012 ja 11.12.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 13.2.2012 14.3.2012 Etelä- Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Hangon kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Hangon kaupungilta, Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Hangon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Eteläkärjen ympäristöterveys toteaa 7.3.2012 päivätyssä lausunnossaan, että kyseistä tehdasaluetta ympäröi I luokan pohjavesialueet (Isolähde 0107803 ja Syndalen 0107806) sekä meri. Kyseiset alueet on otettava huomioon toiminnassa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo 12.3.2012 päivätyssä lausunnossaan, että tuki- ja tasauskerroksessa ei tulisi sallia käytettäväksi kaikenlaista tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa teräskuonaa. Jätteen hyödyntäminen tulisi rajata Koverharin teräskuonaan, jonka fluoridin liukoisuus (45 mg/kg) ylittää pysyvän jätteen liukoisuusvaatimuksen (10 mg/kg). Hangon kaupungin ympäristölautakunta toteaa 13.3.2012 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Lupaviranomainen voi valtioneuvoston päätöksen (861/1997) kohdan 3.5 mukaisesti kaatopaikan ja sen ympäristön ominaisuudet huomioon ottaen yksilöidyn jätteen osalta tapauskohtaisesti päättää, että säädetyt raja-arvot

11 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine voidaan korottaa enintään kolminkertaisiksi, jos kaatopaikan pitäjä kaatopaikan terveys- ja ympäristövaikutusten kokonaisarvioinnin perusteella luotettavasti osoittaa, etteivät korkeammat raja-arvot lisää kaatopaikkaveden ja muiden päästöjen aiheuttamaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hakijan teettämän fluoridin kulkeutumistarkastelun mukaan fluoridin pitoisuudet pohjaveden kautta kulkeutuessaan jäävät niin pieniksi, ettei niillä ole merkitystä kaatopaikan ulkopuolelle ja mereen kulkeutuessaan. Hakemuksessa esitetty teräskuonan fluoridiarvo on kuitenkin yli kolminkertainen verrattuna pysyvälle jätteelle asetettuun raja-arvoon, eikä teräskuona näin ollen täytä VNp:n (861/1997) kohdan 3.5. kriteerejä lupaviranomaisen poikkeamiseksi asetetuista laatuvaatimuksista. Teräskuonan liukoisuusarvo on vaihdellut vuosina 2006 2009 fluoridin osalta 22 58 mg/kg. Teräskuonaa sisältävä tukikerros on suoraan kosketuksissa maaperän kanssa, ja näin ollen kaatopaikan tukikerrosmateriaalille ympäristöluvassa 30/2006/1 asetettu laatukriteeri on tarpeen ennalta arvaamattomien riskien minimoimiseksi. Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta. AA toteaa 15.3.2012 sähköpostitse saapuneessa muistutuksessaan vastustavansa luvan muuttamista. Vaikka fluoridin kulkeutumisriski pohjaveden mukana ei ole hakemuksen mukaan merkittävä, se on kuitenkin olemassa. Muista liukenevista kemikaaleista tai aineista pitää olla myös luotettavaa tietoa. Kiinteistö Oy Berthas vastustaa samoin perustein kuin AA asiaa. Muistutuksen on jättänyt yhtiön puolesta AA ja se on kirjattu AA:n muistutukseen. Luvan hakijalle on 29.3.2012 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetusta muistutuksesta ja lausunnoista. FNsteel Oy Ab:n konkurssipesä esittää 2.11.2012 päivätyssä saatekirjeessään, että konkurssipesä antaa vastineena Golder Associates Oy:n 18.10.2012 päivätyn lausunnon. Lausunnossa esitetään seuraavaa: Kaatopaikkarakenteita koskevissa nykyisissä lupamääräyksissä todetaan, että jos mineraalisen tiivistyskerroksen ja mahdollisesti tarvittavan tuki- ja tasauskerroksen materiaalina käytetään jätemateriaalia, tulee niiden täyttää pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusvaatimukset ja asetetut vedenläpäisevyysvaatimukset. Kaatopaikoista annettu valtioneuvoston päätös (861/1997) koskee kaatopaikalle sijoitettavia jätteitä. Tässä kaatopaikkarakenteessa teräskuonaa on käytetty tiivistysrakenteiden alla eikä jätetäyttönä. Siten kohteessa ei

12 ole perusteita soveltaa VNp 861/1997 kohdan 3.5. mukaisia pysyvän jätteen kaatopaikan vaatimuksia. Tässä kaatopaikkarakenteessa teräskuonaa on käytetty tiivistysrakenteiden alla. Rakenteet estävät sade- ja valumavesien pääsyn kuonakerrokseen ja liuottamaan fluoridia kuonasta. Kuonan käytössä ei ole kyse jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle, vaan sen käytöstä kaatopaikan rakennekerroksissa ja niiden ominaisuuksista. Tehdyn riskinarvion perusteella fluoridi ei aiheuta haitallisia pitoisuuksia pohjaveteen tai kulkeutuessaan mereen. Golder Associates Oy:n näkemyksen mukaan fluoridin liukoisuutta ei ole tarpeen rajoittaa VNp 861/1997 mukaisesti. Kyseisessä kohteessa jätettä on käytetty maarakentamisessa. Tämä poikkeaa pysyvän jätteen kaatopaikkasijoittamisesta muun muassa kerrospaksuuksien pienuuden ja rakenteen suojaamisen osalta. Vertailukohtaa voidaan hakea eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetusta valtioneuvoston asetuksesta (VNA 561/2006 ja muutosasetus 403/2009), jäljempänä MARA-asetus. Asetus koskee betonimursketta sekä kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhkia, pohjatuhkia ja leijupetihiekkaa, jotka ovat osin samankaltaisia jätteitä kuin teräskuona. Asetuksessa on esitetty vaatimukset, joiden mukaisesti edellä mainittuja jätteitä voidaan hyödyntää maarakentamisessa ilmoitusmenettelyn mukaisesti. Muissa olosuhteissa ja muita jätejakeita käytettäessä hyödyntäminen edellyttää ympäristölupaa. Tässä kohteessa ollaan hakemassa ympäristöluvan muutosta teräskuonan hyödyntämiselle maarakentamisessa. Teräskuona on sijoitettu kaatopaikan tukirakenteeseen pohjaveden pinnantason yläpuolelle ohuena kerroksena. Kerroksen päällä on tiivis savikerros ja HDPE-kalvo. Rakenteen voidaan todeta teknisesti olevan päällystetty rakenne. MARA-asetuksessa on annettu edellä luetelluille jätejakeille fluoridin liukoisuuden raja-arvo 50 mg/kg, kun kyseessä on päällystetty rakenne. Teräskuonan fluoridin liukoisuuden arvo, 45 mg/kg, ei ylitä edellä mainittua arvoa. Koska kaatopaikan tiivisterakenteen alla käytetyn teräskuonan liukoisuudesta ei arvioida riskinarvioinnin perusteella muodostuvan haitallisia pitoisuuksia pohjaveteen tai mereen, ja koska fluoridin liukoisuus ei ylitä MARA-asetuksessa säädettyä raja-arvoa, ei ympäristöluvan myöntämiselle kyseiselle rakenteelle arvioida olevan estettä. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Ovako Wire Oy Ab:lle (nykyisin FNsteel Oy Ab:n konkurssipesälle) Koverharin teollisuusalueelle Länsi- Suomen ympäristölupaviraston 23.11.2006 myöntämää ympäristölupapäätöstä Nro 30/2006/1 antamalla uudet lupamääräykset 50.a., 50 b. ja 75.b. Muutokset on alleviivattu.

13 Muutetut lupamääräykset 50.a. 50.b. Tiili- ja massajätteen uuden kaatopaikan laajennusosan III pohjarakenteen tukikerroksessa hyödynnetyn teräskuonan (10 02 02), noin 732 m 3, saa jättää paikalleen. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan teräskuonan (10 02 02) hyödyntämismahdollisuus tiili- ja massajätteen uuden kaatopaikan laajennusosan IV pohjarakenteen tukikerroksessa on selvitettävä erikseen jäljempänä määräyksessä 75.b. määrätyn pohjavesitarkkailun perusteella. Jos tiili- ja massajätteen uuden kaatopaikan laajennusosa IV toteutetaan, ja jos pohjarakenteen tukikerroksessa esitetään hyödynnettäväksi tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavaa teräskuonaa (10 02 02), on edellä esitetty selvitys ja lupahakemus teräskuonan hyödyntämisestä toimitettava toimivaltaiselle lupaviranomaiselle viimeistään kuusi kuukautta ennen hyödyntämisen aloittamista. 75.b. Tiili- ja massajätteen uuden kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevista pohjavesiputkista MW1 ja MW2 sekä yhdestä kaatopaikka-alueen pohjaveden virtaussuunnan ulkopuolisesta pohjavesiputkesta otettavista vesinäytteistä on analysoitava tarkkailusuunnitelmassa ja sen muutoksessa (päivätyt 20.3.2008 ja 27.9.2011) velvoitetun lisäksi fluoridipitoisuus. Fluoridipitoisuustutkimukset on tehtävä vuosina 2013 ja 2014. Fluoridin jatkotarkkailutarve pohjavesinäytteistä on arvioitava ja esitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportin erillisenä liitteenä. RATKAISUN PERUSTELUT Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut lupaharkinnassa toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen. Päätöksen määräyksissä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset periaatteet sekä ympäristönsuojelulain 42 :ssä säädetty. Lupamääräykset ovat tarpeen, jotta teräskuonan hyödyntäminen kaatopaikan pohjarakenteessa täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisilta osin 1.5.2012 voimaan tullut jätelaki (646/2011) ja jätteistä annettu valioneuvoston asetus (179/2012). Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Tältä osin on sovellettu jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä.

14 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioon otettuna aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Kun Koverharin kaatopaikalla toimitaan esitettyjen suunnitelmien ja asetettujen lupamääräyksien mukaisesti, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu edellä kuvattuja haitallisia vaikutuksia. Määräys 50.a. Luvan hakija on esittänyt "FNsteel Oy Ab. Koverharin terästehdas. Lappohja. Kaatopaikan laajennus. Teräskuonakerroksen fluoridipitoisuuden kulkeutumistarkastelu. Golder Associates Oy. 12.9.2011." -raportissa arvion teräskuonan sisältämän fluoridin kulkeutumisesta pohjaveteen ja pohjaveden mukana kaatopaikan ulkopuolelle. Raportin johtopäätöksessä todetaan, että fluoridin ei arvioida kulkeutuvan pohjaveteen sellaisina pitoisuuksina tai määrinä, että niistä aiheutuisi merkittävää kulkeutumisriskiä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää riskinarviota pääosin riittävänä. Kaatopaikan pohjarakenteessa hyödynnetyn teräskuonan saa siten jättää paikalleen. (YSL 43, JL 6, JA 8, VNp 861/1997, VNA 179/2012 4, 37, liite 4) Määräys 50.b. Määräyksessä teräskuonalla tarkoitetaan Koverharin tehtaan teräskuonaa. Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaisia menetelmiä pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kun otetaan huomioon edellä esitetyn lisäksi jäljempänä määräyksen 75.b. perusteluissa esitetty pohjaveden pilaamiskielto, ei teräskuonan hyödyntäminen kaatopaikan laajennusalueen IV pohjarakenteessa ollut hyväksyttävissä tässä päätöksessä. Selvitysvelvoite on tarpeen, jotta teräskuonan ympäristökelpoisuus kaatopaikan rakennemateriaalina tulee seikkaperäisesti selvitetyksi, ja jotta jätteen hyödyntämisestä ei aiheudu pitkälläkään aikavälillä terveys- tai ympäristöhaittaa. (YSL 7, 8, 43, JL 6, 52, JA 8, YSA 37, VNp 861/1997, VNA 179/2012 4, 37, liite 4) Määräys 75.b. Hallituksen esityksessä 84/1999 ympäristönsuojelulain 8 :n perusteluihin on kirjattu, että pohjaveden pilaamiskielto sisältää vaaran aiheuttamiskiellon. Pilaantumisen vastaiselta toiminnalta ei edellytettäisi konkreettisen pilaantumisen aiheuttamista. Edellä esitetyn perusteella kaatopaikan pohjarakenteessa hyödynnetyn teräskuonan mahdollisia vaikutuksia pohjaveden tilaan on seurattava. Pohjaveden laadun hyväksyttyyn tarkkailusuunnitelmaan (päivätyt 20.3.2008 ja 27.9.2011) ei sisälly pohjaveden fluoridipitoisuuksien tarkkailu. Kahdesta kaatopaikan läheisyydessä sijaitsevasta pohjavesiputkesta otettavista vesinäytteistä seurataan fluoridin pitoisuuksia pohjavedessä välittömästi kaatopaikan vieressä. Pohjaveden virtaussuunnan ulkopuolisella

15 pohjavesiputkella tarkoitetaan putkea, joka sijaitsee pohjaveden virtaussuunnassa kaatopaikan yläpuolella tai muuta edustavaa pohjavesiputkea, jossa kaatopaikka-alueen mahdolliset vaikutukset eivät voi ilmetä. Ennalta arvioiden kahtena vuotena otettavilla vesinäytteillä saadaan riittävä tieto fluoridin pitoisuuksista alueen pohjavedessä. Tarkkailutietojen perusteella voidaan arvioida fluoridipitoisuuksien tarkkailun jatkamistarvetta. Seurannan tuloksia voidaan verrata laskennallisesti saatuun fluoridin kulkeutumisarvioon pohjarakenteesta pohjaveteen. Tulosten perusteella voidaan arvioida kaatopaikasta mahdollisesti aiheutuvaa pohjavesikuormitusta. (YSL 8, 43, 46, JL 52 ) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Hangon kaupungin ympäristölautakunta Vastauksena kaatopaikan pohjarakenteessa vuonna 2011 hyödynnetyn teräskuonan jättämiseen paikalleen Etelä-Suomen aluehallintovirasto viittaa tämän päätöksen lupamääräysten 50.a. ja 75.b. perusteluihin. Muutoin lausunnossa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksissä. Eteläkärjen ympäristöterveys Lausunnossa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksissä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lausunnossa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksissä. Maija Reijonen ja Kiinteistö Oy Berthas Vastauksena kaatopaikan pohjarakenteessa vuonna 2011 hyödynnetyn teräskuonan jättämiseen paikalleen Etelä-Suomen aluehallintovirasto viittaa tämän päätöksen lupamääräysten 50.a. ja 75.b. perusteluihin. Muutoin muistutuksissa esitetty on otettu huomioon lupamääräyksissä.