Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944



Samankaltaiset tiedostot
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Simolan pommitukset Heikki Kauranne

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Sotaa Pohjois-Vienassa

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA

JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

Ahti Lappi. Neuvostoliiton suurin strateginen ilmaoperaatio epäonnistui Ratkaisutaistelu kotialueella voitettiin

Suomalais-venäläistä yhteistyötä Lappeenrannan museoissa Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Pietari syyskuu 2017, intendentti Satu Ståhlberg

Utti Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

Antti Tuuri, Talvisota

Paasikiven Suomi suurvaltojen puristuksessa : Paasikiven linjan synty

Miinoja Kronstadtiin pommeja Turkuun Suomen ilmavoimat välirauhan aikana

SISÄLLYS.

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi

Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa , klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Motinteosta mottimetsään

Antero Uitto SSHS:n esitelmä

Lapin maahanmuuttotilastoja

SOTAANSYYLLISEMME SÄÄTYTALOSSA

Kuvalähde: SA-kuva. Ongelmallinen ilmavalvonta Ahvenanmaan ilmavalvonta talvija jatkosodassa ST Jussi Pajunen,

Alkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa


Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous

TOINEN MAAILMANSOTA

TALVISOTA 14 MERILENTOLAIVUE LENTOLAIVUE 6 SODASSA. LLv 36:n upseerit ja sotilasvirkamiehet

J.O. Söderhjelm - Talvisodan oikeusministeri ja jatkosodan rauhantekijä VTT Esko Vuorisjärvi

Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti / Pirkko Kanervo

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE

Lentolaivue 12:n kokoonpano Komentaja maj Arvo Nisonen. 1. lentue päällikkö kapt Maunula. 2. lentue päällikkö luutn Salo

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

SUOMEN ILMAVOIMIEN PERUSTAMINEN Heikki Nikunen

Miinasotaa Suomenlahdella Antti Valkonen

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari Pekka Petäjäniemi

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä ,8 0,6 8,3 2,9

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika ( ) Venäjän vallan aika ( ) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

YRITYSINFO KIERRÄTYSLIIKETOIMINTA KONSERNITIEDOT

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.

PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

Gangut - Rilax Riilahti Mikko Meronen, Forum Marinum

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

Vuoden 1918 sota ja kreikkalaiskatolinen kirkko Suomessa

Henkistä Suur-Suomea rakentamassa UPSEERIHERÄTYS

PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina PANSSARIKILTA RY

Toukokuu 5.5. Vertaistyöryhmä, Turku 6.5. Hallituksen kokous, Turku Parikurssi, Ruissalon kylpylä, Turku (haku 28.4.

ERNA-joukon laskuvarjohypyt, Suomalaisten hyppykurssit sekä taisteluhypyt. Pasi Pirttikoski

Padasjoki Johtola Rakennus 5 Iso sauna Pieni sauna Ajoharjoittelurata 150 m ampumarata Telttamajoitusalue

Nikolai Starikov STALIN JA SUOMI. Suomen antifasistinen komitea Suomi ilman fasismia ry

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY TAPAHTUMAKALENTERI 2011

Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä

FLYER K-SIMY VUOSIKOKOUS torstaina 21. huhtikuuta 2016 klo 18 Ravintola Vanha Pilotti Lentoasema

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

SBL:N KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2012

Tärkeitä termejä. Perjantai

Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku

Sisällys.

Selittäessään sitä tosiasiaa; että kesällä 1~42 saksalaiset saavuttivat vakavaa taktillista-menestystä, toveri Stalin totesi,. että toisen rintaman

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

Kenraalimajuri Aarno Vehviläinen Kansallisen Veteraanipäivän juhla Laukaa

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Suomi Venäjä liikenne

SBL:N ALUSTAVA KILPAILUKALENTERI VUODELLE 2011

LUETTELO KÄRÄJÄOIKEUKSISSA OLEVISTA ARKISTOJEN OSISTA

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

PAMAUSSEURAN KEVÄTRETKI 2007 PIETARIIN JA KARJALANKANNAKSELLE

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS

Toimintakalenteri v. 2012

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

ENSIREKISTERÖINNIT Tammi-syyskuu Taulu 1. Kuukausittain. Kuukausi. Ensirekisteröinnit. Autot yhteensä. L5/L5e

Transkriptio:

Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944 Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen Ilmailumuseoyhdistyksen kunniajäsen

Venäjän kaukotoimintailmavoimat 100 vuotta! Nikolai II ja Russkij Vitjaz-kone 1913 Ilja Muromets pommikuorma 300 kg Kaukotoimintailmavoimat 90 vuotta historiikki v.2004

1930-luvulla douhetismi Air power Kolme armeijaa erityistarkoitukseen (AON) AON-1 Monino (SE Moskova) AON-2 Voronezh AON-3 - Rostov-na-Donu Suunniteltu organisaatio: 876 pommikonetta/aon Osallistuivat talvisotaan, AON:t hajoitettiin! TB-3 laivue Lotinanpelto 17.1.1940 DB-3 Pasila 29.1.1940

Aleksandr Golovanov (1904-1975) GPU:ssa 1921-1932, sitten lentokoneteollisuuden laadun-valvojana 1937 Aeroflotin päälentäjä talvisodassa erityistehtäviä DC-3 koneilla 31.12.1940 kirje Stalinille Perustettiin ev.luutn Golovanovin johtama 212 ErLeR Elokuussa 1941 Berliinin pommitusfiasko, Golovanov 81 LeD:n johtoon

Aviatsija Dalnego Deistvija (ADD) 5.3.1942 Stavkan alainen yöpommitusyhtymä, komentaja kenr.maj Aleksandr Golovanov ADD sai kaikki Punailmavoimien (VVS) kaukopommitusyksiköt sekä useita koulutus- ja huoltolaitoksia ADD:lle priorisoituja lentokonetoimituksia (Il-4, Pe-8), sekä B-25 Mitchell (Lend-lease) ADD:lle myös Siviiliilmailulaivasto GVF (Aeroflot) sekä laskuvarjoyksiköt (VDV) ADD lentojoukkojen eliitti - Stalinin nyrkki Golovanov Stalinin luona Kremlissä n. 50 kertaa, sekä myös Stalinin lähidatshassa

Teheranin huippukonferenssi 26.11.-2.12.1943 Stalinin valtuuskunnassa NL:n nuorin marsalkka Golovanov (39 v.) Stalin (5-6.12.1943): pystyykö ADD pakottamaan Suomi erillisrauhaan? Strategia, taktiikka, diplomatia Kuljetusten estäminen Saksasta Maalina myös Turku, Kotka, Oulu, Tallinna ADD siirtyi heti Luoteis- Venäjälle ADD:n haasteita: SALAUS (disinformaatio, Stalinin tunnussana) Tukeutuminen majoitus, lekohuolto, logistiikka (bensiini, pommit...) NAVIGOINTI, SÄÄTILA

ADD:n organisaatio 1.1.1944 8 Lentoarmeijakuntaa (LeAK = 2 LeD = 4 LeR) 2 erillistä lentodivioonaa [Pe-8/4-m ja A-20/kaukohäv.] Yli 1000 pommikonetta 1943 8 LeAK Kuolan niemimaalle (Afrikanda, Kantalahti, Vienan Kemi); saapuvien saattueiden turvaaminen) Leningradin saartorenkaan ja Helsingin pommitukset Etelä-Kannas: Li-2 (2-3 lentoa/yö) Bologoje-Andreapol: Il-4 ja B-25 (1-2 lentoa/yö) Kratovo (Zhukovski, SE Moskova); Pe-8 (1 lento/yö)

3.8.1943 Helsingin maalikartta Viroon pudonnessa Bostonkoneessa. ItR 1:lle (vasta) 7.1.1944. 12.12.1943 Li-2 alas Suulajärvelle, sotavangiksi mm. 102 LeR:n op.os.pääll. kapt Korobov (kuulusteli luutn G-E. Strömberg) 7.2.1944 jakeluun saksalainen ADD-selostus (40 sivua, kääntänyt luutn G-E. Strömberg)

Iljushin Il-4 Huippunopeus 430 km/h, lentomatka 3 300-3 800 km, pommikuorma 1 000-2 500 kg. Raskas lentää, kylmä!

North American B-25 Mitchell Huippunopeus 490 km/h, lentomatka 2 170 km, pommikuorma 1 400-2 000 kg. Mukava lentää, ui hyvin!

Lisunov Li-2 (lisenssirakennettu ja modifioitu DC-3) Huippunopeus 295 km/h, lentomatka 2 150 km, pommikuorma 1 000 kg

Petljakov Pe-8 Huippunopeus 440 km/h, lentomatka 4 700-5 140 km, pommikuorma 4 000-6 500 kg. Kaksi 5-tonnin pommia pudotettiin Helsinkiin. Molotov saapui Pe-8 koneella Englantiin ja USA:han toukokuussa 1942.

Stalinin ensimmäinen strateginen isku: Leningradin-Novgorodin operaatio 14.1.-1.3.1944 (Leningradin piirityksen murtaminen) 14.1.1944 hyökkäys Oranienbaumin motista suuntana Gostilitsa, Ropsha, ja Olhavan rintaman hyökkäys Novgorodin pohjois- ja eteläpuolella 19.1.1944 Krasnoje Selon ja Ropshan vapautus 20.1.1944 Novgorodin vapautus 24.1.1944 Pushkinin ja Slutskin vapautus 26.1.1944 Krasnnogvardejskin (Hatsinan) vapautus 27.1.1944 Leningradin saartorengas murrettu 28.1.1944 Tosnon ja Ljubanin vapautus 29.1.1944 Tshudovon ja Novosokolnikin vapautus 30.1.1944 Lugajoen tasalle

Helsingin pommitukset Pistemaaleja: hallinnollisia, sotilaallisia ja teollisia kohteita 6-7, 16-17 ja 26-27 helmikuuta 1944 Helsinkiä pommitti 2 120 pommikonetta, jotka pudottivat noin 20 000 pommia. 1. pommitus yllätys, jopa Mannerheim pommisuojaan! Tehokkaan radiotiedustelun ja hyvin organisoidun, tutkajohdetun ilmatorjunnan ansiosta kaupunkiin vain 800 pommia (< 5 %). 145 henkilöä sai surmansa.

ADD:n hyökkäystaktiikka 26/27.2.1944 otettu valokuva Harvahko jono, 1-2 konetta/min 45 LeD:n isku 7.2.1944

Helsinki 26-27 helmikuuta 1944 Maalien osoitus valopommeilla ADD:n valokuva aamuyöstä 27.2.1944 Silmännäkijän kuva 26-27.2.1944

10-11.2. pommitettiin Kotkaa (199 konetta) 22-23.2. ja 27-28.2. Rovaniemeä, Oulua, Raahea, Kokkolaa ja Pietarsaarta. 22-23.2. pommitettiin Turkua (197 konetta). Noin 20 konetta pudotti pommit mereen ja kääntyi Porkkalan tasalla takaisin. Vain n. 15 pommia Turkuun, vain vähäisiä vaurioita. Pommeja myös Maarianhaminaan, Tukholmaan ja Strängnäsiin! Turun pommitus 22-23.2.1944 Täydellinen eksyminen, koneet kiertelivät saaristossa, Turku ei löytynyt!

Narva tuhottiin 6-7.3.1944 ja Tallinnaa pommitettiin 9-10.3. 1944 Tallinnan Niguliste-kirkon alue tuhottiin yöllä 9-10.3. 1944. 53 % Tallinnan asuntokannasta tuhottiin, 1 300 hlöä sai surmansa.

Ilmavoimien vastahyökkäys 10.3.1944 LeR 4:n (BL, JK ja Il- 4) vastahyökkäys ADD-koneiden palatessa Tallinnasta aamuyöstä 10.3.1944. 19 suomalaista konetta pommitti Levashevon, Kasimovon ja Gorskajan lentotukikohtia ilman omia tappioita. Kasimovon ADD-tukikohta 10.3.1944

ADD:n tappioita (TsAMO ym), 1 Helsinki 6/7.2.1944 Vih.it: 1 Il-4 Palaamatta: 2 Il-4, 1 Li-2 Muut syyt: 6 Il-4, 2 Li-2, 1 B-25 Kotka 10/11.2.1944 Palaamatta: 1 Li-2 Muut syyt: 2 Li-2 (yhteen Kronstadtin luona) Helsinki 16/17.2.1944 Vih.it: 1 Li-2 Palaamatta: 1 B-25, 2 Li-2, (5 sotavankia Virossa) Muut syyt: 3 Li-2, 1 B-25 Oulu 22/23.2.1944 Muut syyt (lumipyry): 6 Il-4 (2 sotavankia) Turku 22/23.2.1944 Palaamatta 1 Li-2 (6 Li-2 vaur)

ADD:n tappioita (TsAMO ym), 2 Helsinki 26/27.2.1944 Vih.it: 2 Il-4, ½ Pe-8 Vih.hävittäjät: 2 Li-2, ½ Pe-8 Palaamatta: 1 Li-2, 1 Il-4 Muut syyt: 2 Li-2, 1 Il-4, 1 B-25 Narva 6/7.3.1944 Vih.hävittäjät: 3 Li-2 Palaamatta: 1 L-2 Muut syyt: 3 Li-2 Tallinna 9/10.3.1944 Vih.it: 1 Il-4 Vih.hävittäjät: 2 Li-2, 1 B-25 Palaamatta: 4 Li-2, 1 B-25 Ilmavoimien vastahyökkäys 9/10.3.1944 Gorskaja: 2 Li-2 Levashevo: 1 Li-2 vaur Kasimovo: 3 Li-2 vaur

Suomi pakotetaan erillisrauhaan Ministeri J.K. Paasikivi Tukholmaan, tapasi NLlähettiläs Mme Kollontain 12.-23.2.1944 J.K.Paasikivi ja ent. ulkoministeri Carl Enckell Moskovaan 27.3.-1.4.1944 ABA:n DC-3:lla Suomi pyytää rauhaa > ADD on täyttänyt tehtävänsä! Suomen eduskunta ja hallitus hylkää Moskovan rauhanehdot 12.4.1944 Stalin: Suomi on pettänyt! Myös Hitler suuttuu Suomen petollisuudesta ja keskeyttää ase- ja viljatomitukset

Stalinin neljäs strateginen isku Stalin: Leningradin rintama (kenr.ev. Govorov) suorittaa suurhyökkäyksen ( Stalinin neljäs strateginen isku ) Karjalan kannaksella 9.6.1944 lähtien USAF:n Englanti-Ukraina sukkulapommitukset Viipurin kautta?? ADD:n peruutettu Viipurin pommitus 9/10.6.1944! Juhannuksena 1944 edelleen ehdoton antautumisvaatimus Tienhaaran, Tali-Ihantalan, Vuosalmen, Nietjärven ja Ilomantsin torjuntavoittojen jälkeen Suomi pystyi syyskuussa 1944 solmimaan erillisrauhan erittäin ankarin ehdoin, mutta kyse ei ollut enää antautumisesta! Aselepo 4 tai 5 syyskuuta 1944? Stalin katsoi ensin pettävätkö suomalaiset taas?

Hur gick det sen? Zhdanov lokakuussa 1944: Helsinki ei olekaan rauniokaupunki (kuten ADD oli ilmoittanut)! Valvontakomissio vaati toistuvasti 12.12.1943 vangittujen lentäjien kuulustelupöytäkirjoja (epäiltiinkö salaisen suunnitelman paljastuneen?). Kapt G-E. Strömberg haastateltavaksi... ADD:sta 6.12.1944 18 Ilma-armeija ja alistus Stavkalle päättyi. Samalla Golovanov alistettiin VVS:n komentajalle ilmamarskalkka Aleksandr Novikoville, joka pakotti päivätoimintaan! Golovanov ainoa NL-marsalkka joka ei saanut Neuvostoliiton Sankarin arvoa, ja ainoa marsalkka jonka muistelmien julkaiseminen estettiin Sotien jälkeen Golovanov suoritti yleisesikunta-akatemian huippuarvosanoin, mutta ei saanut enää marsalkkatason vakanssia Stalinin propagandavaltti: NL ei osallistunutkaan II maailmansodan terroripommituksiin RAF:n ja USAF:n tapaan...

Kenraalieversti Vasili Reshetnikov pommitti Helsinkiä viisi kertaa, löysi maalinsa elokuussa 2004!

V.V. Putin Tu-160 koneessa Tu-160 Belyj lebed (Blackjack) Aleksandr Golovanov (yllä) Vasili Reshetnikov (alla)

Kenraalieversti Vasili Reshetnikov Moskovassa lokakuussa 2004: Pommituksilla kansaa ei voi nujertaa... Jos ADD:n pommit eivät osuneet, eikä Suomen ilmatorjuntakaan osunut, meillä on yhteinen syy tyytäväisyyteen...

Kiitos huomiostanne kysymyksiä??

Lähteitä C-F. Geust: Helsingin ja Kannaksen taivaalla 1944 - Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien toiminnasta, SHistAK 13/1993 CFG: Stalinin haukat Suomen kentillä, SHistAK 16/1997 CFG: Helsingin suurpommitusten jälkiselitys (yhdessä prof. Ohto Mannisen kanssa), Sotilasaikakauslehti 8/1998 A.N. Medved, D.B. Hazanov: ADD:n hyökkäykset Helsinkiin helmikuussa 1944, SHistAK 18/1999 CFG: Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimat kesän 1944 suurhyökkäyksessä Karjalan kannaksella, SHistAK 23/2004 CFG: Mitä lentäjävangit kertoivat, SHistAK 27/2008