To 12.5.2016 klo 19 Sibeliustalo SINFONIAKONSERTTI Okko Kamun läksiäiskonsertti Okko Kamu, kapellimestari Camilla Nylund, sopraano Tuija Knihtilä, mezzosopraano Mika Pohjonen, tenori Mika Kares, basso Chorus Cathedralis Aboensis, valmennus Märt Krell Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 9 d-molli op. 125 Allegro ma non troppo, un poco maestoso Molto vivace. Presto. Molto vivace Adagio molto e cantabile. Andante moderato Presto. Allegro assai. Alla marcia. Andante maestoso. Adagio ma non troppo, ma divoto. Allegro energico. Allegro ma non tanto. Prestissimo. Konsertti päättyy n. klo 20.15. Ei väliaikaa. YLE radioi konsertin ja lähettää sen YLE Radio 1 -kanavalla sekä YLE:n verkkosivuilla suorana lähetyksenä, jonka jälkeen se on kuultavissa YLE Areenassa 30 päivän ajan. Konsertti nähtävissä ilmaiseksi internetissä osoitteessa www.classiclive.com
Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 9 Yhdeksännen sinfonian pitkällisen syntyhistorian voidaan ajatella kattaneen Ludwig van Beethovenin (1770 1827) koko aktiivisen säveltäjänuran. On olemassa viitteitä, joiden mukaan Beethoven olisi ilmaissut kiinnostusta säveltää Friedrich Schillerin (1759 1805) vuonna 1785 kirjoittaman runoelman Oodi ilolle jo tuoreeltaan Bonnin nuoruusvuosinaan. Seuraavan kerran asia mainitaan vuonna 1793, ja vuosien 1798 99 luonnoksissa Beethoven sävelittää Schillerin oodin katkelmia. Tämän jälkeen runoelma jäi pitkäksi aikaa sivuun. Kirjeessään kustantaja Breitkopfille Beethoven mainitsee 1812 kolme uutta sinfoniaa (nrot 7, 8 ja 9), joista viimeinen olisi d- mollissa. Seitsemäs ja kahdeksas sinfonia näkivät päivänvalon 1812, mutta yhdeksäs antoi odottaa itseään. Vasta vapauduttuaan Missa Solemniksen ja Diabelli-muunnelmien sävellystyöstä 1823 Beethoven saattoi ryhtyä työstämään teosta täyspainoisesti. Hän oli luonnostellut teosta jo 1815, ja nyt lisävauhtia antoi Lontoon filharmonisen seuran tilaus. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului instrumentaalinen päätösosa. Vokaaliosuuden sisällyttäminen finaaliin syntyi äkillisenä ideana, ja käyttämättä jäänyt Schillerin oodi sopi tekstiksi paremmin kuin hyvin. Ihmisäänen käyttö sinfoniassa osoittautui ongelmalliseksi. Keskeinen probleema oli finaalin vokaaliosuuden sisääntulon sommitteleminen, koska hetki tulisi olemaan sinfonian ylivoimaisesti tärkein. Beethovenin ratkaisu on nerokas: baritonin resitatiivi puhkeaa esiin rajun, riitasointuisen orkesteripurkauksen jälkeen sanoilla O Freunde, nicht diese Töne (Oi ystävät, ei tällaisia säveliä). Finaalin kuuluisa hymni sinänsä erittäin yksinkertainen sävelmä vaati myös tavattoman määrän luonnoksia. Kuorofinaalilla varustettu teos valmistui helmikuussa 1824 ja kantaesitettiin Wienissä 7.5.1824. Beethoven ohjasi henkilökohtaisesti kantaesityksen harjoituksia. Esityksen todellisuudessa johtanut kapellimestari Michael Umlauf kehotti soittajia olemaan välittämättä kuuron säveltäjän viittailuista. Beethoven myös torjui kiukkuisesti laulajien pyynnöt osuuksiensa helpottamisesta, jolloin korkeimmat äänet yksinkertaisesti jätettiin laulamatta. Kantaesityksen lopussa partituuriinsa uppoutunut Beethoven ei kuullut jyliseviä suosionosoituksia. Yksi solisteista käänsi hänet ympäri, ja säveltäjä sai nähdä salintäyteisen yleisön juhlinnan. Sinfonia alkaa kuin tyhjästä, hiljaisuus vain vähitellen korvautuu äänellä. Avosointiset kvintit jättävät avoimeksi duurin tai mollin mahdollisuuden. Beethovenin sinfonioissa kehityskaari tähtää finaaliin, joka on sinfonian osista tärkein. Yhdeksäs kohottaa tämän periaatteen uuteen potenssiin. Se on viidennen ohella kuuluisimpia esimerkkejä teoksesta, jossa molli kääntyy duuriin riemuitsevassa voitonfinaalissa. Sinfonian osien voitaisiin ajatella heijastavan inhimillisten tunteiden kirjoa alun tragiikasta lopun musertavaan iloon ja optimismiin. Finaalin hymniteeman annetaan kasvaa esiin vähitellen. Hymniin viitataan edeltävissä osissa hienovaraisella tavalla, jolloin sen lopullinen esiintulo saavuttaa järisyttävän tehon. Sinfonian maailmoja syleilevä, ylevän idealistinen sanoma liittyy Ranskan vallankumouksen jälkivaikutuksiin, Napoleonin sotiin, yksilön arvokkuuteen, ihmiskunnan kärsimyksiin ja toivoon. Schilleriä ja Beethovenia yhdisti samankaltainen visio: ideana oli universaalinen veljeys, jonka tuottaman ilon avulla ihminen voi kohota elämisen tuskan yläpuolelle. Beethovenilla vastaavaa tematiikkaa oli
esiintynyt jo aikaisemmin Eroica-sinfoniassa, jonka keskeinen sanoma on ihmisen vapautuminen tyranniasta taiteen kauneuden avulla. Yhdeksännessä sinfoniassa Beethoven ei ainoastaan yhdy Schillerin ilon ylistämiseen, vaan korostaa ihmisen pelastuvan uskomalla veljeyteen ja iloon. Sanomansa hän osoittaa koko ihmiskunnalle. Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiehet päättivät 1985 ottaa Beethovenin 9. sinfonian finaalin hymnin EU:n viralliseksi hymniksi. Sen tarkoituksena on symbolisoida jäsenvaltioiden yhteisiä arvoja ja niiden erilaisuudesta kumpuavaa yhteyttä. Pekka Miettinen Ode An die Freude Freunde, nicht dieser Töne! Sondern lasst uns angenehmere anstimmen, und freudenvollere! Freude, Schöner Götterfunken, Tochter aus Elysium, Wir betreten feuer-trunken, Himmlische, dein Heiligtum! Deine Zauber binden wieder, Was die Mode streng geteilt; Alle Menschen werden Brüder, Wo dein sanfter Flügel weilt. Wem der grosse Wurf gelungen, Eines Freundes Freund zu sein, Wer ein holdes Weib errungen, Mische seinen Jubel ein! Ja, wer auch nur eine Seele Sein nennt auf dem Erdenrund! Und wer s nie gekonnt, der stehle Weinend sich aus diesem Bund! Freude trinken alle Wesen An den Brüsten der Natur; Alle Guten, alle Bösen Folgen ihrer Rosenspur. Oodi Ilolle Oi ystävät, ei näitä säveliä! Vaan virittäkäämme kauniimpia ja iloisempia! Ilo, jumalliekki armain, tytär Auvon kenttien mielin hehkus jo juovuttamain, käymme temppeliisi, taivainen. Erottavat kuilut syvät sinun tenhos umpeen luo, veljiks kaikki lähentyvät, minne siipes taian tuo. Ken sai onnenarvan aimon olla veli ystävän, ken on saanut vienon vaimon, yhtyköön nyt riemuun hän! Niin myös vaikka omanasi yksi vainen sielu ois! Ellei, itke orpouttas, hiivi joukostamme pois! Iloa suo äidinrinnoin luonto juoda ihmisten, kaikki hyvät, pahat innoin seuraa kukkaisteitä sen.
Küsse gab sie uns und Reben, Einen Freund, geprüft im Tod; Wollust ward dem Wurm gegeben, Und der Cherub steht vor Gott. Froh, wie seine Sonnen fliegen Durch des Himmels Prächt gen Plan, Laufet, Brüder, eure Bahn, Freudig, wie ein Held zum Siegen. Freude, schöner Götterfunken, Tochter aus Elysium, Wir betreten feuer-trunken, Himmlische, dein Heiligtum! Deine Zauber binden wieder, Was die Mode streng geteilt; Alle Menschen werden Brüder, Wo dein sanfter Flügel weilt. Seid umschlungen, Millionen! Diesen Kuss der ganzen Welt! Brüder über m Sternenzelt Muss ein lieber Vater wohnen. Ihr stürzt nieder, Millionen? Ahnest du den Schöpfer, Welt? Such ihn über m Sternenzelt! Über Sternen muss er wohnen. Friedrich Schiller Suudelmat ja viinin saimme, uskollisen toverin; hehkuun syttyy mato mainen, ja eessä Jumalan on paikka kerubin! Riemuiten kuin auringot kiitävät taivaanlakea avaraa, veljet, uljaina astukaa kuin urhot voittoon rientävät. Ilo, jumalliekki armain, tytär Auvon kenttien mielin hehkus jo juovuttamain, käymme temppeliisi, taivainen. Erottavat kuilut syvät sinun tenhos umpeen luo, veljiks kaikki lähentyvät, minne siipes taian tuo. Sua, miljoonien saatto, suutelen, sua, suuri maa! Veljet, tähtein yllä asustaa varmaan rakas taivaan taatto! Polvistutko hurmiolla? Aavistatko Luojas, maa? Katse tähtitarhain taa! Siellä on Hän täytyy olla! Suomennos: Toivo Lyy
Okko Kamu Sinfonia Lahden ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana syksyllä 2011 aloittaneen Okko Kamun ammattiura muusikkona lähti liikkeelle Suhonen-kvartetin ensiviulistina ja viulistina Helsingin kaupunginorkesterissa. Työnsä kapellimestarina Kamu aloitti Kansallisoopperassa, jossa hän oli jo toiminut konserttimestarina. Vuonna 1969 Kamu aloitti vierailevana kapellimestarina Ruotsin kuninkaallisessa oopperassa, ja samana vuonna hän voitti ensimmäisen palkinnon kansainvälisessä Herbert von Karajan -kapellimestarikilpailussa Berliinissä, mikä toimi alkusysäyksenä hänen kansainväliselle uralleen. Monipuolisena muusikkona tunnettu Kamu on johtanut lähes kaikkia maailman merkittävimpiä orkestereita. Hän on toiminut Radion sinfoniaorkesterin, Oslon filharmonikkojen, Suomen Kansallisoopperan, Stockholm Sinfoniettan, Helsingborgin sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina sekä Birminghamin sinfoniaorkesterin, Lausannen kamariorkesterin, Singaporen sinfoniaorkesterin ja Kööpenhaminan filharmonikkojen päävierailijana. Oopperakapellimestarina Kamu on esiintynyt mm. Metropolitanissa New Yorkissa, Covent Gardenissa Lontoossa ja Bolšoi-teatterissa Moskovassa. Vuodesta 2006 lähtien Kamu on toiminut Musiikkia! Ruovesi -kamarimusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana ja esiintynyt viulistina eri kokoonpanoissa. Okko Kamun kansainvälisen levytysuran aloitti Sibeliuksen sinfonioiden kiitetty kokonaislevytys Deutsche Grammophon -levymerkille yhdessä Herbert von Karajanin kanssa. Tämän jälkeen hän on tehnyt yli 100 levytystä mm. Deutsche Grammophon, BIS-, Ondine- ja Naxos-levymerkeille. Yksi hänen viimeisimmistä levytyksistään on Sinfonia Lahden kanssa tehty Sibelius-levy (BIS) sisältäen mm. Tapiolan, ja tämä levy toi Kamulle hänen toisen Diapason d Or de l Année -palkintonsa. Vuonna 2015 ilmestyi Sinfonia Lahden ja Kamun levytyssarja Sibeliuksen seitsemästä sinfoniasta (BIS). Ruotsin kuninkaallinen musiikkiakatemia valitsi Okko Kamun jäsenekseen vuonna 1994. Vuonna 2010 Kamu vastaanotti Suomen Kulttuurirahaston palkinnon, ja vuonna 2011 hänelle myönnettiin professorin arvonimi.
Camilla Nylund Vaasalaissyntyinen, moninkertaisesti palkittu oopperalaulaja Camilla Nylund aloitti lauluopintonsa Eva Illesin johdolla ja jatkoi niitä Salzburgin Mozarteumissa, jossa hänelle myönnettiin vuonna 1995 Lilli Lehman -mitali. Vuonna 1996 hän sai jaetun 1. palkinnon Lappeenrannan laulukilpailussa ja 1997 hän edusti Suomea Cardiffin laulukilpailuissa. Vuosina 1995 99 Nylund kuului Hannoverin valtionoopperan ja 1999 2001 Dresdenin Semperoopperan solistikuntaan, jossa hänelle myönnettiin Christel Golz- palkinto sekä vuonna 2008 Saksin osavaltion kamarilaulajattaren arvonimi. Nylund on vieraillut suurissa oopperataloissa joista mainittakoon Wienin, Baijerin ja Hampurin valtionoopperat, La Fenice, La Scala, Berliinin Deutsche Oper sekä Covent Garden, ja on urallaan esiintynyt merkittävien orkestereiden ja kapellimestareiden kuten Nikolaus Harnoncourtin, Sir Simon Rattlen, Franz Welser-Möstin, Gary Bertinin, Daniel Barenboimin, Zubin Mehtan, Leif Segerstamin ja Esa-Pekka Salosen kanssa. Uran tärkeimpiä rooleja ovat olleet muun muassa Rusalka (Rusalka), Salome (Salome), Leonore (Fidelio), Elisabeth (Tannhäuser), Kreivitär (Figaro), Pamina (Taikahuilu) Arabella (Arabella) ja Marsalkatar (Ruusuritari). Debyytti Kansallisoopperassa oli vuonna 1996 Figaron häiden Kreivittärenä ja vuonna 1997 Savonlinnan oopperajuhlilla Taikahuilun Paminan osassa. Vuonna 2010 häntä kuultiin Kansallisoopperassa Mariettana Korngoldin oopperassa Kuollut kaupunki. Kesällä 2011 Nylund debytoi Bayreuthin musiikkijuhlilla Tannhäuserin Elisabethin roolissa, jonka lauloi siellä myös kesinä 2012 14. Uusimpia tehtäviä mm. Saariahon monologiooppera Émilie Kansallisoopperassa, Senta Berliinin valtionoopperassa sekä Kansallisoopperassa ja Tatjana Dresdenin Semperoopperassa. Vuonna 2013 Nylundille myönnettiin Pro Finlandia -mitali.
Tuija Knihtilä Tuija Knihtilä valmistui Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi 1996 ja jatkoi sen jälkeen opintojaan Berliinissä (Hochschule der Künste) sekä Zürichissä (International Opera Studio). Vuoteen 2010 saakka Tuija Knihtilä kuului Suomen Kansallisoopperan solistikuntaan, nykyisin hän työskentelee freelancerina. Kaudella 2009 10 Knihtilä vieraili Oslon oopperassa R. Straussin Ariadne auf Naxos -oopperan Komponistina sekä Wagnerin Tannhäuserin Venuksena. Kaudella 2010 11 Knihtilää kuultiin Suomen Kansallisoopperan erinomaisena Amneriksena Verdin Aidassa, ja hän debytoi menestyksekkäästi Deutsches Nationaltheater Weimarissa Brangänenä Wagnerin Tristanissa ja Isoldessa. Sama rooli oli vuorossa myös Oslon oopperassa 2012. Keväällä 2011 hän esiintyi Oedipus Rexin Jocastena Bergenin oopperassa ja kesällä 2011 Knihtilä lauloi Ortrudina Wagnerin Lohengrinissä Savonlinnan Oopperajuhlilla. Lokakuussa 2011 Tuija Knihtilä esiintyi myös Helsingin Musiikkitalossa Helsingin kaupunginorkesterin solistina Okko Kamun johdolla. Kesällä 2012 hän lauloi Savonlinnassa Kimmo Hakolan oopperan La Fenice maailmankantaesityksessä. Viime aikojen tehtäviä ovat olleet esim. Santuzza Cavalleria rusticanassa Oslossa ja São Paulossa Brangäne Venetsian Teatro La Fenicessa Myung Whun Chungin johdolla, Brangäne Chemnitzin oopperassa, Aidan Amneris Sao Paulossa, Malmössa ja Bonnissa sekä Tannhäuserin Venus ja Lohengrinin Ortrud Tanskan kuninkaallisessa oopperassa Kööpenhaminassa. Yhdysvaltain-debyyttinsä hän teki syksyllä 2015 Amneriksen roolissa Austinin oopperassa Teksasissa.
Mika Pohjonen Mika Pohjonen opiskeli laulua vuosina 1988 98 Päijät-Hämeen konservatoriossa Terttu Isosaaren ja Kalevi Koskisen oppilaana. Vuosina 2000 02 hänen opettajanaan toimi Kai Valtonen ja vuodesta 2002 Irina Gavrilovici. Pohjonen aloitti oopperauransa Suomen Kansallisoopperan kuoron ykköstenorina vuonna 1998 ja samaisen talon solistikuntaan hänet kiinnitettiin vuonna 2003. Vuonna 2002 hän voitti Kangasniemen laulukilpailun ja sijoittui kolmanneksi Lappeenrannan laulukilpailussa. Pohjosen rooleja Kansallisoopperassa ovat olleet mm. Lännen tytön Dick Jonsson, Turandotin Calaf, Rigoleton Duca, Rusalkan Prinssi,Fidelion Florestan, La Traviatan Alfredo, Madama Butterflyn Pinkerton, Manon Lescaut n Renato des Grieux, La Bohemen Rodolfo, Boris Godunovin Grigori/Vale-Dmitri, Hovanštšinan Vasili Golitsyn, Patarouvan Herman, Don Carlon Lerman kreivi, Arabellan Matteo, Ruusuritarin Italialainen laulaja ja Pohjalaisten Salttu. Hän on laulanut mm. Mozartin Requiemin, Verdin Requiemin, Mahlerin 8. sinfonian, Beethovenin 9. sinfonian, Dvořákin Stabat Materin, Mahlerin Das Lied von der Erden, Puccinin Messa di Glorian ja Bachin Matteus-passion solistina. Mika Pohjonen on vieraillut Wienin Volksoperissa, Tukholman kuninkaallisessa oopperassa, Malmön oopperassa ja esiintynyt mm. Tokion NHK:n, Barcelonan, Madridin, Pamplonan, Tukholman, Wiesbadenin, Aalborgin, Wuppertalin, Rheinland-Pfalzin, Prahan sinfoniaorkestereiden sekä kaikkien merkittävien kotimaisten orkestereiden solistina.
Mika Kares Vuosina 2005 10 Kares oli kiinnitettynä Badisches Staatstheaterin solistikuntaan. Tämän jälkeen hän on jatkanut uraansa vapaana taiteilijana ja esiintynyt muun muassa Barcelonassa, Bolognassa, New Yorkissa, Münchenissä, Pariisissa, Salzburgissa, Seattlessa, Valenciassa, Wienissä ja Zürichissä. Näissä kaupungeissa hän on työskennellyt esimerkiksi Teodor Currentzisin, Nikolaus Harnoncourtin, Lorin Maazelin, Zubin Mehtan ja Marc Minkowskin kaltaisten huippukapellimestarien kanssa. Merkittävissä oopperataloissa säännöllisesti vierailevan Kareksen tulevia kiinnityksiä ovat mm. Sarastron rooli (Taikahuilu) Covent Gardenissa Lontoossa ja Greminin rooli (Jevgeni Onegin) Wienin valtionoopperassa. Kareksen laaja konserttiohjelmisto pitää sisällään Mozartin Requiemin ja Verdin Requiemin kaltaisia teoksia. Hän on esiintynyt mm. Wienin filharmonikkojen, Bonnin Beethovenorkesterin, Tanskan radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin kanssa. Myös lied-musiikin esittäminen on ollut tärkeässä osassa Kareksen uraa. Basso Mika Kares on opiskellut yksityisesti professori Roland Hermannin johdolla. Kareksen repertuaari on laaja, mutta hän on erityisen menestyksekkäästi esittänyt Verdin, Wagnerin ja Mozartin musiikkia. Kares on saanut työstään lukuisia palkintoja, joista viimeisimpänä Beniamino Gigli -palkinto keväällä 2015 hänen menestyksekkäistä tulkinnoistaan bel canto -repertuaarin parissa. Myös levytykset, joissa hän on ollut mukana, ovat saaneet osakseen runsaasti kansainvälistä tunnustusta. Esiintymistensä ohella Kares on myös aktiivinen kulttuurivaikuttaja ja laulunopettaja. Hän on kirjoittanut kolumneja Yleisradiolle ja pitänyt omaa blogia, joissa hän kertoi ja analysoi kansainvälisen oopperalaulajan elämää. Kares on omistautunut kehittämään ja edistämään kulttuurielämää Suomessa, erityisesti kotiseudullaan Länsi-Suomessa. Hän on perustanut omaa nimeään kantavan lastenlaulujen sävellyskilpailun ja Eurajoki Bel Canto -laulufestivaalin ja toimii myös Rauma Festivo -kamarimusiikkifestivaalin taiteellisena johtajana.
Chorus Cathedralis Aboensis Sinfoniakuoro Chorus Cathedralis Aboensis (CCA) perustettiin vuonna 1982 ammattimaisen hyville harrastajalaulajille. Kuoro sai nimensä Turun tuomiokirkon mukaan, ja sen päätehtävät ovat esiintymiset tuomiokirkon juhlajumalanpalveluksissa sekä yhteistyö Turun filharmonisen orkesterin kanssa, jonka kanssa CCA on esiintynyt historiansa aikana jo yli 130 kertaa. CCA on esiintynyt myös mm. Radion sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin, Tampere Filharmonian, Tapiola Sinfoniettan ja Jyväskylä Sinfonian kanssa. Yhteistyötä on ollut myös esimerkiksi ranskalaisen Orchestre National de Lorrainen kanssa. CCA-kuoron laajaan kantaohjelmistoon kuuluvat kaikki keskeisimmät suuret kirkkomusiikkiteokset kuorolle ja orkesterille. CCA on esiintynyt monien tunnettujen suomalaisten ja ulkomaisten solistien kanssa. Se on järjestänyt a cappella -konsertteja sekä toiminut myös oopperakuorona. Viime kauden aikana kuoro teki musiikillisen matkan fantasian maailmaan yhdessä Turun filharmonisen orkesterin ja solistien kanssa esittämällä Ennio Morriconen elokuva- ja pelimusiikkia. Tämän lisäksi kuoron ohjelmistoon on kuulunut muun muassa myös Orffin Carmina Burana, Mozartin Requiem sekä c-molli messu. CCA:n kuoronjohtajana on syksystä alkaen 2015 toiminut Märt Krell. Aikaisemmin johtajana ovat toimineet Jouko Hytönen, Raili Leinonen, Juha Kuivanen, Seppo Murto ja Timo Lehtovaara.
Sinfonia Lahti Sinfonia Lahtea (Lahden kaupunginorkesteri) on kutsuttu pienen kaupungin ihmeeksi. Levytysyhteistyön aloittaminen ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa oli ensimmäinen vahva signaali paikallistason toimijan suuntautumisesta kohti kansainvälistä orkesterimaailmaa, ja orkesteri on toteuttanut suurimman osan villeimmistä utopioistaan yhdessä ylikapellimestarinsa Osmo Vänskän kanssa (1988 2008). Syyskauden 2008 alusta kevääseen 2011 orkesterin taiteellinen neuvonantaja ja Sibelius-festivaalin taiteellinen johtaja oli kapellimestari Jukka-Pekka Saraste. Orkesterin ylikapellimestarina ja Sibelius-festivaalin taiteellisena johtajana toimii Okko Kamu syksystä 2011 kevätkauden 2016 loppuun, ja syyskauden 2016 alusta lähtien näissä toimissa kautensa aloittaa Dima Slobodeniouk. Muusikoiden kanssa yhdessä 1990-luvun alussa asetettu tavoite kansainvälisestä kiertuetoiminnasta, uudesta konserttitalosta ja ennakkoluulottomista projekteista muodosti ajatuksen orkesterista erilaisena edelläkävijänä. Vuodesta 2000 lähtien orkesterin koti on ollut loistavasta akustiikastaan tunnettu Sibeliustalo. Lukuisten levypalkintojen myötä (mm. Grand Prix du Disque 1993, Gramophone Award 1991 ja 1996, Cannes Classical Award 1997 ja 2001, MIDEM Classical Award 2006 ja Diapason d Or de l Année 2011) ovat ovet auenneet myös kansainvälisille areenoille. Ensimmäinen suuri kiertue tehtiin Japaniin vuonna 1999, ja samana vuonna orkesteri debytoi menestyksekkäästi myös Avery Fisher Hallissa New Yorkissa. Näitä voitokkaita esiintymisiä seurasivat uusintakutsut, ja kiertueet toteutettiin Yhdysvaltoihin tammikuussa 2005 ja Japaniin vuosina 2003, 2006 ja 2015. Japanilaiset kriitikot valitsivat Tokiossa esitetyn Sibeliuksen Kullervon vuoden 2003 parhaaksi klassisen musiikin esitykseksi Japanissa. Orkesteri on esiintynyt Amsterdamin Concertgebouw ssa, Buenos Airesin Teatro Colónissa, Pietarin Valkeat yöt -festivaalilla, kahdesti BBC Proms -festivaalilla Lontoossa ja kuudessa konsertissa Wienin Musikvereinissa. Lisäksi orkesteri on konsertoinut mm. Kiinassa, Ranskassa, Espanjassa, Puolassa ja Belgiassa saaden esityksistään runsaasti kiitosta kansainväliseltä lehdistöltä. Ennakkoluuloton asenne näkyy mm. orkesterin tekemissä lukuisissa poikkeuksellisissa levytysprojekteissa. Ensimmäinen virsilevy saavutti kultalevyn noin kuukaudessa, ja kaikkiaan orkesterilla on seitsemän kultalevyä. Platinalevyn ovat saaneet Sibeliuselokuvan soundtrack ja lauluyhtye Rajattoman kanssa tehdyt ABBA- ja Queen-levyt. Sibeliuksen lisäksi orkesterin toiminnan ytimessä on ollut pitkä ja tuottoisa yhteistyö kunniasäveltäjänsä Kalevi Ahon kanssa. Aho on säveltänyt orkesterille mm. viisi sinfoniaa, ja orkesteri on levyttänyt suuren osan Ahon laajasta orkesterituotannosta. Nämä levytykset ovat poikkeuksetta saaneet ylistävän vastaanoton kansainväliseltä lehdistöltä, niin kuin itse asiassa lähes kaikki levyt orkesterin lähinnä BIS-yhtiölle tekemästä jo yli 80 äänitteen kokoelmasta. Syksyllä 2009 orkesterin BIS-levyjen kansainvälinen myynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajan. Yksi Sinfonia Lahden painopistealueista on lasten ja nuorten kanssa tehtävä työ. Jo kymmenen vuoden ajan orkesterin projektiryhmät ovat esim. jalkautuneet lahtelaisiin kouluihin ja päiväkoteihin tekemään sävellystyötä lasten kanssa Hei, me sävelletään! -projektin merkeissä. www.sinfonialahti.fi Sinfonia Lahden konsertteja internetissä: www.classiclive.com
IITIN MUSIIKKIJUHLAT 15. 18.6.2016 Iitin idylli ja Hiidenvuoren yö! Skandinaavista juhlaa kirkossa ja Puimalassa. Terävintä Kärkeä ja sävelten vuolasta Virtaa Verlassa. Liput, verkkokauppa: www.tiketti.fi puhelinpalvelu 0600-1-1616 Hinnat 20 38,-, hintoihin lisätään Tiketin palvelumaksu 2 2,50 Tiedustelut: p. 0400 465 222 info@iittifestival.fi www.iittifestival.fi
SUOMALAINEN KAMARIORKESTERI 4.-7.8.2016 Nielsen Haydn Britten Kaipainen Merikanto Reger Vivaldi Taitellinen johtaja JUKKA-PEKKA SARASTE Helena Juntunen Kersten McCall Kari Kriikku Minna Pensola www.ekenassommarkonserter.fi
SINFONIA LAHDEN 17. KANSAINVÄLINEN SIBELIUS-FESTIVAALI 2016 8.-11.9.2016 SIBELIUSTALO, LAHTI Sinfonia Lahti Dima Slobodeniouk, kapellimestari To 8.9. klo 19 Sibeliustalo POHJOLAN TYTÄR TAPIOLA SINFONIA NRO 1 Pe 9.9. klo 19 Sibeliustalo DRYADI MYRSKY, KONSERTTISARJA SINFONIA NRO 4 Klo 18 Johdatus konserttiin La 10.9.klo 17 Sibeliustalo PAN OCH ECHO PELLÉAS JA MÉLISANDE SINFONIA NRO 3 Klo 16 Johdatus konserttiin MUUT KONSERTIT La 10.9. klo 12.30 Kalevi Aho -sali, Lahden musiikkiopisto SIBELIUKSEN PIANOMUSIIKKIA Johannes Piirto, piano Su 11.9. klo 11 Sibeliustalo SIBELIUSTA PYHÄAAMUNA Kamus-kvartetti LIPUT: Ticketmaster Suomi Orkesterikonsertit 47-19 / 23,50-9,50 opisk. Muut konsertit 15 / 8 opisk. Sibelius-festivaali EXPRESS Helsinki-Sibeliustalo-Helsinki Lähtö Kiasman edestä to-pe klo 17 ja la klo 15. Menopaluu: 20 (sis. toimituskulun) L A H D E N K A U P U N G I N O R K E S T E R I www.sinfonialahti.fi
Sinfonisesti yhdessä: Etelä-Suomen Sanomat on Päijät-Hämeen luetuin sanomalehti, joka tavoittaa joka päivä eri-ikäiset ja erilaisissa elämänvaiheissa olevat ihmiset. Lukijoilleen Etelä-Suomen Sanomat on kiinnostava, paikallinen, ihmisläheinen sekä ajankohtainen media. Laadukkaat lehden sisällöt ovat luettavissa päivittäin, painettuna sekä digitaalisena lehtenä, lehteä täydentää verkkopalvelu ess.fi. Polttimo on elintarvikealan konserni ja perheyritys, johon kuuluvat maltaita valmistava Viking Malt Oy sekä elintarvikkeiden ainesosia valmistava ja maahantuova Senson Oy. Viking Maltilla on mallastuotantoa Lahden lisäksi Ruotsissa ja Liettuassa. Sensonin mallasuutteiden ja mallasentsyymien tuotanto tapahtuu Lahdessa. Asiakkaitamme ovat kansainväliset ja kotimaiset elintarvikealan yritykset kuten panimot, tislaamot, leipomot, meijerit sekä eines- ja makeisteollisuus. Stala-Yhtiöt on suomalainen perheyritys, jolla on juuret syvällä suomalaisen työn, toimivan designin, kestävän materiaalin ja tinkimättömän laadun arvostamisessa. Näitä arvoja kunnioittaen Stala valmistaa pesupöytiä, altaita, jätelajitteluvaunuja, postilaatikoita ja pihamoduleja, jotka kestävät aikaa ja tuottavat iloa jokaisella käyttökerralla. Samalla tinkimättömyydellä syntyvät myös Stalatuben rakenneputket ja komponentit, joiden laatu tunnetaan ympäri maailman. Osuuskauppa Hämeenmaa toimii Kanta- ja Päijät-Hämeessä, 23 kunnan alueella. Hämeenmaa on myynniltään alueensa suurin yritys ja työllistää noin 3000 kanta- ja päijäthämäläistä. Osuuskaupan omistavat sen asiakkaat, ja Hämeenmaalla omistajia on jo yli 150 000. Edullisten ja luotettavien kauppapalvelujen lisäksi omistajuus palkitsee muun muassa kuukausittaisena Bonuksena. Tuloksensa osuuskauppa käyttää verkostonsa kehittämiseen ja omistajiensa palvelujen parantamiseen. Digiajan markkinointi rakentuu kirkkaan vision varaan. Mainostoimisto MBE auttaa asiakkaitaan löytämään uusia ajatuksia liiketoimintaansa, viestimään tuloksellisesti ja myymään tehokkaasti. Aplodit Orkesterille r.y on avoin yhdistys kaikille konserttimusiikin ja Sinfonia Lahden ystäville. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme konserttien yhteydessä Metsähallissa olevaan info- ja levypisteeseemme.